PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 19.2.2009 Dnro PPO 2008 Y 212 111 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kaatopaikan sulkemista. Siikalatvan kunta Pulkkilantie 4 92600 PULKKILA (entinen Kestilän kunta) TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Siikalatvan kunnan Kestilän kaatopaikan sulkeminen kunnan omistamalla Kestilä nimisellä tilalla RN:o 3:31, Kestilä, Siikalatva. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4 kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 luvun 1 :n 3 momentin perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvun 6 :n 1 momentin kohdan 12 a perusteella lupahakemus käsitellään ympäristökeskuksessa. Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 17.6.2008. Hakemusta on muutettu 26.6.2008. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kestilän kunnan kaatopaikalla on Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa. Ympäristölupapäätös on annettu 13.6.2003 (Dnro PPO 2002 Y 540 121). Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt 27.11.2006 Kestilän kunnan kaatopaikalle jatkoaikaa 31.10.2007 saakka. Jatkoaikaa on 4.6.2008 jatkettu 31.12.2008 saakka. Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman 13.6.2003. Pohjois Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa ei ole merkintää kaatopaikasta. Alueella ei ole yleiskaavaa. Alueelle ei ole laadittu detaljikaavoja. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kaatopaikka sijaitsee viisi kilometriä etelään Kestilän keskustaajamasta maantie 822:n länsipuolella 500 metrin etäisyydellä maantiestä Kestilän kunnan omistamalla Kestilä nimisellä tilalla RN:o 3:31. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 1,4 kilometrin etäisyydellä alueen itäpuolella. Kaatopaikka alueella ei ole muita laitoksia. Veteraanikatu 1 PL 124, 90101 Oulu 020 490 111 Asiakaspalvelu 020 690 171 www.ymparisto.fi/ppo Torikatu 40 B, 67100 Kokkola 020 490 111 Asiakaspalvelu 020 690 171 www.ymparisto.fi/ppo
Kaatopaikan ympäristö on tavanomaista, osittain soistunutta, havupuuvaltaista metsämaata. Alue ei ole maisemallisesti erityisen merkittävä. Jätteenkäsittelyalueen lähiympäristössä ei ole suojelualueita. Kaatopaikka sijaitsee moreenipohjaisella alueella. Pintaosalla on noin 3 4 metrin vahvuinen silttinen hiekkakerros, jonka alapuolella silttimoreeni. Jätealueen kohdalla on myös 0,5 2,0 metrin vahvuinen savikerros. Kaatopaikka alueen maaperä läpäisee heikosti vettä, joten pohjavesien muodostuminen alueella on vähäistä. Jätteenkäsittelyalueen itäpuolella noin 300 metrin etäisyydellä on Isokankaan tärkeän pohjavesialueen raja. Pohjaveden tehokkaalle muodostumisalueelle on matkaa noin 600 metriä. Jätteenkäsittelyalueen ja sen lähialueen maaperätutkimusten yhteydessä suoritettujen pohjavesihavaintojen mukaan (Insinööritoimisto PSV Oy, 1993) pohjavesipinta oli noin 0 2,6 metrin syvyydellä maanpinnasta lukien, jossa se oli orsivetenä. Pohjavesipinta oli silloisten havaintojen mukaan 2,5 3,5 metriä orsivesipintaa alempana. Jätteenkäsittelyalueen koillispuolella olevalla maanottoalueella oli pohjavesipinta 5,5 metrin syvyydellä luonnontilaisesta maanpinnasta. Alueella tehtyjen mittausten perusteella on päätelty orsivesipinnan virtaussuunnan olevan jätteenkäsittelyalueen kuivan maan reunaa kaakkoon savikerroksen viettosuuntaan. Jätteenkäsittelyalueen tiiviin maaperän vuoksi alueella ei ole merkitystä pohjavesien muodostumisalueena. Jätteenkäsittelyalueen pintavesivalumat ovat virtaamaltaan suhteellisen pieniä. Maaperä Kaatopaikka sijaitsee moreenipohjaisella alueella. Päällysosalla on noin 3 4 metrin vahvuinen silttinen hiekkakerros, jonka alapuolella on silttimoreeni. Jätealueen kohdalla on myös 0,5 2,0 metrin vahvuinen savikerros. Kaatopaikka alueen maaperä läpäisee heikosti vettä, joten pohjavesien muodostuminen alueella on vähäistä. Kasvillisuus ja eläimistö Hakemuksen mukaan linnuston suojelun kannalta alue on ei ole erityisen arvokasta maastoa. Alueella ei ole havaittu uhanalaisia tai harvinaisia kasvilajeja eikä alueelle sijoitu luonnonsuojelu, vesi tai metsälain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä tai muita luonnonsuojelullisesti arvokkaita alueita. Kasvillisuudella ja biotoopeilla ei voida katsoa olevan erityistä luonnonsuojelullista arvoa. Hakemuksen mukaan alueen eläimistölliset arvot liittyvät lähinnä linnustoon. Uhanalaista tai harvinaista nisäkäslajistoa alueella ei vanhojen havaintojen mukaan ole, eikä sellaista nyt suoritettujen maastotöiden aikana havaittu. Kaatopaikalle läjitetyt jätteet Kaatopaikalle on läjitetty yhdyskunta ja rakennusjätteitä vuosittain noin 500 tonnia. Kaatopaikalle läjitetyn jätteen kokonaismäärä on noin 15 000 tonnia. Jätteen tilavuus tiivistettynä ja peitettynä (peittomaita 20 %) on noin 25 000 m³. Enimmillään alueelle on läjitetty jätteitä noin 2 3 metrin paksuudelta tasolle + 102.00 asti. KAATOPAIKAN SULKEMINEN Kestilän kunnan kaatopaikka on otettu käyttöön vuonna 1975. Kaatopaikalla on ympäristölupa 31.12.2008 saakka. Kaatopaikan vaiheittainen sulkeminen ja maisemointi aloitetaan vuonna 2009. Sulkeminen suoritetaan loppuun kolmen vuoden kuluessa eli vuoden 2011 loppuun mennessä. Ennen kaatopaikan varsinaisiin sulkemistoimenpiteisiin ryhtymistä varmistetaan, ettei haittaeläimistä (rotista) aiheudu ongelmaa ympäristölle. Kaatopaikka alueella olevat tarpeettomat 2
rakenteet poistetaan. Varsinaiseen sulkemiseen liittyvät työt, tiivistäminen ja rakennekerrokset, on tarkoituksenmukaista tehdä sulan kauden aikana. Sulkemisvaiheet: 1. Kaatopaikan esipeittokerros rakennetaan ja pinta tiivistetään, vuosi 2009 2. Kaatopaikan esipeittorakenteen painuminen, vuodet 2009 2010 3. Tiivistyskerroksen ja lopullisen pintakerroksen rakentaminen, vuosi 2011 Kaatopaikkakaasu Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kaatopaikkakaasu on ensisijaisesti hyödynnettävä energiana. Jollei siihen ole edellytyksiä kaasu on poltettava. Kestilän kaatopaikan nykyisellä täyttöalueella kaasun muodostuminen on vähäistä, johtuen alueelle tuodusta vähäisestä jätemäärästä ja täyttöpaksuudesta. Erillisen kaasunpoistokerroksen rakentaminen ei hakemuksen mukaan ole tarpeellista. Kaatopaikan jätetäyttö on aerobisessa tilassa, jossa jätteen hajoaminen tapahtuu kompostoitumalla. Aerobinen hajotus on tyypillistä pienillä ja heikosti tiivistetyillä kaatopaikoilla. Jätepenkereen muotoilu, tiivistäminen ja esipeitto Täyttöalueen reunat luiskataan noin 1:4 kaltevuuteen, viimeistellään ja maisemoidaan. Täyttöalueiden pinta muotoillaan siten, että sadevedet valuvat pois, eikä täytön päälle muodostu vettä kerääviä painanteita. Täyttöalueiden yläosalla kaltevuus ei saa olla pienempi kuin 1:20. Pintarakenteet Kaatopaikan pintarakenne tehdään seuraavasti: Kasvukerros > 0,40 m Kompostimulta/kivennäismaat, humus Kuivatuskerros > 0,30 m Sr, Hk Tiivistyskerros > 0,50 m SiMr Esipeittokerros 0,30 m Ylijäämämaa Tiivistyskerros Esipeittokerroksen painumisen jälkeen päälle rakennetaan tiivistyskerros. Kaatopaikan jätetäyttöalueelle rakennettavan mineraalisen tiivistyskerroksen kerrospaksuuden tulee olla vähintään 500 millimetriä. Materiaalina voi olla esimerkiksi savi tai tiivis moreeni. Hakemuksen mukaan tiivistysrakenteen vaurioituminen, kuten haitallinen jäätyminen tai kuivuminen on estettävä asianmukaisilla suojaustoimenpiteillä rakentamisen aikana. Kerroksen levitys tapahtuu alhaaltapäin kasvattamalla. Kerros tiivistetään työkoneella yliajamalla. Kerroksen yläosan tulee soveltua suodatinkankaan alusrakenteeksi, joten epätasaisuuksia pinnassa ei saa olla. Kuivatuskerros Tiivistyskerroksen päälle tehdään kuivatuskerros. Kerros on noin 300 mm paksu ja materiaali on karkea sora. Kuivatuskeräyskerroksessa sepelin korvaavana materiaalina voidaan käyttää kumirouhetta 300 x 300 mm. Kumirouhetta käytettäessä tulee kerrospaksuudessa huomioida rouheen painuma, joka on 20 %. Kuivatuskerroksen tulee olla lopullisessa rakenteessa 300 mm paksuinen. Kumirouhetta käytettäessä suodatinkankaan päälle tehdään erillinen 100 mm suojakerros murskeesta, jonka rakeisuus on 0 55 mm. 3
Pintakerros 4 Kuivatuskerroksen päälle tehdään noin 400 mm kerros kasvualustaksi. Materiaalina käytetään esimerkiksi lietteestä kompostoitua multaa, johon on sekoitettu kivennäismaita (hiekka, siltti ym.) Kaatopaikkavesien johtaminen ja käsittely Suljetun kaatopaikan suotovedet johdetaan nykyisiin kaatopaikkaa ympäröiviin sivuojiin, josta ne johtuvat alueen eteläosassa sijaitsevalle suolle. Kaatopaikan pintakerroksen yläpuoliset valumavedet kerätään ympärysojiin ja vedet johdetaan maastoon. Kaatopaikan pintarakenteen valmistuttua sadevesien pääsy jätetäyttöön vähenee hakemuksen mukaan murtoosaan nykyisestä, eikä uutta vettä tule jätteen mukana. Kaatopaikan sulkemiskustannukset Kaatopaikan sulkemiskustannukset ovat hakemuksen mukaan noin 23 000 euroa. Jälkihoidon kunnossapito ja tarkkailukustannukset ovat hakemuksen mukaan noin 2 000 euroa vuodessa. Jälkihoito ja tarkkailu Kaatopaikan jälkihoito ja tarkkailuvaiheen pituus on vähintään 30 vuotta. Tänä aikana tulee seurata kaatopaikan viimeistelyrakenteiden kuntoa ja huolehtia niiden kunnossapidosta sekä tarkkailla kaatopaikan ympäristövaikutuksia ja jätetäyttöä valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen mukaisesti. Jälkihoitovaiheessa tarkkailuohjelma muutetaan kaatopaikan jälkitarkkailuohjelmaksi. Tarkkailua vaativat kaatopaikan tärkeimmät kunnostusrakenteet ovat seuraavat: Pintarakenteet Vesienkeräys ja johtamisrakenteet Rakenteiden mahdolliset vauriot kaatopaikalla johtuvat pääosin jätetäytön painumista, jotka voivat esimerkiksi rikkoa pintarakenteeseen kuuluvaa tiivistyskerrosta. Jätetäytön painumista ja liikkeistä johtuvien vaurioiden edellyttämän tarkkailun lisäksi kunnostusrakenteet vaativat normaalia kuntotarkkailua. Tarkkailu järjestetään säännöllisillä tarkastuskäynneillä, joiden yhteydessä kaatopaikan rakenteet tarkastetaan laadittavan tarkastusohjelman mukaisesti. Tarkastukset tehdään järjestelmällisesti havainnoimalla silmämääräisesti koko alue. Tarkastusten yhteydessä tehdään myös havainnot kaatopaikan pintarakenteiden kunnosta. Tarkastuksista laaditaan pöytäkirjat. Havaitut puutteet korjataan viivyttelemättä. PÄÄSTÖT VESISTÖÖN JA VIEMÄRIIN PÄÄSTÖT ILMAAN Hakemuksen mukaan alueella ei ole viemäröintiä. Nykyisestä toiminnasta päästöjä aiheutuu kaatopaikan suoto ja valumavesistä. Lietteen vastaanotto on lopetettu alueella elokuussa 2007. Kaatopaikkaa suljettaessa päästöjä aiheuttavat nykyisen vaiheittain suljettavan kaatopaikan suotovedet. Päästöjen vähentäminen: Rakennekerrosten valmistuttua jätetäytön läpi kulkeutuvat suoto ja valumavedet vähenevät minimiin. Lietteen vastaanoton loppuminen on hakemuksen mukaan vähentänyt päästöjä huomattavasti. Hakemuksen mukaan nykyisestä toiminnasta ilmaan aiheutuu päästöjä kaatopaikan kaasupäästöistä (hyvin pienet), kaatopaikan mikrobipäästöistä ja liikenteen pölypäästöistä. Kaatopaikan sulkemisvaiheessa päästöjä ilmaan aiheutuu vaiheittain suljettavan kaatopaikan kaa
supäästöistä, jotka pienevät sulkemisvaiheen edetessä. Ilmapäästöjä aiheuttavat myös liikenteen pölypäästöt ja kaatopaikan mikrobipäästöt. Kaatopaikkakaasun tarkkailua on suoritettu kaatopaikalla tarkkailuohjelman mukaan helmikuussa ja lokakuussa. Kaatopaikkakaasun tarkkailussa ei havaittu metaania. Hiilidioksidia on ollut keskimäärin 7 % ja happipitoisuus on ollut keskimäärin 12 %. Hakemuksessa on esitetty, että Kestilän kaatopaikan jätetäyttö on tutkimusten perusteella aerobisessa tilassa, jossa jätteen hajoaminen tapahtuu kompostoitumalla. Aerobinen hajotus on tyypillistä pienillä ja heikosti tiivistetyillä kaatopaikoilla. Päästöjen vähentäminen: Kestilän kaatopaikalle sijoitetun jätteen kaasuntuotto arvioidaan hakemuksessa vähäiseksi, joten erillistä kaasunkeräyskerrosta ei rakenneta, vaan kaasunkäsittelyksi riittää biologinen käsittely kaatopaikan pintakerroksen läpi. Nykytilanteeseen verrattuna hengitysilman mikrobihaitta vähenee, koska nykyisin käytössä oleva kaatopaikka alue peitetään määräykset täyttävällä pintarakenteella. PÄÄSTÖT MAAPERÄÄN JA POHJAVETEEN Nykyisen kaatopaikan pinta ja pohjavesivaikutuksia tarkkaillaan hyväksytyn ohjelman mukaan. Analyysitulosten mukaan kaatopaikan pohjavesivaikutukset eivät ulotu tutkituissa suunnissa kaatopaikan ulkopuolisille alueille. Päästöjen vähentäminen: Nykyisellä kaatopaikalla ei ole erityisiä pohjarakenteita. Hakemuksen mukaan kaatopaikan sulkemisen aloittaminen ja viimeistely vähentävät huomattavasti jätetäyttöön suotautuvan veden määrää, jolloin mahdollisuus maaperän ja pohjaveden pilaantumiseen myös vähenee. Pohjaveden pilaantumista ehkäistään muun muassa vähentämällä kaatopaikkavesien määrää vaiheittain sulkemisella, ojituksella ja vastaavilla järjestelyillä. Toiminnan vaikutuksia alueiden pinta ja pohjavesien laatuun tarkkaillaan säännöllisesti. Tarkkailun perusteella ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin, mikäli havaitaan vesien likaantumista kaatopaikan vaikutusalueilla. TARKKAILUOHJELMAT Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt jätteenkäsittelyaluetta koskevan tarkkailuohjelman 13.6.2003. Kaatopaikkavesiä sekä ympäristön pohja ja pintavesiä ja kaatopaikkakaasua tarkkaillaan Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa täydennetään tarvittaessa. Tarkkailusta laaditaan vuosiraportti. Tarkkailuohjelma on voimassa ympäristöluvan mukaisesti vuoden 2008 lokakuun loppuun saakka, mutta nykyistä tarkkailuohjelmaa jatketaan. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkistaa myöhemmin kaatopaikan sulkemistoimenpiteiden yhteydessä. HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN Haitallisia vaikutuksia pintavesiin, maaperään ja pohjaveteen vähennetään hakemuksen mukaan seuraavilla tavoilla: Kaatopaikkavesien määrä ja laatu pyritään pitämään mahdollisimman vähäisenä ojituksilla, vesien erilliskeräyksellä ja peittämällä kaatopaikka Kaatopaikan pintarakenteet tehdään valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen vaatimustason mukaisesti Arvion mukaan toiminnassa noudatetaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnan vaikutuksia tarkkaillaan laadittavien tarkkailu ja seurantaohjelmien mukaisesti. 5
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 6 Hakemuksesta tiedottaminen Ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla hakemuksesta Kestilän kunnan ja Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 7.11 8.12.2008. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Kestilän kunnassa ja Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksessa. Kuulutuksen julkaisemisesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ilmoitettu Siikajokilaakso sanomalehdessä 11.11.2008 ja erikseen tiedotettu asianosaisille. Tarkastukset ja neuvottelut Ympäristölupahakemuksen käsittelyyn liittyvä tarkastus on pidetty Kestilän kaatopaikalla 27.1. 2009. Tarkastuspöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus on pyytänyt lausunnot hakemuksesta Kestilän kunnanhallitukselta sekä Kestilän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, joka ei ole antanut lausuntoa ympäristölupahakemuksesta. Kestilän kunnanhallitus 25.11.2008 Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan seuraavaa: Kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa lupahakemuksen johdosta. Suljettava kaatopaikka sijaitsee yleiskaava alueella, jossa kyseinen alue on merkitty kaatopaikka alueeksi. Kaatopaikkatoiminta alueella lakkaa 31.12.2008 kunnanvaltuuston 28.4.2008 päätöksen mukaisesti. Kaatopaikka alue toimii mahdollisesti myöhemmin hyötyjätteen vastaanottoasemana. Jätehuollosta vastaa 1.1.2009 alkaen Vestia Oy. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristökeskus on 16.12.2008 päivätyllä kirjeellään varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen. Vastine on saapunut 31.12.2008. Vastineessa hakija toteaa, että hakemuksen mukaiset tiedot eivät ole muuttuneet, joten hakemus kaatopaikan sulkemiseksi on voimassa sellaisenaan. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus myöntää Siikalatvan kunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kaatopaikan sulkemiseen. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Jätteenkäsittelyalueen sulkeminen on toteutettava hakemuksessa esitetyn sulkemissuunnitelman (FCG Planeko Oy 30.5.2008, 411 D1079) mukaisesti, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Pintarakenteelle vaadittu tiiveys (1 x 10 8 m/s) tulee varmistaa paikan päällä suoritettavin kokein.
Ympäristökeskus voi antaa sulkemistoimenpiteiden toteuttamiseksi lisäaikaa, jos kaatopaikan pitäjä luotettavan, esimerkiksi painumalevyin tehdyn painumatarkkailun ja kaatopaikka, pinta ja pohjavesien sekä kaatopaikkakaasun tarkkailun perusteella esittää, että tiivistyskerroksen rakentamista on ympäristönsuojelullisten syiden vuoksi perusteltua lykätä. Jätetäyttö voidaan tällöin pitää tiivistämättömänä siihen saakka, kunnes alueella ei tapahdu enää merkittävää painumista ja kompostoituminen on pääosin tapahtunut. Jätetäytön päälle on tehtävä esipeittokerros, jonka paksuus on vähintään 0,3 metriä. Hakija voi esittää rakennekerroksille vaihtoehtoisia materiaaleja, kerrosvahvuuksia yms. Suunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi ympäristökeskukselle viimeistään kolme kuukautta ennen varsinaisen kunnostaminen aloittamista. (YSL 43 ja YSA 20 ) Ennen jätteenkäsittelyalueen maisemointityön aloittamista hakijan on toimitettava ympäristökeskukselle laadunvalvontasuunnitelma, joka sisältää koko pintarakenteen rakentamisen. Laadunvalvontaa varten hakijan on nimettävä riippumaton asiantunteva laadunvalvoja. (YSL 46 ) 2. Ennen kunnostustöihin ryhtymistä jätteenkäsittelyalueella mahdollisesti esiintyvät rotat ja muut haittaeläimet tulee hävittää ja tilannetta tulee seurata kunnostusvaiheen aikana rottien joukkopaon varalta. Jätteenkäsittelyalueen roskaantunut ympäristö on siivottava ja jätteet on sijoitettava jätetäyttöön ennen sulkemistoimenpiteitä. (YSL 43, 45 ja YSA 20 ) 3. Mikäli jätteenkäsittelyalueelta sulkemistöiden yhteydessä löytyy ongelmajätteitä tai niihin rinnastettavia jätteitä, on ne kerättävä talteen ja toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on asianmukaiset luvat kyseisen jätteen vastaanottoon ja käsittelyyn. Kaikki jätteenkäsittelyalueelle erilliskerätty hyödyntämiskelpoinen materiaali on toimitettava hyötykäyttöön ennen jätteenkäsittelyalueen sulkemista. (YSL 45 ja JäteL 6 ) 4. Kaatopaikkavedet on kerättävä yhteen ympärys ja salaojilla ja johdettava suotovesialtaalle ja edelleen mittapadon kautta maastoon. Ulkopuolisten valumavesien pääsy alueelle tulee estää rakenteellisin keinoin. Ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa vesienkäsittelyä koskevia määräyksiä. (YSL 45, YSA 20 ja JäteA 8 ) 5. Kaatopaikkavesiä, kaatopaikkakaasua ja ympäristön pinta ja pohjavesiä on tarkkailtava Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on esitettävä ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi 30.6.2009 mennessä. (YSL 46 ) 6. Jätteenkäsittelyalueen rakenteet ja laitteet on pidettävä kunnossa. Jätepenkereen vakautta ja pintaeroosiota tulee tarkkailla silmämääräisesti kerran vuodessa. Jätepenkereen perusvaaitus tulee tehdä kolmen vuoden kuluttua kunnostustöiden valmistuttua ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. (YSA 20 ) 7. Jätteenkäsittelyalueelle on nimettävä vastuuhenkilö, joka huolehtii muun muassa sulkemistoimenpiteiden toteuttamisesta tämän päätöksen mukaisesti ja jätteenkäsittelyalueen asianmukaisesta tarkkailusta. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot tulee ilmoittaa Siikalatvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle. (YSA 20 ja JäteA 10 ) 8. Jätteenkäsittelyalueen muotoilu ja kasvittaminen tulee tehdä niin, että jätteenkäsittelyalue sopeutuu kokonaisuudessaan mahdollisimman hyvin ympäröivään luontoon ja maisemaan. (YSA 20 ) 7
RATKAISUN PERUSTELUT 9. Asiaton pääsy suljetulle jätteenkäsittelyalueelle on estettävä. Suljetun jätteenkäsittelyalueen sisääntulotielle on asetettava opaste, jossa kerrotaan jätteenkäsittelyalueen sulkemisesta, jätehuollon uusista järjestelyistä ja jätteiden toimittamisesta. Luvan haltijan on huolehdittava siitä, että maisemoitu alue pysyy siistinä sulkemisen jälkeen. (YSL 45 ja JäteA 9 ) 10. Jätteenkäsittelyalueen sulkemisen jälkeen mahdollisesti sattuviin poikkeuksellisiin tilanteisiin (turvallisuuden seuranta, siisteys, haittaeläinten torjunta, palontorjunta yms.) on varauduttava ja ne on kirjattava ja niistä on ilmoitettava Siikalatvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle. (YSA 30 ) 11. Toiminnanharjoittajan tulee asettaa 25 000 euron vakuus tai esittää muu vastaava järjestely nykyisen jätekeskustoiminnan asianmukaiseen sulkemiseen, johon kuuluu valvonta, tarkkailu ja muut toiminnan kustannukset sekä varsinainen kaatopaikan sulkeminen. Vakuus tulee luovuttaa tai muu vastaava järjestely esittää Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Vakuuden suuruutta tarkistetaan sulkemistöiden päätyttyä. (YSL 43, 45 ja JäteL 28 ) 12. Jätteenkäsittelyalue on maisemoitava kolmen vuoden kuluessa sulkemistöiden aloittamisesta. Kunnostustoimenpiteiden päätyttyä toiminnanharjoittajan tulee tehdä hankkeesta loppuraportti. Raportti tulee toimittaa Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluttua kunnostustoimenpiteiden päättymisestä. (YSA 20 ) 13. Jätteenkäsittelytoiminnan päätyttyä toiminnanharjoittajan tulee varmistua siitä, ettei alueesta vähintään 30 vuoden aikana sulkemisen jälkeen aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. (YSA 20 ) Lupaharkinnan perusteet Kestilän kunta (1.1.2009 alkaen Siikalatvan kunta) on toimittanut ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen ympäristölupahakemuksen Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus on tarkastettuaan lupahakemuksen ja otettuaan huomioon annetut lausunnot ja suoritettu tarkastuskäynti, myöntänyt Siikalatvan kunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan. Ympäristökeskus on lupaharkinnassaan katsonut, että kaatopaikan sulkeminen voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten mukaisesti. Ympäristökeskus ratkaisee ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvun 6 :n 1 momentin kohtaa 12 a koskevan lupahakemuksen. Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus katsoo, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, kun toiminta järjestetään tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja lupamääräyksiä noudattaen. Tässä päätöksessä annettujen määräysten lähtökohtana on parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan sekä mahdollisimman hyvän terveys ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmän soveltaminen kaatopaikan sulkemiseen. Kaatopaikan pitäjällä tulee olla käytettävissään riittävä asiantuntemus, jotta voidaan minimoida toimintaan liittyvät riskitekijät. Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus katsoo, että Siikalatvan kunnalla on käytettävissään sellainen asiantuntemus, jota kaatopaikan sulkeminen edellyttää. 8
Lupamääräysten perustelut 9 Lupamääräykset on annettu, jotta luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Lupamääräyksiä antaessa ympäristökeskus on pyrkinyt siihen, että toiminta toteutetaan siten, että ympäristön pilaantuminen estetään. Lupamääräyksiä antaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, ympäristövaikutukset sekä toiminnanharjoittajan mahdollisuudet ehkäistä haittojen syntyminen. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Kaatopaikkaan liittyvät lupamääräykset perustuvat valtioneuvoston päätökseen kaatopaikoista. Siinä säädetään kaatopaikkojen suunnittelua, perustamista, rakentamista, käyttöä, hoitoa, käytöstä poistamista ja jälkihoitoa koskevista yksityiskohtaisista vaatimuksista. Lupaehtoja noudattamalla estetään ja vähennetään pitkän ajan kuluessa mahdollisesti syntyviä terveys ja ympäristöhaittoja erityisesti maaperän sekä pinta ja pohjaveden likaantumista. Jätteenkäsittelyalueen sulkemiseen liittyvissä kunnostustoimenpiteissä on varmistettava, että ne toteutetaan suunnitellulla tavalla. Tällöin on esimerkiksi varmistettava, että eristystoimenpiteissä saavutetaan suunniteltu tiiveysvaatimus ja että niissä käytetään suunniteltuja materiaaleja. Riippumaton valvoja huolehtii, että laadunvalvonta tehdään suunnitelman mukaisesti luotettavilla tutkimusmenetelmillä ja laitteilla. Hakija on esittänyt kaatopaikan sulkemiseen pintarakennetta, jossa ei ole kaasunkeräyskerrosta. Hakijan mukaan kaasunkäsittelyksi riittää biologinen käsittely kaatopaikan pintakerroksen läpi. Kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä, liitteessä 1 kohdassa 5 todetaan muun ohella, että lupaviranomainen voi päätöksellään lieventää kaatopaikan pintarakenteista kohdassa 3.2 annettuja vaatimuksia, jos kaatopaikan pitäjä kaatopaikan terveys ja ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnin perusteella luotettavasti osoittaa, ettei kaatopaikasta voi aiheutua pitkänkään ajan kuluessa jätelaissa tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, eikä ympäristönsuojelulain 7 :ssä tarkoitetun maaperän pilaamiskiellon tai 8 :ssä tarkoitetun pohjaveden pilaamiskiellon rikkomista. Kaatopaikalla käytettävän tekniikan sekä terveys ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmän on tällöinkin oltava jätelain 6 :n 5 kohdassa säädetyn mukaista. Tutkimuksissa on todettu, että pienet ja heikosti tiivistetyt kaatopaikat ovat biologisen toimintansa kannalta komposteja, joiden aiheuttama vesistö ja ilmakuormitus on huomattavasti vähäisempää kuin happo ja metaanikäymistilassa olevien kaatopaikkojen. Kestilän kaatopaikan jätetäyttö on tutkimusten perusteella aerobisessa tilassa, jossa jätteen hajoaminen tapahtuu kompostoitumalla. Mikäli pintarakennekerrokset rakennetaan ilman varsinaista kaasunkeräyskerrosta, kuten suunnitelmassa on esitetty, tulee kompostoitumisvaihe odottaa loppuun ennen kuin tiivistyskerrosta aletaan rakentaa. Tiivistyskerros voidaan rakentaa, kun jätepenger on jo painunut tai sen painuminen on enää vähäistä eli kun kompostoituminen on käytännössä loppunut. Sulkemistoimenpiteille voidaan antaa lisäaikaa, jos painumatarkkailun tulosten perusteella kaatopaikan painumista tapahtuu merkittävissä määrin haitaten pintarakenteiden rakentamista ja niiden ehjänä säilymistä. Pintarakenteen tarkoitus on suojata mineraalista tiivistyskerrosta roudalta sekä kuivumiselta. Lisäksi pintarakenne riittävän paksuna suojaa kasvien juurien tunkeutumista tiivistysrakenteeseen. Kasvukerros lisää haihduntaa ja täten vähentää imeytymään pyrkivän veden määrää. Kasvien juuret sitovat maa ainesta ja vähentävät eroosiota. Tiiviillä pintaeristyksellä estetään sade ja pintavalumavesien imeytyminen jätemassaan sekä siitä seuraava likaantuneen kaatopaikkaveden muodostuminen ja haitta aineiden kulkeutuminen ympäristöön. Lisäksi tiiviin pintarakenteen avulla vähennetään kaatopaikan haju, pöly, lintu ja maisemahaittoja. Kuivatuskerroksen rakentaminen mahdollistaa sade ja valumavesien poistumisen rakenteista hallitusti ympäristöön. Rakennusmateriaalin on oltava hyvin vettä läpäisevää. (Lupamääräys 1)
Haittaeläinten hävityksellä estetään eläinten siirtyminen ympäristöön ravinnon loppuessa kaatopaikalta. Samalla estetään eläinten pintarakenteille aiheuttamia haittoja. Kaatopaikkaalueen ympäristön siivoaminen ennen sulkemistoimenpiteitä on tarpeen ympäristölle aiheutuvan roskaantumishaitan välttämiseksi. (Lupamääräys 2) Sulkemistöiden yhteydessä kaatopaikka alueelta löytyvien jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn estää niistä aiheutuvat riskit ympäristölle. Ongelmajätteiden asianmukainen hyödyntäminen tai hävittäminen on mahdollista vain laitoksissa, joilla on ympäristölupa. (Lupamääräys 3) Kaatopaikkavesien määrän pitämiseksi pienenä ja niiden laadun kontrolloimisen helpottamiseksi kaatopaikalle ei saa päästää ulkopuolisia pintavesiä. (Lupamääräys 4) Viranomaisvalvonta edellyttää jätteenkäsittelyalueen tarkkailua, jolla voidaan seurata alueen ympäristökuormitusta ja sitä kautta koko käsittely ja läjitysalueen toimivuutta. Käsittelyalueen tarkkailu edellyttää tarkkailuohjelman laatimista. (Lupamääräys 5) Jätteenkäsittelyalueen painumisen seurannan tarkoituksena on tuottaa tietoa jätetäytön tiivistymisestä kokonaisuutena. Pinnan muodonmuutokset voivat aiheuttaa vettä keräävien painanteiden syntymistä ja vettä jätetäyttöön johtavien ja toisaalta kaasua purkavien halkeamien syntymistä. (Lupamääräys 6) Kaatopaikan käytöstä poistamista ja siihen liittyvää toiminnan tarkkailua varten on kaatopaikan pitäjän määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva hoitaja. Henkilöllä on oltava riittävä koulutus ja ammattitaito kaatopaikan sulkemisen asianmukaiseen hoitamiseen. Näin varmistetaan, että kaatopaikan sulkemiseen ja tarkkailuun liittyviä vaatimuksia kyetään noudattamaan. (Lupamääräys 7) Kasvukerroksen on oltava eloperäisestä materiaalista, jolloin se toimii kasvualustana. Kasvukerroksen tarkoituksena on toimia kasvualustana nurmelle ja luontaisesti kasvaville peittoalueen kasveille. Kasvukerroksen on oltava paksuudeltaan sellainen, että juurtuminen on mahdollista. Lisäksi kasvukerroksella on tärkeä maisemallinen merkitys. (Lupamääräys 8) Jätteenkäsittelyalue tulee olla suljettu siten, että asiaton jätteiden toimittaminen ei ole mahdollista. Kaatopaikan toiminnan lopettamisesta kertovasta opasteesta on selvittävä jätteiden uusi vastaanottopaikka ja vastaanottoajat. Opasteesta huolimatta voi alueen ympäristöön ilmestyä jätteitä, jotka toiminnanharjoittajan tulee poistaa. (Lupamääräys 9) Ympäristönsuojeluasetuksen 30 :n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi lupaviranomaisena toimineelle valvontaviranomaiselle tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön tai luvan noudattamisen kannalta. (Lupamääräys 10) Asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi on annettu määräys vakuudesta tai muusta vastaavasta järjestelystä. Ympäristökeskus katsoo, että ensisijaisia vakuusjärjestelyjä ovat pankkitakaus, pankkitalletus ja takausvakuutus. Vakuutta vastaavana muuna järjestelynä voidaan pitää luvan mukaisten velvoitteiden täyttämistä koskevaa sitoumusta, jonka kunta antaa ympäristölupaviranomaiselle. Vakuuden suuruutta määrättäessä on otettu huomioon toiminnan laajuus, luonne ja tässä lupapäätöksessä annetut määräykset sekä minkä verran tätä kokoluokkaa olevan jätteenkäsittelyalueen käytöstä poistaminen ja asianmukainen alueen jälkihoito tulisi maksamaan. Vakuuden suuruutta voidaan tarkistaa, jos vakuuden perusteissa tapahtuu muutoksia. (Lupamääräys 11) Kaatopaikan sulkemistöiden toteuttamiseen on lupamääräyksessä 1 annettu mahdollisuus saada lisäaikaa. Tämän vuoksi tarkkaa määräaikaa sulkemistöiden loppuunsaattamiseksi ei ole annettu, sillä tiivistyskerroksen rakentamista ei ole tarkoituksenmukaista aloittaa ennen kuin jätetäytön painuminen on enää vähäistä. Kaatopaikka alueen maisemointi on määrätty tehtäväksi kolmen vuoden aikana, siitä kun pintarakenteen rakentamistyöt aloitetaan. Kaato 10
paikka alueen maisemoinnin tarkoituksena on sopeuttaa alue maisemaan ja estää tuuli ja vesieroosiota. Maisemoinnissa on kiinnitettävä huomiota luiskien pysyvyyteen. Loppuraportissa esitetään yhteenveto tehdyistä toimenpiteistä ja dokumentoidaan asiatiedot. (Lupamääräys 12) Ajallinen jälkihoitovastuu on annettu, koska päästöt jatkuvat vielä pitkään kaatopaikan sulkemisen jälkeen. (Lupamääräys 13) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Jos lupavelvollinen toiminta olennaisesti muuttuu, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 2, 3, 4, 5, 7, 12, 28, 34, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 96, 97, 98, 100 ja 105 :t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8, 9, 10, 12, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 23, 29, 30 ja 37 :t Jätelaki 2, 3, 6, 12, 15, 18, 19, 51 ja 52 :t Jäteasetus 3, 3a, 6, 8, 9 ja 10 :t Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (1049/1999) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (202/2006) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 4305 euroa Ei arvonlisäverollista myyntiä Ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista määrätään julkisoikeudellisten suoritteiden maksuista. Asetuksen mukaan maksu tavanomaisen jätteen kaatopaikasta on 8610 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta, joten annetun luvan maksuksi muodostuu 4305 euroa. Sovelletut oikeusohjeet Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) 11
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 12 Ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä siten kuin ympäristönsuojelulain 54 :ssä on säädetty. Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Siikalatvan kunnanhallitus Siikalatvan kunnan rakennus ja ympäristölautakunta Siikalatvan kunnan terveysviranomainen Suomen ympäristökeskus, kirjaamo Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus/valvoja Ilmoitus päätöksestä Hakemuksesta tiedonannon saaneet Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Siikalatvan kunnan ja Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla sekä sanomalehti Siikajokilaaksossa. Lisätietoja päätöksestä Lisätietoja päätöksestä antaa Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen ylitarkastaja, Mari Sallmén, p. 040 4821 842
MUUTOKSENHAKU 13 Tähän päätökseen ja siitä perittyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Valitusaika päättyy 23.3.2009. Valitusoikeus on: sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Vesa Määttä Ylitarkastaja Mari Sallmén LIITE Valitusosoitus
14 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen toimittaminen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valituksella, joka on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmä on osoitettava Vaasan hallinto oikeudelle ja toimitettava valitusajan kuluessa Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä. Valitusaikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse, lähetin välityksellä telekopiona tai sähköpostitse. Toimitustavasta riippumatta valituskirjelmä on toimitettava niin ajoissa, että se on perillä viimeistään valitusajan päättyessä klo 16.15. Valituskirjelmän sisältö ja liitteet Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmässä on ilmoitettava: 1) päätös, johon haetaan muutosta 2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä 3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta, sekä postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä: 1) päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei päämies ole valtuuttanut häntä suullisesti Vaasan hallinto oikeudessa. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos hallinto oikeus niin määrää. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) nojalla säädetyn VNA 924/2008 mukaisesti muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksuna 89 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen yhteystiedot: postiosoite: käyntiosoite: aukioloaika: 8.00 16.15 puhelin: 020 610 111 PL 124, 90101 OULU Veteraanikatu 1, 90100 OULU telekopio: 08 816 2869 sähköposti: kirjaamo.ppo@ymparisto.fi