Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2010 Hallitus 29.4.2010

i Sisällysluettelo VAPO OY OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2010...1 Vapo kasvatti kotimaisen bioenergian myyntiä...1 Konsernin keskeiset tunnusluvut...1 Kehitys liiketoimintasegmenteittäin...1 Toimintaan sisältyvä luontainen kausivaihtelu...2 Keskeiset liiketoimintatapahtumat...2 Paikalliset polttoaineet...2 Pelletti...3 Lämpö ja sähkö...3 Puutarha ja ympäristö...4 Timber...4 Henkilöstö...5 Investoinnit ja rahoitus...5 Riskienhallinta...5 Yhtiökokous 2010...6 Tilikauden näkymät...6 Osavuosikatsaus tammi maaliskuu 2010 taulukot...8 Konsernin laaja tuloslaskelma...9 Konsernin tase...10 Konsernin oman pääoman muutoslaskelma...11 Konsernin lyhennetty rahavirtalaskelma...12 Osavuosikatsauksen liitetiedot...13

1 VAPO OY OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2010 Vapo kasvatti kotimaisen bioenergian myyntiä Kehitys vuoden alusta (vertailuluku 2009) Konsernin liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 219,1 milj. euroa (181,3 milj. euroa). Liikevoitto oli 24,7 milj. euroa, 11,3 % liikevaihdosta (20,7 milj. euroa, 11,4 %). Voitto ennen veroja oli 22,8 milj. euroa (14,9 milj. euroa). Paikallisten polttoaineiden kysyntä kasvoi. Onnistunut turvetuotantokesä 2009 mahdollisti myynnin ja kannattavuuden kasvun. Pellettimarkkinoilla vallitsi ylitarjontatilanne kylmistä talvikuukausista huolimatta. Sahateollisuuden vuoden 2009 loppupuolella käynnistynyt positiivinen tuloksenteko jatkui alkuvuonna 2010. Konsernin keskeiset tunnusluvut 1-3/2010 1-3/2009 1-12/2009 Liikevaihto, milj. euroa 219,1 181,3 573,7 Liikevoitto, milj. euroa 24,7 20,7 38,0 Voitto ennen veroja, milj. euroa 22,8 14,9 28,6 Tulos/osake, euroa 574,21 377,87 688,61 Oma pääoma/osake, euroa 10 985,38 10 312,96 10 739,81 Sijoitetun pääoman tuotto % 8,3 1,8 7,0 Oman pääoman tuotto % 8,3 4,2 6,7 Omavaraisuusaste % 40,4 39,7 39,5 Nettovelkaantumisaste % 102,9 90,3 111,5 Korolliset nettovelat (kauden lopussa), milj. euroa 343,5 283,0 364,3 Bruttoinvestoinnit, milj. euroa 15,6 21,7 80,9 Henkilöstö, keskimäärin 1 301 1 531 1 451 Osakkeiden määrä keskimäärin 30 000 30 000 30 000 Kehitys liiketoimintasegmenteittäin Liikevaihto segmenteittäin Milj.eur 1-3/2010 1-3/2009 Muutos % 1-12/2009 Paikalliset polttoaineet 93,0 74,3 25,2 202,5 Pelletti 40,0 33,4 19,8 84,2 Lämpö ja sähkö 36,3 30,4 19,4 83,2 Puutarha ja ympäristö 24,6 26,9-8,6 114,7 Timber 29,2 19,1 52,9 91,9 Muut toiminnot 0,1 0,3-66,7 3,1 Segm. välinen liikevaihto -4,1-3,1-5,7 Konserni yhteensä 219,1 181,3 20,8 573,9

2 Liikevoitto/-tappio segmenteittäin Milj.eur 1-3/2010 1-3/2009 Muutos % 1-12/2009 Paikalliset polttoaineet 18,7 18,0 3,9 40,6 Pelletti 0,6 0,9-33,3-4,0 Lämpö ja sähkö 7,5 5,7 31,6 3,2 Puutarha ja ympäristö 2,0 3,6-44,4 15,5 Timber 1,0-3,8 480-4,3 Muut toiminnot -4,0-3,5-14,3-12,9 Eliminoinnit -1,1-0,2 0,0 Konserni yhteensä 24,7 20,7 19,3 38,0 Toimintaan sisältyvä luontainen kausivaihtelu Vapon liiketoiminnoista Paikallisten polttoaineiden, Pelletin sekä Lämmön ja sähkön myyntimäärät ovat voimakkaasti vuodenaikojen lämpötilakehityksestä riippuvia, mikä tuo toimintaan satunnaista myynnin kausivaihtelua. Toteutunut alkuvuosi 2010 on suosinut lämpötilakehitykseltään paikallisten polttoaineiden ja lämpöenergian kauppaa ja tuotteiden kysyntä on ollut hyvä. Turveperäisten polttoaineiden ja ympäristötuotteiden tuotanto edellyttää parhaiten onnistuakseen vähäsateisuutta. Kesän 2009 energiaturvetuotanto onnistui normaalisti ja edellisten sateisten tuotantokesien jälkeinen niukka varastotilanne parani. Ympäristötuotteiden myyntiä rajoittaa alhainen varastotaso, johon kesän 2009 tuotantokesä ei tuonut helpotusta. Turpeen tasausvarastojen kasvattaminen ja tason turvaaminen edellyttää kuitenkin useampana tuotantokesänä keskimääräisiä sääolosuhteita ja riittäviä tuotantopinta-aloja. Keskeiset liiketoimintatapahtumat Paikalliset polttoaineet Liiketoiminta-alueen liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 93,0 milj. euroa (74,3 milj. euroa). Kauden liikevoitto oli 18,7 milj. euroa (18,0 milj. euroa). Energiaturvetoimitukset olivat Suomessa 6,7 TWh (5,0 TWh). Kylmät talvikuukaudet lisäsivät lämmityksen polttoainetarvetta ja sähkön markkinatilanteen seurauksena turpeen käyttö sähkön lauhdetuotannossa kasvoi. Lisäksi teollisuuden lisääntynyt energiatarve kasvatti turpeen myyntiä, vaikkakin yli kaksi viikkoa kestäneellä satamalakolla oli oma vaikutuksensa polttoainetarpeisiin. Ruotsissa energiaturpeen toimitusmäärä oli 0,7 TWh (0,6 TWh). Onnistunut turvetuotantokesä 2009 mahdollisti vuoden alkupuoliskolla sekä myynnin kasvun että kannattavuuden parantumisen. Kannattavuuteen myönteisesti vaikuttivat turpeen riittävyys ja hyvä laatu sekä normalisoituneet kuljetusmatkat. Energiaturpeen hinta laski Suomessa normaalin turvekesän seurauksena yli 10 %.

3 Puupolttoaineiden toimitukset olivat Suomessa 0,6 TWh (0,7 TWh). Ruotsissa puupolttoaineiden toimitukset olivat 0,4 TWh (0,3 TWh). Peltoenergian toimitusmäärä oli 37 GWh (35 GWh). Energiamarkkinoilla turve on säilyttänyt asemansa ja kiinnostus Vapon tuottamiin paikallisiin polttoaineisiin on kasvanut. Paikalliset polttoaineet uudistivat vuoden alussa organisaatiotaan asiakaslähtöisemmäksi tavoitteenaan tilaus- ja toimitusprosessin entistä parempi hallinta. Samalla Puuenergialiiketoimintaa vahvistettiin. Alkuvuoden investoinnit, 9,4 milj. euroa (8,4 milj. euroa), kohdistuivat uusien turvetuotantoalueiden hankintaan, kunnostukseen ja koneistukseen. Pelletti Liiketoiminta-alueen liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 40,0 milj. euroa (33,4 milj. euroa). Liikevoitto oli 0,6 milj. euroa (0,9 milj. euroa). Vaikka kylmät talvikuukauden nostivat pelletin kysyntää, jatkui vuonna 2009 syntynyt pelletin ylitarjontatilanne Euroopan markkinoilla aiheuttaen varastomäärien kasvua ja laskupaineita myyntihintoihin. Tämän seurauksena tuotannon rajoituksia jatkettiin useammalla kotimaan tehtaalla. Kannattavuutta heikensi myös tuotantoa rasittaneet korkeat sähkönhinnat. Skandinavian markkinoilla pellettiliiketoiminnan kasvulle on hyvät edellytykset erityisesti kuluttajasegmentissä. Suomessa kysynnän kasvua rajoittaa kuitenkin kilpailevien energiahyödykkeiden, kevytöljyn ja sähkön, alhaiset verot, mikä vaikeuttaa päätöksentekoa asiakaskunnassa lämmitysmuotoja valittaessa. Ruotsin markkinoilla kotitaloussegmentissä säilytettiin markkinajohtajuus. Puuraaka-aineen saatavuus- ja hintatilanne, joka palautui Suomen ja Ruotsin markkinoilla jo vuoden 2009 lopulla lähes normaaliksi, on pysynyt myös alkuvuonna hyvänä. Vapon alkuvuoden pellettituotanto oli yhteensä 134 000 tn (145 000 tn) ja pelletin kokonaismyynti 222 000 tn (195 000 tn). Alkuvuoden aikana pellettiliiketoiminnassa ei ole ollut investointeja (1,3 milj. euroa). Lämpö ja sähkö Liiketoiminta-alueen liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 36,3 milj. euroa (30,4 milj. euroa). Liikevoitto oli 7,5 milj. euroa (5,7 milj. euroa). Alkuvuoden lämmön ja höyryn toimitukset asiakkaille olivat yhteensä 655 GWh (588 GWh). Sähkön myynti oli 101 GWh (92 GWh). Energiatuotteiden myynnin kasvuun vaikuttavia tekijöitä olivat kylmä talvi, teollisuusasiakkaiden lisääntynyt energiantarve ja sähkötuotteiden korkeat markkinahinnat. Sähkön hintakehityksellä oli myös negatiivinen vaikutus; se lisäsi sähkön hankintakuluja heikentäen sähkökaupan tulosta.

4 Oma energiantuotanto ja -toimitukset asiakkaille toteutuivat alkuvuoden aikana normaalisti. Polttoaineiden saatavuudessa ei ollut kauden aikana merkittäviä ongelmia. Kannattavuuden selkeä paraneminen johtui edellistä vuotta alhaisemmista tuotantokustannuksista Alkuvuoden investoinnit olivat yhteensä 0,5 milj. euroa (4,9 milj. euroa). Rakenteilla on kaksi lämpölaitosta Suomessa, yksi Ruotsissa ja kuusi pellettilämpökeskusta Puolassa. Puutarha ja ympäristö Liiketoiminta-alueen liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 24,6 milj. euroa (26,9 milj. euroa). Liikevoitto oli 2,0 milj. euroa (3,6 milj. euroa). Kuluttaja- ja viherrakentamisliiketoiminnoissa luminen talvi siirsi kotipuutarhatuotteiden alkuvuoden ennakkotoimituksia. Puutarhasesongista odotetaan lyhyempää ja intensiivisempää; koko vuoden osalta näkymät ovat rohkaisevat. Vuoden alussa Kekkilä-brändi laajeni uudella tuotesarjalla, kun uusi Koti & Piha -konsepti lanseerattiin onnistuneesti. Ympäristöturveliiketoiminnassa markkinoilla on kysyntää, mutta vähäiset raaka-aine- ja kuiviketurvevarastot Baltiassa rajoittivat myyntiä. Ammattiviljelyliiketoiminnan markkinatilanteessa tapahtui hienoista korjaantumista, mikä näkyi kysynnän kasvuna. Kasvuturpeen varastotilanne vaikutti negatiivisesti myös kasvualustojen tuotantovolyymeihin. Ympäristöhuollossa käsiteltävät jätemäärät ovat pysyneet viimevuotisella tasolla. Toiminnassa ei ole tapahtunut mitään merkittäviä muutoksia. Liiketoiminta-alueen alkuvuoden investoinnit olivat yhteensä 2,2 milj. euroa (4,4 milj. euroa). Kysynnän odotetaan kuitenkin kasvavan merkittävästi varsinaisen kevätsesongin alkaessa. Timber Liiketoiminta-alueen liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 29,2 milj. euroa (19,1 milj. euroa). Liikevoitto oli 1,0 milj. euroa (-3,8 milj. euroa). Vuonna 2009 toteutettiin tärkeimmissä tuottajamaissa merkittäviä tuotannon supistuksia, minkä seurauksena kysyntä ja tarjonta tasapainottuivat ja toimitusketjun alenevat varastot mahdollistivat sahatavarahintojen tervehdyttämisen. Positiivinen kehitys sahateollisuudessa jatkui myös alkuvuonna parantaen toiminnan kannattavuutta edelliseen vuoteen nähden. Sahatavaran toimitusmäärä oli 32 % ja tuotteiden myyntihinnat 22 % korkeammat edelliseen vuoteen verrattuna. Yli kaksi viikkoa kestänyt satamalakko vähensi alkuvuoden toimituksia. Tuotanto alkuvuonna on ollut normaalilla tasolla. Tukkien hinta oli alkuvuoteen 2009 verrattuna noin 6 % alempi. Vapon sahatavaran toimitusmäärä oli vuoden alusta yhteensä 117 000 m 3 (89 000 m 3 ).

5 Sahojen ylläpitoinvestoinnit olivat alkuvuoden aikana 0,1 milj. euroa (0,1 milj. euroa). Henkilöstö Tammi-maaliskuussa konsernin palveluksessa oli keskimäärin 1301 (1531) henkilöä. Vuoden 2009 lopussa konsernin henkilöstömäärä oli 1451. Henkilöstö segmenteittäin, keskimäärin 1-3/2010 1-3/2009 Paikalliset polttoaineet 317 408 Pelletti 163 235 Lämpö ja sähkö 152 151 Puutarha ja ympäristö 322 400 Timber 220 207 Muut toiminnot 127 130 Konserni yhteensä 1 301 1 531 Henkilöstön määrään eniten vaikutti Suomen pellettitehtaiden ja lämpölaitosten käyttö- ja kunnossapitopalveluiden sekä osittain voimalaitosten kunnossapidon ulkoistus Maintpartner Oy:lle ja ISS Palvelut Oy:lle. Liikkeenluovutuksen piiriin kuului yhteensä 100 työntekijää. Investoinnit ja rahoitus Alkuvuoden investoinnit olivat 15,6 milj. euroa (21,8 milj. euroa), josta Paikallisten polttoaineiden osuus oli 9,4 milj. euroa, Lämpö ja sähkön 0,5 milj. euroa, Puutarha ja ympäristön 2,2 milj. euroa ja Timberin 0,1 milj. euroa. Konsernin muut investoinnit olivat 3,4 milj. euroa. Liiketoiminnan rahavirta kehittyi positiivisesti tammi-maaliskuussa vaihto-omaisuusvarastojen supistuessa ja oli 54,2 milj. euroa (58,3 milj. euroa). Rahavirta investointien jälkeen oli 39,4 milj. euroa (42,7 milj. euroa). Korolliset nettovelat olivat maaliskuun lopussa 343,5 milj. euroa (283,0 milj. euroa). Vuoden 2009 lopussa korolliset nettovelat olivat 364,3 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli maaliskuun lopussa 40,4 prosenttia (39,7) ja nettovelkaantumisaste 102,9 prosenttia (90,3). Konsernin taseen loppusumma oli 844,3 milj. euroa (794,2 milj. euroa). Riskienhallinta Riskien tarkastelu ja hallinta on perustunut tilinpäätöksessä 2009 esitettyihin tietoihin. Jaksolla ei ole toteutunut tai tunnistettu merkittäviä muita uusia riskejä.

6 Yhtiökokous 2010 Vapo Oy:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 25. maaliskuuta 2010. Yhtiökokous vahvisti emoyhtiön ja konsernin vuoden 2009 tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallintoneuvostolle, hallitukselle ja toimitusjohtajalle vuodelta 2009. Yhtiökokous päätti, että vuodelta 2009 maksetaan osinkoa 400 euroa osakkeelta. Osinko, joka oli määrältään yhteensä 12 milj. euroa, maksettiin 26.3.2010. Hallitukseen valittiin uudelleen KTM Juho Lipsanen (puheenjohtaja), toimitusjohtaja Perttu Rinta (varapuheenjohtaja) sekä jäseniksi toimitusjohtaja Risto Kantola, toimitusjohtaja Hannu Linna, hallitusneuvos Marja-Leena Rinkineva ja johtaja Katariina Simola. Hallintoneuvostoon valittiin uudelleen kansanedustaja Juha Korkeaoja (puheenjohtaja), tekn. tri h.c. Heikki Miilumäki (varapuheenjohtaja) sekä jäseniksi kansanedustaja Hannu Hoskonen, johtaja Eero Kubin, toimitusjohtaja Esko Kurvinen, kansanedustaja Mats Nylund, kansanedustaja Raimo Piirainen, kunnallisneuvos Kauko Rauhansalo, maakuntaneuvos Simo Salmelin sekä uutena jäsenenä kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallström. Tilintarkastajaksi valittiin uudelleen KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy, päävastuullisena tilintarkastajana Tapani Vuopala, KHT. Tilikauden näkymät Paikallisten polttoaineiden kysynnän arvioidaan säilyvän hyvällä tasolla. Puun käyttö tulee kasvamaan, mikä lisää myös toimitus- ja laatuvakaan turpeen kysyntää. Talouden epävarma suhdanne voi kuitenkin vähentää erityisesti sähköenergian kysyntää ja näin ollen myös voimalaitosten polttoainetarvetta. Turvevarastot riittävät kevään toimituksiin. Koko vuoden 2010 toimintaan ja tulokseen merkittävimmin vaikuttava tekijä on tulevan kesän turvetuotannon onnistuminen, jonka eteen olemme tehneet mittavia valmisteluja. Vaikka viime kesän tuotanto vastasi pitkän aikavälin keskimääräistä tasoa, syyskauden toimitukset ja tasausvarastojen kasvattaminen edellyttävät kuitenkin myös turvetuotantokesän 2010 onnistumista. Pellettiliiketoiminnassa vallitsee edelleen markkinoiden ylitarjontatilanne, minkä seurauksena tuotannon rajoituksia joudutaan toteuttamaan useilla tuotantolaitoksilla. Pidemmällä aikavälillä kysynnän odotetaan kasvavan EU:n energiapoliittisten linjausten myötä. Sahateollisuuden yleiset näkymät ovat paranemassa. Kuitenkin alkuvuoden raakapuukaupan alhaisen määrän vuoksi tuotannon rajoitukset ja myös puuhintojen nousu jarruttavat positiivista kehitystä jo toisella vuosineljänneksellä myös Timberissä. Muihin liiketoimintoihin ei liity kokonaisuuden kannalta olennaisesti vaikuttavia lähiajan muutosnäkymiä.

7 Kokonaisuutena Vapo-konsernin liikevaihdon arvioidaan kasvavan edellisestä vuodesta ja suhteellisen kannattavuuden paranevan. Onnistuakseen tämä edellyttää kuitenkin tulevan turvetuotantokesän onnistumista. Helsingissä 29.4.2010 Vapo Oy Hallitus Lisätietoja antaa Toimitusjohtaja Matti Hilli puh. 020 790 5611

8 Osavuosikatsaus tammi maaliskuu 2010 taulukot Vapo Oy:n osavuosikatsaus on laadittu noudattaen IAS 34 Osavuosikatsaus-standardin vaatimuksia. Osavuosikatsauksen laadinta IFRS:n mukaisesti edellyttää konsernin johdolta arvioiden ja oletusten käyttämistä. Nämä arviot ja oletukset vaikuttavat tase-erien arvoon, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä raportointikauden tuottojen ja kulujen määriin. Arviot perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen, mutta lopulliset toteutumat saattavat poiketa tehdyistä arvioista. Tämän osavuosikatsauksen laadinnassa käytetyt arviot ovat samoja, joita sovellettiin vuoden 2009 tilinpäätöksessä. Vapo on soveltanut osavuosikatsauksen laadinnassa vuoden 2009 tilinpäätöksen mukaisia laskenta- ja laadintaperiaatteita seuraavin muutoksin. Uudet laatimisperiaatteet IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen, jossa olennainen muutos on tuloslaskelman uusi laajempi esittämismuoto. Tuloslaskelmaan on lisätty muut kuin omistajiin liittyvät oman pääoman muutokset. IAS 23 Vieraan pääoman menot, Vapo rakentaa pitkän valmistusajan omaavia käyttöomaisuuskohteita, kuten voimalaitoksia ja lämpökeskuksia, joissa rakennusaikaisten vieraan pääoman menojen aktivointi tulee sovellettavaksi. Raportointijaksolla ei toteutunut pitkän valmistusajan omaavia hankintoja. IFRS 3 ja IAS 27 Liiketoimintojen yhdistäminen, jossa merkittävimmät muutokset ovat, ei hankintamenoon jatkossa kirjattavat hankinnan kulut ja lisähankintojen käsittely. IFRS 8 Toiminnalliset segmentit, jonka osalta Vapon jo aiemmin noudattama esittämistapa ensisijaisen segmentin osalta määrittelyineen on vastannut standardia ja olennaiset muutokset ovat ns. toissijaisen segmenttitiedon poisjäänti ja liitetietojen täydentäminen. Segmenttijaon perustelut ja tuotejaot on selvitetty tarkemmin tilinpäätöksen 2008 laadintaperiaatteissa. IFRIC 15 Rakentamissopimukset, sovelletaan ratkaistaessa hankeen käsittelyä joko standardin, IAS 11, pitkäaikaishankkeet, tai IAS 18, tuotot, mukaisesti. Vuoden 2009 alusta käyttöön otetuilla IFRS standardien muutoksilla ja uusilla tulkinnoilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin osavuosikatsaukseen. Osavuosikatsauksessa esitettävät tiedot ovat tilintarkastamattomia.

9 Konsernin laaja tuloslaskelma MEUR 1-3/2010 1-3/2009 Muutos % 1-12/2009 LIIKEVAIHTO 219,1 181,3 20,8 % 573,7 Liiketoiminnan muut tuotot 1,4 5,8 14,4 Liiketoiminnan kulut -186,4-158,1-508,6 Poistot ja arvonal. -9,4-8,3-41,5 LIIKEVOITTO 24,7 20,7 19,3 % 38,0 Rahoitustuotot ja -kulut -2,1-5,9-9,4 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 0,2 0,1 0,0 VOITTO/TAPPIO ENNEN VEROJA 22,8 14,9 53,0 % 28,6 Tuloverot -5,4-3,6-7,1 TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO 17,4 11,3 54,0 % 21,5 MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT: Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä 1,2-0,1 1,5 Myytävissä olevat sijoitukset 1,1-0,8 1,5 Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot -0,3 0,2-0,4 Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 2,0-0,7 2,6 TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ 19,4 10,6 24,1 Tilikauden voiton jakautuminen: Emoyhtiön osakkeenomistajille 17,3 11,3 20,7 Määräysvallattomille omistajille 0,1 0,0 0,8 17,4 11,3 21,5 Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön osakkeenomistajille 19,3 10,6 23,3 Määräysvallattomille omistajille 0,1 0,0 0,8 19,4 10,6 24,1 Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos Tulos/osake, euroa 574,21 377,87 688,61 Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä 30 000 30 000 30 000

10 Konsernin tase MEUR 31.3.2010 31.3.2009 31.12.2009 VARAT PITKÄAIKAISET VARAT Aineettomat hyödykkeet 9,5 6,4 9,0 Liikearvo 19,4 18,5 19,2 Aineelliset hyödykkeet 500,6 465,6 489,9 Sijoitukset 22,3 19,1 21,0 Pitkäaikaiset saamiset 5,4 4,6 5,5 Laskennallinen verosaaminen 1,0 0,9 0,8 PITKÄAIKAISET VARAT 558,2 515,1 545,4 LYHYTAIKAISET VARAT Vaihto-omaisuus 145,5 97,9 180,1 Muut saamiset 138,1 125,0 120,8 Rahat ja pankkisaamiset 2,5 56,2 1,5 LYHYTAIKAISET VARAT 286,1 279,1 302,4 VARAT 844,3 794,2 847,8 OMA JA VIERAS PÄÄOMA OMA PÄÄOMA Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus 329,6 309,4 322,2 Määräysvallattomat omistajat 4,2 4,2 4,4 OMA PÄÄOMA 333,8 313,6 326,6 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Laskennallinen verovelka 34,1 28,4 33,5 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 232,4 184,3 235,1 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 10,7 8,4 10,7 Pitkäaikaiset varaukset 11,0 10,0 10,7 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA 288,2 231,1 290,0 LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 118,0 159,3 134,9 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 104,2 90,1 96,2 Lyhytaikaiset varaukset 0,1 0,1 0,1 LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA 222,3 249,5 231,2 OMA JA VIERAS PÄÄOMA 844,3 794,2 847,8

11 Konsernin oman pääoman muutoslaskelma MEUR Käyvän arvon rahasto Muut rahastot Yht. Osakepääoma Muuntoerot Voittovarat Määräysvallattomat omistajat OMA PÄÄOMA 31.12.2009 50,5 5,1 30,0-3,4 240,0 322,2 4,4 326,6 Oman pääoman muutokset Osingonjako -12,0-12,0-0,3-12,3 Yritysten yhteenliittymät 0,0 0,0 Tilikauden laaja tulos yhteensä 0,8 1,2 17,3 19,3 0,1 19,4 Muut muutokset 0,1 0,1 0,1 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 03 / 2010 50,5 5,9 30,0-2,2 245,4 329,6 4,2 333,8 YHT. MEUR Käyvän arvon rahasto Muut rahastot Yht. Osakepääoma Muuntoerot Voittovarat Määräysvallattomat omistajat OMA PÄÄOMA 31.12.2008 50,5 3,9 30,0-5,2 234,2 313,4 4,3 317,7 Oman pääoman muutokset Osingonjako -14,3-14,3-0,3-14,6 Yritysten yhteenliittymät 0,0 0,2 0,2 Tilikauden laaja tulos yhteensä -0,6-0,1 11,3 10,6 10,6 Muut muutokset -0,3-0,3-0,3 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 03 / 2009 50,5 3,3 30,0-5,3 230,9 309,4 4,2 313,6 YHT.

12 Konsernin lyhennetty rahavirtalaskelma MEUR 2010/03 2009/03 2009/12 Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden voitto/tappio 17,4 11,3 21,5 Oikaisut tilikauden tulokseen 16,6 20,2 59,6 Käyttöpääoman muutos 23,7 31,5-30,1 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 57,7 63,0 51,0 Nettorahoituskulut -1,9-3,3-11,1 Maksetut verot liiketoiminnasta -1,6-1,4-2,1 Liiketoiminnan rahavirta 54,2 58,3 37,8 Investointien rahavirrat Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -15,5-18,8-78,1 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 0,3 4,2 9,7 Yrityshankinnat -1,7-1,7 Luovutustulot muista sijoituksista 0,1 Lainasaamisten muutos -0,2 0,1 0,3 Saadut osingot 0,6 0,6 1,1 Investointien rahavirta -14,8-15,6-68,6 Rahavirta ennen rahoitusta 39,4 42,7-30,8 Rahoituksen rahavirrat Pitkäaikaisten lainojen ja muiden rahoituserien muutos -23,4 24,1 46,6 Maksetut osingot -12,3-14,6-15,3 Rahoituksen rahavirta -35,7 9,5 31,3 Rahavarojen muutos 3,7 52,2 0,5 Rahavarat tilikauden alussa 1,5 3,0 3,0 Rahavarojen muutos 3,7 52,2 0,5 Valuuttakurssien muutosten vaikutus -2,7 1,0-2,0 Rahavarat tilikauden lopussa 2,5 56,2 1,5

13 Osavuosikatsauksen liitetiedot Segmenttitiedot 1.1. -31.3.2010 MEUR Paikalliset polttoaineet Pelletti Lämpö ja sähkö Puutarha ja ympäristö Timber Muut toiminnot Eliminoinnit Konserni yhteensä Ulkoinen liikevaihto 92,7 40,0 34,9 24,6 27,5 0,1-0,6 219,2 Sisäinen liikevaihto 0,3 0,0 1,5 0,0 1,7 0,0-3,5 0,0 Liikevaihto 93,0 40,0 36,3 24,6 29,2 0,1-4,1 219,1 Segmentin liikevoitto/tappio 18,7 0,6 7,5 2,0 1,0-4,0-1,1 24,7 Rahoitustuotot ja -kulut -2,1 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 0,2 0,1 0,2 Tuloverot -5,4 Tilikauden tulos 18,7 0,6 7,7 2,0 1,0-3,9-1,1 17,4 ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT 31.3.2010 31.3.2009 31.12.2009 MEUR Annetut vakuudet Omien velkojen vakuudeksi Kiinnitykset 0,0 17,0 0,0 Vastuut omista sitoumuksista Kiinnitykset 2,7 2,7 2,7 Takaukset 17,7 12,8 17,1 Yhteensä 20,4 32,5 19,8 Rahoitusleasing- ja muut vuokravastuut Rahoitusleasingvastuut Alkaneella tilikaudella maksettavat 0,1 0,3 0,1 Myöhempinä tilikausina maksettavat 1,3 2,8 1,3 Muut vuokravastuut Alkaneella tilikaudella maksettavat 6,4 6,0 6,2 Myöhempinä tilikausina maksettavat 25,5 28,2 25,6 Yhteensä 33,3 37,3 33,2 Konserni on vuokrannut koneita ja laitteita, ajoneuvoja sekä atk-laitteita. Merkittävimmän osan sopimuksista muodostavat vuokratut tuotantokoneet ja -laitteet, joiden pääoma-arvot tilinpäätöshetkellä ovat 33,7 milj. eur. Hankinta-ajalla olevia sopimuksia ei ole. Vuokrasopimusten pituudet ovat kymmenen vuotta. Sopimuksiin sisältyy mahdollisuus, mutta ei velvollisuutta jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Muiden puolesta annetut takaukset Takaukset 3,2 3,4 3,6

14 AVOIN JOHDANNAISSOPIMUSKANTA 31.3.2010 31.3.2009 31.12.2009 MEUR Nimellisarvo Nimellisarvo Nimellisarvo Käypä arvo Käypä arvo Käypä arvo Korkojohdannaiset 201,7 217,9 202,5-4,0-4,9-4,1 Valuuttajohdannaiset 47,7 40,9 46,8-0,3 0,1-0,6 Sähköjohdannaiset 19,2 19,2 20,3-0,9-3,3-0,1 Yhteensä nimellisarvot 268,6 278,0 269,6 Yhteensä käyvät arvot -5,2-8,1-4,8