Osavuosikatsaus

Transkriptio

1 Osavuosikatsaus Hallitus

2 Sisällysluettelo VAPO OY OSAVUOSIKATSAUS Pakkastalvi kasvatti Vapon liikevaihtoa...1 Konsernin keskeiset tunnusluvut...1 Kehitys liiketoimintasegmenteittäin...1 Muutokset organisaatiossa...2 Sisäiset yritysjärjestelyt...2 Konsernirakenteen muutokset...2 Toimintaan sisältyvä luontainen kausivaihtelu...3 Keskeiset liiketoimintatapahtumat...3 Vapo Biopolttoaineet...3 Vapo Biolämpö...4 Vapo Timber...4 Vapo Ympäristö...5 Henkilöstö...6 Investoinnit ja rahoitus...6 Riskienhallinta...6 Yhtiökokous Tilikauden näkymät...7 Osavuosikatsaus tammi maaliskuu 2011 taulukot...9 Konsernin laaja tuloslaskelma...10 Konsernin tase...11 Konsernin oman pääoman muutoslaskelma...12 Konsernin lyhennetty rahavirtalaskelma...13 Osavuosikatsauksen liitetiedot...14

3 1 VAPO OY OSAVUOSIKATSAUS Pakkastalvi kasvatti Vapon liikevaihtoa Kehitys vuoden alusta (vertailuluku 2010) Konsernin liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 242,4 milj. euroa (219,1 milj. euroa). Liikevoitto oli 23,6 milj. euroa, 9,7 % liikevaihdosta (24,7 milj. euroa, 11,3 %). Voitto ennen veroja oli 20,9 milj. euroa (22,8 milj. euroa). Biopolttoaineiden kysyntä kasvoi. Polttoturvetta myytiin ennätykselliset 7,4 TWh:a (6,7 TWh). Pellettimarkkinoilla vallitsi edelleen ylitarjontatilanne. Kannattavuus epätyydyttävällä tasolla. Biolämmössä positiivinen tuloskehitys. Liikevoitto 9,1 milj. euroa (7,5 milj. euroa). Sahateollisuudessa kohonneet raaka-ainehinnat syynä heikkoon kannattavuuteen. Konsernin keskeiset tunnusluvut 1-3/ / /2010 Liikevaihto, milj. euroa 242,4 219,1 719,5 Liikevoitto, milj. euroa 23,6 24,7 39,1 Voitto ennen veroja, milj. euroa 20,9 22,8 40,2 Tulos/osake, euroa 521,08 574,21 966,44 Oma pääoma/osake, euroa , , ,89 Sijoitetun pääoman tuotto % 9,2 8,3 9,5 Oman pääoman tuotto % 8,2 8,3 8,9 Omavaraisuusaste % 39,8 40,4 38,3 Nettovelkaantumisaste % 104,7 102,9 119,5 Korolliset nettovelat (kauden lopussa), milj. euroa 363,7 343,5 422,2 Bruttoinvestoinnit, milj. euroa 23,9 15,6 80,9 Henkilöstö, keskimäärin Osakkeiden määrä keskimäärin Kehitys liiketoimintasegmenteittäin Liikevaihto segmenteittäin Milj.eur 1-3/ /2010 Muutos % 1-12/2010 Biopolttoaineet 155,3 140,4 10,6 404,8 Biolämpö 43,0 36,3 18,5 101,9 Timber 30,4 29,2 4,1 135,4 Ympäristö 21,2 18,2 16,5 93,8 Muut toiminnot 0,5 0,1 400,0 0,4 Segm. välinen liikevaihto -7,9-5,1-16,7 Konserni yhteensä 242,4 219,1 10,6 719,5

4 2 Liikevoitto/-tappio segmenteittäin Milj.eur 1-3/ /2010 Muutos % 1-12/2010 Biopolttoianeet 19,1 19,5-2,1 36,1 Biolämpö 9,1 7,5 21,3 8,3 Timber -1,0 1,0-200,0 4,7 Ympäristö 1,0 0,8 25,0 7,9 Muut toiminnot -4,5-4,0-12,5-17,0 Eliminoinnit -0,2-0,2-0,9 Konserni yhteensä 23,6 24,7-4,5 39,1 Muutokset organisaatiossa Vapon liiketoiminnot organisoitiin vuoden 2011 alusta neljäksi liiketoiminta-alueeksi: Vapo Biopolttoaineet, Vapo Biolämpö, Vapo Timber ja Vapo Ympäristö. Pelletit ja ympäristöturpeet siirtyivät Vapo Biopolttoaineet -liiketoiminta-alueeseen. Kunkin liiketoiminnon tuotanto on asianomaisen liiketoiminta-alueen suorassa ohjauksessa. Konsernin logistiikkatoiminnot ovat edelleen keskitetty. Vapon toimitusjohtajana ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuonna 2011 toimi dipl.ins. Matti Hilli. Uudeksi toimitusjohtajaksi valittu dipl.ins. Tomi Yli-Kyyny aloitti toimitusjohtajana Vapon viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista vastaavaksi johtajaksi on nimitetty FK Ahti Martikainen, joka aloittaa tehtävässään Sisäiset yritysjärjestelyt Osana konsernin organisaatiomuutosta Vapo Oy myi Suomen kompostointi- ja viherrakentamisliiketoimintansa kokonaisuudessaan tytäryhtiö Kekkilä Oy:lle Ruotsissa Neova AB myi viherrakentamisliiketoimintojen lisäksi myös harrastaja- ja ammattiviljelijäliiketoiminnan Hasselfors Garden AB:lle loppuvuodesta Järjestelyn seurauksena Neova AB keskittyy jatkossa biopolttoaineet ja biolämpö liiketoimintoihin, Hasselfors Garden AB vastaavasti ympäristöliiketoimintaan. Konsernirakenteen muutokset Vapo hankki omistukseensa 30 % Harvestia Oy:n osakekannasta, joka jatkossa hankkii Vapon tarvitsemat mänty- ja kuusitukit sekä kasvavan osan Vapon energiapuusta. Samassa yhteydessä Vapo Timberin puunosto siirtyi osaksi Harvestiaa. Toiminta käynnistyi täydessä laajuudessaan vuoden 2011 alusta. Vapo myi strategialinjauksen mukaisesti sähkönmyyntiliiketoimintansa Forssan Energia Oy:lle, joka on Valkeakosken Energia Oy:n ja Sallila Energia Oy:n perustama yhtiö. Liiketoiminta siirtyi Forssan Energia Oy:lle alkaen.

5 3 Toimintaan sisältyvä luontainen kausivaihtelu Vapon liiketoiminta-alueista Biopolttoaineiden sekä Biolämmön myyntimäärät ovat voimakkaasti vuodenaikojen lämpötilakehityksestä riippuvia, mikä tuo toimintaan satunnaista myynnin kausivaihtelua. Toteutunut alkuvuosi 2011 on suosinut lämpötilakehitykseltään biopolttoaineiden ja lämpöenergian kauppaa ja tuotteiden kysyntä on ollut hyvä. Turveperäisten polttoaineiden ja ympäristötuotteiden tuotanto edellyttää parhaiten onnistuakseen vähäsateisuutta. Kesän 2010 turvetuotanto onnistui pitkän aikavälin keskimääräistä tasoa vastaavasti varmistaen lämmityskaudelle sovitut toimitukset. Tuotantokausi ei parantanut edellisten tuotantokesien jälkeistä varastotilannetta, ja lisäksi alueelliset erot tuotannon onnistumisessa olivat suuria. Turvetuotantokesä 2010 ei tuonut helpotusta ympäristötuotteiden tilanteeseen, jossa alhainen varastotaso rajoittaa edelleen myyntiä. Turvevarastojen kasvattaminen edellyttää useampana tuotantokesänä suotuisia sääolosuhteita sekä riittäviä tuotantopinta-aloja. Keväällä 2011 valtakunnallisten turvevarastojen määrä (2 TWh) on vain viidennes tavoitellusta tasosta. Keskeiset liiketoimintatapahtumat Vapo Biopolttoaineet Liiketoiminta-alueen liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 155,3 milj. euroa (140,4 milj. euroa). Kauden liikevoitto oli 19,1 milj. euroa (19,5 milj. euroa). Energiaturpeesta kertyi liikevaihtoa 83,2 milj. euroa (75,2 milj. euroa) ja liikevoittoa 19,5 milj. euroa (18,2 milj. euroa). Kylmät talvikuukaudet lisäsivät lämmityksen polttoainetarvetta ja sähkön markkinatilanteen seurauksena turpeen käyttö sähkön lauhdetuotannossa kasvoi. Uusiutuvan energian kansallisten tukipäätösten EU-käsittelyn viivästyminen pienensi alkuvuoden metsäpolttoaineiden kysyntää kasvattaen samalla turpeen myyntiä. Energiaturvetoimitukset Suomessa olivat yhteensä 7,4 TWh (6,7 TWh). Ruotsissa energiaturvetta toimitettiin 0,7 TWh:a (0,7 TWh). Alueelliset erot vuoden 2010 turvetuotannon onnistumisessa olivat suuria. Pohjoisessa Suomessa vallitsee turvepula, mikä kasvatti alkuvuoden kuljetusmatkoja lisäten samalla merkittävästi kustannuksia. Puu- ja peltoenergiasta kertyi alkuvuonna liikevaihtoa 21,2 milj. euroa (17,2 milj. euroa). Verotukien puuttuessa voimalaitokset suosivat polttoaineenaan turvetta puun sijaan. Puupolttoaineiden toimitukset olivat Suomessa 0,6 TWh (0,6 TWh) ja Ruotsissa 0,6 TWh (0,4 TWh). Kannattavuus oli edelleen heikko johtuen korkeista raaka-aineen hankintahinnoista ja kohonneista toimitusketjun kustannuksista. Puu- ja peltoenergian alkuvuoden liiketulos oli 0,1 milj. euroa (-0,3 milj. euroa).

6 4 Pelletin liikevaihto oli 40,6 milj. euroa (40,0 milj. euroa) ja liiketappio -1,2 milj. euroa (0,6 milj. euroa). Euroopan pellettimarkkinoilla on edelleen merkittävästi ylitarjontaa. Ruotsin ja Tanskan kuluttajamarkkinoilla myyntihinnat ovat olleet laskevia. Kapasiteetin alhainen käyttöaste sekä kylmä talvi nostivat tuotantokustannuksia Suomessa. Vapon alkuvuoden pellettituotanto oli yhteensä tn ( tn). Ruotsin markkinoilla kotitaloussegmentissä markkinajohtajuus säilyi kiristyneestä hintakilpailusta huolimatta. Puolan markkinoilla kysyntä säilyi hyvänä. Suomessa pelletin kilpailukyvyn arvioidaan parantuvan vuoden alussa voimaan astuneen energiaverouudistuksen myötä. Vapon tavoitteena on myydä kunkin maan pellettituotanto jatkossa paikallisille pellettimarkkinoille joko polttoaineena tai lämpönä. Ympäristöturpeesta kertyi liikevaihto yhteensä 9,7 milj. euroa (8,9 milj. euroa) ja 1,3 milj. euron liikevoittoa (1,2 milj. euroa). Ympäristöturpeen kysyntä säilyi hyvällä tasolla, mutta vähäiset raaka-aine- ja kuivikevarastot sekä alkuvuoden kylmä sää rajoittivat myyntiä. Liiketoiminta-alueen alkuvuoden investoinnit olivat yhteensä 10,6 milj. euroa (10,1 milj. euroa). Investoinnit kohdistuivat turvemaiden hankintaan, tuotantoon kunnostukseen sekä tuotantokoneisiin. Vapo Biolämpö Liiketoiminta-alueen liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 43,0 milj. euroa (36,3 milj. euroa). Liikevoitto oli 9,1 milj. euroa (7,5 milj. euroa). Alkuvuoden lämmön ja höyryn toimitukset asiakkaille olivat yhteensä 645 GWh (655 GWh). Sähkön myynti oli 163 GWh (101 GWh). Energiatuotteiden myynnin kasvuun vaikuttivat talvikuukausien suotuisat sääolosuhteet, teollisten asiakkaiden lisääntynyt energian tarve sekä sähkötuotteiden korkeat markkinahinnat. Kasvaneen kysynnän lisäksi kannattavuutta merkittävimmin paransi sähkökaupan positiivinen katekehitys. Sähkökaupan volyymeihin ja tulokseen vaikutti positiivisesti myös Jyväskylän Voima Oy:ltä hankittu ja edelleen asiakkaille myyty osakkuussähkö. Sähkönmyyntiliiketoiminta Suomessa siirtyi joulukuussa 2010 tehdyn liiketoimintakaupan seurauksena Forssan Energia Oy:lle. Samassa yhteydessä sähkön johdannaissopimukset muutettiin uutta tilannetta vastaaviksi ja toimenpiteistä realisoituneet tulokset kirjattiin Vapo Oy:n rahoituseriin. Alkuvuoden investoinnit olivat yhteensä 1,7 milj. euroa (0,5 milj. euroa). Rakenteilla on kaksi lämpölaitosta Suomessa, yksi Ruotsissa ja kuusi pellettilämpökeskusta Puolassa. Vapo Timber Liiketoiminta-alueen liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 30,4 (29,2) milj. euroa. Liiketappio oli -1,0 (1,0) milj. euroa. Vuoden 2010 aikana voimakkaasti lisääntynyt sahatavaran tuotanto johti ylitarjontaan, mikä käänsi vuoden viimeisellä neljänneksellä myyntihinnat laskuun ja johti myös varastojen

7 5 kasvuun. Uusien kauppojen hintapohja saavutettiin maaliskuussa. Sahatavaran ja tukkien hintaeron kaventuminen ja nousseet tehdaskustannukset johtivat heikkoon kannattavuuteen vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. Varastojen normalisoimiseksi tuotantoa rajoitettiin tammikuussa kolmanneksella. Huolimatta vaikeasta tilanteesta sahatavaran toimitusmäärä m³ nousi 9 % edelliseen vuoteen verrattuna, kun myyntihinta puolestaan aleni 1 %. Tukkien hinta oli alkuvuoteen 2010 verrattuna noin 9 % korkeampi. Puukaupan määrä romahti vuoden alussa ennätyksellisen alhaiseksi verohuojennusten päätyttyä. Vaikka tukkien arvioidaan riittävän alkaneella vuosineljänneksellä, on valtakunnallinen tukkipula merkittävä riski myös Vapolle toisella vuosipuoliskolla. Sahojen investoinnit olivat alkuvuoden aikana 1,3 (0,1) milj. euroa, josta suurin osa kohdistui syksyllä 2011 uusittavaan Hankasalmen sahan sahalinjaan. Vapo Ympäristö Liiketoiminta-alueen liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 21,2 milj. euroa (18,2 milj. euroa). Liikevoitto oli 1,0 milj. euroa (0,8 milj. euroa). Ammattiviljelijäliiketoiminnassa kysyntä kehittyi myönteisesti, mutta Eurajoen kasvuturvetehtaalla huhtikuussa 2010 tapahtuneen tulipalon vuoksi vähentynyt tuotantokapasiteetti rajoitti ammattiviljelijätuotteiden myyntiä alkuvuonna. Uuden kasvuturvetehtaan tuotanto käynnistyi maaliskuun loppupuolella osittaisella kapasiteetilla ja huhtikuussa tehtävien tuotantoprosessiviimeistelyjen jälkeen tullaan saavuttamaan kasvuturvetehtaan normaali kapasiteetti. Kuluttajaliiketoiminnassa kotipuutarhatuotteiden kysyntä oli vahvaa. Alkuvuoden ennakkotoimitukset toteutuivat suunnitellusti lumisesta talvesta huolimatta. Kesän puutarhasesongista odotetaan myöhäisen kevään vuoksi lyhyempää ja intensiivisempää. Kekkilän vuonna 2010 lanseeraama Koti & Piha tuotesarja täydentyi vuoden alussa useilla uutuustuotteilla. Tuotteiden vahva kysyntä on lisännyt liiketoiminnon myyntiä sekä Suomessa että Ruotsissa. Ympäristöhuoltoliiketoiminnassa markkina säilyi vakaana. Laitoksissa käsiteltävät jätemäärät sekä kompostin myynti ovat pysyneet viimevuotisella tasolla. Viherrakentamisliiketoiminnassa näkymät ovat valoisat, sillä kysynnän odotetaan nousevan valmistuvien rakennusten määrän kasvaessa. Myöhäinen kevät viivästytti myös viherrakentamissesongin alkamista. Liiketoiminta-alueen alkuvuoden investoinnit olivat yhteensä 3,7 milj. euroa (1,4 milj. euroa).

8 6 Henkilöstö Tammi-maaliskuussa konsernin palveluksessa oli keskimäärin 1303 (1301) henkilöä. Vuoden 2010 lopussa konsernin henkilöstömäärä oli Henkilöstö segmenteittäin, keskimäärin 1-3/ /2010 Biopolttoaineet Biolämpö Timber Ympäristö Muut toiminnot Yhteensä Henkilöstö Suomessa ja muissa maissa 1-3/ /2010 Suomi Muut maat Yhteensä Investoinnit ja rahoitus Alkuvuoden investoinnit olivat 23,9 milj. euroa (15,6 milj. euroa), josta Biopolttoaineiden osuus oli 10,6 milj. euroa, Biolämmön 1,7 milj. euroa, Timberin 1,3 milj.euroa ja Ympäristön 3,7 milj. euroa. Konsernin muut investoinnit olivat 6,6 milj. euroa. Liiketoiminnan rahavirta kehittyi positiivisesti tammi-maaliskuussa vaihto-omaisuusvarastojen supistuessa ja oli 88,6 milj. euroa (54,2 milj. euroa). Rahavirta investointien jälkeen oli 66,8 milj. euroa (39,4 milj. euroa). Korolliset nettovelat olivat maaliskuun lopussa 363,7 milj. euroa (343,5 milj. euroa). Vuoden 2010 lopussa korolliset nettovelat olivat 422,2 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli maaliskuun lopussa 39,8 prosenttia (40,4) ja nettovelkaantumisaste 104,7 prosenttia (102,9). Konsernin taseen loppusumma oli 887,5 milj. euroa (844,3 milj. euroa). Riskienhallinta Riskien tarkastelu ja hallinta on perustunut tilinpäätöksessä 2010 esitettyihin tietoihin. Jaksolla ei ole toteutunut tai tunnistettu merkittäviä muita uusia riskejä. Yhtiökokous 2011 Vapo Oy:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 25. maaliskuuta Yhtiökokous vahvisti emoyhtiön ja konsernin vuoden 2010 tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallintoneuvostolle, hallitukselle ja toimitusjohtajalle vuodelta Yhtiökokous päätti, että vuodelta 2010 maksetaan osinkoa 500 euroa osakkeelta. Osinko, joka oli määrältään yhteensä 15 milj. euroa, maksettiin

9 7 Hallitukseen valittiin uudelleen KTM Juho Lipsanen (puheenjohtaja), toimitusjohtaja Perttu Rinta (varapuheenjohtaja) sekä jäseniksi toimitusjohtaja Martti Haapamäki (uusi), toimitusjohtaja Hannu Linna, hallitusneuvos Marja-Leena Rinkineva ja johtaja Marja Tuderman (uusi). Hallintoneuvostoon valittiin uudelleen kansanedustaja Juha Korkeaoja (puheenjohtaja), tekn. tohtori h.c. Heikki Miilumäki (varapuheenjohtaja) sekä jäseniksi kansanedustaja Hannu Hoskonen, asiakaspäällikkö, dosentti Eero Kubin, toimitusjohtaja Esko Kurvinen, kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallström, kansanedustaja Mats Nylund, kansanedustaja Raimo Piirainen, maakuntaneuvos Simo Salmelin sekä uutena jäsenenä toimitusjohtaja Mikko Hentinen. Tilintarkastajaksi valittiin uudelleen tilintarkastusyhteisö Deloitte & Touche Oy, päävastuullisena tilintarkastajana Tapani Vuopala, KHT. Tilikauden näkymät Paikallisten polttoaineiden kysynnän arvioidaan säilyvän hyvällä tasolla kuluvan lämmityskauden loppuun saakka. Teollisuustuotannon luottamusindikaattorit kääntyivät maaliskuussa selvään nousuun ja tuotannon arvioidaan kasvavan kevään aikana. Tämä voi vaikuttaa positiivisesti sähköenergian kysyntään ja myös voimalaitosten polttoainetarpeeseen. Turpeen verotus yhdessä uusiutuvan energian velvoitepaketin kanssa vähentää turpeen kysyntää loppuvuonna. Velvoitepaketti yhdessä tuontipolttoaineiden verotuksen kiristymisen kanssa lisää asiakkaiden kotimaisten polttoaineiden kokonaiskäyttöä. Turpeen varastot ovat pienet ja lämmityskauden lopun toimitukset kelirikkokaudella ja ennen uuden tuotannon käynnistymistä edellyttävät kustannuksia kasvattavia logistisia järjestelyjä. Loppuvuoden 2011 toimintaan ja tulokseen merkittävimmin vaikuttavat tekijät ovat tehtyjen turpeen ja muiden polttoaineiden verokohtelupäätösten vaikutus turpeen ja puun kysyntään sekä tulevan kesän sään vaikutus turpeen tuotantomäärään. Kesän ja sitä seuraavan lämmityskauden toimitusten turvaaminen ja tasausvarastojen kasvattaminen edellyttävät turvetuotannon hyvää onnistumista. Pellettiliiketoiminnassa Euroopan markkinoilla vallitsee edelleen ylitarjontatilanne, minkä seurauksena tuotantoa jouduttaneen rajoittamaan joillakin tuotantolaitoksilla. Euroopan ylitarjontatilanteen arvioidaan jatkuvan useamman vuoden ajan. Pidemmällä aikavälillä kysynnän odotetaan kasvavan tasaisesti EU:n energiapoliittisten linjausten myötä ja siten kysynnän ja tuotannon hakeutuvan lähemmäksi tasapainotilaa. Vapon pääpaino pellettiliiketoiminnan kehittämisessä on luoda uusia markkinoita erityisesti Suomen ja Ruotsin keskisuuressa asiakassegmentissä. Sahateollisuuden kysyntänäkymät ovat paranemassa Euroopan asuinrakentamisen ja sahatavaran kulutuksen kasvun myötä. Huolimatta poliittisesta epävarmuudesta Vapo Timberille tärkeällä markkina-alueella Pohjois-Afrikassa, myyntihinnat toiselle vuosineljännekselle ovat olleet nousussa. Näin ollen loppuvuoden osalta suurimman riskin kannattavuudelle muodostavat tukkien saatavuus ja hinta. Timberissä varaudutaankin raaka-aineen puutteesta johtuviin tuotannon rajoituksiin.

10 8 Muiden liiketoimintojen, Ympäristön ja Biolämmön, odotetaan jatkavan positiivista markkinakehitystään. Kokonaisuutena Vapo-konsernin liikevaihdon arvioidaan kasvavan edellisestä vuodesta ja suhteellisen kannattavuuden paranevan. Kannattava kasvu edellyttää kuitenkin tulevan turvetuotantokesän onnistumista. Helsingissä Vapo Oy Hallitus Lisätietoja antaa Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny puh

11 9 Osavuosikatsaus tammi maaliskuu 2011 taulukot Vapo Oy:n osavuosikatsaus on laadittu noudattaen IAS 34 Osavuosikatsaus-standardin vaatimuksia. Osavuosikatsauksen laadinta IFRS:n mukaisesti edellyttää konsernin johdolta arvioiden ja oletusten käyttämistä. Nämä arviot ja oletukset vaikuttavat tase-erien arvoon, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä raportointikauden tuottojen ja kulujen määriin. Arviot perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen, mutta lopulliset toteutumat saattavat poiketa tehdyistä arvioista. Tämän osavuosikatsauksen laadinnassa käytetyt arviot ovat samoja, joita sovellettiin vuoden 2010 tilinpäätöksessä. Osavuosikatsauksessa esitettävät tiedot ovat tilintarkastamattomia.

12 10 Konsernin laaja tuloslaskelma MEUR 1-3/ /2010 Muutos % 1-12/2010 LIIKEVAIHTO 242,4 219,1 10,6 % 719,5 Liiketoiminnan muut tuotot 2,9 1,4 14,1 Liiketoiminnan kulut -210,2-186,4-644,3 Poistot ja arvonal. -11,5-9,4-50,2 LIIKEVOITTO 23,6 24,7-4,5 % 39,1 Rahoitustuotot ja -kulut -3,3-2,1 0,8 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 0,6 0,2 0,3 VOITTO/TAPPIO ENNEN VEROJA 20,9 22,8-8,3 % 40,2 Tuloverot -5,2-5,4-10,1 TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO 15,7 17,4-9,8 % 30,1 MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT: Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä 0,1 1,2 2,6 Myytävissä olevat sijoitukset 1,0 1,1 1,2 Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot -0,3-0,3-0,3 Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 0,8 2,0 3,5 TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ 16,5 19,4 33,6 Tilikauden voiton jakautuminen: Emoyhtiön osakkeenomistajille 15,6 17,3 29,0 Määräysvallattomille omistajille 0,1 0,1 1,1 15,7 17,4 30,1 Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön osakkeenomistajille 16,4 19,3 32,5 Määräysvallattomille omistajille 0,1 0,1 1,1 16,5 19,4 33,6 Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos Tulos/osake, euroa 521,08 574,21 966,44 Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä

13 11 Konsernin tase MEUR VARAT PITKÄAIKAISET VARAT Aineettomat hyödykkeet 12,0 9,5 11,5 Liikearvo 18,3 19,4 18,3 Aineelliset hyödykkeet 532,2 500,6 527,1 Sijoitukset 28,4 22,3 21,5 Pitkäaikaiset saamiset 5,1 5,4 5,1 Laskennallinen verosaaminen 1,1 1,0 1,2 PITKÄAIKAISET VARAT 597,1 558,2 584,7 LYHYTAIKAISET VARAT Vaihto-omaisuus 138,3 145,5 186,1 Muut saamiset 148,8 138,1 147,4 Rahat ja pankkisaamiset 3,3 2,5 3,8 LYHYTAIKAISET VARAT 290,4 286,1 337,3 MYYTÄVÄNÄ OLEVAT PITKÄAIKAISET VARAT 0,7 VARAT 887,5 844,3 922,7 OMA JA VIERAS PÄÄOMA OMA PÄÄOMA Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus 344,1 329,6 342,9 Määräysvallattomat omistajat 3,4 4,2 4,1 OMA PÄÄOMA 347,5 333,8 347,0 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Laskennallinen verovelka 37,5 34,1 38,3 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 231,1 232,4 285,0 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 10,2 10,7 10,2 Pitkäaikaiset varaukset 12,4 11,0 12,1 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA 291,2 288,2 345,6 LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 139,4 118,0 137,1 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 109,1 104,2 92,6 Lyhytaikaiset varaukset 0,3 0,1 0,4 LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA 248,8 222,3 230,1 OMA JA VIERAS PÄÄOMA 887,5 844,3 922,7

14 12 Konsernin oman pääoman muutoslaskelma MEUR Käyvän arvon rahasto Muut rahastot Yht. Osakepääoma Muuntoerot Voittovarat Määräysvallattomat omistajat OMA PÄÄOMA ,5 6,0 29,9-0,8 257,3 342,9 4,1 347,0 Oman pääoman muutokset Osingonjako -15,0-15,0-0,8-15,8 Yritysten yhteenliittymät 0,0 0,0 Tilikauden laaja tulos yhteensä 0,7 0,1 15,6 16,4 0,1 16,5 Muut muutokset -0,2-0,2-0,2 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 03 / ,5 6,7 29,9-0,7 257,7 344,1 3,4 347,5 YHT. MEUR Käyvän arvon rahasto Muut rahastot Yht. Osakepääoma Muuntoerot Voittovarat Määräysvallattomat omistajat OMA PÄÄOMA ,5 5,1 30,0-3,4 240,0 322,2 4,4 326,6 Oman pääoman muutokset Osingonjako -12,0-12,0-0,3-12,3 Tilikauden laaja tulos yhteensä 0,8 1,2 17,3 19,3 0,1 19,4 Muut muutokset 0,1 0,1 0,1 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 03 / ,5 5,9 30,0-2,2 245,4 329,6 4,2 333,8 YHT.

15 13 Konsernin lyhennetty rahavirtalaskelma MEUR 03/ / /2010 Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden voitto/tappio 15,7 17,4 30,1 Oikaisut tilikauden tulokseen 19,2 16,6 56,8 Käyttöpääoman muutos 56,0 23,7-20,4 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 90,9 57,7 66,5 Nettorahoituskulut -0,7-1,9-10,6 Maksetut verot liiketoiminnasta -1,6-1,6-6,8 Liiketoiminnan rahavirta 88,6 54,2 49,1 Investointien rahavirrat Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -18,6-15,5-80,2 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 2,1 0,3 6,3 Ostetut osakkuusyhtiötosakkeet -5,3 Luovutustulot muista sijoituksista 2,5 Lainasaamisten muutos -0,2-0,2 Saadut osingot 0,6 1,1 Investointien rahavirta -21,8-14,8-70,5 Rahavirta ennen rahoitusta 66,8 39,4-21,4 Rahoituksen rahavirrat Pitkäaikaisten lainojen ja muiden rahoituserien muutos -51,2-23,4 42,9 Maksetut osingot -15,8-12,3-13,3 Rahoituksen rahavirta -67,0-35,7 29,6 Rahavarojen muutos -0,2 3,7 8,2 Rahavarat tilikauden alussa 3,8 1,5 1,5 Rahavarojen muutos -0,2 3,7 8,2 Valuuttakurssien muutosten vaikutus -0,3-2,7-5,9 Rahavarat tilikauden lopussa 3,3 2,5 3,8

16 14 Osavuosikatsauksen liitetiedot Segmenttitiedot MEUR Biopolttoaineet Biolämpö Timber Ympäristö Muut toiminnot Eliminoinnit Konserni yhteensä Ulkoinen liikevaihto 152,0 41,3 28,5 20,7 0,1 0,0 242,7 Sisäinen liikevaihto 3,3 1,6 1,9 0,4 0,4-7,9-0,3 Liikevaihto 155,3 43,0 30,4 21,2 0,5-7,9 242,4 Segmentin liikevoitto/tappio 19,1 9,1-1,0 1,0-4,5-0,2 23,6 Rahoitustuotot ja -kulut -3,3 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 0,0 0,3 0,3 0,0 0,0 0,56 Tuloverot -5,2 Tilikauden tulos 19,1 9,4-0,7 1,0-4,5-0,2 15,7 ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT MEUR Annetut vakuudet Vastuut omista sitoumuksista Kiinnitykset 2,7 2,7 2,7 Takaukset 19,6 17,7 20,8 Yhteensä 22,3 20,4 23,5 Rahoitusleasing- ja muut vuokravastuut Rahoitusleasingvastuut Alkaneella tilikaudella maksettavat 0,1 0,1 0,1 Myöhempinä tilikausina maksettavat 1,2 1,3 1,2 Muut vuokravastuut Alkaneella tilikaudella maksettavat 6,5 6,4 6,6 Myöhempinä tilikausina maksettavat 21,9 25,5 22,0 Yhteensä 29,7 33,3 29,9 Konserni on vuokrannut koneita ja laitteita, ajoneuvoja sekä atk-laitteita. Merkittävimmän osan sopimuksista muodostavat vuokratut tuotantokoneet ja -laitteet, joiden pääoma-arvot tilinpäätöshetkellä ovat 32,4 milj. eur. Hankinta-ajalla olevia sopimuksia ei ole. Vuokrasopimusten pituudet ovat kymmenen vuotta. Sopimuksiin sisältyy mahdollisuus, mutta ei velvollisuutta jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Muiden puolesta annetut takaukset Takaukset 2,6 3,2 3,1

17 15 AVOIN JOHDANNAISSOPIMUSKANTA MEUR Nimellisarvo Nimellisarvo Nimellisarvo Käypä arvo Käypä arvo Käypä arvo Korkojohdannaiset 236,3 201,7 226,2 1,5-4,0-0,8 Valuuttajohdannaiset 54,2 47,7 70,3 0,1-0,3-0,3 Sähköjohdannaiset 3,5 19,2 22,2 0,5-0,9 6,0 Yhteensä nimellisarvot 294,0 268,6 318,7 Yhteensä käyvät arvot 2,1-5,2 4,9