MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAA-AINESTEN OTTOLUPA JA ALOITUSLUPA, KALLIOKIVIAINEKSEN OTTO, KAPULI III B KY-UK 114/16.8.2016 Maa-ainesten ottopäätös annetaan julkipanon jälkeen 22.8.2016 ASIA Päätös maa-aineslain 4 :n mukaisesta maa-ainesten ottohakemuksesta. Päätös sisältää ratkaisun maa-aineslain 21 :n mukaisesta aloitusluvasta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Mäntsälän kunta Heikinkuja 4, 00460 Mäntsälä y-tunnus 0129261-5 Yhteyshenkilö Matti Sulonen puh. 040 314 5462 Kiinteistöt Tilat Kulmakolmio 505-407-3-259, 505-407-7-117, 505-407-56-46 ja 505-407-7-106 (valtakirja) Mäntsälän ns. Kapuli IIIB-asemakaava-alueella, osoitteessa Isolammintie, 04600 Mäntsälä. Kiinteistöä Masto 505-407-7-106 (valtakirja) lukuun ottamatta kiinteistöt ovat hakijan omistuksessa. Sijainti Lupahakemusalue sijoittuu Mäntsälän kylään ns. Kapuli III -työpaikkaalueelle. Liite nro 114 Sijaintikartta Hakemuksen vireilletulo ja täydentäminen Maa-aineslupahakemus on tullut vireille 27.1.2016. Hakemusta on täydennetty 13.5.2016. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE JA YMPÄRISTÖ Kapulin III ja IIIB asemakaava-alueille myönnetyt ja voimassa olevat luvat: Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on myöntänyt 13.5.2013/ 4 määräaikaisen maa-ainesten ottoluvan kiinteistöille 505-407-3-250, 505-407-3-259, 505-407-7-117 ja 505-407-3-271. Lupa on voimassa 18.1.2018 asti Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on myöntänyt 13.5.2013/ 3 määräaikaisen ympäristöluvan 505-407-3-250, 505-407-3-259, 505-407-48-2, 505-407-56-43, 505-407-7-117 ja 505-407-3-271. Lupa on voimassa 18.1.2018 asti.
Kaavat Kapulin IIIB alue on ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Vaihemaakuntakaavoissa on päivitetty vieressä kulkevat ohjeellinen Sälinkääntien Mt 1471 yhdystien linjaus ja sähköjohdon linjaus. Oikeusvaikutteisessa Kirkonkylän osayleiskaava 2020:ssa (hyväksytty vuonna 2004) ympäristölupahakemusta koskeva louhinta-alue on osoitettu maaja metsätalousalueeksi (M), mutta myös teollisuusalueen laajenemissuunnaksi. Osalla lupahakemusaluetta ei ole osayleiskaavaa, mutta niillä alueilla on voimassaolevat asemakaavat. Kirkonkylän asemakaavan kortteleita 2314, 2316-2319 koskeva Kapuli III asemakaava on kunnanvaltuuston hyväksymä (16.6.2014/ 57) ja lainvoimainen. Lisäksi Mäntsälän kunnanhallitus on päätöksellään 15.2.2016/ 31 hyväksynyt Kapuli IIIB-asemakaavan muutoksen korttelien 2316 ja 2319 osalta. Ottoalue on asemakaavoissa osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten (T) sekä tavaraliikenneterminaalin (LTA) alueeksi. Alueen ympäristö Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Ojalan tärkeäksi luokiteltu pohjavesialue (0150501), jonka raja kulkee noin 800 metrin etäisyydellä alueen pohjoispuolella. Suunnittelualue kuuluu Mäntsälänjoen valuma-alueeseen (19.003). Mäntsälänjoki on tyypiltään keskisuuri savimaiden joki. Sen fysikaalis-kemiallinen tila ja ekologinen tila ovat tyydyttäviä (perustuen vuoden 2013 luokitukseen). Myös hydrologis-morfologinen tila on tyydyttävä (lähde: Uudenmaan ELY-keskus, 2014). Mäntsälänjoen valuma-alueen pinta-ala on 182,8 km 2. Lupahakemusta koskevalla alueella ei ole havaittu suojeltavia luontotyyppejä tai lajeja (Luontoselvitys Kapulin laajennusalueen luontoselvitys 2005, Enviro Oy ja 27.6.2011, FCG). Suunnittelualueelta länsipuolella, noin 300 metrin etäisyydellä sijaitsee lähin luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu kohde Hilkka ja Antti Seppälän aarnimetsä (YSA202684). Suojelupäätöksen mukaan alue on lehtomaista ja tuoretta kangasmetsää, jossa pääpuulajina on kuusi. Sekapuuna kasvaa haapoja, mäntyjä sekä hies- ja rauduskoivuja. Puusto on eri-ikäistä ja alueella on runsaasti lahopuita sekä pysty- että maapuina. Asemakaava-alueella ja sen ympäristössä vuonna 2005 tehdyn luontoselvityksen mukaan kasvillisuudeltaan ja luontotyypeiltään arvokkain alue on louhittavan alueen luoteis-/pohjoispuolella sijaitseva Puirojansuo, joka on paikallisesti arvokas luontokohde. Puirojansuo jää suunnittelualueen ulkopuolelle. Osayleiskaavassa liito-oravien suojeluun varattu alue sijaitsee louhittavan alueen itäpuolella. Koilliskulman metsä todettiin vuonna 2002 liito-oravan asuttamaksi. Sittemmin rakennettu moottoritie ja oikorata jakavat metsän osiin. Merkkejä liito-oravasta löydettiin myös keväällä 2011.
Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 400 metriä etäisyydellä oikoradan ja moottoritie itäpuolella. Suunnittelualueen eteläpuolella kulkee Mäntsälä-Hyvinkääntie. Länsipuolella asutusta on lähimmillään noin 500 metrin etäisyydellä, eteläpuolella radan varressa noin 600 metrin etäisyydellä ja pohjoisessa Jurvalan asuntoalueella lähimmillään noin 700 metrin etäisyydellä. Kohdealueen rajalla etelä- ja lounaispuolella, noin 100 m etäisyydellä, sijaitsee Tokmannin logistiikkakeskus. Lupahakemusta koskevalle alueelle on vireillä ympäristönsuojelulain 27 :n mukainen ympäristölupahakemus kallion louhimiseksi ja murskaamiseksi. HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA Suunnittelualueen pinta-ala: 28,2 ha Louhinta-alueen pinta-ala: 20 ha Kokonaisottomäärä: 490 000 m 3 ktr Vuotuinen ottomäärä: 175 000 m 3 ktr Haettu ottamisaika: 3 vuotta, Toimintaa haetaan alkavaksi 1.1.2017 Toiminnan kuvaus Ottamistoiminta liittyy Mäntsälän kunnan Kapuli III B -logistiikka-alueen rakentamiseen. Asemakaavan mukaisten toimintojen sijoittaminen alueelle edellyttää alueen louhintaa ja tasaamista. Pintamaat poistetaan ennen louhintatöiden alkamista. Pintamaita ja maanleikkausmaita muodostuu arviolta 100 000 m 3 ktr. Louhintamäärä on yhteensä noin 350 000 m 3 ktr. Kivenlouhinnan työvaiheet ovat poraus, räjäytys ja louheen kuljetus raaka-ainevarastokasoihin tai murskaamoon. Alustavasti on suunniteltu, että tonttien louhintajärjestys on seuraava: 2316, 2319, 2317 ja 2318. Louhintatasot vaihtelevat välillä + 86,5 m + 91,0 m ja louhintakorkeudet 1 13 m. Louhetta hyödynnetään sellaisenaan alueen tasaamisessa. Alueelta louhittavasta kivestä noin 550 000 tonnia murskataan ja hyödynnetään alueen rakentamisessa. Ylijäävä murske välivarastoidaan jatkokäyttöä varten. Irtomaita käytetään alueen maisemoinnissa. Kaava-alueen pohjoisreunassa on osoitettu pintamaiden läjitysalueet. Laitos on toiminnassa ympäri vuoden. Toiminnalle on esitetty ympäristölupahakemuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010 ns. MURAUS -asetus) mukaiset toiminta-ajat: murskaus ma pe klo 7 22; poraaminen ma pe klo 7 21; rikotus ma pe klo 8 18; räjäyttäminen ma pe klo 8 18 sekä kuormaaminen ja kuljetus ma pe klo 6 22. Liikennejärjestelyt Liikennöinti alueelle tapahtuu Hyvinkääntieltä (vt 25) Isolammintielle. Suunniteltu louhinta ei juuri aiheuta raskasta liikennettä alueen ulkopuolelle, koska kaikki kiviaines on tarkoitus hyödyntää alueen rakentamisessa. Hake-
muksen mukainen toiminta aiheuttaa arviolta enimmillään noin 5 raskaan ajoneuvon käyntiä vuorokaudessa. Vesien johtaminen Alueella muodostuvat hulevedet kerätään ja ohjataan hallitusti laskeutusaltaiden kautta ympäröiviin ojiin. Asemakaavoituksen yhteydessä alueelle laadittiin hulevesiselvitys. Laskeutusaltaat mitoitetaan niin, että viipymä altaissa on riittävä ympäristöön johtuvan kuormituksen suhteen. Työmaalla sijaitsevien sosiaalitilojen jätevedet johdetaan viemäriverkostoon. Tukitoiminta-alueelle sijoitetaan polttoaineiden, öljyjen ja voiteluaineiden varastointi ja tankkaus sekä jätteiden varastointi. Tukitoiminta-alue toteutetaan Muraus-asetuksen (800/2010) mukaisesti. Turvallisuus Kapuli IIIB-alueen rakennusurakkaan liittyen laaditaan turvallisuusasiakirja. Asiakirja sisältää velvoitteita ja menettelytapoja, joita noudatetaan rakennusurakkaan liittyvissä töissä. Kivien sinkoutuminen estetään ja tarvittaessa käytetään raskaita painopeitteitä. Räjäytettäviä kenttiä ei suunnata Oikorataa, Tokmannin pääkonttoria tai muita varottavia kohteita kohti. Ennen louhintatöihin ryhtymistä otetaan yhteys Liikennevirastoon oikorataan liittyen. Oikoradalla pidetään katselmus, jossa katselmoidaan mm. relekaapit ja turvalaitteet. Oikoradan läheisyydessä räjäytysajat valitaan siten, että juna ei ohita räjäytyksen aikaan kohdetta ja että mahdollisessa vahinkotilanteessa ehditään varoittaa vahingosta junaliikennettä. Jälkihoito Louhintaurakan loputtua alue siistitään. Kaikki toimintaan liittyvät laitteet, työkoneet, työmaaparakit ja muu ylimääräinen tavara poistetaan. Tukitoiminta-alue puretaan ja varmistetaan, ettei haitta-aineita ole päässyt maaperään. Kalliorintausten päälle rakennetaan kiinteät suoja-aidat. Tonttien reuna-alueiden kalliorintaukset siistitään ja luiskat verhoillaan ja nurmetetaan. Louhintaurakan jälkeen alue vapautuu asemakaavan mukaisten toimintojen rakentamista varten. ARVIO TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Pinta- ja pohjavesivaikutukset Pintamaiden poisto lisää valuntaa louhittavilta alueilta. Louhittavilta alueilta valumavedet johdetaan laskeutusaltaisiin, jotka tasaavat valuntaa. Pintaveden laatuun vaikuttavia tekijöitä ovat mm. räjäytysaineiden käyttö sekä louheen, murskeen ja pintamaiden varastointi alueella. Louhosalueelta ja louhosvarastokasoista voi räjähdysainejäämistä liueta hulevesiin typpiyhdisteitä ja pintamaiden läjitysalueelta voi kulkeutua ravinteita, kiintoainesta ja orgaanista ainesta. Laskutusaltaat viivyttävät virtaamaa, jolloin hulevesien mukana kul-
keutuva kiintoaines jää pääosin altaisiin, mikä puolestaan vähentää kuormitusta ympäristöön. Louhinnassa käytettävien räjähteiden (arvio 98 t/v) aiheuttama typpikuormitus pintavesiin voidaan karkeasti arvioida olevan luokkaa 1 600 kg/a. Typpikuormituksen aiheuttama laskennallinen pitoisuuslisäys Mäntsälänjokeen arvioidaan olevan noin 30 µg/l (taustapitoisuus Mäntsälänjoessa vuosina 2013 2015 on ollut keskimäärin 2 300 µg/l). Mikäli ilmenee tarvetta, hulevesien käsittelyä tehostetaan. Normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä pohjaveteen eikä näin ollen haitallista vaikutuksia maaperään eikä pohjaveteen. Suunnittelualue ei sijaitse myöskään vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Toiminnan ympäristöriskit liittyvät lähinnä poltto- ja voiteluaineiden käsittelyyn ja varastointiin sekä laitteiden ja koneiden hydrauliikkaöljyjen käyttöön. Tukitoiminta-alueella öljytuotteiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estetään vuototapauksessakin rakenteellisin keinoin. Melu ja tärinä Alueen taustamelun aiheuttaa nykyisin Valtatie 4:n (E75) liikenne. Melua aiheuttaa myös Kerava Lahti oikoradan liikenne. Toiminnan merkittävimmät melulähteet ovat poravaunu, ylisuurten lohkareiden rikotus, murskaus ja työkoneet. Louhinnan ja murskauksen melupäästöt ja niiden leviäminen on mallinnettu. Melumallinnuksia tehtiin kolmesta louhintatilanteesta. Melumallinnuksen mukaan melutaso lähimpien asuintalojen kohdalla kaikissa mallinnustilanteissa alittaa päiväajan raja-arvon LAeq 55 db (klo 7 22). Melumallinnuksissa ei ole otettu huomioon murskeen ja louheen varastokasoja eikä metsäkasvillisuutta, joilla on vaikutusta melun vaimentumiseen. Louhinnassa merkittävin tärinän lähde on louhintaräjäytykset. Tärinän leviämiseen vaikuttavat mm. kallion yhtenäisyys ja ruhjevyöhykkeet, louhintatapa ja panoskoko. Ennen louhintatöiden aloitusta selvitetään tärinäherkät kohteet ja määritellään niille sallitut tärinäraja-arvot. Työn aikana tärinää seurataan tärinämittareilla. Päästöt ilmaan Toiminta-alueella pölypäästöjä aiheutuu mm. louhinnasta, murskauksesta, lastauksista ja purkamisista sekä kuljetuksista. Pölypäästöjen määrä ja niiden leviäminen riippuu merkittävästi sääolosuhteista. Käytettävä murskaamo täyttää suojausasteeltaan B-luokan vaatimukset (ent. Tielaitos). Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu -ohjeen mukaan suurin sallittu leijuma vapaassa tilassa (0,4 mg/m 3, 2 tuntia) alitetaan B-luokkaan kuuluvalla louhemurskaamolla 300 metrin etäisyydellä. Asutus on niin etäällä, ettei siihen arvioida aiheutuvan pölyhaittoja. Kiviaineksen käsittelyssä syntyviä pölyhaittoja vähennetään tarvittaessa mm. kastelulla, kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä ja kiviaineskasojen sijoittelulla. Varastokasoja, kuormia ja teitä kastellaan tarvittaessa pölyämisen estämiseksi. Aloituslupahakemus
Lupahakemus sisältää maa-aineslain 21 :n mukaisen aloituslupahakemuksen toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Aloituslupahakemusta perustellaan lainvoimaisen asemakaava-alueen saattamisella rakentamiskelpoiseksi mahdollisimman pian. ASIAN KÄSITTELY Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksen Mäntsälän ja Tuusulan kunnan ilmoitustauluilla 25.5. 23.6.2016. Hakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Mäntsälän Uutiset -lehdessä 25.5.2016. Ympäristökeskus on tiedottanut lupahakemuksesta rajanaapureita ja muita mahdollisia asianosaisia 500 metrin säteellä. Ympäristökeskus on pyytänyt Mäntsälän kunnanhallitukselta ja Keski-Uudenmaan terveysvalvonnalta lausuntoa lupahakemuksen johdosta. Lupahakemuksen johdosta ei ole määräaikaan mennessä jätetty lausuntoja eikä muistutuksia. Määräajan jälkeen (13.7.2016) saapui Liikenneviraston muistus, jossa edellytettiin, että louhinta- ja räjäytystyöt tulee tehdä Liikenneviraston julkaisun 23/2013 Louhintatyöt rautatien läheisyydessä mukaisesti, mikäli räjäytystoimintaa tehdään radan läheisyydessä. Lisätiedot: ympäristötarkastaja Anu Juvonen, puh. 040 314 4710. ASIAN RATKAISU Ehdotus Yvp Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää: myöntää Mäntsälän kunnalle maa-aineslain 6 :n mukaisen luvan maaainesten ottamiseksi lupahakemuksen mukaisesti Mäntsälän kunnan kiinteistöille Lakisaari 505-407-56-46, Kulmakolmio 505-407-3-259, Ali- Ollila 505-407-7-117, Masto 505-407-7-106. Maa-ainesten ottamisessa tulee noudattaa lupamääräyksiä. myöntää Mäntsälän kunnalle em. tiloille maa-aineslain 21 :n mukaisen aloitusluvan. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Maa-ainesten ottaminen Lupa koskee lupahakemuksessa esitettyä 20 hehtaarin ottoaluetta ja 490 000 m 3 ktr kokonaisottoa. 2. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa 1.1.2020 asti. Kaikki luvassa määrätyt toimenpiteet tulee suorittaa loppuun luvan voimassaoloaikana. 3. Toiminta-ajat
Maa-ainesten ottaminen ja siihen liittyvät työt on tehtävä seuraavasti: poraaminen on tehtävä arkipäivisin klo 7.00 ja 21.00 välisenä aikana rikotus ja räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana; ja kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja 22.00 välisenä aikana. Alueella ei saa olla ottamistoimintaa lauantaisin, sunnuntaisin eikä arkipyhinä. Maa-ainesten ottaminen tulee järjestää siten, että siinä syntyvät melu-, pöly- ja tärinävaikutukset jäävät mahdollisimman pieneksi. Toiminnan aiheuttaman melu-, pöly- ja tärinävaikutusten rajoittamiseksi on annettu määräyksiä toiminnan ympäristölupapäätöksessä. 4. Maanleikkaukset ja ottosyvyys Maa-ainesten oton alin ottotaso on lupahakemuksen mukainen +86,50 +91,00. Ottamisessa tulee noudattaa 27.1.2016 päivätyn rakennussuunnitelmakartan (nro 110) ottamisaluerajausta ja leikkauskuvissa (nro 210-213) esitettyjä korkotasoja ja täyttö/maisemointisuunnitelmia. Toiminnassa on otettava huomioon, että suunnitelmien tasokoordinaattijärjestelmä on KKJ 2 ja korkeusjärjestelmä N60. 5. Alueen merkintä ja suojaus Ottoalueen reunat on onnettomuusvaaran välttämiseksi aidattava tai muutoin ottoalueen reunalle pääsy estettävä, kun ottosyvyys ylittää 3 metriä. Jos kalliorintaukset jäävät pysyviksi, tulee niiden päälle rakentaa kiinteät suoja-aidat. Putoamisvaarasta on myös varoitettava kyltein, jotka sijoitetaan ympäröivään maastoon reunan lähelle. Koko toiminta-alue tulee merkitä maastoon lippusiimalla tai varoitusnauhalla sekä louhinta-alueesta varoittavilla kylteillä, jotka ovat vähintään kymmenen (10) metriä ottamisalueen rajaa ulompana. Ottamisalueelle pitää olla kiinteä korkeuspiste, jonka avulla voidaan helposti tarkkailla ottamisalueen syvyyttä. 6. Jätehuolto Alueella ei saa polttaa, eikä sinne saa haudata tai vastaanottaa jätteitä. Aluetta ei saa käyttää ylijäämämaiden läjitysalueena. Toiminnassa syntyvät jätteet tulee kerätä, varastoida ja toimittaa viipymättä jatkokäsittelyyn ympäristöluvan omaavalle vastaanottopaikalle. Toiminnassa mahdollisesti syntyneitä vaaralliset jätteet tulee käsitellä siten, ettei jätteistä aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa. 7. Pohjaveden suojelu
Kaluston säilytyspaikkojen pohja tulee tiivistää asianmukaisella tavalla ja huolehtia siitä, ettei säilytyspaikalta pääse ympäristöön öljyisiä tai muita luontoon kuulumattomia vesiä. Alueelle sijoitettavien polttoaineiden ja öljytuotteiden varastointi- ja käsittelypaikat on varustettava asianmukaisin suojarakentein ja paikalla on oltava öljynimeytysainetta. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Kuormauskalustoa tankattaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen. Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita sekä räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Polttoaine- tai öljyvuodoista tulee ilmoittaa pelastusviranomaiselle ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. Maaperän pilaantumiseen johtaneista polttoaine- ja öljyvuodoista tulee lisäksi ilmoittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 8. Muut määräykset haittojen ehkäisemiseksi Ennen räjäytystöiden aloittamista on ilmoitettava räjäytystöistä vastaavan työnjohtajan nimi ja yhteystiedot sekä normaalit räjäytysajankohdat Keksi-Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ympäristön yrityksille ja asukkaille 500 metrin säteellä. Ottamisesta ei saa aiheutua sellaista tärinää maa- ja kallioperän tai ilman kautta, josta aiheutuu vaurioita vaikutusalueen rakennuksille tai kohtuutonta haittaa tai viihtyvyyden alenemista asukkaille. Toiminnasta aiheutuvan pölyämisen ja pölyn leviämisen estämiseksi on käytettävä kastelua eikä porauspölyä saa sijoittaa räjäytettävän kallion päälle. Pölyn kulkeutuminen sähköradan rakenteisiin tulee estää. 9. Tarkastukset ja katselmukset Luvanhaltijan tulee luvan voimassaoloaikana pyytää valvontaviranomaisen tarkastus ennen toiminnan aloittamista sekä lopputarkastus, kun toiminta on päättynyt. 10. Ottamisilmoituksen tekeminen Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain tammikuun 31 päivään mennessä ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu. Ottamisilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt.
11. Muu kirjanpito, tarkkailu ja raportointi Tukitoimintoalueen rakenteesta tulee toimittaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen rakennekuvat ennen sen rakentamista. Maa-ainesluvan haltijan tulee säännöllisesti, vähintään kaksi (2) kertaa vuodessa tarkastaa seuraavat louhintatyöhön liittyvät asiat ja tehdä niistä merkintä louhintaa koskevaan työmaapäiväkirjaan: louhinnan kohteena oleva työvaihe toiminta-ja ottoalueen suojarakenteiden kunto ja sijainti maisemointi- ja jälkitöiden toteuttamisvaihe (karttaan merkittynä) Luvan haltijan tulee korjata tarkastuksessa havaitut epäkohdat mahdollisimman pian ja tarvittaessa niistä tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Työmaapäiväkirjaan tulee merkitä tehdyt korjaustoimenpiteet ja niiden ajankohta. Työmaapäiväkirjat on säilytettävä koko ottamisajalta ja esitettävä pyydettäessä valvontaviranomaiselle. Toiminnan ympäristövaikutuksia on tarkkailtava ympäristölupapäätöksessä edellytetyllä tavalla. 12. Luvan täytäntöönpano Lupahakemuksessa esitetyn toiminnan saa aloittaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista toimimalla varsinaisten lupamääräysten ja lupamaksua koskevien määräysten mukaisesti. 13 Luvan siirtäminen Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Lupaviranomainen voi määrätä, että luvan uuden haltijan on asetettava ennen ainesten ottamista maa-aineslain 12 :ssä tarkoitettu vakuus lupaehtojen noudattamisesta. 14. Lupamaksu Maa-ainesluvan käsittelystä peritään Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan 12.3.2013 20 hyväksymän maa-ainestaksan 1 :n mukaan 7500,00 maksun määräytyessä seuraavasti:
Lupamaksun osa Laskenta / hintaperuste Maksuosuus ( ) perusmaksu 260 260,00 ottamisalueen pinta-alueen mukaan 20 ha * 340 /ha 6800,00 maa-ainesmäärän tilavuuden perus- 0,008 /m³ * 490 000 m³ 3920,00 teella 500 000 m³:iin saakka kuuluttaminen/lehti-ilmoitukset 2 * 300 600,00 naapurien kuuleminen 16 * 50 800,00 lupa maa-aineslain mukaisen toimenpiteen suorittamiseen ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa lainvoimaisen kaavan toteutukseen liittyvän hankkeen lupamaksualennus (maa-ainestaksa 8 ) Hakijan on suoritettava lupamaksu ennen päätöksen antamista. Mikäli maksua ei suoriteta määräajassa, erääntyneelle maksulle on suoritettava korkoa korkolain mukaan. RATKAISUN PERUSTELUT Oikeusohjeet 120 120,00-40 % -5000,00 Lupamaksu Yhteensä: 7500,00 Maa-aineslain 3 :ssä säädetään maa-ainesten ottamisen rajoituksista. Sen mukaan maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu: 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista; 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on edellä mainitun lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Ottamispaikat on maa-aineslain (3.4 ) mukaan sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Maa-aineslain 5 :n mukaan lupaa haettaessa on ainesten ottamisesta ja ympäristön hoitamisesta sekä, mikäli mahdollista, alueen myöhemmästä käyttämisestä esitettävä ottamissuunnitelma. Tämä ei kuitenkaan ole tarpeen, jos hanke laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan on vähäinen. Lupa ainesten ottamiseen on maa-aineslain 6.1 :n mukaan myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjeste-
ly ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Maa-aineslupaan on maa-aineslain 11 :n mukaan liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jolleivät sanotut seikat käy ilmi ottamissuunnitelmasta. Lupamääräykset on annettava: 1) ottamisalueen rajauksesta, kaivausten ja leikkausten syvyydestä ja muodosta sekä ottamistoiminnan etenemissuunnista; 2) alueen suojaamisesta ja siistimisestä ottamisen aikana ja sen jälkeen; sekä 3) puuston ja muun kasvillisuuden säilyttämisestä, uusimisesta ja uusista istutuksista ottamisen aikana ja sen jälkeen. Lupamääräyksiä voidaan lisäksi antaa: 1) ottamiseen liittyvistä laitteista ja liikenteen järjestämisestä erityisesti pohjaveden suojelemiseksi; 2) ajasta, jonka kuluessa tämän pykälän nojalla määrätyt toimenpiteet on suoritettava; sekä 3) muista hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä. Määräykset eivät saa aiheuttaa luvan saajalle sellaista vahinkoa ja haittaa, jota on pidettävä hankkeen laajuuteen ja hänen saamaansa hyötyyn nähden kohtuuttomana. Maa-aineslain 21 :n mukaan maa-ainesten ottaminen voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Lupaviranomainen voi kuitenkin perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että ainesten ottaminen voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. Muutoksenhakutuomioistuin voi valituksesta kumota määräyksen tai muuttaa sitä tai muutoinkin kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon. Tosiseikat ja johtopäätökset Lupahakemus koskee ottoaluetta, joka sijoittuu Kapulin työpaikka-alueen asemakaava-alueelle. Haettu toimenpide liittyy lainvoimaisten asemakaavojen esirakentamiseen. Maa-ainesten ottamislupaa ei tarvita, jos voimassa olevan asemakaavan mukaiselta yksittäiseltä rakentamispaikalta on tarpeen poistaa maa-aineksia rakennuslupaa edellyttävää rakentamishanketta valmistelevana toimenpiteenä. Maa-ainesten ottamislupa tarvitaan, koska nyt kyseessä on kuitenkin laajempi alue joka halutaan tasata louhimalla ennalta valmiiksi varsinaista rakentamista varten. Lupahakemusta koskevalla alueella ei ole luonnonsuojelulain (1096/96) tarkoittamia suojeluvarauksia, eikä alueella ole luonnonsuojelulain tarkoittamia suojeltavia luontotyyppejä tai metsälain tarkoittamia arvokkaita elinympäristöjä.
Lupahakemusta koskeva toimenpide lupamääräykset huomioon ottaen ei vaikeuta alueen käyttämistä oikeusvaikutteisessa kaavassa varattuun tarkoitukseen (MAL 3.2 ). Lupahakemuksessa esitetty toimenpide lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheuta luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei aiheudu kauniin maisemakuvan turmeltumista. Ottoalue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 400 metrin etäisyydellä suunnittelualueen rajoista. Lupamääräykset huomioon ottaen toimenpiteestä ei aiheudu sellaisia ympäristövaikutuksia, joiden vuoksi ainesten ottamisesta voitaisiin katsoa aiheutuvan maa-aineslain 3.4 :n tarkoittamaa vaaraa tai haittaa asutukselle tai ympäristölle. Toiminnan aiheuttaman melu-, pöly- ja tärinävaikutusten rajoittamiseksi on annettu määräyksiä toiminnan ympäristölupapäätöksessä. Lupamääräykset Päätöksessä määrätyt toiminta-ajat on annettu maa-aineslupahakemuksen mukaisesti. Toiminta-ajat ovat yhtenevät samaa toimintaa koskevan ympäristölupahakemuksen kanssa. Kallion louhintaa ja murskausta koskevat melua, pölyä ja tärinää koskevat määräykset on annettu toiminnan ympäristöluvassa. Luvan voimassaolo on hakemuksen mukainen kolme vuotta. (määräykset 1 4) Maa-ainesluvassa on annettu tarvittavat ottamistoiminnan järjestämistä, valvontaa, tarkkailua, jätehuoltoa, suojausta sekä maisemointia koskevat varsinaiset lupamääräykset. Päätöksessä on edellytetyt alueen suojaamista putoamisvaaran vuoksi ottotoiminnan ollessa käynnissä ja ottamisen päättymisen jälkeen. Luvassa on annettu lisäksi lopputarkastusta ja raportointia koskevat velvoitteet. Toimintaan liittyvät tarkkailumääräykset on annettu toiminnan ympäristöluvassa. (määräykset 5 11) Luvan täytäntöönpanoa koskevassa määräyksessä on otettu huomioon maaaineslain säännökset sekä maa-ainestaksa, joka edellyttää lupamaksun suorittamista ennen ottamisen aloittamista. Koska lupahakemusta koskeva toimenpide liittyy osittain lainvoimaisen kaavan toteuttamiseen, toiminnalle myönnetään maa-aineslain 21 :n mukainen aloituslupa. Hallinto-oikeus voi valituksesta kumota aloitusluvan. Luvan velvoitteista vapautuva määräys on annettu päätöksessä maa-aineslain 13a :n mukaisena. (määräykset 12 13) Maa-ainesluvan lupamaksu perustuu Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan hyväksymään, voimassa olevaan maa-ainestaksaan. Koska hanke liittyy lainvoimaisen asemakaavan toteuttamiseen, on lupamaksua alennettu 40 %. (määräys 11) SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Maa-aineslaki (555/1981) :t 1, 1a 3 4, 5, 5a, 6 7, 10 11, 13, 13a, 19 21, 23, 23a, 23b; Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) :t, 1 4, 6 9; Maa-ainestaksa (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 12.3.2013 20); Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen johtosääntö (Tuusulan kunnanvaltuusto 9.3.2012 80); Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasääntö (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 13.12.2011 113); Kuntalaki (365/1995) Päätös Ehdotus hyväksyttiin. PÄÄTÖKSEN TIEDOKSIANTAMINEN Lupaviranomaisen päätös maa-aineslaissa tarkoitetussa lupa-asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon silloin, kun se on annettu. Tämän päätöksen antopäivä on 22.8.2015. Päätösote / hakija Mäntsälän kunnanhallitus Uudenmaan ELY-keskus/kirjaamo (sähköisesti) Päätöskuulutus / Päätösilmoitus / Tieto päätöksestä / Mäntsälän ja Tuusulan kunnan ilmoitustaululla 19.8. 21.9.2016. Mäntsälän Uutiset -lehti rajanaapurit ja muut tiedossa olevat asianosaiset ilmoitus NOTTO -tietokantaan MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus lupaviranomaisen päätöksestä on sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsenellä. Lisäksi valitusoikeus on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ja hankkeen tarkoittamalla alueella toimivalla sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tämän päätöksen viimeinen valituspäivä on 21.9.2016. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.