SKP.N JÄRJESTÖJAOSTON MAPPI KD-JÄRJESTÖJÄ JA YHTEISÖJÄ

SKP.N JÄRJESTÖJAOSTON MAPPI KD-JÄRJESTÖJÄ JA YHTEISÖJÄ SKP-kirjaamo Helsinki 27.2.1959 Kirje TSL kouluneuvos Arvi Hautamäki TSL oli lähettänyt vuosittain opintokeerhoille luettelon suositeltavista kirjeoista. Vuoden 1958 luettelosta kuitenkin puuttuivat kokonaan marxilaista maailmankatsomusta edustavat teoreettiset teokset sekä ne työväenliikkettä koskevat muistelmat, historiat, kansantaloustieteen oppikirjat ja kaunokirjallisuus, joiden julkaisijana on KOY Kansankulttuuri. Koska järjestöjemme kerhot opintotoiminnassaan tarvitsevat juuri tämänlaatuista kirjallisuutta, niin lähetämme tämän kirjelmän mukana luettelon niistä Kansankulttuurin ja sen kautta saatavista kirjoista, jotka lähinnä vastaavat järjestöjemme opintotyön tarpeita. Liittänette nämä teokset tämän kevään aikana kerhoille lähetettävään suositeltavien kirjojen luetteloon. Työväen Sivistysliiton edustajistoon valitut Suomen Kommunistisen Puolueen edustajat: Aino Kuosmanen, Veikko Hauhia, Saara Mäkinen *kurssiselostus 14 sivua -allekirjoitettuna Seija Pääkkö - Eräitä havaintoja Työväen Sivistysliiton 15.- 18.8.1957 järjestämiltä kansainvälisen politiikan kursseilta -selostettu alustukset; ulkopoliittisia ja väliaikakeskustelut -kursilaisia oli 23, joista suurin osa vankkoja sosdemeja ja suurin osa mitä oikeistolaisimpia, tarkoitti, että arvostelivat Neuvstoliittoa ja pitivät Marxin väitteitä vanhentuneina * Muistio Työväen Sivistysliiton (TSL) toiminnasta - muistio koskee toimintaa vuosilta 1951-52; meikäläiset -valtaosa kursseista, opintopäivistä yms ovat sosialidemorkaattien hallussa niin opiskelijoiden kuin opettajien osalta. On selvää, että opiskelu näissä täydellisesti palvelee SDPn tarkoitusperiä ja kaadereiden kasvattamista. Näihin käytetään valtaosa TSLn varoista. -aineistosta selviää, että meikäläiset ammattiliitot, amm perusjärjestöt ym eivät ole käyttäneet TSLn palkkaamia luentovoimia. Sama on havaittavissa muiden järjestöjemme taholta. - silti Koska TSLn vaikutus ulottuu varsin alaajalle ja koska sen puitteissa on mahdollisuus päästä kosketuksiin laajempien työläispiirien kanssa pidämme tarkoituksenmukaisena ammattiliittojen jäsenyyden säilyttämisen TSLssä. - ja ammattiliitoille, ammattiosastoille ja paikallsjärjetöille on annettava ohjeet TSLn tarjoamien taloudellisten mahdollisuuksien käyttämisestä kurssi-, luento-, opintokerho ym valistustyössä. Samoin on piiritoimikunnille - yhdessä puolueen valistusosaston kanssa - annettava ohjeet samasta asiasta ja erityisesti paikallisten sivistysjärjestöjen käyttämisestä valistustyössä. - ohjeisiin on liitettävä luettelo luennoitsijoista, joita suositellaan TSLn välityksellä käytettäväksi em toiminnassa. *Tilanne Työväen Sivistysliiton alaisissa sivistysjärjestöissä (luonnos lausunnoksi) - TSL ylimääräinen edustajakokous 23.11.-54 hyväksynyt enemmistöpäätöksellä uudet sännöt - merkitsisi edustajien valintaperusteen muuttamista ja uusien paikallisten opintojärjestöjen sitomista täysin TSLn johdosta riippuvaiseksi - tarkoituksena estää sos.dem ammatillisten ja kansandemokraattisten perusjärjestöjen yhteistyö ja keskittää sivistystyön ohjaus kokonaan sosdem. ryhmän holhoukseen. - sääntömuutos siis koskee pääasiassa työväenliikkeen vapaan sivistystyön TSLn paikallista johtoa, eikä virallisesti muuta esim kerhojen suhdetta TSLoon, valtionavun saantia tms.

- sivistysjärjestöjä on nykyään n 30 ja suurimmat sellaiset Helsinki, Turku, Tampere, Oulu, Kemi, Kuopio ym kansandemokraattien vaikutuksessa. Hyvät edellytykset näiden järjestöjen puitteissa ovat olemassa laajalla pohjalla tapahtuvan työväen sivistysliikkeen ja työväen yhteistoiminnan kehittämiselle. Kokouksessamme 26.11.-54 SKDLn, SKPn, SDNLn, SNDLn ja ammatillisten järjestöjen edustajat päättivät esittää, että asian tässä vaiheessa on toimintamme lähtökohtana TSLn ja työväen vapaan sivistystyön saralla pidettävä seuraavaa: 1. oikeistososdem. ryhmän hajoitustoiminta ja kansandemokraattien eristämisyritys työväenliikkeen sivistystyön ja TSLn toimintapiirissä ei muuta asennettamme pysyä TSLssä ja toimia siellä työväen sivistysliikkeen ja työväenluokan yhtenäisyyden hyväksi. 2. paikallisjärjestöjen arvovaltaa on nostettava ja estettävä niiden hyväksikäyttö tai rinnakkaisjärjestöjen perustaminen 3. jokainen paikallinen tilanne pohdittävä erikseen; liitytäänkö rinnakkaisjärjestöihin vi ei. 4. Koska uusien opintojärjestöjen perustajina voivat olla, sos.dem ja SKDLn kunnallisjärjestöt, KKn alaiset osuuskunnat ja SAKn alaliset paikallisjärjestöt, rinnakkaisjärjestöasia tulisi saada käsittelyyn näissä kaikissa. Tilanteesta Työväen Sivistysliitossa -8.2.1962 Komitea, johon kuuluivat K. Kuittinen, N.Parkkari, G. Asplund ja P.Aura keskustelivat nykyisestä tilanteesta Työväen Sivistysliitossa. Sen jälkeen, kun tov. Kuittinen valittiin opintoneuvojaksi TSL:oon on kysymys kuulumisesta tähän järjestöön katseltava uudelta näkökannalta. Tässä vaiheessa ei pidetä tarkoituksenmukaisena erota TSL:sta, vaikka meillä ei olekaan mahdollisuuksia erityisemmin vaikuttaa järjestön toimintaan. - opinto-ohjelmat laativat kaikkein oikeitolaisimmat työntekijät ja esim kansantaloustieteen opintoohjelman laatimista ay-liikettä varten ei anneta meidän tehtäväksemme - olisi tarpeen saada edes yksi marxilaiselta pohjalta laadittu opintosuunnitelma - järjestöjemme maksamat jäsenmaksut pienemmät kuin Kuittisen palkka, päivä- ja matkarahat - TSLn kautta saatu edustaja kansansivistyslautakuntaan - opintokerhojen ilmoittautumisia TSLoon tulisi tehostaa ( 1000 mk arvosta kirjoja vuosittain) samoin luentopalkkioiden hakua - mahdollisuus saada ääni kuuluviin Työläisopiskelijan kautta - jos uusi järjestö perustettaisiin, valtionapu olisi kyseenalalainen - TSLn pääsihteeri Hautamäki jäämässä eläkkeelle, tilalle valittaneen täysin oikeistolainen Ruusala - pyritäänkö meidän toimintaamme tämän jälkeen kaikin puolin vaikeuttamaan, on tarkasteltava uudelleen - Kuittinen käy etupäässä SKPn ja SKDLn järjestöjen opintotilaisuuksissa, olisi mahdollista käydä myös ammatillisten järjestöjen tilaisuuksissa - TSLn kanssa mahdollisuus järjestää yhteisiä kursseja, jolloin TSL suorittaa kurssikuluista noin puolet Tietoja TSLn työkokouksesta 3-4/1 1963 -Maalaisliitto perustanut Maaseudun Sivistysliitto ryn ja anoo tänä vuonna ensi kertaa valtion määrärahoja - opintokerhokamppailu kerhojen lisäämiseksi - valmisteilla opntokerholaki. porvarilliset opintojärjestöt painostavat sellaisen voimaansaattamista. peruustana YKKn lis Alasen opintokerhotutkimus, joka valmistuu lähiaikoina - opintokerholain tuloa

varten on pyrittävä lujittamaan TSLn toimintaa ja opintokerhoja. - kursseja... Kalle Kuittisen muistio (alustava-kirjoitusvirheitä, käsinkorjauksia ym) 1. jäsenyyden sivistysliitossa säilyttävät SKDL ja nuorisoliitto - SKP ja naisliitto hoitavat suhteensa SKDLn kautta (oman ilmoituksensa mukaan) perustelu: kd-liikkeen opinto- ja sivistystyö on vime vuosina kehittynyt voimakkaimmin toisten opintoja aivistysjärjestöjen kautta kuin TSLn - Kulttuurityö ry, SKPn ja naisliiton omat kerhot, Sirolan kirjeopisto. TSL ei henkilövalinnoissa ole ottanut huomioon Jäsenyyssuhde tullaan muuttamaan näin jo tulevan vuoden vaihteessa (1964). SKPn ja SNDLn kerhot TSLn kirjoissa SKDLn kautta, jotta valtionapua ei evätä. Nuorisoliitto jäsenenä edelleen, koska ei SKDLn jäsen ja yhteistyötä muiden nuorisojärjestöjen kanssa sivistysliiton puitteissa. 2. Rakennusliitto ja Elintarvikeliitto ilmoittavat edustuksensa tulevan SAKn kautta hoidetuksi. Liitot voimistavat omien järjestöjensä sivistys- ja opintotoimintaa. Rakennusliitto maksaa edelleen Työväen muistitiedon keruuseen lahjoituksen 3. Oman opintokeskuksen perustaminen -valmisteluihin ryhdytään Työväen opinto- ja kulttuuritoiminnan keskus - pohdintapaperi -mikäli kansandemokraattisten järjestöjen eroaminen TSLstä tulisis ajankohtaiseksi, olisi ehkä syytä perustaa uusi opintotoiminnan keskus, jolla pyrittäisiin saamaan valtiolta ja erilaisilta kulttuurirahastoilta apurahoja. Toiminta samalle perustalle kuin muutkin maassa toimivat vapaan kansansivistystyön järjestöt, jotka toimivat valtionapua nauttivien säädösten alaisina. - paras perustaa aivan itsenäiseksi - yksi valtakunnallisista opintokeskuksista (uuden opintokerholain mukaan) Peustajina TSLstä eroavat järjestöt ja sellaiset työväen yhteisöt, jotka eivät ole kuuluneet mihinkään vastaavaan (Kansan Raittiusliitto, Kulttuurityön Keskus, Pienvolj.liitto) - aluksi toimisto jonkun muun järjestön yhteyteen esim Sirola-säätiö, jonka työ lähellä tällaista toimintaa. Kirjeopiston työ liittyy saumattomasti jne. Kulttuurityön keskuskela on myös tämän laatuista toimintaa, mutta sen varsinainen työ koskee pääasiassa talojen taloudellisia asioita. Ei tilaa, eikä omaa toimistoa. Lisäksi varsin uusi järjestö, jok ei ole vielä päässyt oikein sisälle varsinaiseen työhönsäkään - säännöt ja orkanisaatio TSLn mallin mukaan - aluksi jäsenjärjestöt suorittavat kenttätyönsä itse, kuten tähänkin asti, mutta vähitellen uusi järjestö voisi ottaa hoitkseen siihen liittyneiden keskusjärjestöjen ja yhteisöjen yleisen opinto- ja kasvatustyön. Tällainen järjestö voisi myös vaikuttaa työväen yleiseen kulttuuritoimintaan ja edustaa edistyksellistä kulttuuripolitiikkaa maassa. Myös ulkomaiset kulttuuriyhteydet sopisivat hyvin tällaiselle järjestölle. - nykyisten mahdollisuuksien mukaan voisi keskukseöe saada n. 800-1000 eri järjestöjen kerhoa ja aluksi n 15 paikallista sivistystyöjärjestöä (jotka ovat jo olemassa ja joista useat saavat kuntien apua). SKP valistusosaston -Saara Mäkinen kirje Työväen Sivistysliiton liittotoimikunnalle 16.2.1961 - järjestöjemme keskinäiset suhteet eivät ole kehittyneet niin kuin olimme toivoneet - liittonne harjoittama opinto- ja kansansivistystyö eivät ole vastanneet niitä vaatimuksia, joita työväen sivistystyölle on asetettava. - aineistot pääosin porvarillisen maailmankatsomusken mukaisia -palveluksessa ei moneen vuoteen yhtään kansandemokraattia - esitämme yhteisiä neuvotteluja ---samassa nipussa kaksi katsausta TSLoon (varmaan sisäistä aineistoa) SUHTEEMME TYÖVÄEN SIVISTYSLIITTOON

- edustajsito kooontuu kerran vuodessa, edustajia 115, vasmmistoon kuuluu n 20 - KK saa 2 edustjajj, SAK 13, SDP 6 ja TUL 6 Lukuun ottamatta TULoa ovat kaikki muut, samoin sosdem johtoiset ammattiliitot valinneet vain sosdemeja - toimikuntaan: Y. kallien, R. oittinen, olavi Järvelä, Tyyne Paaasivuori, Sulo Suortti, Nestori Parkkari, Gunnar Asplund, Veikko Oittinen, Jaakko Rantanen ja pentti kymensalo. Vain parkkari ja Asplund kd. Vain yksi on sosdem oppositioon kuuluva. Asiat ratkaistaan siten kuin Hautamäki, Kallinen ja Oittinen esittävät. - liittotoimikunnan alaisina työväen elokuvatoimikunta (_ke Lahtinen kd), kuvataidetoimikunta (Irma Rosnell), metsä- ja uittotyömaiden kirjastotoimikunta (Raoul Palmgren) kirjakaappeja 140 ja elokuvaauto - liiton palveluksessa 5 sihteeriä, 5 opintoneuvojaa ja ainakin 8 toimistotyöntekijää, joista ei yhtään kommunistia eikä kansandemokraattia. Aikaisemmin ollut puolitoista työntekijää (Hannes Kasanen puolipäiväisenä ja Lahja Kivinen, joka siirtyi sosdemeihin). - yhteys joukkoiin ja erilasiin järjestöihin sivistystyökysymyksissä paikallisosastojen kautta tpahtuvaa. Osastoja kahta lajia - 9 vanhoilla säännöillä toimivaa sivistysjärjestöä, joiden rinnalle liiton johto ei uskaltanut ryhtyä hajoitusjärjestöjä perustamaan. uusiallasäännöillä toimii 19 opintojärjestöä. Näidenohella toimivat edelleen sivistystyöjärjestöt, jotka erotettiin liiton yhteydestä sääntökamppailun alussa (Helsinki, Turku, Kotka yms) mm Helsingin Sivistysjärjestöön kuluu jäseniä n 175 perusjärjestöstä (ammatillisia, poliittisia ja urheilujärjestöjä). Yleensä nämä järjestöt saaat taloudellista tueka kunnilta. - jokainen jäsenjärjestö maksaa jäsentä kohden 4 mk jäsemaksua per vuosi. - SKP 168 000 mk, SKDL 260 000 MK, SNDL 56 000 MK, SDNL 30 000 MK yhteensä 524 000 mk. Vasemmistoenemmistöiset ammattiliiiiiiiiiitot yhteensä 215 000 mk. - antaako jäsenyytemme jotain taloudelista etua? - luennot:tsl saa valtiolta kansantajuistieteellistä luentotoimintaa varte 570 000 mk vuodessa. TSLn sihteerit lähinnä Hautamäki yksinvaltaisesti ratkaisee kenelle luentopalkkioita annetaan ja kenelle ei. Muodon vuoksi annetaan muutamille meidän luennoitsijallemme. Parhaassakin tapauksessa luentopalkkioiden rahallinen suuruus jää meille n 20 000-50 000 mk - opintokerhoavustukset: TSL saa myös 2 500 000 opintokerhotoimintaa varten, avustus myönnetään kirjoina ja korkein avustus on noin 1 000. TSL jakoi v. 1958 kirjoja 508 400 mk arvosta kerhoille ja loopusumman se käytti opintoneuvojien palkkaukseen. Kaikki ovat sosdemejä. SKP,SKDL;SDNL ja SNDL kerhoja oli vuonna -58 yhteensä 131. Se on 25% kaikista TSLn kerhoista ja suhteellisuusperiaatetta noudattaen kd-puolen olisi ptänyt saada kerhoavustuksista yli 600 000 mk. Kerhojen määrää olisi mahdollista korottaa, jos kerhomme paremmin ilmoittautuisivat TSLoon. Avustuksen saamisen ehtona toimintakertomuksen ja tilikertomuksen laatiminen ja kun muuta yhteyttä TSLoon ei ole, pienen avustuksen takia ilmoitus jää tekemättä, kun ohjelmat ja aineistot otetaan Sirolan kirjeopistosta. - edustus valtion kansansivistyslautakunnassa TSLn kautta ja edustaja on Nestori Parkkari. Tämän lautakunnan suositusten mukaisesti jaetaan kerho- ja luentotoiminnan määrärahat. Parkkari puolustanut Folkets Bildningsförbundia. Lautakunnassa ollut jo pitkään pyrkkimystä lakkauttaa FBFn avun saanti - lähinnä TSLn ruotsinkielinen edustaja F. Sundqvist. FBF saa tällä hetkellä eri momenteilta rahaa yli 500 000 mk - kysymys jäsenyydestä TSLssa: rahallisesti jäämme tappion puolelle. Jäsenyyden perustana ollut puolueemme vilpitön pyrkimys toimia kaikilla aloilla työväen voimien yhdistämiseksi etujensa puolustamiseksi. TSL ei kuitenkaan ole mikään joukkojärjestö, sillä ei ole omia perusjärjestöjä. Liitto on vain toimisto kirjeopistoineen ja sodem toimitsijoineen. Liitto harjoittaa työväenluokan maailmankatsomuksen vastaista kasvatustyötä, sen ohjelmat ja kurssit pikku poikkeuksia lukuunottamattaovat taäysin porvarillisenmaailmankatsomusken mukaisia. Tilanteen jatkuessa samanlaisena on jäsenyytemme kyseenalalainen. -jäsenyyskysymyksen ratkaisemisessa esitämme (työryhmäkö?) 1. TSLn opinto-ohjelmien voimakas arvostelu, vaaditaan työväen maailmankatsomuksen mukaista kasvatustyötä. Vaaditaan opintosihteerin tai opintoneuvojan paikan saamistajaoikeudemukaisempaa luento- ja opintokerhovarojen jakoa. Ellei myönteistä tulosta on harkittava puolueen eroamista TSLn jäsenyydestä.

2. SKPn eroaminen TSLstä ilman muuta. Puolue on SKDLn jäsen ja sitä kautta edustettuna 3. Vasemmisto ammattiliittojen eroaminen, koska ovat edustettuiina SAKn kautta Heidän maksamansa 215 000 mk on aivan hukkaan heitettyä rahaa. 4. ryhdytään toimiin FBF työn voimistamiseksi niin, että sen syrjäyttäminen valtionavusta ei ole mahdollista, vaan että asema vahvistuu. Kehoitetaan Sirolan kirjeopistoa hakemaan Valtion kansansivityslutakunnalta opintokerhotoimintaan myönnettyjä rahoja. Mietintöön on liite, jonka allekirjittanut N.P. (Nestori Parkkari?) Kysymystä TSLoon kuulumisesta tai sieltä pisjäämisestä ei mielestäni voi käsitellä pelkästään TSLn jäsenenä olosta johtuvan taloudelisen tappion tai hyödyn kannalta, vaan on otettava huomioon:1) että TSLn piirissä, sen kursseilla ja paikallisosastojen yhteydessä toimii huomattava määrä työläisiä ja erilaisten työväenjärjestöjen jäseniä 2) TSLllä on erittäin tärkeä asema maamme ns vapaassa kansansivistystyössä (mm valtion kansansivistyslautakunnassa 3 edustajaa + sihteeri) Poisjääminen TSLstä mielestäni merkitsisi: a) yhteistoimintamahdollisuuksien heikkenemistä sosdemien ja puolueettoman väen kanssa opinto- ja sivistysasioissa (huomioimalla erikoisesti sivistysjärjestöt ja yhteistyö kunnissa) b) kansandemokraattien ja kommunistien entistä tiukempaa eristämistä ns vapaan kansansivistystyön piiristä ja varmaan myös valtion kansansivistyslautakunnasta - tästä voisi olla seurauksena myös FBFn valtionavustuksen lopettaminen (joka nyt vastaa sitä summaa jonka poliittiset keskujärjestömme maksavat TSLlle jäsenmaksuina) Mielestäni meidän, niin puolueen kuin SKDLkin on pidettävä kiinni jokaisesta, yleiseen käytännölliseen kulttuurielämään vaikuttavasta edustus- ja toimipaikasta voidaksemme tuoda julki oman kantamme koko tälle yleisölle ja estääksemme diskriminoimisen. Se, että olemme heikosti hoitaneet leiviskämme tällä rintamalla on totta ja siksi olisimielestäni puolueen valistusosaston ja puoluepiirien osallistuttava asian käytännölliseen hoitoon, SKDLn nykyisellä työntekijämäärällä se tuskin tulee entistä paremmin hoidettua. TSL kysymys liittyy myös laajempaan kysymykseen työväen kulttuuritoiminnasta, sillä TSLlle on viime aikoina keskitetty ohjaavaa työtä taide- ja elokuva-alalla, TSL vaikuttaa sosdemien johdossa oleviin ammattiyhdistys- ym opistoihin ja se on johtavana ns yhteistoiminnassa Työväen Musiikkiliiton, Työväen Näyttämöidenliiton aj TSLn kesken. Kysymys näistä liitoista, kuten Työväenopistoliikkeestäkin, joissa kaikissa kansandemokraateilla ovat omat mahdollisuutensa ja jo osittain toimintaakin, olisi mielestäni käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena, silmällä pitäen toimintamme tehostamista nykyisen tilanteen antamien parempien mahdollisuuksien pohjalta. TSL kysymys on luonnollisesti ratkaistava heti (helmi-maaliskuussa pidettävää) edustajakokousta silmällä pitäen. Muistio TOIMINTAMME TYÖVÄEN SIVISTYSLIITON PIIRISSÄ *kansandemokraattiset keskusjärjestöt SKP, SKDL; SNDL ja SDNL liittyivät TSLon jäsenjärjestöiksi 1945, kun aasiasta oli neuvoteltu TSLn johdon kanssa. Liiton toimkuntaan tuli silloin yksi varsinainen ja yksi varajäsen kd-järjestöistä. Lisäksi toimikuntaan tuli kd-varajäsen SAKsta ja TULsta. Ennestään oli toimikunnassa jäsenenä Sylvi-Kyllikki Kilpi. Liiton taholta vakuutettiin, että se tulee tasapuolisesti huolehtimaan myös kd järjestöjen opiskelutoiminnnan avustamisesta. Toiseksi opintosihteeriksi otettiin kansandemokraatti ja vuoden 1946 lokakuun alusta otettiin esityksestämme Hannes Kasanen liiton

puolipalkkaiseksi opintoneuvojaksi. sittemmin on kdedustajia karsittu siten, että jäljellä on enää yksi varsinainen ja yksi varajäsen (Aune Laurikari ja Nestori Parkkari). * vuoden 1956 elokuussa päätti liittotoimikunnan enemmistö erottaa palveluksesta opintoneuvoja Kasasen ja kun Lahja Kivinenkin siirtyi sosdemiksi, ei ole ketään kd työntekijää. * liiton säännöt uusittiin 1953 sellaisiksi, että ne entistä varmemmmin takaavat sosiaalidemokraattisen enemmistön edustajistossa ja samalla poistettiin säännöistä määrätty toinen vuoden kuluessa pidettävä edustajakokous. * uusien sääntöjen pohjalta valittu edustajakokous hyväksyi marraskuussa 1954 sosiaalidemokraattien salaisesti valmisteleman ehdotuksen TSLn paikallisten sivistysjärjestöjen uusiksi säännöiksi, joilla oli tarkoitus eristää kansandemokraatit näiden johdosta, lopettaa sivistysjärjestöjen piirissä tapahtuva yhteistyö ja erillisten perusjärjestöjen välitön jäsenyys ja täten taata sosiaalidemokraattiien määräysvalta sielläkin, missä järjestyneeen työväestön enemmistö oli kansandemokraattista. - hajoitustyötä ja epädemokraattista * TSLn yhteydestä on erotettu mm Helsingin, Turun, Tampereen ja Kuopionn työväen sivistystyöjärjestöt, jotka eivät hyväksyneet uusia sääntöjä * taloudellisesti sadaan enemmän kuin maksetaan jäsenmaksuja (FBF, kerho- ja luentovarat, kunnilta tulevat avustukset sekä TSLn tekninen apu). *kansansivistyslutakunnassa mukana oleminen tärkeää -sihteerinä Arvi Hautamäki ja jäseninä Nestori Parkkari ja Yrjö Kallinen * TSLn kurssitoiminnassa paljon sellaista mihin olisi syytä osallistua. Olisi syytä muuttaa suhtautumista ja kehoitttaa kansandemokraattejakin osallistumaan enemmän TSLn kursseille *Kd keskusjärjestöt käyttävät verrattain harvoin TSLn apua kurssien järjestämisesssä. Kun käytetty, siitä myönteiset kokemukset. SAK ja TULkin käyttävät. * vaikka ei omaa opintoneuvojaa, neuvontatilaisuuksiin olisi syytä osallistua ja käyttää opintoneuvojia omisa tilaisuuksissa. Mikäli neuvonta ei ole asiallista, valitettava. *kd järjestöissä kerhotoiminta vilkasta.todellinen määrä todennäköisesti vielä suurempi kuin tilastot osoittavat. Ei ilmoiteta, koska aliarvioidaan ja epäillään. Väärinkäsitys, että kerhot, jotka ottavat aineistonsa Sirolan kirjeopistosta eivät voi ilmoittautua TSLoon. Epäillään ilmoittautumisen johtavan myös epämukavaan tarkkailuun. Saatava valtionapu koettiin myös aivan liian pieneksi. * opintosuunnitelmissa myös käyttökelpoisiakin, vaikka läheskään kaikkea ei voi suositella. * luentotoiminnassa varoja ohjattu sosdem luennoitsijoiden suuntaan räikeästi, mutta vikaa on meissäkin. Kd tahoilta ei riittävästi anottukaan ja anottu taitamattomasti esim tilaisuuden jälkeen. Oltava tarkempia, ohjeita piirijärjestöille. * työväen kuvataidetoiminnassa mukana taiteilija Tapiovaara * Helsingin työväen sivistystoimikunta perustettu 1932 - rekisteröitiin v 1939 paikkeilla. Kun sosdemien taholta pyrittiin kd eristämiseen, ulotettiin hajoitus ja jarrutustoiminta sivistystyöjärjestöhinkin, joita on ollut noin 30. He onnistuivatkin lamauttaman useiden järjestöjen työn. Kansandemokraatit toimettomuudellaan edesauttoivat. Sivistystyölle annettiin niin vähän merkitystä, että ne pääästetiin nukkumaan. *sääntömuutos - tarkoitus syrjäyttää kd - Vaikka luvattiin, että järjestöt saavat valita esim Helsingin työväen sivistystyöjärjestö erotettiin * tilanne tällä hetkellä sekava - toimitaan monilla säännöillä * tilanne ratkaistava paikkakuntakohtaisesti missä mahdollisuuksia yhteistyölle, voidaan asiat sopia neuvotteluteitse. johtopäätökset: 1. keskusjärjestömme edelleen TSLn jäsenjärjestöinä 2. asiat pyrittävä ratkaisemaan paikallisen tilanteen mukaan. Lähiaikoina järjestetävä suurimepien sivistystyö järjestöjen edustajien nneuvottelu, jossa määritellään lähiajan tehtävät 3. piirijärjestöille tarkat ohjeet opintokerhotoiminnan jakurssitoiminnan lisäämiseksi. 4. jäsneiä ohjattava TSLn kursseille 5. TSLn opintokerhoneuvonta käytettävä hyväksi 6. opintosuunnitelmia ja kirjekursseja enemmän käyttöön ja toisaalta arvosteluun 7. luentotoiminnan varoja kyettävä käyttämään enemmän

8.valtion kansansivistyslautakuntaan on pyrittävä saamaan myös FBF edustaja Muistio 30.5.1961 * ilmeisen sopimuksen perusteella valittiin toimikuntaan SAKn valistusihteeri Nokelainen SAJn Jaakko Rantasen tilalle. Sen sijaan valittiin toimikuntaan äänestyksen perusteella leskisläisen nuorisoliiton edustaja opposition nuorisoedustajan tilalle äänimäärin 56-52. Pentti Kymensalon ilmotuksen mukaan SAK on myös esittänyt eroamisen uhalla vatimuksia liitolle työntekijän saamisesta ja kurssien järjestämiestä. * liitto on suhtautunut hyvin ylimielisesti puolueen kirjelmään ja ilmoittanut neuvottelevansa vain toimikunnan jäsenten Parkkarin ja Asplundin kanssa ja ilmoittanut ettei suostu vaatimuksiin, vaikka valmis antamaan yhden opintoneuvojan ehdotus: - liiton asettama neuvottelukunta (parkkari, Asplund, Kallinen, Hautamäki) vielä neuvottelee ja että tällä hetkellä tyydytään kompromissiin, jossa yksi työntekijät heti ja toinen lähitulevaisuudessa ja muutenkin mukaan liiton toimintaan - aletaan heti valmistella uutta meikäläistä sivistystyöjärjestöä, joka perustetaan ensi talvena. Valtion kansansivistyslautakuntaan saatava edelleen edustaja ja toinen FBstä - tärkeää kun aletaan taistella uudelle järjestölle valtionapua Valistusjaosto ryhtyi töihin, koska mapissa muistio: käs pol toimikunnassa 19.2.-64 TYÖVÄENLIIKKEEN OPINTOKESKUKSEN PERUSTAMINEN - TSLstä erominen näyttää välttämättömältä, sosdemit kielltäytyneet keskustelujen jatkamisesta, koska jäsenmaksut maksamatta - perustetaan uusi. Nimiehdotuksia: Työväenliikkeen Opintokeskus ry (muita Kansan Opintokeskus ry, Työväen Opintokeskus ry). Perustava kokous tulisi pitää viimeistää tämän vuoden maaliskuussa. - perustavan kokouksen koollekutsujina valistujaoston mielestä S. Raknnustyöläisten Liitto ja Helsingin työväen sivistystyöjärjestö. Mukaan liittyisi n. 20 keskusjärjestöä, jäsenmäärä n. 250 000. - koollekutsuvan toimikunnan vastaavaksi ehdotetaan Valde Malinen ja sääntöluonnoksen laatijaksi Hemmi Pääkkönen - Sirolan kirjeopisto liittyisi opintokeskukseen. Toimitiloiksi ajateltu Kirjeopiston nykysiä tiloja. - valistusosaston mielestä alkuvaiheessa riittäisi pääsihteeri, kolme opintosihteeriä, toimistonhoitajataloudenhoitaja ja toimistotyöntekijä. -varsinaista valtionavustusta Opintokeskus saanee vasta vuonna 1966 edellytyksellä, että kouluhallitus ja OPM katssovat opintokeskuksen avustuskelpoiseksi. Etsittävä mahdollisuuksia ennen vuotta 66 saada avustuksia mm OPM käyttövarat - apua eduskuntaryhmältä. 5.12.-63 neuvottelu, jossa läsnä Anna-Liisa Hyvönen, Aulis Leppänen, Veikko Lehtinen, Erkki Salomaa, Elli Parkkari, Olavi Pohjola, Armas Nordgren, Gunnar Asplund, Valde Malinen, Liisa Aura, SAara Mäkinen, Kalle Kuittinen, Aimo Haapanen ja Pentti Aura - suojasää TSLssä tilapäinen, on tehtävä esitys ehdoista, joilla voimme osallistua - ellei saada varmuutta valtionavusta uudelle järjestölle, sitä ei kannata perustaa. Neuvoteltava maalaisliiton kanssa - Kansandemokraattinen opinto- ja kansansivistyskeskus tarpeellinen koska: 1. vaikeudet TSLn kanssa 2. eduskunnan sivistysvaliokunnassa valmisteilla uusi opintokerholaki, joka hyväksyttynä tulee merkitsemään valtionavun tuntuvaa lisäystä opintokerhoille. Uusi oppintokerholaki edellyttää opintokeskuksia, joihin kerhot kuuluvat. Nykyisin on 5 opintokeskusta, jotka tulisivat suoraan lain

piiriin. Maalaisliitto perustanut oman opintokeskuksen, joka tullee eni vuonna tämän lain piiriin. Oman opintokeskuksen perustaminen nyt merkitsisi, että kahden vuoden päästä lain piiriin - ei välitöntä eroa TSLstä - Työväen opinto- ja kansansivistysliitto, Kansan opintokeskus yms esiintyy myös Suomen Kansan Opinto- ja kansansivistysliitto SOKL poliittisessa toimikunnassa käsitelty? muistio 18.12.-63 - vaikeudet TSLn kanssa - eduskunassa käsittelyssä uusi opintokerholaki - opintokeskuksen nimiehdotuksia: Työväenliikkeen opintokeskus ry Suomen opinto- ja kansansvisitysliitto ry Kansan Opintokeskus ry Työväen Opintokeskus ry Aikuiskasvatusliitto ry Opintokeskusken tulisi toimia laajalla pohjalla ja perustajajäseniä voisivat olla: Suomen Rakennustyöläisten Liitto ry Pienviljelijäinliitto ry Kansan Raittiusliitto ry Kulttuurityön Keskus ry Valistusosasto ehdottaa, että I aloitetaan neuvottelut TSLn kanssa kansandemokraattien syrjinnän lopettamiseksi. II SKP maksaa jäsenmaksunsa TSLlle v 1963, suositellaan, että myös muut maksavat III esitetään, että ammattiliitot eivät maksa, koska SAKn kautta jäseniä IV valistusosasto ryhtyy sellaisiin käytännöllisiin toimiin, että uuden opintokeskuksen perustaminen on mahdollista ensi vuoden helmikuussa. SKDL.N SIHTEERISTÖN MUISTIO 3.6.64 SKDLn liittotoimikunnalle -taustaa - neuvottelut eivät ole johtaneet tuloksiin - TSLn edustajiston vuosikokouksessa 31.3.1964 kansandemokraattisten järjestöjen edustajat ilmoittivat toistaiseksi pidättäytyvänsä TSLn toiminnasta. - TSLssä ei halua ratkaista asiaa myönteisellä tavalla - valmistelut käynnistettävä uuden opintokeskuksen perustamiseksi - eduskunta hyväksynyt uuden opintokerholain - opintokeskukseen tuli kuulua vähintään 600 opintokerhoa - sihteeristö suosittelee liittotoimikunnalle päätöstä uuden opintokeskuksen perustamisesta KUTSU uudenopintokeskuksen - Kansan Sivistysliiton - perustavaan kokoukseen Kulttuuritalon H- saliin keskiviikkona lokakuun 28 päivänä 1964 kello 17.00 Allekirjoittanut valmistavan toimikunnan puolesta Pentti Aura EHDOTUS JÄSENJÄRJESTÖJEN OPINTOTOIMINNAN KESKITTÄMISESTÄ KANSAN SIVISTYSTYÖN LIITOLLE

I. KSLn toiminta tapahtuujäsenjärjestöjen jäsenistön keskuudessa (eroaa siten muista) Siten KSL on jäsenjärjetöjen palvelija opintokysymyksissä (alleviivattuna) -mahdollisuus kehittyä jäsenjärjestöjen keskeiseksi opinto- ja kulttuurijärjestöksi, koska se on valtionapua nauttiva opintokeskus (alleviivattuna) - edellyttää KSLn sisäistä kehittämistä ja toisaalta sopimusta jäsenjärjestöjen ja KSLn kesken opintotoiminnan keskittämisestä KSLlle. 1. KSLn sisäinen kehittäminen - tällä hetkellä 18 keskusjärjestöä, voidaan lisätä mm Lomamatkat Oy, Kansankulttuuri Oy, Demokraattisten Kustantajain Liitto sekä ammatillisia ym järjestöjä. Vapaa-aika (opintomatkat), kirjallisuus, toimihenkilöiden kasvatus - opintokerhot KSLn toiminnan selkäranka. Työkautena 65-66 725 KSLn alaista opintokerhoa sai valtionapua. Tavoite aina 1500 saakka. - työntekijöitä kerhojen ohjaukseen pitäisi lähivuosina kiinnittää vähintää 3 uutta opintoneuvojaa, jotka palvelisivat (1) SKDLn opintokerho- ja kurssitoimintaa, (2) naisten kerhoja sekä SNDL piirissä että ammattiliittojen ja pienviljelijöiden naisjaostoissa sekä (3) ammattiliittojen kerhotyötä. Ennen kaikkea kenttätytöntekijöitä, jotka matkustelisivat paikkakunnalta toiselle. - myös maakunnallisia neuvojia, aluksi Joensuuhun (P-Karjala) ja Rovaniemelle. Aluksi puolipalkkaisia -kirjeopisto tärkein oppiaineksen lähde sekä opintokerhoille että yksityisopiskelijoile ja sen kehittämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. 60 kurssiin on saatava lisäksi kursseja seuraavista aiheista: -* erikoiskurssit kunnallisille ja järjestön luottamushenkilöille -teknisen ja teoreettisen pätevyyden lisämiseksi * jäsenjärjestöjen toimihenkilöiden teknisen ammattitadon lisääminen * tutkimuspohjaisia opintosuunnitelmia yhteiskunnasta * vieraiden kielten opiskelua yhdessä kouluradion ja television kanssa, sekä venäjän kielen opiskelua erityissuunnitelman pohjalta * keskikoulun tärkeimmät aineet -luentoja ja kursseja - KSLssä toimii erityinen taideosasto, jonka puitteissa pyritään järjestämään näkyviä taidetilaisuuksia. Rajoitetusti KSL voi harjoittaa myös kulttuuripolitiikkaa (alleviivattuna), nienomaan opetus- ja aikuiskasvatuskysymyksissä. SKDLn ja SKPn kulttuurijaostot päättävät kulttuuripolitiikkaa koksevista periaatteellisista kysymyksistä ja esittävät niistä julkilausumia. - esitetty tarvetta perustaa KSLlle lehti. Lukijakunnan oltava lajempi kuin Aikalaisen. Oman julkaisun tekeminen voisi vähentää joitakin pieniä jäsenlehtiä. Yhtesityö toimittajien kanssa sinänsä jo kehittäisi liittoa. - jäsenjärjestöt päättävät itsenäisesti opintotyönsä periaatteista. Tätä varten jäsenjärjestöt tarvitsevat edelleen valistus- ja opintojaostot. Tarvitaan myös jäsenjärjestöjen omat valistus- tai opintosihteerit. - käytännön järjestelyt keskitetään KSLoon. Päällekkäistyötä ei pidetty kovin pahana. 8.5.1969 O.B. muistio (Oiva Björkbacka) P.M. kansandemokraattisen liikkeen tutkimustoiminnan kehittämisestä 1. poliittinen toimikunta hyväksyi kesäkuussa 1967 tutkimustyösuunnitelman vv. 1967-69, jonka mukan on pyritty edistämään kd-liikkeen tutkimustoiminnan kehittämistä ja koordinointia. Tähän mennesä saatu muodostettua eräitä työryhmiä opiskelijoista. Näiden ryhmien toiminta ei tähän mennessä ole tuottanut sanottavaa tulosta. Kontaktit ovat laajentuneet yliopistoihin sekä opiskelijoihin että opettajin Helsngissä, Tampereella ja Jyväskylässä ja jossain määrin myös Turussa ja Oulussa. OWK säätiö ei ole saanut toimintaa vireille. Puuttuu organisaatiopohja ja taloudeliset resurssit. Tarvitaan kokonaisvaltaisempaa näkemystä, miltä pohjalta lähdetään tutkimustoimintaa viemään eteenpäin. 2. KSL esittää, että yhdistetään kaikki asiasta kiinnostuneet tahot ja perustetaan neuvottelukunta

(alleviivattuna) KSLn yhteyteen. jokainen järjestölinja vastaisi omasta tarpeesta lähtevästä tutkimus- ja selvitystyöstä. eism SKP osalta org uudistuksen mukaisesti poliittisen osaston talouspoliittiset työntekijät huolehtivat puolueen poliittiseen päätöksentekoon tarvittavasta aineistojen ja selvitysten laatimisesta. Näistä tulee informoida neuvottelukuntaa. 3. neuvottelukunnan tehtävät -tutkimuskohteiden valinta ja suunnittelu -tutkijavoimien etsiminen -valmiin tutkimusmateriaalin seuraaminen ja yhteenvetojen toimittaminen -rahoitusmahdollisuuksien selvittäminen 4. kokoonpano skp ja skdln edustajat, ay-liike eduskuntaryhmä ja puheenjohtaja ja/tai sihteeri KSLstä. KSLn taholta esitetään Björkbacka ja Kuittinen. Erkki Rauteen puhe KSLn liittotoimikunnan laajennetussa juhlajojouksessa liiton perustamisen 10- vuotispäivän johdosta 23.11.1974 Nykyajan aatteellinen taistelu ja työväensliikkeen koulutustyö - 8 liuskaa, joiden lopussa kappale KSL ja aatteellinen taistelu Kansan Sivistystyön Liitto perustettiin tasan 10 vuotta sitten SKPn toimesta. Siitä on kehittynyt merkittävä työväen sivistystyö- ja kulttuurijärjestö. SKP pitää sitä tehokkaana ja itse asiassa korvaamattomana aatteellisen taistelun joukko-osastona taisteltaessa työväenluokan tieteellisen maailmankatsomuksen puolesta. Aatteellisen taistelun kärjistyessä KSLn merkitys vain kasvaa. SKPn koulutus- ja valistustyötä ei voida asettaa vastakkain sen työn kanssa, jota KSL tekee. Miksi SKP olisi ollut perustamassa KSLn tapaista laitosta ja miksi se olisi jatkuvasti kiinnittänyt huomiota sen kehittämiseen sekä itse osallistunut tähän kehittämistyöhön välittömästi ja kiinteästi, ellei se tarvitsisi sitä oman koulutustyönsä tkena ja apuna? Tällaisena puolueen koulutustyön apuna, eräänlaisena metedologisena keskuksena, KSL on täyttänyt erinomaisestipaikkansa. Siitä SKPn poliittinen toimikunta antoi viimeksi myönteisen lausunnon viime syyskuussa. Lausunnossa korostettiin sitä suurta panosta, jota KSLlla viime vuosina on ollut työväenjärjestöjen opintotoiminnassa tarpeellisen työväenluokan maailmankatsomuksen mukaisen materiaalin tuttamisessa sekä opintokerho-ohjaajien kouluttamisessa. SKPn poliittinen toimikunta toteaa em lausunnossaa: KSLn toiminta palvelee kommunistisen puolueen ja koko kansandemokraattisen liikkeen pyrkimyksiä ja koulutustarpeita, ja siksi poliittinen toimikunta kehottaa kaikkia puoluejärjestöjä sekä kaikkia kommunisteja antamaan kaiken tukensa KSLn toiminnalle. Loppui tämän mapin tarkatelu