Puulan arvoja tukevat hankkeet ja uhkien torjunta Puula-forum V Ylijohtaja Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus
Esityksen sisältö Johdanto Vedenkorkeudet Vedenlaatu Luontoarvot Kaavatilanne Ylijohtaja Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus 2
3
Puulaveden ja Liekuneveden laskeminen 1831-1854 Ensimmäinen laskusuunnitelma jo v. 1819 luonnollista laskuväylää pitkin Armollisen kirjeen kautta (14.11.1827) sai Koskenperkausjohtokunta käskyn jotta, niin paljon kuin mahdollista on, Savon ja Karjalan väestö autettaisiin nykyisestä voimattomuudestaan ja köyhästä tilastaan varallisuuteen ja hyvään oloon, laskea näihin maakuntiin rajoittuvia tai kuuluvia suurempia sisäjärviä ja niitten joukossa etupäässä Puulavettä, joten ympäristön asukkaille saataisiin tilaisuus tarpeellisen pellon- ja niityn viljelykseen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus 4
Puulaveden ja Liekuneveden laskeminen 1831-1854 Insinööriluutnantti Munck toimitti tutkimuksen v. 1928 ja jätti seuraavana vuonna ehdotuksen jonka mukaan: Puulaveden vedenpinta oli alennettava 6 jalkaa Vahvajärveä oli laskettava 2 jalkaa Tuusjärveä oli laskettava 6 jalkaa Lahnavettä oli laskettava 2 jalkaa Vuohijärveä oli laskettava 2 jalkaa Koskenperkausjohtokunnan v. 1831 hyväksymän työsuunnitelman mukaan työ valmistuisi 10 vuodessa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus 5
Puulaveden ja Liekuneveden laskeminen 1831-1854 Kymijoen Pyhäjärven ja Puulaveden välillä kolme työpiiriä aloitti työt 1931 Kissakosken kanava avattiin ensimmäisen kerran syksyllä 1942 Vuosina 1943 ja 1844 Kissakosken kanavaa laajennettiin Riittämättömän laskun ja alapuolisen tulvien takia tehtiin vv. 1844-52 täydentäviä töitä eri puolilla vesireittiä Vuoteen 1852 Puulavesi oli alentunut 6 jalkaa Kissakosken kanava oli kuitenkin syöpynyt, jonka vuoksi sitä vv. 1852-54 syvennettiin ja vahvistettiin kiveyksellä, jolloin Puula aleni vielä 2,5 jalkaa Ylijohtaja Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus 6
Mikkelin läänin maaherran päätökset v. 1927 ja v. 1928 Oy Kissakoski Ab:n paperitehdas ja puuhiomo 1910-luvulla Mikkelin läänin maaherran päätöksien määräykset: Puulavedelle laivakulun ajalle alaraja Muutoin veden purkautumista tulee järjestellä niin, että vedenkorkeudet pysyvät ennallaan Ylijohtaja Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus 7
Puulan säännöstelyluvan (1964) määräykset Vedenkorkeus ei alita alarajaa NN+94,22 m Vedenkorkeuden ylärajan ylittyminen pyrittävä mahdollisuuksien mukaan välttämään Jos yläraja ylittyy, on juoksutettava luvassa määrätyt minimivirtaamat Yläraja kulkee seuraavien taitepisteiden kautta: 1.1. +94,70 m 1.5. +94,40 m 1.6. +94,65 m 1.10. +94,65 m 1.11. +94,70 m 31.12. + 94,70 m Ylijohtaja Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus 8
Puulan säännöstelyluvan (1964) määräykset Uiton aikana juoksutettava aina vähintään 15 m 3 /s, jos se on mahdollista alittamatta alarajaa Myös muita uiton toimittamiseen liittyviä sopimusehtoja on kirjattu lupaan Merkittävimmät näistä ovat kesäkuun alun tavoitekorkeus +94,50 m ja purjehduskauden suositusalaraja +94,40 m Ylijohtaja Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus 9
Ylijohtaja Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus 10
Valunnan muuttuminen
Alhaisen kesävedenkorkeuden toistuvuus ilmaston muutoksen seurauksena 1970-2000 2010-2039 2040-2069 Purjehduskauden vedenkorkeuden alarajan alittuminen (+94,40 m) 6 vuotena 12 vuotena 16 vuotena Ylijohtaja Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus 12
Virkistyskäytölle optimaalinen vedenkorkeus +94,50-94,75 m Ylijohtaja Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus 13
Pintavesien ekologinen tila 2014
Pintavesien ekologisen tilan kokonaisarvio Etelä-Savossa pintavesien tila Etelä-Savossa keskimääräistä parempi useimpiin muihin maakuntiin nähden monet ranta- ja lahtialueet nuhraantuneet, mikä ei välttämättä näy luokittelussa seuranta kattaa yleensä selkävedet 15
Pintavesien ekologisen luokittelun taso Etelä-Savossa 16
Pohjavesien tila ja riskialueet 2014 126 kpl 5 kpl 7 kpl 12 kpl 17
Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue Vuoksen vesienhoitoalue 18
Arvio vesistöihin kohdistuvan kokonaisfosforikuormituksen jakautumisesta päästölähteittäin Etelä-Savossa 15 % Peltoviljely Peltoluonnonhuuhtouma 7 % 5 % 0 % 40 % Metsätalous Metsäluonnonhuuhtouma Haja-asutus Hulevedet Pistekuormitus 26 % 5 % 2 % Laskeuma Lähde: VEMALA, Suomen ympäristökeskus ihmistoiminnan paineista maatalous kuormittaa eniten erityisesti maatalouspainotteisilla valuma-alueilla metsätalouden merkitys kuormittajana (ravinteet ja orgaaninen kuorma) on monin paikoin merkittävä pistemäisellä kuormituksella paikallista merkitystä (yhdyskuntien jätevedet, turvetuotanto) 19
Riskinalaisiksi arvioidut pintavesimuodostumat Etelä-Savossa 20
Maatalouden vesiensuojelun painopistealueita Etelä-Savossa 21
Metsätalouden vesiensuojelun painopistealueita Etelä-Savossa 22
Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, tekijän nimi ja osasto 23
Lähde: Puulaveden käytön, hoidon ja kunnostuksen yleissuunnitelma vuosille 2015-2019 Soiden ojitustilanne SYKE, pohjautuu MML aineistoon 2008. Vesimuodostumat: SYKE, ELY-keskukset.) 24
1990 1990 1991 1992 1993 1994 1996 1996 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2011 2012 2013 2013 2014 2014 2015 mg/l Pt Vesistöt tummentuneet Suomessa muutos alkanut 1990-luvulla, kiihtynyt viime vuosina humuksen ja raudan pitoisuus vesissä kasvanut kehitykseen ei ole yhtä selkeää syytä, todennäköisesti - happaman laskeuman väheneminen - ilmastonmuutos (sademäärät, valuma-alueelta tulevien huuhtoumien vuodenaikaisvaihtelun muuttuminen, orgaanisen aineksen hajotusprosessien kasvaminen/nopeutuminen) vaikutuksia mm. eläin- ja kasviplanktoniin ja kalastoon -> voi heikentää virkistyskäyttöä ilmiö näkyy myös Puulalla mm. veden väriluvussa 80 70 60 50 40 30 20 10 Puula 85, väriluku, syvyys 1 m 0 25
Valunta
Järven vedenkorkeus
Fosforipitoisuus
Etelä-Savon alueellisen metsäohjelman tavoitteet Ainespuun hakkuukertymä 1000 m3/v 2010-2014 TAVOITE 2016-2020 kertymm3/v 1000 m3/v Mäntytukki 1 217 1 500 Kuusitukki 1 547 1 760 Lehtipuutukki 227 350 Mäntykuitupuu 1 283 1 320 Kuusikuitupuu 971 1 050 Lehtikuitupuu 810 1 100 YHTEENSÄ 6 056 7 080 Ylijohtaja Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus 29
Puula vesienhoidon toteutuksessa 2016-2021 Puulan länsiosan kuormitusselvitys 2014 Puulaveden käyttö- ja hoitosuunnitelma 2015-2019 Etelä-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma 2016-2021 Asiakirjat löytyvät internetistä: https://esvesienhoito.wordpress.com/mikkeli/mikkelin-seutupintavesien-hoito/ 30
Mitä toimia tehtiin 1. vesienhoitokaudella 2010-2015? yhdyskuntien vesiensuojelu mm. Kerimäki-Savonlinna -siirtoviemäri, Heinäveden kirkonkylän puhdistamon purkupaikan siirto poistokalastushankkeet mm. Puulan Ruovedenselkä, Pieksänjärvi, Rantasalmen lähivedet kalatiet ja virtavesien kunnostushankkeet mm. Puulan Kissakosken kalatie, Sulkavan Uitonvirran reitin koskikunnostukset maatalouden vesiensuojelu mm. kosteikot Kyyvedellä ja Joroisselällä metsätalouden vesiensuojelu hankkeita mm. Pieksänjärvellä ja Kyyvedellä pohjavesien suojelusuunnitelmien laatiminen riskialueilla sekä pohjavesialueiden rakenneselvitykset 31
Suunniteltuja toimenpiteitä 2. vesienhoitokaudelle 2016-2021 Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo maa- ja metsätalouden vesiensuojelu erityisesti painopistekohteissa vesiensuojelun koulutus ja neuvonta maanomistajille ja toimijoille vesiensuojelurakenteet hankkeissa maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän mukaiset toimenpiteet useita virtavesien kunnostushankkeita ja kalateiden rakentamishankkeita mm. Puulaan laskevat virtavedet ja Vuojakosken kalatie useita poistokalastushankkeita mm. Mikkelin alapuolinen Saimaa, Joroisselkä, Kyyvesi pienempien kohteiden tarkentuminen koekalastustulosten perusteella osakaskuntien yhdistäminen keskeisillä vesienhoidon painopistealueilla -> vesienhoidon toimenpiteiden toteutus nykyistä helpompaa Freshabit LIFE Puruvesi EU-hanke vesistökuormituksen hallintaan liittyvät toimenpiteet (erityisesti metsätalous) ja vesistökunnostus riskinalaisilla pohjavesialueilla suojelusuunnitelmissa esitettyjen toimenpiteiden toteutus, mm. vedenottamoiden luvittaminen, pilaantuneiden maa-alueiden kunnostukset jne. 32
Puulan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2015-2019 http://www.puula.fi 33
Puulan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2015-2019 34
Puulan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2015-2019 35
Puulan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2015-2019 36
Linkkejä Etelä-Savon vesienhoidon blogi-sivut: https://esvesienhoito.wordpress.com/ Etelä-Savon Ely-keskuksen vesienhoidon sivut: www.ymparisto.fi/vesienhoito/etela-savo Vesikartta: http://paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta Avoin tieto, ympäristötietojärjestelmät: http://www.syke.fi/fi- FI/Avoin_tieto/Ymparistotietojarjestelmat 37
Puulan ja Kyyveden Natura-aluekokonaisuuden hoito- ja käyttösuunnitelma Ylijohtaja Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus 38
Natura-aluekokonaisuuden keskeiset arvot Järvi- ja suoekosysteemit Luonnonmetsät, suot ja vedet Linnut: Lokkilinnusto, tikat ja kaakkuri Saaristoerämaa Vesiretkeily Kestävä luonto- ja kalastusmatkailu Kalastus ja metsästys Saaristo- ja kyläkulttuuri Ylijohtaja Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus 39
Puulan rantayleiskaavat