Tutkijan identifiointi - kansallisen tason toteuttamisvaihtoehdot CSC:n toteuttama esiselvitys OKM:n toimeksiannosta Hanna-Mari Puuska CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy 18.3.2014
Tutkijan identifiointi esiselvitys, taustaa OKM:n tarpeita Tutkimustoiminnan tilastointimahdollisuuksien parantaminen Yhdenmukaiset käytännöt tutkijan affiliaation määrittämiseen Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleissa käytettävien tietojen luotettavuus Tekijäkohtaiset haut julkaisutietoportaali JUULIssa www.juuli.fi OKM antoi CSC:lle tehtäväksi selvittää erilaisten ratkaisujen toteuttamismahdollisuuksia tutkijan identifioinnille kansallisella tasolla
Esiselvityksen toteuttaminen Esiselvitysryhmä CSC:llä + muutamissa kokouksissa mukana myös yliopistojen edustajia Korkeakoulujen valmiuksia, käytäntöjä ja näkökulmia selvitettiin kyselyllä - vastauksia 13 yliopistolta ja 22 ammattikorkeakoululta Esiselvitysraportti luovutettiin OKM:lle 16.12.2013 Lausuntokierros päättyi 12.3.
Yleisiä huomioita Esiselvityksessä identifiointi (engl. identification) tarkoittaa henkilön erottamista muista siihen tarkoitetun (yksilöivän) tunnisteen (unique identifier) avulla Julkaisujen tekijätietojen sekavuus vanha ongelma: Samannimiset henkilöt, saman henkilön erilaiset nimimuodot Julkaisujen siirtyminen verkkoon sekä sähköisten järjestelmien kehittyminen luoneet uusia mahdollisuuksia tietojen yhdistelyyn Julkaisujen volyymin jatkuva kasvu ja globalisaatio lisänneet haasteita
Yleisiä huomioita Tällä hetkellä tutkijan identifiointi nopeasti kehittyvä alue - uusia tarpeita ja toimijoita nousee jatkuvasti esille, mm. OKM, Tilastokeskus, tutkimusrahoittajat Korkeakoulut ja muut tutkimusorganisaatiot Tutkijat Tietoaineistot (TTA jne.) Kirjastot Kansainväliset tutkimusorganisaatiot, tieteelliset kustantajat, kv. viitetietokannat, järjestelmätoimittajat OKM:n esittämiin tarpeisiin voidaan vastata korkeakoulujen nykyistä henkilöstö- ja julkaisutiedonkeruuta kehittämällä
Kansallisia tunnisteita Henkilötunnus + Mahdollistaa henkilön identifioinnin yli korkeakoulurajojen - Kaikilla ei ole henkilötunnusta (ulkomaalaiset) ja väliaikaiset tunnukset eivät uniikkeja Korkeakoulukohtainen henkilönumero + Annetaan kaikille korkeakouluihin palvelussuhteessa oleville - Ei mahdollista henkilön identifiointia yli korkeakoulurajojen OID + Ratkaisisi sekä henkilötunnuksettomiin että korkeakoulujen väliseen tunnistamiseen liittyviä ongelmia - Mahdolliset prosessiepäyhteensopivuudet, kun OID tehty oppijan eikä henkilöstön identifioimiseen Kaikissa em. tunnisteissa - Käyttömahdollisuudet tietosuojan vuoksi rajalliset (esim. JUULI, siirrot järjestelmien välillä) - Voidaan identifioida henkilöitä, mutta ei julkaisuja
Kansainvälisiä tunnisteita ResearcherID-tunnisteen avulla tutkija voi itse identifioida itselleen Thomson Reutersin Web of Science -tietokannoissa esiintyviä julkaisuja Elsevierin Scopus-viitetietokannassa pyritään identifioimaan julkaisujen tekijöitä ja antamaan näille Scopus Author ID -tunnisteita. - Em. tunnisteisiin voi kytkeä vain kyseisten tietokantojen sisältämiä julkaisuja. ISNI Kansainvälinen ISNI-rekisteröintikeskus ja paikalliset ISNI-keskukset hallinnoivat - Tekijät eivät yleensä tiedä, että heille on annettu ISNI - Tunnukset maksullisia - Laaja-alainen ja yleinen tunnistejärjestelmä -> ei suunniteltu nimenomaan tutkijoiden tunnistamiseen - Kattaa etupäässä monografiavaltaisten alojen tutkijoita
Yhteensopiva useimpien muiden kansainvälisten tutkijatunnisteiden (ResearcherID, Scopus Author ID, ISNI) kanssa ORCID (Open Researcher and Contributor ID) Syntynyt suurten tieteellisten kustantajien aloitteesta, mukana myös järjestelmätoimittajia ja tutkimushallinnon organisaatioita Suunniteltu erityisesti tieteellisen julkaisemisen ja tutkimushallinnon tarpeisiin Otettu käyttöön lokakuussa 2012 Tutkija voi luoda itselleen tunnisteen www.orcid.org ORCIDia hallinnoi voittoa tavoittelematon organisaatio, rekisteröity Delawareen USAan
ORCID (Open Researcher and Contributor ID) + ORCIDin ottaneet käyttöön useat tieteelliset kustantajat se. kytkeytyy julkaisuprosessiin jo käsikirjoituksen lähettämisvaiheessa + Mm. Ruotsissa ja Tanskassa on suositeltu ORCIDin käyttöä kansallisena tutkijatunnisteena + Tunniste on julkinen -> laajat hyödyntämismahdollisuudet + Voi mahdollistaa tulevaisuudessa tietojen haravoinnin järjestelmien välillä (mm. kv. viitetietokannat, korkeakoulujen järjestelmät, julkaisuarkistot, tutkimusaineistokatalogit) - ORCID vielä varhaisessa kehitysvaiheessa ja saadut kokemuksen vähäisiä
Toimenpide-ehdotukset 1. Tutkijan identifiointi osana OKM:n kansallisen tason tiedonkeruuta ja ohjausta 2. Kansainvälisten tutkijatunnisteiden koordinointi ja hyödyntäminen kansallisella tasolla 3. Tutkijan identifiointi osana korkeakoulujen tietohallinnon kokonaisuutta
Toimenpide-ehdotus 1.1 Julkaisu- ja henkilöstötiedonkeruun yhdistäminen OKM:n tiedonkeruita muutetaan siten, että korkeakoulut raportoivat sekä julkaisutiedonkeruussa julkaisujen tekijöille että henkilöstötiedonkeruussa ainakin julkaisuja tuottaville henkilöille ORCID-tunnisteen.
ORCID-tunnisteen siirtyminen henkilön julkaisu- ja henkilötietojen mukana tulevaisuuden visio Voidaan yhdistellä tietoja Hlötunnisteet siirtyvät hlötietojen mukana Hlö luo itselleen/korkeakoulu luo hlölle ORCID-tunnisteen Hlölle luodaan OID-tunniste Hlö tulee korkeakoulun palvelukseen Korkeakoulu vie hlön tiedot henkilötietojärjes telmäänsä Korkeakoulu raportoi henkilöstötiedot OKM:lle Hlön ORCID-tunniste siirtyy artikkelin tietojen mukana Julkaisutietojärjes telmään siirtyy hlön tietoja Hlö lähettää käsikirjoituksen kustantajalle Tieteellinen kustantaja julkaisee artikkelin WoS/Scopus/Pub Med /ARTIVA luetteloi tiedot Korkeakoulu importoi artikkelin tiedot julkaisutietojärjestelmäänsä Korkeakoulu raportoi julkaisutiedot OKM:lle Tiedot siirtyvät JUULIin
Toimenpide-ehdotus 1.2 Ei-palvelussuhteessa olevien korkeakouluihin affilioituneiden henkilöiden tietojen kerääminen OKM antaa suosituksen kansallisten toimintatapojen yhdenmukaistamiseksi se. korkeakoulut solmivat eipalvelussuhteessa olevien, mutta muuten affilioituneiden kanssa sopimuksen, jossa henkilö antaa luvan tietojensa keräämiseen ja luovuttamiseen viranomaistahoille OKM:n tiedonkeruun määritelmää muutetaan se. raportoitavien julkaisujen tekijöiden henkilöiden yhteys korkeakouluun tulee perustua palvelus- tai sopimussuhteeseen ja henkilöstötiedonkeruuta laajennetaan kattamaan myös ko. henkilöt
Toimenpide-ehdotus 2.1 Kansallinen suositus ja koordinointi kansainvälisten tutkijatunnisteiden käyttöön Nimetään ja resursoidaan kansallinen ORCID-toimija, joka tarjoaa tutkimusorganisaatioille tukea ja koulutusta ORCIDtunnisteiden hallintaan tekee yhteistyötä suomalaisten korkeakoulujen kanssa osallistuu kansainväliseen ORCID-yhteistyöhön selvittää ORCID-tunnisteiden käyttöön liittyviä käytännön ongelmia laatii selvityksen tunnisteiden luomiseen ja käyttöön liittyvistä tietosuoja-asioista sekä ORCID-jäsenyysmalleista Laaditaan suositus korkeakouluille yhtenäisistä toimintatavoista kansainvälisten tutkijatunnisteiden käytössä
Toimenpide-ehdotus 3.1 Oppija-tunnisteen käytön laajentaminen tutkijoiden identifiointiin Selvitetään, voidaanko Opetushallituksen OID palvelu ottaa käyttöön koko korkeakoululaitoksen tasolla henkilöiden yleisenä yksilöintiratkaisuna ja eri tunnistustapoja yhdistävänä taustaavaimena