VAIKEA MARKKINATILANNE JATKUI. SÄÄSTÖKUURI TOTEUTETTU, RAHAVIRTA POSITIIVINEN, TASE VAHVISTUI

CRAMON OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2009 VAIKEA MARKKINATILANNE JATKUI. SÄÄSTÖKUURI TOTEUTETTU, RAHAVIRTA POSITIIVINEN, TASE VAHVISTUI Liikevaihto: 331,3 (436,5) milj. euroa, laskua 24,1 %; paikallisissa valuutoissa laskua 17,6 % EBITA-liikevoitto 15,9 (82,3) milj. euroa, laskua 80,7 %; EBITA-marginaali 4,8 (18,9) % Osakekohtainen tulos: laimentamaton -0,40 (1,37) ja laimennettu -0,40 (1,37) euroa Säästökuuri toteutettu, säästöt 50 miljoonaa euroa vuositasolla Rahavirta investointien jälkeen kolmannella vuosineljänneksellä 27,6 (-1,9) miljoonaa euroa Käyttökate (EBITDA) 80,9 (144,9) miljoonaa euroa, 24,4 (33,2) prosenttia liikevaihdosta Omavaraisuusaste nyt 38,0 % (32,4 %), nettovelkaantumisaste 113,1 % (147,1 %) Konsernin rahavirta investointien jälkeen on positiivinen vuonna 2009. Arvioimme EBITA-liikevoiton paranevan toisella vuosipuoliskolla ensimmäiseen vuosipuoliskoon verrattuna Markkinatilanne stabiloitumassa, ensimmäisiä merkkejä elpymisestä. Tiukkaa kulukuria jatketaan KESKEISET TUNNUSLUVUT (1.000 e) 7-9/09 7 9/08 1-9/09 1 9/08 1-12/08 Liikevaihto, 1.000 e 115.089 155.697 331.274 436.486 579.802 Liikevoitto ennen yritys hankinnoista 9.577 34.215 15.899 82.310 102.153 aiheutuneita aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) Liikevoitto (EBIT) 7.838 32.255 10.799 77.225 91.804 Tulos ennen veroja (EBT) 2.051 24.517-6.708 58.926 63.675 Katsauskauden tulos -998 18.019-12.373 41.917 48.650 Tulos/osake (EPS) ennen yrityshankinnoista 0,01 0,64-0,28 1,49 1,84 aiheutuneita aineettomien hyödykkeiden poistoja, laimennettu, e Tulos/osake (EPS), laimentamaton, e -0,03 0,59-0,40 1,37 1,59 Tulos/osake(EPS), laimennettu, e -0,03 0,59-0,40 1,37 1,59 Oma pääoma/osake, e 10,37 11,39 10,42 Oman pääoman tuotto, rullaava 12 kuukautta, -1,6 16,9 14,9 % Omavaraisuusaste, % 38,0 32,4 32,4 Nettovelkaantumisaste (gearing), % 113,1 147,1 149,3 Korolliset nettovelat 412.664 513.694 477.124 Bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin 24.851 169.270 201.192 % liikevaihdosta 7,5 38,8 34,7 Henkilöstö keskimäärin 2.443 2.643 2.688 Henkilöstö kauden lopussa 2.239 2.832 2.785 YHTEENVETO TAMMI-SYYSKUUN TULOKSESTA 2009 Cramo-konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa 2009 oli 331,3 (436,5) miljoonaa euroa. Edellisen vuoden vastaavaan kauteen verrattuna liikevaihto pieneni 24,1 prosenttia. Useiden eurooppalaisten valuuttojen suhde euroon heikentyi; paikallisissa valuutoissa liikevaihto pieneni 17,6 prosenttia. Liikevaihto heinäsyyskuussa oli 115,1 (155,7) miljoonaa euroa. Edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna liikevaihto pieneni kolmannella vuosineljänneksellä 26,1 prosenttia. Paikallisissa valuutoissa liikevaihdon muutos oli - 22,0 prosenttia. Taantuman jatkuminen ja vähäiset investoinnit vaikuttivat negatiivisesti sekä liikevaihtoon että kannattavuuteen. Tammi-syyskuun EBITA-liikevoitto oli 15,9 (82,3) miljoonaa euroa eli 4,8 (18,9) prosenttia liikevaihdosta. Kolmannen vuosineljänneksen EBITA-liikevoitto oli 9,6 (34,2) miljoonaa euroa ja 8,3 (22,0) prosenttia liikevaihdosta. Tammi-syyskuun käyttökate (EBITDA) oli 80,9 (144,9) miljoonaa euroa eli 24,4 (33,2) 1 (18)

prosenttia liikevaihdosta. Säästötoimenpiteistä huolimatta Cramo on jatkanut tulevaisuuden kehityshankeitaan: tietojärjestelmissä, kalustonhallinnassa ja uusissa palvelukonsepteissa. Uudelleenorganisointikulut olivat tammi-syyskuussa 4,7 miljoonaa euroa, josta heinä-syyskuussa toteutui 1,7 miljoonaa euroa. Luottotappiot ja luottotappiovaraukset olivat tammi-syyskuussa 4,6 (2,3) miljoonaa euroa, josta heinä-syyskuussa 2,1 (0,8) miljoonaa euroa. Konsernin poistot olivat tammi-syyskuussa 65,0 (62,6) miljoonaa euroa eli 19,6 (14,3) prosenttia liikevaihdosta. Konsernin poistopolitiikka perustuu aikasidonnaisiin tasapoistoihin, ts. se ei vastaa kaluston alentuneita käyttöasteita. Segmenttikohtaisesti liikevaihto pieneni tammi-syyskuussa kaikilla markkina-alueilla, mutta useimmilla markkinoilla kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto kasvoi edelliseen neljännekseen verrattuna. EBITAliikevoitto oli tammi-syyskuussa positiivinen Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Ruotsissa kannattavuus on säilynyt hyvällä tasolla. Suomessa kannattavuus parani sopeutustoimien ansiosta heinä-syyskuussa hyvälle tasolle. Norjassa kannattavuus on ollut tyydyttävä. Tanskassa ja Keski- ja Itä-Euroopassa kannattavuus oli edelleen epätyydyttävä. Keski- ja Itä-Euroopassa käyttökate (EBITDA) kuitenkin parani edellisestä vuosineljänneksestä 1,1 miljoonaa euroa ja oli kolmannella vuosineljänneksellä 2,6 miljoonaa euroa positiivinen, 21,3 prosenttia liikevaihdosta. Konsernin nettovelkaantumisaste jatkoi parantumista kolmannella vuosineljänneksellä ja oli 30.9.2009 113,1 prosenttia (121,5 prosenttia 30.6.2009 ja 147,1 prosenttia 30.9.2008). Omavaraisuusaste 30.9.2009 oli 38,0 prosenttia (36,4 prosenttia 30.6.2009 ja 32,4 prosenttia 30.9.2008). Konsernin rahavirta investointien jälkeen oli tammi-syyskuussa 35,3 (-108,8) ja heinä-syyskuussa 27,6 (-1,9) miljoonaa euroa positiivinen. LÄHITULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Markkinat stabiloituivat kolmannella vuosineljänneksellä, ja havaittavissa oli ensimmäisiä merkkejä elpymisestä. Rakennusteollisuuden syklisyydestä ja teollisuuden alhaisesta investointitasosta johtuen Cramo-konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotetaan kuitenkin pysyvän loppuvuonna alhaisella tasolla. Julkisen sektorin elvytystoimet rakentamisen eri osa-alueilla, erityisesti maa- ja vesirakentamisessa, helpottavat taantuman vaikutuksia. Siirtokelpoisten tilojen tuotealueella pitkät sopimukset tasaavat suhdannevaihteluja Cramon toiminnassa. Saatuaan merkittävimmät uudelleenjärjestelyt valmiiksi, yhtiö jatkaa edelleen tiettyjä kululeikkauksia. Henkilöstön kokonaismäärä vähenee noin 30 prosenttia vuonna 2009 verrattuna elokuun 2008 tilanteeseen. Muut toimenpiteet tähtäävät yleisen tehokkuuden ja vuokrakaluston käyttöasteiden parantamiseen. Sopeutustoimenpiteillä tavoitellaan noin 35 miljoonan euron kulusäästöjä vuonna 2009. Vuonna 2010 kulutaso on noin 50 miljoonaa euroa pienempi. Kone- ja laitevuokrauspalveluiden kysyntä saattaa useilla markkinoilla edelleen laskea alkuvuonna 2010. Viimeaikaiset ensimmäiset arviot markkinoiden elpymisestä sekä asuntotuotannon piristyminen tukevat arviota, jonka mukaan kone- ja laitevuokrauspalveluiden kysyntä kääntyisi kasvuun vuoden 2010 toisella puoliskolla. Vuoden 2010 arvioihin liittyy kuitenkin edelleen merkittäviä epävarmuuksia. Konsernin bruttoinvestoinnit vuonna 2009 ovat arviolta 30-35 miljoonaa euroa ja kohdistuvat pääasiassa siirtokelpoisten tilojen hankintaan. Vuonna 2009 kalustonhallinnassa on keskitytty kaluston käytön optimointiin Cramon markkina-alueiden välillä sekä käytettyjen koneiden myyntiin. Konserni arvioi, että investointitaso tulee olemaan alhainen myös vuonna 2010. Useiden eurooppalaisten valuuttojen heikentyminen suhteessa euroon vaikuttaa vuonna 2009 negatiivisesti Cramo-konsernin lukuihin edellisvuoteen verrattuna. Konsernin rahavirta investointien jälkeen on positiivinen vuonna 2009. Arvioimme EBITA-liikevoiton paranevan toisella vuosipuoliskolla ensimmäiseen vuosipuoliskoon verrattuna. 2 (18)

LIIKEVAIHTO JA TULOS Cramo Oyj on palveluyritys, joka tarjoaa kone- ja laitevuokrauspalveluja sekä vuokraa ja myy siirtokelpoisia tiloja. Kone- ja laitevuokraus koostuu rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokrauksesta sekä vuokraukseen liittyvistä palveluista. Liitännäisiä palveluja ovat muun muassa työmaa- ja asennuspalvelut. Cramo Oyj on alansa johtavia palveluntarjoajia Pohjoismaissa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa. Yhtiöllä on toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tsekin tasavallassa, Slovakiassa ja Venäjällä. Sekä uusien asuinrakennusten että liike- ja toimistorakennusten aloitukset vähentyivät alkuvuonna merkittävästi, mutta asuntojen uudisrakentaminen on alkanut elpyä syksyllä useilla markkinoilla. Korjausrakentaminen sekä maa- ja vesirakentaminen ovat kasvaneet. Muun teollisuuden ja julkisen sektorin hankinnoissa päätöksentekoajat ovat pidentyneet. Cramo-konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa 2009 oli 331,3 (436,5) miljoonaa euroa. Edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna liikevaihto pieneni 24,1 prosenttia. Liikevaihtoa pienensi heikon kysyntätilanteen lisäksi useiden eurooppalaisten valuuttojen, erityisesti Ruotsin kruunun, heikentyminen suhteessa euroon. Liikevaihdon muutos paikallisissa valuutoissa oli -17,6 prosenttia. Cramo-konsernin liikevaihto heinä-syyskuussa oli 115,1 (155,7) miljoonaa euroa. Taantumasta johtuen alalle tyypillinen kausivaihtelu jäi edellisvuosia pienemmäksi. Edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna liikevaihto pieneni kolmannella vuosineljänneksellä 26,1 prosenttia, mutta useimmilla markkinoilla kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto kasvoi edelliseen neljännekseen verrattuna. Paikallisissa valuutoissa liikevaihdon muutos oli 22,0 prosenttia. Liikevaihto pieneni tammi-syyskuussa kaikilla markkina-alueilla. EBITA-liikevoitto oli tammi-syyskuussa positiivinen Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Ruotsissa kannattavuus on säilynyt hyvällä tasolla. Suomessa kannattavuus parani heinä-syyskuussa hyvälle tasolle sopeutustoimenpiteiden ansiosta. Norjassa kannattavuus on ollut tyydyttävä. Tanskassa ja Keski- ja Itä-Euroopassa kannattavuus on edelleen epätyydyttävä. Sopeutustoimien ansiosta kannattavuus kuitenkin parani Keski- ja Itä-Euroopassa kolmannella vuosineljänneksellä edelliseen neljännekseen verrattuna. EBITA-liikevoitto oli tammi-syyskuussa 15,9 (82,3) miljoonaa euroa, missä on laskua 80,7 prosenttia. EBITAmarginaali oli 4,8 (18,9) prosenttia liikevaihdosta. EBITA-liikevoitto heinä-syyskuussa oli 9,6 (34,2) miljoonaa euroa ja EBITA-marginaali 8,3 (22,0) prosenttia liikevaihdosta. Vaikka liikevaihto jäi kolmannella vuosineljänneksellä alhaiselle tasolle, kannattavuus oli säästötoimenpiteiden ansiosta odotusten mukainen. Heikentynyt markkinatilanne on laskenut vuokrauskaluston käyttöasteita alkuvuoden aikana lähes kaikilla markkinoilla. Hintakilpailu on kiristynyt ja on edelleen voimakasta erityisesti Tanskassa sekä Keski- ja Itä- Euroopassa. Myös uudelleenorganisointikulut sekä luottotappiot ja -varaukset heikensivät tulosta. Uudelleenorganisointikulut olivat tammi-syyskuussa 4,7 miljoonaa euroa, josta 1,7 miljoonaa euroa ajoittui kolmannelle vuosineljännekselle. Luottotappiot ja luottotappiovarausten kasvu oli tammi-syyskuussa 4,6 (2,3) miljoonaa euroa, josta 2,1 (0,8) miljoonaa euroa ajoittui kolmannelle vuosineljännekselle. Tammi-syyskuun liikevoitto (EBIT) oli 10,8 (77,2) miljoonaa euroa eli 3,3 (17,7) prosenttia liikevaihdosta. Voitto ennen veroja oli -6,7 (58,9) miljoonaa euroa ja katsauskauden tulos -12,4 (41,9) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli -0,40 (1,37) euroa. Laimennettu osakekohtainen tulos oli -0,40 (1,37) euroa. Sijoitetun pääoman tuotto (rullaava 12 kuukautta) oli 3,0 (13,2) prosenttia ja oman pääoman tuotto (rullaava 12 kuukautta) -1,6 (16,9) prosenttia. INVESTOINNIT JA POISTOT Bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin olivat 24,9 (169,3) miljoonaa euroa ja kohdistuivat pääasiassa siirtokelpoisten tilojen hankintaan. Kone- ja laitevuokrauksen nettoinvestoinnit olivat negatiiviset. Kone- ja laitevuokrauksen tarvitsemat investoinnit on toteutettu pääosin konsernin sisäisin kalustosiirroin, jotka olivat noin 19 miljoonaa euroa tammi-syyskuussa 2009. 3 (18)

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja ohjelmistoihin kohdistuneet poistot ja arvonalentumiset olivat 65,0 (62,6) miljoonaa euroa. Konsernin poistopolitiikkaa, joka perustuu aikaan perustuviin tasapoistoihin, ei ole muutettu vastaamaan kaluston alentuneita käyttöasteita. Yrityshankinnoista aiheutuneet aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 5,1 (5,1) miljoonaa euroa. Liikearvon yhteismäärä katsauskauden lopussa oli 154,5 (159,4) miljoonaa euroa. RAHOITUS JA TASE Liiketoiminnan rahavirta tammi-syyskuussa oli positiivinen 49,9 (78,4) miljoonaa euroa. Kolmannella vuosineljänneksellä liiketoiminnan rahavirta oli 28,5 (34,3) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta tammisyyskuussa oli -14,6 (-187,2) miljoonaa euroa. Investointitasoa laskettiin suunnitelmien mukaisesti, ja suurin osa investoinneista kohdistui siirtokelpoisten tilojen tuotealueelle. Rahoituksen rahavirta tammi-syyskuussa oli -25,6 (109,9) miljoonaa euroa. Katsauskauden lopussa yhtiön likvidit rahavarat olivat 16,1 (19,2) miljoonaa euroa. Nettomuutos käteisvaroissa oli 9,7 (1,0) miljoonaa euroa. Konsernin rahavirta investointien jälkeen oli tammi-syyskuussa 35,3 (-108,8) miljoonaa euroa. Rahavirta investointien jälkeen oli kolmannella vuosineljänneksellä selvästi positiivinen, 27,6 (-1,9) miljoonaa euroa. Koko vuoden rahavirta investointien jälkeen on positiivinen. Kalustomyynnit olivat 12,7 miljoonaa euroa, josta 4,8 miljoonaa euroa ajoittui kolmannelle vuosineljännekselle. Kaluston nettomyyntivoitto oli 1,2 miljoonaa euroa, josta 0,1 miljoonaa euroa ajoittui kolmannelle vuosineljännekselle. Myytäviksi luokiteltuja omaisuuseriä oli taseessa katsauskauden päättyessä 6,0 miljoonaa euroa. Kalustomyynnit ovat Cramolle konsernin sisäisten siirtojen lisäksi merkittävä keino sopeuttaa kaluston määrä markkinatilanteeseen. Cramo-konsernin korollinen vieras pääoma katsauskauden lopussa oli 428,8 (532,9) miljoonaa euroa. Vaihtuvakorkoisista lainoista oli suojattu koronvaihtosopimuksilla 152,7 miljoonaa euroa. Näistä korkosuojauksista 136,8 miljoonaan euroon sovelletaan suojauslaskentaa. Lyhytaikaisista lainoista 85,0 miljoonaa euroa on lainoja, jotka on nostettu lyhytaikaisina pitkäaikaisista rahoituslimiiteistä. Cramokonsernilla oli 30.9.2009 käyttämättömiä sitovia rahoituslimiittejä (pois lukien leasing-limiitit) yhteensä 122,0 miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia rahoituslimiittejä oli 110,0 miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia rahoituslimiittejä 12,0 miljoonaa euroa. Konsernin korollinen nettovelka 30.9.2009 oli 412,7 (513,7) miljoonaa euroa. Konsernin nettovelkaantumisaste jatkoi parantumista kolmannella vuosineljänneksellä ja oli 30.9.2009 113,1 prosenttia (121,5 prosenttia 30.6.2009 ja 147,1 prosenttia 30.9.2008). Konserni odottaa korollisten nettovelkojen määrän edelleen vähentyvän vuoden 2009 aikana, ja sen seurauksena nettovelkaantumisaste pienenee. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määrä taseessa oli 548,4 (621,9) miljoonaa euroa. Taseen loppusumma 30.9.2009 oli 974,6 (1.085,1) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste 30.9.2009 oli 38,0 (32,4) prosenttia. KONSERNIRAKENNE Cramo-konserniin kuuluivat katsauskauden päättyessä konsernipalveluja tarjoava emoyhtiö Cramo Oyj sekä liiketoimintaa harjoittavina yhtiöinä sen täysin omistamat yhtiöt Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tsekin tasavallassa, Slovakiassa ja Venäjällä. Lisäksi Cramo Oyj omistaa rahoitusyhtiön Belgiassa sekä konsernipalveluja tarjoavan yhtiön Ruotsissa. Ylimmän johtoryhmän jäsenten omistama Cramo Management Oy on yhdistelty konserniin SIC-12 mukaisena erityistä tarkoitusta varten perustettuna yhtiönä (Special Purpose Entity). Kone- ja laitevuokrausta tarjosi katsauskauden lopussa 286 (298) vuokrauspalvelupisteen verkosto. 4 (18)

TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Cramon päätavoitteet vuonna 2009 ovat positiivinen rahavirta investointien jälkeen, nettovelkaantumisasteen pienentäminen ja paras mahdollinen kannattavuus heikkenevillä markkinoilla. Kysyntätilanteen heikkenemisestä huolimatta tavoitteena on edelleen myös markkina-aseman vahvistaminen. Kannattavuuden ja positiivisen rahavirran turvaaminen edellyttävät kulurakenteen voimakasta sopeuttamista muuttuneeseen markkinatilanteeseen. Sopeutustoimiin sisältyy myös kalustomyynnit, kalustosiirrot maiden välillä ja uusia toimipisteitä hyödyntäen sekä käyttökohteiden laajentaminen rakentamisesta vapautuneelle vuokrauskalustolle. Lähivuosina Cramon tavoitteena on edelleen laajentaa toimintaansa myös uusille markkina-alueille. Säästötoimenpiteistä huolimatta Cramo on määrätietoisesti jatkanut investointeja tietojärjestelmien, liiketoimintaprosessien ja palvelukonseptiensa kehittämiseen suunnitellusti. Konsernin uusi yhteinen toiminnanohjausjärjestelmä otettiin käyttöön Ruotsissa kesäkuussa. Suomessa käyttöönotto tapahtuu keväällä 2010 ja muualla konsernissa vaiheittain sen jälkeen. Konserni on lisännyt yrittäjävetoisten franchising-toimipisteiden osuutta Suomessa, Latviassa ja Liettuassa. Cramon tavoitteena on olla asiakkaiden näkökulmasta ensisijainen vuokrausratkaisujen tarjoaja. Tavoitteena on olla kullakin markkina-alueella toimialan kahden suurimman toimijan joukossa sekä toimialan yksi kannattavimmista yrityksistä. HENKILÖSTÖ JA MUUTOKSET JOHDOSSA Konsernin palveluksessa oli katsauskaudella keskimäärin 2.443 (2.643) työntekijää (henkilötyövuosina). Katsauskauden lopun henkilöstömäärä oli 2.239 (2.832) (henkilötyövuosina). Lisäksi konsernissa työskenteli 31 (98) henkeä vuokratyövoimana. Henkilöstö jakaantui katsauskauden lopussa seuraavasti: Suomi 631 työntekijää (28,2 prosenttia konsernista), Ruotsi 698 (31,2 prosenttia), Norja 188 (8,4 prosenttia), Tanska 120 (5,4 prosenttia) sekä Keski- ja Itä-Eurooppa 602 (26,9 prosenttia). Heikentyneen markkinatilanteen seurauksena henkilöstön määrää on edelleen vähennetty irtisanomisilla ja toistaiseksi voimassa olevilla lomautuksilla. Henkilöstöä vähennetään vuonna 2009 noin 30 prosenttia verrattuna elokuun 2008 tilanteeseen, jolloin henkilöstömäärä oli suurimmillaan (3006 työntekijää vuokratyövoima mukaan luettuna). Jo päätetyt sopeutustoimet viedään suunnitellusti loppuun vuoden 2009 aikana. Henkilöstön kehittämisohjelmia jatkettiin kaudella suunnitelmien mukaisesti. Henkilöstökoulutuksessa on keskitytty erityisesti asiakaspalvelu- ja myyntivalmiuksen kehittämiseen. Johtoryhmän rakennetta uudistettiin syyskuun alussa. Cramo-konsernin johtoryhmä muodostuu nyt seuraavista henkilöistä: konsernijohtaja Vesa Koivula, varakonsernijohtaja Göran Carlson uutena vastuualueenaan liiketoiminnot Tanskassa, Puolassa, Tsekin tasavallassa ja Slovakiassa sekä talous- ja rahoitusjohtaja Martti Ala-Härkönen vastuualueinaan myös liiketoiminnan kehitys, lakitoiminnot ja henkilöstön kehittäminen. Vesa Koivula, Göran Carlson ja Martti Ala-Härkönen muodostavat konsernin ylimmän johtoryhmän ( Executive Committee ). Muut johtoryhmän jäsenet ovat Tatu Hauhio, johtaja, Suomi; Erik Bengtsson, johtaja, Ruotsi; Jarmo Laasanen, johtaja, Baltian maat ja Venäjä; uutena jäsenenä Finn Løkken, johtaja, Norja; Ossi Alastalo, johtaja, siirtokelpoisten tilojen kalustonhallinta, Martin Holmgren, johtaja, kone- ja laitevuokrauksen kalustonhallinta sekä Eva Harström, tietohallintojohtaja. 5 (18)

LIIKETOIMINTA SEGMENTEITTÄIN Cramo-konsernin liiketoiminta jakaantuu viiteen maantieteelliseen segmenttiin, jotka ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska sekä Keski- ja Itä-Eurooppa. Segmenttitietojen lisäksi Cramo raportoi siirtokelpoisten tilojen tilauskannan. Vertailuvuonna 2008 liiketoiminta oli jaettu kahteen segmenttiin: kone- ja laitevuokraukseen sekä siirtokelpoisten tilojen liiketoimintaan. Kone- ja laitevuokrausliiketoiminta oli jaettu maantieteellisiin segmentteihin, joista Norja ja Tanska raportoitiin yhtenä segmenttinä. Cramo julkaisi 17.4.2009 segmenttikohtaiset vertailutiedot vuodelta 2008. Cramo-konsernin tammi-syyskuun 2009 liikevaihdosta 69,7 (94,8) miljoonaa euroa eli 20,8 (21,2) prosenttia kertyi Suomen markkinoilta, 158,3 (207,1) miljoonaa euroa eli 47,3 (46,4) prosenttia Ruotsista, 47,1 (52,5) miljoonaa euroa eli 14,1 (11,8) prosenttia Norjasta ja 27,0 (34,1) miljoonaa euroa eli 8,1 (7,7) prosenttia Tanskasta. Liikevaihdosta 32,8 (57,7) euroa eli 9,8 (12,9) prosenttia kertyi Keski- ja Itä-Euroopasta. Suomi Cramo-konsernin liikevaihto Suomessa oli katsauskaudella 69,7 (94,8) miljoonaa euroa. Liikevaihto pieneni 26,5 prosenttia. EBITA-liikevoitto oli 7,1 (19,5) miljoonaa euroa eli 10,1 (20,6) prosenttia liikevaihdosta. Tulos sisältää 1,0 miljoonaa euroa uudelleenorganisointikuluja. Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto oli 23,8 (34,0) miljoonaa euroa ja EBITA-liikevoitto 4,3 (9,7) miljoonaa euroa eli 18,0 (28,4) prosenttia liikevaihdosta. Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto jäi tavoitellusta, mutta sopeutustoimien ansiosta kannattavuus oli odotusten mukainen. Toimipisteiden lukumäärä katsauskauden lopussa oli 58 (31.12.2008: 61). Rakennusteollisuudessa aloitetaan Suomessa tänä vuonna uusia hankkeita selkeästi vähemmän kuin mitä käynnissä olleita hankkeita valmistuu. Asuntotuotannossa pohja saavutettiin todennäköisesti kesällä 2009, jonka jälkeen sekä uusien asuntojen aloituksissa että korjausrakentamisessa on ollut havaittavissa jonkin verran piristymistä. Valtion tukitoimilla on tärkeä merkitys uusien vuokra-asuntojen rakentamisessa ja korjausrakentamisessa. Liike- ja toimistorakentaminen on edelleen hyvin vähäistä. Maa- ja vesirakentamisessa valtion elvytystoimet kohdistuvat erityisesti vuoteen 2010. Hintakilpailu on ollut alkuvuonna kireää useilla kone- ja laitevuokrauksen tuotealueilla. Cramo tarjoaa Suomessa kattavasti myös vuokraukseen liittyviä työmaa- ja asennuspalveluita, ja niiden kysyntään ja hintaan taantuma on vaikuttanut vuokraustakin voimakkaammin. Kone- ja laitevuokrauksessa taantuma näkyy lisäksi keskimääräisten vuokrausaikojen lyhentymisenä. Siirtokelpoisten tilojen tuotealueella kysyntä on säilynyt hyvänä ja tilauskanta alkuvuoden tasolla. Kysyntää ylläpitävät kuntien erilaiset tilatarpeet. Cramo on jatkanut kone- ja laitevuokrauspalveluissa vuoden 2008 lopussa aloitettuja toimenpiteitä henkilöstön vähentämiseksi. Elokuun alussa aloitetut uudet YT-neuvottelut vuokraus- ja työmaapalveluissa työskentelevän henkilöstön vähentämiseksi saatiin päätökseen syyskuun lopussa. Kone- ja laitevuokrauskalustoa on sopeutettu kysyntään myymällä vanhaa kalustoa. Noin 10 toimipistettä on muutettu franchising-periaatteella toimivaksi. Rakennusteollisuus RT arvioi lokakuussa rakentamisen vähenevän Suomessa 12 prosenttia vuonna 2009 ja kolme prosenttia vuonna 2010. Asuinrakentamisen aloitukset ovat vähentyneet alkuvuonna noin 30 prosenttia ja liike- ja toimistorakentaminen lähes 60 prosenttia. RT arvioi talonrakentamisen vähenevän yhteensä 15 prosenttia vuonna 2009. Maa- ja vesirakentaminen vähenee kaksi prosenttia, sillä elvytystoimet alkavat näkyä vasta ensi vuonna. Korjausrakentamisen kasvu jää vuonna 2009 yhteen prosenttiin eli pienemmäksi kuin alkuvuonna arvioitiin. Korjausrakentaminen edustaa noin 40 prosenttia kaikesta asuinrakentamisesta Suomessa. Euroconstruct arvioi kesäkuussa 2009 Suomen rakennusmarkkinoiden supistuvan kuluvana vuonna yli 13 prosenttia. Uusien asuntojen aloitukset vähenevät noin 24 prosenttia, liike- ja toimistorakentaminen 26 6 (18)

prosenttia ja maa- ja vesirakentaminen reilut kaksi prosenttia. Korjausrakentamisen arvioidaan lisääntyvän noin kaksi prosenttia. Ruotsi Ruotsin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 158,3 (207,1) miljoonaa euroa. Liikevaihto pieneni 23,6 prosenttia. Paikallisessa valuutassa liikevaihdon muutos oli 13,8 prosenttia. EBITA-liikevoitto oli 28,2 (48,9) miljoonaa euroa eli 17,8 (23,6) prosenttia liikevaihdosta. Liikevaihdon ja tuloksen euromääräistä kehitystä edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna heikensi Ruotsin kruunun selkeä heikkeneminen suhteessa euroon. Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto oli 55,3 (70,7) miljoonaa euroa ja EBITA-liikevoitto 11,1 (18,9) miljoonaa euroa eli 20,0 (26,8) prosenttia liikevaihdosta. Kolmannen vuosineljänneksen kannattavuus oli markkinatilanteeseen nähden hyvä. Toimipisteiden lukumäärä katsauskauden lopussa oli 115 (31.12.2008: 111). Rakentaminen ja konevuokrauspalveluiden kysyntä oli katsauskaudella Ruotsissa edelleen vaimeaa. Pohjois-Ruotsissa ja Tukholman alueella on kuitenkin käynnissä useita suuria rakennushankkeita ja teollisuuden investointeja, mutta hintakilpailu on Tukholman alueella kiristynyt. Etelä-Ruotsissa on kolmannella vuosineljänneksellä ollut havaittavissa joitakin merkkejä rakentamisen elpymisestä. Siirtokelpoisten tilojen tuotealueella markkinatilanne on pysynyt hyvänä. Muun muassa pitkien sopimusten ansiosta Cramo on pystynyt pitämään hintatason kohtuullisena, ja kannattavuus on säilynyt hyvällä tasolla. Jakson merkittävin asiakassopimus tehtiin NCC:n kanssa. Sen mukaisesti Cramo on yksi NCC:n viidestä vuokrauspalveluiden toimittajasta Ruotsissa. Cramon Etelä-Ruotsin ja Tanskan toiminnot ovat lisänneet yhteistyötään huollossa ja logistiikassa. Henkilöstökulujen leikkaukset on toteutettu suunnitellusti, ja kone- ja laitekantaa on sopeutettu heikentyneeseen markkinatilanteeseen kalustoa myymällä. Ruotsin Rakennusteollisuus (Sveriges Byggindustrier) heikensi lokakuussa hieman keväällä julkaisemaansa arviota kuluvan vuoden markkinakehityksestä. Ruotsin Rakennusteollisuus arvioi rakentamisen supistuvan vuonna 2009 kahdeksan prosenttia, mutta kääntyvän kolmen prosentin kasvuun vuonna 2010. Asuntorakentamisen arvioidaan supistuvan kuluvana vuonna 24 prosenttia. Liike- ja toimistorakentamisen arvioidaan kasvavan prosentilla. Maa- ja vesirakentamisen arvioidaan lisääntyvän noin yhdeksän prosenttia julkisen sektorin ja energiayhtiöiden investointien ansiosta. Euroconstruct arvioi kesäkuussa 2009 Ruotsin rakennusmarkkinoiden supistuvan kuluvana vuonna noin kolme prosenttia. Uusien asuntojen rakentaminen supistuu yli 30 prosenttia ja liike- ja toimistorakentaminen noin kahdeksan prosenttia. Maa- ja vesirakentamisen arvioidaan lisääntyvän lähes 15 prosentilla. Norja Norjan liikevaihto oli tammi-syyskuussa 47,1 (52,5) miljoonaa euroa. Liikevaihto supistui 10,2 prosenttia. Paikallisessa valuutassa liikevaihto pieneni 1,7 prosenttia. EBITA-liikevoitto oli 3,1 (5,6) miljoonaa euroa eli 6,6 (10,6) prosenttia liikevaihdosta. Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto oli 15,6 (18,2) miljoonaa euroa ja EBITA-liikevoitto 0,9 (2,3) miljoonaa euroa eli 5,5 (12,7) prosenttia liikevaihdosta. Toimipisteiden lukumäärä katsauskauden lopussa oli 27 (31.12.2008: 27). Norjassa Cramo on pystynyt hyödyntämään vuonna 2008 laajennettua toimipisteverkostoaan ja on kasvattanut edelleen markkinaosuuttaan. Cramo on onnistunut laajentamaan asiakaskuntaansa erityisesti suurten ja keskisuurten rakennusyhtiöiden sekä teollisuuden alalla. Jakson merkittävin asiakassopimus tehtiin NCC:n kanssa. Myös siirtokelpoisten tilojen tuotealueella kysyntä on jatkunut kohtuullisen hyvänä. Siirtokelpoisten tilojen avulla Cramo on laajentanut asiakaskuntaansa julkiselle sektorille ja teollisuuteen. Norjassa julkisen sektorin elvytystoimet rakentamisessa ovat olleet Pohjoismaista suurimmat, ja tämä näkyy myös Cramon liiketoiminnassa. Elvytystoimet kohdistuvat erityisesti maa- ja vesirakentamiseen sekä julkisiin palveluihin. 7 (18)

Cramo jatkaa toimenpiteitä Norjan toimintojen kannattavuuden kehittämiseksi. Toimenpiteet sisältävät logistiikan, kuljetusten sekä huolto- ja kunnossapitoverkoston uudelleenorganisointia sekä jonkin verran henkilöstövähennyksiä. Cramon tavoitteena on olla johtava vuokrauspalveluiden tarjoaja myös Norjassa. Euroconstructin kesäkuussa 2009 julkistaman arvion mukaan rakentaminen supistuu Norjassa lähes kuusi prosenttia vuonna 2009. Uusien asuntojen aloitukset vähenevät 24 prosenttia ja liike- ja toimistorakentaminen yhdeksän prosenttia. Maa- ja vesirakentamisen arvioidaan kasvavan noin 14 prosenttia. Tanska Tanskan liikevaihto oli tammi-syyskuussa 27,0 (34,1) miljoonaa euroa. Liikevaihto pieneni 20,8 prosenttia. EBITA-liiketulos oli -4,5 (0,5) miljoonaa euroa. Tulos sisältää 2,5 miljoonaa euroa uudelleenorganisointikuluja, joista 1,1 miljoonaa euroa kohdistuu kolmannelle vuosineljännekselle. Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto oli 9,7 (11,8) miljoonaa euroa ja EBITA-liiketulos -1,6 (0,2) miljoonaa euroa eli -16,1 (1,6) prosenttia liikevaihdosta. Tulosta rasittivat edelleen uudelleenorganisointikulut, ja jakson kannattavuus oli epätyydyttävä. Uudelleenorganisointikulut sisältävät kaluston myynnistä aiheutuneita myyntitappiota 0,8 miljoonaa euroa, joista 0,5 miljoonaa euroa kohdistui kolmannelle vuosineljännekselle. Toimipisteiden lukumäärä katsauskauden lopussa oli 17 (31.12.2008: 22). Markkinatilanne on jatkunut Tanskassa heikkona, ja voimakas kilpailu pirstoutuneilla markkinoilla on laskenut hintoja edellisvuoteen verrattuna selvästi. Tämä näkyy myös Cramon liikevaihdossa ja tuloksessa. Hintataso on viime aikoina kuitenkin vakiintunut. Toimenpiteet kulujen karsimiseksi, kaluston vähentämiseksi ja toiminnan tehostamiseksi jatkuivat kolmannella vuosineljänneksellä. Toimintaa on tehostettu kuljetuksissa, asiakaspalvelussa ja huollossa, minkä lisäksi yhteistyötä on lisätty Cramon Etelä-Ruotsin toimintojen kanssa. Henkilöstön määrää on vähennetty uutta toimintamallia vastaavaksi. Jakson aikana Cramo myi Tanskan nosturikalustonsa vuokrauspalveluyhtiö Ajos A/S:lle. Ajos A/S on rakennusyhtiö MT Højgaardin omistama kalustoyhtiö. Vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta Cramo on arvionsa mukaan onnistunut kasvattamaan markkinaosuuttaan teollisuuden ja julkisen sektorin vuokrauspalveluiden tarjoajana Tanskassa. Markkinaosuus on vahvistunut erityisesti siirtokelpoisten tilojen tuotealueella. Euroconstructin kesäkuussa 2009 julkistaman arvion mukaan rakentaminen supistuu Tanskassa noin kahdeksan prosenttia vuonna 2009. Uusien asuntojen rakentaminen vähenee 40 prosenttia ja liike- ja toimistorakentaminen noin kymmenen prosenttia. Maa- ja vesirakentamisen arvioidaan kasvavan viisi prosenttia. Myös korjausrakentamisen arvioidaan Tanskassa hieman lisääntyvän. Keski- ja Itä-Eurooppa Keski- ja Itä-Euroopan liikevaihto tammi-syyskuussa oli 32,8 (57,7) miljoonaa euroa. Liikevaihto supistui 43,1 prosenttia, paikallisvaluutoissa muutos oli -36,7 prosenttia. EBITA-liiketulos oli -12,4 (9,6) miljoonaa euroa eli -37,9 (16,7) prosenttia liikevaihdosta. Tulos sisältää 0,8 miljoonaa euroa uudelleenorganisointikuluja, joista 0,2 miljoonaa kohdistui kolmannelle vuosineljännekselle. Kauden tulos sisältää myös luottotappiota ja luottotappiovarauksia 2,3 (0,8) miljoonaa euroa, joista 1,0 (0,4) kohdistui kolmannelle vuosineljännekselle. Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto oli 12,0 (23,6) miljoonaa euroa ja EBITA-liiketulos -3,0 (5,4) miljoonaa euroa eli -25,1 (22,8) prosenttia liikevaihdosta. Jakson kannattavuus oli edelleen epätyydyttävä. Käyttökate kuitenkin parani edellisestä vuosineljänneksestä 1,1 miljoonaa euroa ja oli kolmannella vuosineljänneksellä 2,6 miljoonaa euroa positiivinen, 21,3 prosenttia liikevaihdosta (sisältäen luottotappiot, luottotappiovaraukset ja uudelleenorganisointikulut). Toimipisteiden lukumäärä katsauskauden lopussa oli 69 (31.12.2008: 82). 8 (18)

Tappiollinen EBITA-liiketulos johtuu kysynnän merkittävästä heikkenemisestä, vuokraushintojen laskusta, korkeista luottotappioista, kustannusrakenteen uudelleenjärjestelyjen aiheuttamista kuluista sekä erityisesti toiminnan kasvuvaiheessa tehtyihin kalustoinvestointeihin liittyvistä poistoista. Sopeutustoimenpiteiden ansiosta kannattavuus kuitenkin parani edellisestä vuosineljänneksestä. Rahoituskriisistä johtuvan taloudellisen taantuman vaikutukset ovat olleet Keski- ja Itä-Euroopassa odotettua voimakkaampia. Kysyntä supistui alkuvuonna erityisen voimakkaasti Baltian maissa. Myös Tsekissä, Slovakiassa ja Venäjällä taantuma on vähentänyt kysyntää odotettua enemmän. Puolassa vuokrauspalveluiden kysyntää ylläpitävät merkittävät maa- ja vesirakentamisen hankkeet sekä jalkapallon tulevien EM-kisojen vaatimat investoinnit. Uudisrakentamisen voimakas vähentyminen ja kiristynyt kilpailu ovat laskeneet hintatasoa, mikä näkyy myös Cramon liikevaihdossa ja tuloksessa. Cramo on jatkanut toimintansa määrätietoista sopeuttamista heikentyviin markkinoihin keventämällä edelleen toimipisteverkon rakennetta, karsimalla kuluja ja henkilöstömäärää, myymällä kalustoa sekä tehostamalla vuokrauskaluston optimointia markkinoiden välillä. Voimakkaimmin nämä toimet ovat kohdistuneet Baltian maiden liiketoimintaan, jossa henkilöstöä on vähennetty noin 60 prosentilla elokuuhun 2008 verrattuna. Latvian ja Liettuan liiketoiminnat on yhdistetty, ja maiden yhteinen toimipisteverkosto tulee olemaan vuoden lopussa noin 20 toimipistettä, joista puolet toimii franchising-periaatteella. Virossa sopeutustoimenpiteet ovat kohdistuneet kaluston määrään ja kiinteiden kulujen vähentämiseen. Kiinteitä kuluja on karsittu myös muilla Keski- ja Itä-Euroopan markkinoilla. Samanaikaisesti myynnin ohjausta on tehostettu kehittämällä muun muassa myynnin seurantajärjestelmää ja hinnoittelua sekä laajentamalla asiakaspohjaa uusille asiakassegmenteille. Kehittyvien markkinoiden reagointi taloudelliseen taantumaan ja siitä toipumiseen saattaa poiketa kehittyneiden teollisuusmaiden sopeutumisesta ja vaihdella huomattavasti myös maiden välillä. Pitkän aikavälin näkymät vuokraustoiminnalle koko Keski- ja Itä-Euroopan markkinoilla ovat edelleen myönteiset. Euroconstructin kesäkuussa 2009 julkistama arvio Keski- ja Itä-Euroopan rakennusmarkkinoiden kehityksestä vuonna 2009 on selvästi negatiivisempi kuin joulukuussa 2008 julkistettu arvio. Uusimpien arvioiden mukaan rakentaminen supistuu vuonna 2009 sekä Virossa että Latviassa noin 20 prosenttia ja Liettuassa 15 prosenttia. Venäjällä rakentamisen arvioidaan supistuvan 15 prosenttia. Tsekin tasavallassa rakentamisen arvioidaan supistuvan noin kolme ja Slovakiassa noin neljä prosenttia. Puolassa tie- ja vesirakentaminen on EU:n tukemana edelleen voimakasta ja rakentamisen kokonaismarkkinan arvioidaan kasvavan 5,5 prosenttia. Talonrakentamisen arvioidaan kuitenkin supistuvan Puolassa noin seitsemän prosenttia. OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA Cramo Oyj:n osakepääoma 30.9.2009 oli 24.834.753,09 euroa ja osakkeiden lukumäärä 30.660.189 kappaletta sisältäen 316.288 Cramo Management Oy:n omistamaa osaketta. Osakkeiden lukumäärässä tai osakepääomassa ei tapahtunut katsauskaudella muutoksia. VOIMASSAOLEVAT OPTIO-OHJELMAT JA KANNUSTINJÄRJESTELMÄT Optio-ohjelman 2006 perusteella merkittävien osakkeiden merkintäaika on optio-oikeuksilla 2006A alkanut 1.10.2009 ja päättyy 31.1.2011. Optio-oikeuksilla 2006B merkintäaika on 1.10.2010-31.1.2012 ja optiooikeuksilla 2006C 1.10.2011-31.1.2013. Optio-ohjelma perustuu ylimääräisen yhtiökokouksen 20.11.2006 päätökseen ja optio-oikeuksien määrä on siinä yhteensä enintään 3.000.000 kappaletta. Cramo Oyj ilmoitti 30.9.2009 hakevansa listausta 2006A-optio-oikeuksille NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 20.10.2009 alkaen. 2006A-optio-oikeuksia on laskettu liikkeelle 1.000.000 kappaletta, joista 690.000 optiota on yhtiön 31 avainhenkilön hallussa ja 310.000 optiota Cramo Oyj:n kokonaan omistaman tytäryhtiön hallussa eikä niitä käytetä osakkeiden merkintään. Kukin 2006A-optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden Cramo Oyj:n osakkeen 13,16 euron merkintähintaan. Yhtiön osakkeiden lukumäärä voi näiden merkintöjen seurauksena nousta enintään 690.000 uudella osakkeella. Optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden osuus on enintään 2,3 % yhtiön osakkeista ja osakkeiden tuottamista äänistä mahdollisen osakepääoman korotuksen jälkeen. 9 (18)

Varsinainen yhtiökokous 1.4.2009 päätti optio-oikeuksien antamisesta yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille. Optio-oikeuksien määrä on yhteensä enintään 1.000.000 kappaletta. Merkintähinta perustuu osakkeen markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä lokakuussa 2009. Osakkeiden merkintäaika on 1.10.2012-31.12.2013. Cramo Oyj:n hallitus ilmoitti 8.6.2009 konsernin ylimmän johtoryhmän jäsenten osakeomistusohjelmasta, jonka tavoitteena on sitouttaa ylimmän johtoryhmän jäsenet yhtiöön. Osakeomistusta varten ylimmän johtoryhmän jäsenet ovat perustaneet Cramo Management Oy -nimisen yhtiön, joka on ostanut markkinoilta Cramo Oyj:n osakkeita 30.9.2009 mennessä yhteensä 316.288 kappaletta yhteensä noin 2,48 miljoonalla eurolla. Järjestely on voimassa syksyyn 2012 saakka. Cramo Management Oy:n omistamien Cramo Oyj:n osakkeiden luovuttamista on rajoitettu järjestelyn voimassaoloaikana. HALLITUKSEN VOIMASSAOLEVAT VALTUUDET Varsinainen yhtiökokous 1.4.2009 valtuutti hallituksen päättämään enintään 3.066.000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä sekä näiden osakkeiden luovuttamisesta yhdessä tai useammassa erässä. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaata omaa pääomaa käyttämällä. Hallitus voi käyttää valtuutusta myös osakeyhtiölain 10 luvussa tarkoitettujen omia osakkeita koskevien optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamiseen. Hallituksella on myös valtuudet jakaa vuoden 2006 optio-oikeuksia korkeintaan 3.000.000 kappaletta sekä vuoden 2009 optio-oikeuksia 1.000.000 kappaletta. MUUTOKSET OMISTAJAKUNNASSA Cramo Oyj sai arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 pykälän mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan UBS AG:n osuus Cramo Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä on alittanut 28.7.2009 viisi prosenttia. USB AG:n omistusosuus oli tuolloin 1.240.506 osaketta eli 4,05 % Cramo Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä. Cramo Oyj vastaanotti jaksolla UBS AG:lta arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 pykälän mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan UBS AG:n osuus Cramo Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä on kasvanut 24.7.2009. USB AG:n osuus yhtiön äänimäärästä ja osakepääomasta oli tuolloin 1.391.679 kpl ja 4,54 %. UBS AG ilmoitti myös järjestelystä, jossa sillä on oikeus lunastaa takaisin 182.835 osaketta, mikä on 0,60 % Cramo Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä. Mikäli tämä järjestely toteutuu, USB AG:n omistusosuus on 1.574.514 osaketta ja 5,14 % Cramo Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä. Cramo Oyj sai arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 pykälän mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan UBS AG:n osuus Cramo Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä on alittanut 23.7.2009 viisi prosenttia. USB AG:n omistusosuus oli tuolloin 1.216.087 osaketta eli 3,97 % Cramo Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä. OLENNAISET RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Cramon liiketoiminnan merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät maailmanlaajuisen talouskehityksen lisäksi kunkin maan suhdanne- ja talouskehitykseen, korkotason ja valuuttakurssien vaihteluihin, rahoituksen saatavuuteen, luottotappioriskeihin sekä konsernin yritysostojen onnistumiseen. Liiketoiminnan riskitekijät ovat kasvaneet taloudellisen taantuman seurauksena. Kuluvana vuonna voimistuneita riskejä ovat myös rahoituksen saatavuus, rahoituksen hinta sekä luottotappiot. Tämän lisäksi heikentynyt markkinatilanne lisää konsernin yrityskaupoista aiheutuneisiin tasearvoihin kohdistuvia arvonalentumisriskejä. Konsernin riskienhallintaan kiinnitetään muuttuneessa toimintaympäristössä entistä suurempaa huomiota. KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET OLENNAISET TAPAHTUMAT Cramo Oyj sai katsauskauden jälkeen arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 pykälän mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan seuraavien yhtiöiden ja yksityishenkilöiden yhteenlaskettu osuus Cramo Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä ylitti 26.10.2009 yhden neljäsosan (1/4): Hartwall Capital Oy, K. Hartwall Invest Oy Ab, Kusinkapital Ab, Pinewood Invest OÜ, Gustav Tallqvist, Christel Hartwall, Pallas Capital Oy, Fyrklöver-Invest 10 (18)

Oy, Antonia Hartwall, Emma Hartwall, Axel Hartwall ja Gulle Therman. Näiden tahojen yhteenlaskettu osuus oli tuolloin 7.665.172 osaketta eli 25 prosenttia Cramo Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä. Päättäessään vuoden 2008 osingosta, Cramo Oyj:n varsinainen yhtiökokous antoi 1.4.2009 hallitukselle tehtäväksi arvioida lisäosingon maksamisen edellytyksiä vuonna 2009. Arvioituaan huolellisesti kaikkia asiaan liittyviä näkökohtia, Cramo Oyj:n hallitus päätti kokouksessaan 2.11.2009, ettei se ehdota lisäosingon maksamista vuonna 2009. TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEEN TAULUKKO-OSA Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34, Osavuosikatsaukset, mukaisesti. Samoja laadintaperiaatteita ja taloudellisten tunnuslukujen määrittelyjä on noudatettu kuin Cramo Oyj:n tilinpäätöstiedotteessa. Yhtiö on ottanut käyttöön seuraavat standardit, standardien muutokset ja tulkinnat: IAS 1, Tilinpäätöksen esittäminen, IFRS 8, Operating Segments (toimintasegementti), IAS 23, Vieraan pääoman menot ja SIC-12 Konsernitilinpäätös erityistä tarkoitusta varten perustetut yksiköt. IFRS 8, Operating Segments standardin soveltamisen vaikutuksista yhtiö on julkaissut erillisen tiedotteen. Muilla muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta Cramon taloudellisiin lukuihin. 11 (18)

KONSERNITASE (1.000 e) 30.9.09 30.9.08 Muutos % 31.12.08 VARAT PITKÄAIKAISET VARAT Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 548.442 621.860-11,8 585.554 Liikearvo 154.487 159.390-3,1 147.850 Muut aineettomat hyödykkeet 97.610 108.651-10,2 97.259 Myytävissä olevat sijoitukset 340 317 7,3 314 Saamiset 2.880 3.857-25,3 2.964 Johdannaisinstrumentit 369 1.472-74,9 Laskennalliset verosaamiset 18.667 9.159 *) 17.391 PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 822.797 904.707-9,1 851.333 LYHYTAIKAISET VARAT Vaihto-omaisuus 13.435 20.250-33,7 15.920 Myyntisaamiset ja muut saamiset 105.970 135.975-22,1 113.075 Verosaamiset 9.527 5.007 90,3 4.394 Johdannaisinstrumentit 759 4.741 Rahavarat 16.152 19.200-15,9 8.123 LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 145.843 180.433-19,2 146.254 Myytävänä oleviksi luokitellut 5.951 omaisuuserät VARAT YHTEENSÄ 974.591 1.085.139-10,2 997.587 OMA PÄÄOMA JA VELAT OMA PÄÄOMA Osakepääoma 24.835 24.835 0,0 24.835 Ylikurssirahasto 186.910 186.910 0,0 186.910 Arvonmuutosrahasto 117 117 0,0 117 Suojausrahasto 1.497 6.877-78,2 6.792 Muuntoerot -16.086-8.528 88,6-30.289 Kertyneet voittovarat 117.515 138.905-15,4 131.111 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma 314.788 349.116-9,8 319.476 pääoma Vähemmistöosuus 503 Hybridi pääoma 49.630 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 364.921 349.116 4,5 319.476 PITKÄAIKAISET VELAT Varaukset 107 347-69,2 186 Laskennalliset verovelat 78.263 73.545 6,4 78.967 Johdannaisinstrumentit 4.315 Korolliset velat 295.174 321.064-8,1 288.700 Muut pitkäaikaiset velat 6.465 9.695-33,3 5.622 PITKÄAIKAISET VELAT YHTEENSÄ 384.324 404.651-5,0 373.475 LYHYTAIKAISET VELAT Osto- ja muut velat 81.361 95.425-14,7 93.515 Korolliset velat 133.642 211.830-36,9 196.546 Johdannaisinstrumentit 2.286 1.720 Verovelat 8.057 24.117-66,6 12.855 LYHYTAIKAISET VELAT YHTEENSÄ 225.346 331.371-32,0 304.636 Myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin liittyvät velat VELAT YHTEENSÄ 609.670 736.023-17,2 678.111 OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 974.591 1.085.139-10,2 997.587 *) Muutos yli 100 prosenttia. 12 (18)

KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.2009-30.9.2009 7-9/09 7-9/08 1-9/09 1-9/08 1-12/08 (1.000 e) LIIKEVAIHTO 115.089 155.697 331.274 436.486 579.802 Liiketoiminnan muut tuotot 1.046 1.097 3.140 9.994 16.855 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen 482-536 -34 446-770 muutos Valmistus omaan käyttöön 2.330 2.866 7.539 12.833 18.725 Materiaalit ja palvelut -37.528-46.305-106.876-143.665-195.596 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut -25.501-28.586-79.231-88.768-118.452 Poistot ja arvonalentumiset -21.510-22.353-65.039-62.567-85.412 Yrityshankinnoista aiheutuneet aineettomien hyödykkeiden poistot -1.738-1.961-5.100-5.085-10.350 Liiketoiminnan muut kulut -24.832-27.665-74.874-82.451-112.999 LIIKEVOITTO 7.838 32.255 10.799 77.225 91.804 % liikevaihdosta 6,8 20,7 3,3 17,7 15,8 Rahoituskulut (netto) -5.787-7.739-17.507-18.300-28.128 VOITTO ENNEN VEROJA 2.051 24.517-6.708 58.926 63.675 % liikevaihdosta 1,8 15,7-2,0 13,5 11,0 Tuloverot -3.049-6.497-5.665-17.008-15.025 TILIKAUDEN VOITTO -998 18.019-12.373 41.917 48.650 % liikevaihdosta -0,9 11,6-3,7 9,6 8,4 Laimentamaton osakekohtainen tulos, e -0,03 0,59-0,40 1,37 1,59 Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, e -0,03 0,59-0,40 1,37 1,59 LAAJA TULOSLASKELMA 7-9/09 7-9/08 1-9/09 1-9/08 1-12/08 1.1.2009-30.9.2009 (1.000 e) TILIKAUDEN VOITTO -998 18.019-12.373 41.917 48.650 Muut laajan tuloksen erät -Suojausrahaston muutos, verojen jälkeen -3.474 94-5.295 543 458 -Muuntoerojen vaikutus, verojen jälkeen 17.371-10.617 19.822-9.369-46.151 Muut laajan tuloksen erät yhteensä 13.897-10.523 14.527-8.826-45.693 TILIKAUDEN LAAJA TULOS 12.899 7.496 2.154 33.091 2.957 13 (18)

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA (1.000 e) Osakepääoma Ylikurssirahasto Yhteens ä Hybridi pääoma Oma pääoma yhteensä Arvonmuutosrahasto Kertyneet voittovarat, muuntoerot ja suojausrahasto Vähemmistöosuus Oma pääoma 24.835 186.910 117 121.818 333.680 0 0 333.680 1.1.2008 Laaja tulos 33.091 33.091 33.091 Osakeperusteiset 2.274 2.274 2.274 maksut Osingonjako -19.929-19.929-19.929 Oma pääoma 30.9.2008 24.835 186.910 117 137.254 349.116 0 0 349.116 Oma pääoma 24.835 186.910 117 107.614 319.476 0 0 319.476 1.1.2009 Laaja tulos 2.154 2.154 2.154 Osakeperusteiset 1.770 1.770 1.770 maksut Osingonjako -6.132-6.132-6.132 Vähemmistöosuus -2.480-2.480 503-1.977 Hybridi pääoma 0 49.630 49.630 Oma pääoma 30.9.2009 24.835 186.910 117 102.926 314.788 503 49.630 364.921 14 (18)

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA (1.000 e) 1-9/09 1-9/08 1-12/08 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA 49.903 78.373 120.960 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -14.629-187.215-216.568 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Maksetut osingot -6.132-19.929-19.929 Lainojen lisäys(+)/vähennys(-) -51.331 101.698 68.235 Leasing-velkojen lisäys(+)/vähennys(-) -17.153 28.120 39.154 Hybridi pääoma 49.500 Omien osakkeiden hankinta -500 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ -25.616 109.889 87.460 RAHAVAROJEN MUUTOS 9.658 1.047-8.149 RAHAVARAT KAUDEN ALUSSA 8.123 18.489 18.489 Muuntoero -1.629-336 -2.217 RAHAVARAT KAUDEN LOPUSSA 16.152 19.200 8.123 VASTUUSITOUMUKSET (1.000 e) 30.9.09 30.9.08 31.12.08 Omasta puolesta Yrityskiinnitykset 83.317 83.317 83.317 Pantit 76.251 80.156 64.740 Hybridi pääoman korot 2.583 Muut vastuut 10.165 8.090 11.016 JOHDANNAISSOPIMUKSET (1.000 e) 30.9.09 30.9.09 30.9.08 30.9.08 31.12.08 31.12.08 NA MA NA MA NA MA NA = nimellisarvo MA = markkina-arvo Koronvaihtosopimukset 152.667-4.067 130.142 4.768 142.310-1.637 Valuuttatermiinit 125.926-1.472 167.334 1.422 134.880 +5.293 15 (18)

TUNNUSLUKUJA 30.9.09 30.9.08 Muutos 31.12.08 % Siirtokelpoisten tilojen tilauskanta yhteensä, 1.000 e 96.321 111.866-13,9 106.833 Siirtokelpoisten tilojen vuokrauksen tilauskanta, 1.000 e 93.594 105.260-11,1 102.606 Siirtokelpoisten tilojen myynnin tilauskanta, 1.000 e 2.727 6.606-58,7 4.228 Bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin, 1.000 e 24.851 169.270-85,3 201.192 % liikevaihdosta 7,5 38,8 34,7 Henkilöstö keskimäärin 2.443 2.643-7,6 2.688 Henkilöstö kauden lopussa 2.239 2.832-21,0 2.785 Tulos/osake, e laimentamaton 1) -0,40 1,37 *) 1,59 Tulos/osake, e laimennettu 2) -0,40 1,37 *) 1,59 Oma pääoma/osake, e 3) 10,37 11,39-9,0 10,42 Omavaraisuusaste, % 38,0 32,4 32,4 Korolliset nettovelat, 1.000 e 412.664 513.694-19,7 477.124 Nettovelkaantumisaste, % 113,1 147,1 149,3 Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä, kpl 30.582.732 30.660.189-0,3 30.660.189 Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa, kpl 30.343.901 30.660.189-1,0 30.660.189 Optio-oikeuksien laimennusvaikutuksella oikaistu 31.085.053 30.660.189 1,4 30.660.189 osakemäärä, kpl *) muutos yli 100 prosenttia 1) Rekisteröidystä osakemäärästä vähennetty Cramo Management Oy:n hankkimat osakkeet 2) Optiotodistusten oikeuttamien osakkeiden laimennusvaikutuksella oikaistuna 3) Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä kauden päättyessä SEGMENTTIKOHTAISET TIEDOT (1.000 e) Konsernin liiketoimintasegmentit jakautuvat maantieteellisesti ja ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska sekä Keski- ja Itä-Eurooppa. Liikevaihto segmenteittäin (1.000 e) 7-9/09 7-9/08 1-9/09 1-9/08 1-12/08 Suomi 23.834 34.004 69.686 94.792 126.286 Ruotsi 55.296 70.652 158.302 207.128 273.849 Norja 15.615 18.249 47.108 52.453 69.684 Tanska 9.747 11.807 27.028 34.135 44.387 Keski- ja Itä-Eurooppa 11.979 23.574 32.787 57.672 77.434 Segmenttien välinen liikevaihto -1.382-2.590-3.637-9.693-11.838 Liikevaihto yhteensä 115.089 155.697 331.274 436.486 579.802 Liikevoitto ennen yrityshankinnoista 7-9/09 7-9/08 1-9/09 1-9/08 1-12/08 aiheutuneita aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) segmenteittäin (1.000 e) Suomi 4.291 9.672 7.052 19.545 26.346 Ruotsi 11.084 18.909 28.197 48.858 62.909 Norja 853 2.317 3.124 5.569 6.135 Tanska -1.571 193-4.471 512-2.888 Keski- ja Itä-Eurooppa -3.008 5.380-12.440 9.638 9.880 Kohdistamattomat myyntivoitot ja muut tuotot 0 0 0 6.025 10.082 Kohdistamattomat konsernitoiminnot -2.052-2.106-5.579-7.110-9.530 Eliminoinnit -21-150 17-727 -781 EBITA-liikevoitto yhteensä 9.577 34.215 15.899 82.310 102.153 16 (18)

EBITA-% segmenteittäin 7-9/09 7-9/08 1-9/09 1-9/08 1-12/08 Suomi 18,0 28,4 10,1 20,6 20,9 Ruotsi 20,0 26,8 17,8 23,6 23,0 Norja 5,5 12,7 6,6 10,6 8,8 Tanska -16,1 1,6-16,5 1,5-6,5 Keski- ja Itä-Eurooppa -25,1 22,8-37,9 16,7 12,8 Konsernin EBITA-% 8,3 22,0 4,8 18,9 17,6 TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN 7-9/09 4-6/09 1-3/09 10-12/08 10/08-9/09 1-12/08 Liikevaihto 115.089 109.319 106.866 143.316 474.590 579.802 EBITA-liikevoitto 9.577 4.838 1.485 19.843 35.743 102.153 % liikevaihdosta 8,3 4,4 1,4 13,8 7,5 17,6 SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 10 SUURINTA OSAKKEENOMISTAJAA 30.9.09 Osakkeet % 1 Hartwall Capital Oy Ab 4.192.187 13,67 2 K.Hartwall Invest Oy 2.432.000 7,93 3 Rakennusmestarien Säätiö 1.862.620 6,08 4 Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi 1.510.176 4,93 5 Odin Finland 677.767 2,21 6 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 352.256 1,15 7 Cramo Management Oy 316.288 1,03 8 Rakennusmestarit ja Insinöörit Amk Rkl 300.938 0,98 9 Nordea Nordenfund 298.141 0,97 10 Fondita Nordic Micro Cap -sijoitusrahasto 275.000 0,90 10 suurinta omistajaa yhteensä 12.217.373 39,85 Hallintarekisteröidyt 3.546.958 11,57 Muut 14.895.858 48,58 Kaikki yhteensä 30.660.189 100,00 LIIKETOIMET LÄHIPIIRIN KANSSA Cramo Oyj allekirjoitti toisella vuosineljänneksellä sopimuksen 2.000.000 euron korollisesta lainasta Cramon ylimmän johtoryhmän omistaman Cramo Management Oy:n kanssa. Lainasta oli nostettu 2.000.000 euroa 30.9.2009 mennessä. Cramo Management Oy:n tarkoitus on sitouttaa ylimmän johtoryhmän jäsenet yhtiöön kannustamalla heitä hankkimaan ja omistamaan Cramo Oyj:n osakkeita. TIEDOTUSTILAISUUS Yhdistetty tiedotustilaisuus ja suora internetlähetys (webcast) järjestetään tiistaina 3.11.2009 klo 11.00 ravintola Palace Gourmet'n Konferenssisalissa osoitteessa Eteläranta 10 Helsinki. Tilaisuus on englanninkielinen. Tiedotustilaisuutta voi seurata suorana lähetyksenä internetissä osoitteessa www.cramo.com. Internetlähetyksen tallennetta voi seurata osoitteessa www.cramo.com 3.11.2009 iltapäivästä lähtien. TALOUDELLISTEN JULKAISUJEN AJANKOHDAT 2010 Cramo Oyj:n tilinpäätöstiedote vuodelta 2009 julkaistaan keskiviikkona 10.2.2010. 17 (18)