Osavuosikatsaus Tammi kesäkuu klo 9.00

Transkriptio

1 CRAMON OSAVUOSIKATSAUS HAASTAVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ, KOVIA SOPEUTUSTOIMIA Liikevaihto: 216,2 (280,8) milj. euroa, laskua 23,0 %; paikallisissa valuutoissa laskua 15,2 % EBITA-liikevoitto 6,3 (48,1) milj. euroa, laskua 86,9 %; EBITA-marginaali 2,9 % (17,1%) Liikevoitto (EBIT) 3,0 (45,0) milj. euroa Osakekohtainen tulos: laimentamaton -0,37 (0,78) ja laimennettu -0,37 (0,78) euroa Kovat sopeutustoimet jatkuvat Hybridi pääoman liikkeeseenlasku pääomarakenteen vahvistamiseksi Rahavirta investointien jälkeen toisella vuosineljänneksellä 12,4 miljoonaa euroa Käyttökate (EBITDA) 49,9 (88,3) miljoonaa euroa, 23,1 (31,5) prosenttia liikevaihdosta Konsernin koko vuoden rahavirta investointien jälkeen tulee olemaan positiivinen. Osakekohtaisen tuloksen arvioidaan parantuvan loppuvuoden aikana, mutta pysyvän negatiivisena koko vuoden osalta KESKEISET TUNNUSLUVUT (1.000 e) 4-6/09 4-6/08 1-6/09 1-6/ /08 Liikevaihto, e Liikevoitto ennen yritys hankinnoista aiheutuneita aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) Liikevoitto (EBIT) Tulos ennen veroja (EBT) Katsauskauden tulos Tulos/osake (EPS) ennen yrityshankinnoista -0,11 0,56-0,29 0,85 1,84 aiheutuneita aineettomien hyödykkeiden poistoja, laimennettu, e Tulos/osake (EPS), laimentamaton, e -0,15 0,52-0,37 0,78 1,59 Tulos/osake(EPS), laimennettu, e -0,15 0,52-0,37 0,78 1,59 Oma pääoma/osake, e 9,91 11,12 10,42 Oman pääoman tuotto, rullaava 12 kuukautta, 3,9 18,0 14,9 % Omavaraisuusaste, % 36,4 32,0 32,4 Nettovelkaantumisaste (gearing), % 121,5 151,3 149,3 Korolliset nettovelat Bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin % liikevaihdosta 8,8 47,8 34,7 Henkilöstö keskimäärin Henkilöstö kauden lopussa YHTEENVETO ENSIMMÄISEN VUOSIPUOLISKON TULOKSESTA Cramo-konsernin liikevaihto tammi-kesäkuussa 2009 oli 216,2 (280,8) miljoonaa euroa. Edellisen vuoden vastaavaan kauteen verrattuna liikevaihto pieneni 23,0 prosenttia. Liikevaihtoa pienensi heikentynyt kysyntä ja kiristynyt hintakilpailu. Useiden eurooppalaisten valuuttojen suhde euroon heikentyi vertailuvuodesta; paikallisissa valuutoissa liikevaihdon muutos oli -15,2 prosenttia. Liikevaihto huhti-kesäkuussa oli 109,3 (154,0) miljoonaa euroa. Edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna liikevaihto pieneni toisella vuosineljänneksellä 29,0 prosenttia. Paikallisissa valuutoissa liikevaihdon muutos oli -22,2 prosenttia. Tammi-kesäkuun EBITA-liikevoitto oli 6,3 (48,1) miljoonaa euroa eli 2,9 (17,1) prosenttia liikevaihdosta. Toimialalle tyypillisen kausivaihtelun mukaisesti kannattavuus parani toisella vuosineljänneksellä vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Toisen vuosineljänneksen EBITA-liikevoitto oli 4,8 (30,7) miljoonaa euroa ja 4,4 (19,9) prosenttia liikevaihdosta. Luottotappiot ja luottotappiovaraukset olivat tammi-kesäkuussa 2,5 (1,6) miljoonaa euroa, josta huhti-kesäkuussa 0,9 (0,9) miljoonaa euroa. 1 (18)

2 Konserni jatkoi toisella vuosineljänneksellä sopeutustoimenpiteitä. Uudelleenorganisointikulut olivat tammikesäkuussa 3,0 miljoonaa euroa, josta 1,5 miljoonaa euroa ajoittui huhti-kesäkuuhun. Sopeutustoimet etenivät suunnitellusti. Säästöjen vaikutus ei vielä näy alkuvuoden luvuissa. Ensimmäisen vuosipuoliskon säästötoimenpiteiden vaikutus näkyy vuoden 2009 toisella puoliskolla. Cramo jatkaa kululeikkauksia toisen vuosipuoliskon aikana. Konsernin poistot olivat tammi-kesäkuussa 43,5 (40,2) miljoonaa euroa, 20,1 (14,3) prosenttia liikevaihdosta. Konsernin poistopolitiikkaa, aikaan perustuvat tasapoistot, ei ole muutettu vastaamaan kaluston alentuneita käyttöasteita. Rakentamisen taantuman jatkuminen ja teollisuuden matalat investoinnit vaikuttivat negatiivisesti sekä liikevaihtoon että kannattavuuteen. Liikevaihto laski voimakkaimmin Keski- ja Itä-Euroopassa. Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa liikevaihto jatkoi supistumistaan. Norjassa liikevaihto kasvoi paikallisvaluutoissa laskettuna alkuvuoden aikana. EBITA-liikevoitto oli positiivinen Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Ruotsissa kannattavuus on säilynyt hyvällä tasolla. Tanskassa ja Keski- ja Itä-Euroopassa kannattavuus on epätyydyttävä, mutta meneillään olevien sopeutustoimien uskotaan parantavan kannattavuutta loppuvuonna. Konsernin nettovelkaantumisaste parani toisella vuosineljänneksellä ja oli ,5 prosenttia (155,6 prosenttia ). Omavaraisuusaste oli 36,4 prosenttia (32,2 prosenttia ). Konsernin rahavirta investointien jälkeen kääntyi toisella vuosineljänneksellä positiiviseksi ja oli 12,4 miljoonaa euroa. NÄKYMÄT VUODELLE 2009 Rakennusteollisuuden jälkisyklisyydestä ja teollisuuden alhaisesta investointitasosta johtuen Cramokonsernin taloudellisen toimintaympäristön odotetaan loppuvuonna edelleen heikkenevän. Konserni arvioi rakentamisen vähenevän lähes kaikilla Cramon markkina-alueilla. Julkisen sektorin elvytystoimet rakentamisen eri osa-alueilla, erityisesti maa- ja vesirakentamisessa, helpottavat taantuman vaikutuksia. Siirtokelpoisten tilojen tuote-alueella pitkät sopimukset tasaavat suhdannevaihteluja Cramon toiminnassa. Konserni jatkaa määrätietoista kulujen sopeuttamista turvatakseen kannattavuutensa ja rahavirtansa kaikissa tilanteissa. Säästötoimenpiteitä lisätään loppuvuoden aikana. Henkilöstön kokonaismäärä vähenee noin 30 prosenttia vuonna 2009 verrattuna elokuun 2008 tilanteeseen. Muut toimenpiteet tähtäävät yleisen tehokkuuden ja vuokrakaluston käyttöasteen parantamiseen. Sopeutustoimenpiteillä tavoitellaan noin 35 miljoonan euron kulusäästöjä vuonna Tämä tarkoittaa, että vuodesta 2010 eteenpäin vuotuinen kulutaso on noin 50 miljoonaa euroa pienempi. Viime vuosina toteutettujen investointien ansiosta uusille merkittäville investoinneille ei ole kuluvana vuonna tarvetta. Konsernin bruttoinvestoinnit vuonna 2009 ovat arviolta 30 miljoonaa euroa ja kohdistuvat pääasiassa siirtokelpoisten tilojen hankintaan. Kysyntävaihtelut ja säästöohjelmien kertaluontoisten kulujen ajoitukset lisäävät vuosineljännesten tulosten volatiliteettia vuonna Useiden eurooppalaisten valuuttojen, erityisesti Ruotsin kruunun, heikentyminen suhteessa euroon vaikuttaa negatiivisesti Cramo-konsernin lukuihin edellisvuoteen verrattuna. Konsernin koko vuoden rahavirta investointien jälkeen tulee olemaan positiivinen. Osakekohtaisen tuloksen arvioidaan parantuvan loppuvuoden aikana, mutta pysyvän negatiivisena koko vuoden osalta. LIIKEVAIHTO JA TULOS Cramo Oyj on palveluyritys, joka tarjoaa kone- ja laitevuokrauspalveluja sekä vuokraa ja myy siirtokelpoisia tiloja. Kone- ja laitevuokraus koostuu rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokrauksesta sekä vuokraukseen liittyvistä palveluista. Liitännäisiä palveluja ovat muun muassa työmaa- ja asennuspalvelut. Cramo Oyj on alansa johtavia palveluntarjoajia Pohjoismaissa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa. Yhtiöllä on toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tsekin tasavallassa, Slovakiassa ja Venäjällä. 2 (18)

3 Sekä uusien asuinrakennusten että liike- ja toimistorakennusten aloitukset ovat vähentyneet koko alkuvuoden merkittävästi kaikilla markkinoilla. Korjausrakentaminen sekä maa- ja vesirakentaminen ovat jatkuneet lähes ennallaan. Muun teollisuuden ja julkisen sektorin hankinnoissa päätöksentekoajat ovat alkuvuonna pidentyneet. Cramo-konsernin liikevaihto tammi-kesäkuussa 2009 oli 216,2 (280,8) miljoonaa euroa. Edellisen vuoden ensimmäiseen vuosipuoliskoon verrattuna liikevaihto pieneni 23,0 prosenttia. Liikevaihtoa pienensi heikon kysyntätilanteen lisäksi useiden eurooppalaisten valuuttojen, erityisesti Ruotsin kruunun, heikentyminen suhteessa euroon. Liikevaihdon muutos paikallisissa valuutoissa oli 15,2 prosenttia. Cramo-konsernin liikevaihto huhti-kesäkuussa oli 109,3 (154,0) miljoonaa euroa. Edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna liikevaihto pieneni 29,0 prosenttia. Liikevaihto pieneni koko alkuvuoden voimakkaimmin Keski- ja Itä-Euroopassa. Myös Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa liikevaihto supistui selvästi. Norjassa Cramo onnistui hyödyntämään vuonna 2008 laajennettua toimipisteverkostoaan ja liikevaihto kasvoi paikallisissa valuutoissa 2,4 prosenttia ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Huolimatta liikevaihdon selkeästä laskusta Cramo uskoo kasvattaneensa markkinaosuuttaan useimmilla markkina-alueillaan. EBITA-liikevoitto oli tammi-kesäkuussa 6,3 (48,1) miljoonaa euroa, missä on laskua 86,9 prosenttia. EBITAmarginaali oli 2,9 (17,1) prosenttia liikevaihdosta. EBITA-liikevoitto huhti-kesäkuussa oli 4,8 (30,7) miljoonaa euroa ja EBITA-marginaali 4,4 (19,9) prosenttia liikevaihdosta. Heikentynyt markkinatilanne on laskenut vuokrauskaluston käyttöasteita alkuvuoden aikana lähes kaikilla markkinoilla. Hintakilpailu on kiristynyt ja on erityisen voimakasta Tanskassa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa. Myös uudelleenorganisointikulut sekä luottotappiot ja -varaukset heikensivät tulosta. Uudelleenorganisointikulut olivat tammi-kesäkuussa 3,0 miljoonaa euroa, josta 1,5 miljoonaa euroa ajoittui toiselle vuosineljännekselle. Luottotappiot ja luottotappiovarausten kasvu oli tammi-kesäkuussa 2,5 (1,6) miljoonaa euroa, josta 0,9 (0,9) miljoonaa euroa ajoittui toiselle vuosineljännekselle. Tammi-kesäkuun liikevoitto (EBIT) oli 3,0 (45,0) miljoonaa euroa eli 1,4 (16,0) prosenttia liikevaihdosta. Voitto ennen veroja oli 8,8 (34,4) miljoonaa euroa ja katsauskauden tulos 11,4 (23,9) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli -0,37 (0,78) euroa. Laimennettu osakekohtainen tulos oli -0,37 (0,78) euroa. Sijoitetun pääoman tuotto (rullaava 12 kuukautta) oli 5,8 (13,2) prosenttia ja oman pääoman tuotto (rullaava 12 kuukautta) 3,9 (18,0) prosenttia. INVESTOINNIT JA POISTOT Bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin olivat 19,1 (134,1) miljoonaa euroa ja kohdistuivat pääasiassa siirtokelpoisten tilojen hankintaan. Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja ohjelmistoihin kohdistuneet poistot ja arvonalentumiset olivat 43,5 (40,2) miljoonaa euroa. Yrityshankinnoista aiheutuneet aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 3,4 (3,1) miljoonaa euroa. Liikearvon yhteismäärä katsauskauden lopussa oli 149,5 (161,6) miljoonaa euroa. RAHOITUS JA TASE Liiketoiminnan rahavirta tammi-kesäkuussa oli positiivinen 21,4 (44,1) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirtaa pienensi ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuoden 2009 veroennakoiden ja vuoden 2007 ja 2008 verovelkojen maksut, yhteensä 11,5 miljoonaa euroa. Toisella vuosineljänneksellä liiketoiminnan rahavirta oli 14,2 (27,7) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta tammi-kesäkuussa oli 13,7 (-151,0) miljoonaa euroa, josta 2,4 miljoonaa euroa liittyi yrityskauppoihin. Investointitasoa laskettiin alkuvuonna suunnitelmien mukaisesti, ja suurin osa investoinneista kohdistui siirtokelpoisten tilojen tuotealueelle. Rahoituksen rahavirta tammi-kesäkuussa oli 14,0 (104,7) miljoonaa euroa. Katsauskauden lopussa yhtiön likvidit rahavarat olivat 29,6 (16,4) miljoonaa euroa. Nettomuutos käteisvaroissa oli 21,7 (-2,2) miljoonaa euroa. 3 (18)

4 Konsernin rahavirta investointien jälkeen kääntyi toisella vuosineljänneksellä positiiviseksi ja oli 12,4 (-38,9) miljoonaa euroa. Ensimmäisen vuosipuoliskon rahavirta investointien jälkeen oli 7,7 (-106,9) miljoonaa euroa. Koko vuoden rahavirran investointien jälkeen odotetaan olevan positiivinen. Kalustomyynnit olivat 7,8 miljoonaa euroa, josta 4,3 miljoonaa euroa ajoittui toiselle vuosineljännekselle. Kaluston nettomyyntivoitto oli 1,1 miljoonaa euroa, josta 0,2 miljoonaa euroa ajoittui toiselle vuosineljännekselle. Myytävänä olevia omaisuuseriä oli taseessa katsauskauden päättyessä 7,1 miljoonaa euroa. Kalustomyynnit ovat Cramolle konsernin sisäisten siirtojen lisäksi merkittävä keino sopeuttaa kaluston määrä markkinatilanteeseen. Cramo-konsernin korollinen vieras pääoma katsauskauden lopussa oli 458,2 (531,9) miljoonaa euroa. Pitkäaikaisista lainoista on suojattu koronvaihtosopimuksilla noin 121,3 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisista lainoista 116,7 miljoonaan euroon sovelletaan suojauslaskentaa. Lyhytaikaisista lainoista 121,0 miljoonaa euroa on lainoja, jotka on nostettu lyhytaikaisina pitkäaikaisista rahoituslimiiteistä. Cramo-konsernilla oli käyttämättömiä rahoituslimiittejä (pois lukien leasing-limiitit) yhteensä 97,8 miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia rahoituslimiittejä oli 74,0 miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia rahoituslimiittejä 23,8 miljoonaa euroa. Konsernin korollinen nettovelka oli 428,7 (515,5) miljoonaa euroa. Nettovelkaantumisaste parani toisella vuosineljänneksellä ja oli 121,5 (151,3) prosenttia. Konserni odottaa korollisten nettovelkojen määrän edelleen vähentyvän vuoden 2009 aikana, ja sen seurauksena nettovelkaantumisaste pienenee. Cramo Oyj laski liikkeeseen suuruudeltaan 50 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan (hybridi pääoma) vahvistaakseen konsernin pääomarakennetta ja maksaakseen takaisin nykyisiä velkojaan. Lainan kuponkikorko on 12,0 % vuodessa. Lainalla ei ole eräpäivää, mutta yhtiöllä on oikeus lunastaa se takaisin neljän vuoden kuluttua. Laina on myyty kotimaisille sijoittajille. Hybridi pääoma on muita velkasitoumuksia heikommassa asemassa, ja lainaa käsitellään konsernin IFRS-tilinpäätöksessä omana pääomana. Hybridi pääoman velkakirjanhaltijalla ei ole osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia, eikä se laimenna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia. Cramo sopi samassa yhteydessä vuonna 2013 erääntyvän syndikoidun lainansa kovenanttiehtojen muuttamisesta. Taloudellisia kovenanttiehtoja muutettiin siten, että bruttovelkojen suhde käyttökatteeseen sekä korkojen hoitokate -kovenantit helpottuivat aiemmasta. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määrä taseesta oli 550,0 (614,8) miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 977,1 (1072,6) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 36,4 (32,0) prosenttia. KONSERNIRAKENNE Cramo-konserniin kuuluivat katsauskauden päättyessä liiketoimintaa harjoittavina yhtiöinä emoyhtiö Cramo Oyj ja sen täysin omistamat tytäryhtiöt Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tsekin tasavallassa ja Kaliningradissa Venäjällä sekä Cramo JV Oy:n omistama yhtiö Moskovassa Venäjällä, Cramo Instant Oy:n tytäryhtiöt Suomessa sekä Suomen Tähtivuokraus Oy:n tytäryhtiöt Puolassa ja Pietarissa Venäjällä. Slovakian liiketoimintayksikkö on osa Tsekin tasavallan yhtiötä. Lisäksi Cramo Oyj omistaa rahoitusyhtiön Belgiassa. Ylimmän johtoryhmän jäsenten omistama Cramo Management Oy on yhdistelty konserniin SIC-12 mukaisena erityistä tarkoitusta varten perustettuna yhtiönä (Special Purpose Entity). Kone- ja laitevuokrausta tarjosi katsauskauden lopussa 290 (298) vuokrauspalvelupisteen verkosto. TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Cramon päätavoitteet vuonna 2009 ovat paras mahdollinen kannattavuus heikkenevillä markkinoilla, positiivinen rahavirta investointien jälkeen ja nettovelkaantumisasteen pienentäminen. Kysyntätilanteen heikkenemisestä huolimatta tavoitteena on edelleen myös markkina-aseman vahvistaminen. Kannattavuuden ja positiivisen rahavirran turvaaminen edellyttävät kulurakenteen voimakasta sopeuttamista muuttuneeseen markkinatilanteeseen. Sopeutustoimiin sisältyy myös kalustomyynnit, kalustosiirrot maiden 4 (18)

5 välillä ja uusia toimipisteitä hyödyntäen sekä käyttökohteiden laajentaminen rakentamisesta vapautuneelle vuokrauskalustolle. Lähivuosina Cramon tavoitteena on edelleen laajentaa toimintaansa myös uusille markkina-alueille. Säästötoimenpiteistä huolimatta Cramo on jatkanut investointeja tietojärjestelmien, liiketoimintaprosessien ja palvelukonseptiensa kehittämiseen suunnitellusti. Konsernin uusi yhteinen toiminnanohjausjärjestelmä otettiin käyttöön Ruotsissa kesäkuussa. Suomessa käyttöönotto tapahtuu vuoden 2009 aikana ja muualla konsernissa vaiheittain sen jälkeen. Cramon tavoitteena on olla asiakkaiden näkökulmasta ensisijainen vuokrausratkaisujen tarjoaja. Tavoitteena on olla kullakin markkina-alueella toimialan kahden suurimman toimijan joukossa sekä toimialan yksi kannattavimmista yrityksistä. HENKILÖSTÖ Konsernin palveluksessa oli katsauskaudella keskimäärin (2.525) henkeä. Katsauskauden lopun henkilöstömäärä oli (2.791). Konsernin käyttämä vuokratyövoima on vähentynyt samalla ajanjaksolla 56:lla henkilöllä. Henkilöstö jakaantui katsauskauden lopussa seuraavasti: Suomi 673 työntekijää (28,0 prosenttia konsernista), Ruotsi 736 (30,6 prosenttia), Norja 191 (8,0 prosenttia), Tanska 128 (5,3 prosenttia) sekä Keski- ja Itä-Eurooppa 673 (28,0 prosenttia). Heikentyneen markkinatilanteen seurauksena henkilöstön määrää on edelleen vähennetty irtisanomisilla ja toistaiseksi voimassa olevilla lomautuksilla. Henkilöstöä vähennetään vuonna 2009 noin 30 prosenttia verrattuna elokuun 2008 tilanteeseen, jolloin henkilöstömäärä oli suurin. Jo tehtyjen sopeutustoimenpiteiden lisäksi henkilöstövähennyksiä lisätään loppuvuonna. Henkilöstön kehittämisohjelmia jatkettiin kaudella suunnitelmien mukaisesti. LIIKETOIMINTA SEGMENTEITTÄIN Cramo-konsernin liiketoiminta jakaantuu viiteen maantieteelliseen segmenttiin, jotka ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska sekä Keski- ja Itä-Eurooppa. Segmenttitietojen lisäksi Cramo raportoi siirtokelpoisten tilojen tilauskannan. Vertailuvuonna 2008 liiketoiminta oli jaettu kahteen segmenttiin: kone- ja laitevuokraukseen sekä siirtokelpoisten tilojen liiketoimintaan. Kone- ja laitevuokrausliiketoiminta oli jaettu maantieteellisiin segmentteihin, joista Norja ja Tanska raportoitiin yhtenä segmenttinä. Cramo julkaisi segmenttikohtaiset vertailutiedot vuodelta Cramo-konsernin tammi-kesäkuun 2009 liikevaihdosta 45,9 (60,8) miljoonaa euroa eli 21,0 (21,1) prosenttia kertyi Suomen markkinoilta, 103,0 (136,5) miljoonaa euroa eli 47,2 (47,4) prosenttia Ruotsista, 31,5 (34,2) miljoonaa euroa eli 14,4 (11,9) prosenttia Norjasta ja 17,3 (22,3) miljoonaa euroa eli 7,9 (7,8) prosenttia Tanskasta. Liikevaihdosta 20,8 (34,1) euroa eli 9,5 (11,8) prosenttia kertyi Keski- ja Itä-Euroopasta. Suomi Cramo-konsernin liikevaihto Suomessa oli katsauskaudella 45,9 (60,8) miljoonaa euroa. Liikevaihto pieneni 24,6 prosenttia. EBITA-liikevoitto oli 2,8 (9,9) miljoonaa euroa eli 6,0 (16,2) prosenttia liikevaihdosta. Tulos sisältää 1,0 miljoonaa euroa uudelleenorganisointikuluja, joista 0,5 miljoonaa euroa kohdistuu toiselle vuosineljännekselle. Toisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 22,6 (33,1) miljoonaa euroa ja EBITA-liikevoitto 1,8 (6,1) miljoonaa euroa eli 8,1 (18,6) prosenttia liikevaihdosta. Toimipisteiden lukumäärä katsauskauden lopussa oli 58 toimipistettä ( : 61). Rakennusteollisuudessa aloitetaan Suomessa tänä vuonna uusia hankkeita selkeästi vähemmän kuin mitä käynnissä olleita hankkeita valmistuu. Rakentaminen on hiljentynyt viime vuoteen verrattuna voimakkaasti 5 (18)

6 erityisesti Etelä- ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa rakentaminen on hieman muuta maata vilkkaampaa. Korjausrakentaminen on jatkanut jonkin verran kasvuaan. Cramo sai alkuvuonna uusia asiakkaita teollisuuden kunnossapitohankkeista. Hintakilpailu on kiristynyt alkuvuonna useilla kone- ja laitevuokrauksen tuotealueilla. Cramo tarjoaa Suomessa kattavasti myös vuokraukseen liittyviä työmaa- ja asennuspalveluita, ja niiden kysyntään ja hintaan taantuma on vaikuttanut vuokraustakin voimakkaammin. Kone- ja laitevuokrauksessa taantuma näkyy lisäksi keskimääräisten vuokrausaikojen lyhentymisenä. Siirtokelpoisten tilojen tuotealueella kysyntä on säilynyt hyvänä, ja tilauskanta on kasvanut toisella neljänneksellä verrattuna maaliskuun lopun tilanteeseen. Kysyntää ylläpitävät kuntien erilaiset tilatarpeet. Cramo on jatkanut kone- ja laitevuokrauspalveluissa vuoden 2008 lopussa aloitettuja toimenpiteitä henkilöstön vähentämiseksi. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä aloitettiin myös siirtokelpoisten tilojen henkilöstöä koskevat YT-neuvottelut erityisesti tuotannossa työskentelevän henkilöstön vähentämiseksi irtisanomisilla ja lomautuksilla. Tavoitteena on saavuttaa kevyempi kulurakenne koko Suomen toiminnoissa toisella vuosipuoliskolla. Lisäksi elokuun alussa aloitettiin uudet YT-neuvottelut vuokrauspalveluissa työskentelevän henkilöstön vähentämiseksi. Vuokrauspalveluiden uudet henkilöstövähennysten vaikutukset näkyvät vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä. Kone- ja laitevuokrauskalustoa on sopeutettu kysyntään myymällä vanhaa kalustoa. Rakennusteollisuus RT arvioi huhtikuussa 2009 rakentamisen vähenevän Suomessa kuluvana vuonna 13 prosenttia. Uusien asuntojen sekä liike- ja toimistorakentamisen arvioidaan supistuvan voimakkaasti. Myös maa- ja vesirakentaminen vähenee hieman. RT:n arvion mukaan korjausrakentaminen, joka edustaa noin 40 prosenttia kaikesta asuinrakentamisesta, lisääntyy kolme prosenttia. Myös Euroconstruct arvioi kesäkuussa 2009 Suomen rakennusmarkkinoiden supistuvan kuluvana vuonna yli 13 prosenttia. Uusien asuntojen aloitukset vähenevät noin 24 prosenttia, liike- ja toimistorakentaminen 26 prosenttia ja maa- ja vesirakentaminen reilut kaksi prosenttia. Korjausrakentamisen arvioidaan lisääntyvän noin kaksi prosenttia. Ruotsi Ruotsin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 103,0 (136,5) miljoonaa euroa. Liikevaihto pieneni 24,5 prosenttia. Paikallisessa valuutassa liikevaihdon muutos oli -12,8 prosenttia. EBITA-liikevoitto oli 17,1 (30,0) miljoonaa euroa eli 16,6 (21,9) prosenttia liikevaihdosta. Liikevaihdon ja tuloksen euromääräistä kehitystä edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna heikensi Ruotsin kruunun selkeä heikkeneminen suhteessa euroon. Toisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 53,0 (73,8) miljoonaa euroa ja EBITA-liikevoitto 9,8 (16,9) miljoonaa euroa eli 18,5 (22,9) prosenttia liikevaihdosta. Toimipisteiden lukumäärä katsauskauden lopussa oli 111 toimipistettä ( : 111). Rakentamisen ja konevuokrauksen markkinatilanne on Ruotsissa selkeästi heikentynyt, ja kilpailu on lisääntynyt erityisesti Länsi- ja Etelä-Ruotsissa. Pohjois-Ruotsissa ja Tukholman alueella on edelleen käynnissä useita suuria rakennushankkeita ja teollisuuden investointeja. Siirtokelpoisten tilojen tuotealueella markkinatilanne on pysynyt suhteellisen hyvänä. Muun muassa pitkien sopimusten ansiosta Cramo on pystynyt pitämään hintatason kohtuullisena, ja kannattavuus on säilynyt alkuvuonna markkinatilanteeseen nähden hyvällä tasolla. Cramo uudisti kauden aikana organisaatiotaan Ruotsissa. Uudella organisaatiomallilla pyritään entistä parempaan asiakaspalveluun, ja myyntitoimintoja on lisätty organisaation eri tasoilla. Cramon Etelä-Ruotsin ja Tanskan toiminnot ovat lisänneet alkuvuonna yhteistyötään huollossa ja logistiikassa. Vuoden 2008 lopulla aloitettuja henkilöstökulujen leikkauksia on lisätty. Kone- ja laitekantaa on sopeutettu heikentyneeseen markkinatilanteeseen kalustoa myymällä. Ruotsin Rakennusteollisuus (Sveriges Byggindustrier) arvioi toukokuussa 2009 rakentamisen supistuvan tänä vuonna kuusi prosenttia. Asuntorakentamisen arvioidaan supistuvan 24 prosenttia. Korjausrakentamisen odotetaan kuitenkin kasvavan selvästi. Liike- ja toimistorakentamisen arvioidaan 6 (18)

7 kasvavan prosentilla. Maa- ja vesirakentamisen arvioidaan lisääntyvän noin 10 prosenttia julkisen sektorin ja energiayhtiöiden investointien ansiosta. Euroconstruct arvioi kesäkuussa 2009 Ruotsin rakennusmarkkinoiden supistuvan kuluvana vuonna noin kolme prosenttia. Uusien asuntojen rakentaminen supistuu yli 30 prosenttia ja liike- ja toimistorakentaminen noin kahdeksan prosenttia. Maa- ja vesirakentamisen arvioidaan lisääntyvän lähes 15 prosentilla. Norja Norjan liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 31,5 (34,2) miljoonaa euroa. Liikevaihto supistui 7,9 prosenttia. Paikallisessa valuutassa liikevaihto kasvoi 2,4 prosenttia. EBITA-liikevoitto oli 2,3 (3,3) miljoonaa euroa eli 7,2 (9,5) prosenttia liikevaihdosta. Toisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 15,7 (18,6) miljoonaa euroa ja EBITA-liikevoitto 1,1 (2,4) miljoonaa euroa eli 6,9 (12,8) prosenttia liikevaihdosta. Toimipisteiden lukumäärä katsauskauden lopussa oli 27 toimipistettä ( : 27). Norjassa Cramo on pystynyt hyödyntämään vuonna 2008 laajennettua toimipisteverkostoaan ja on kasvattanut edelleen markkinaosuuttaan. Cramo on onnistunut laajentamaan asiakaskuntaansa erityisesti suurten ja keskisuurten rakennusyhtiöiden sekä teollisuuden alalla. Cramo teki toisella vuosineljänneksellä Statoil-Hydron kanssa sopimuksen, jolla Cramosta tulee Statoil-Hydron kone- ja laitevuokrauspalveluiden toimittaja yhtiön Länsi-Norjan kaasuvoimalaitoshankkeessa. Lisäksi Norjan suurimpiin rakennusyhtiöihin kuuluva AF Group valitsi Cramon toiseksi päätoimittajakseen. Myös siirtokelpoisten tilojen tuotealueella kysyntä on jatkunut kohtuullisen hyvänä. Siirtokelpoisten tilojen avulla Cramo on laajentanut asiakaskuntaansa julkiselle sektorille ja teollisuuteen. Norjassa julkisen sektorin elvytystoimet rakentamisessa ovat olleet Pohjoismaista suurimmat, ja tämä näkyy myös Cramon liiketoiminnassa. Elvytystoimet kohdistuvat erityisesti maa- ja vesirakentamiseen sekä julkisiin palveluihin. Cramo jatkaa toimenpiteitä Norjan toimintojen kannattavuuden kehittämiseksi vuoden 2009 aikana. Toimenpiteet sisältävät logistiikan, kuljetusten sekä huolto- ja kunnossapitoverkoston uudelleen organisointia sekä jonkin verran henkilöstövähennyksiä. Cramon tavoitteena on olla johtava vuokrauspalveluiden tarjoaja myös Norjassa. Euroconstructin kesäkuussa 2009 julkistaman arvion mukaan rakentaminen supistuu Norjassa lähes kuusi prosenttia vuonna Uusien asuntojen aloitukset vähenevät 24 prosenttia ja liike- ja toimistorakentaminen yhdeksän prosenttia. Maa- ja vesirakentaminen arvioidaan kasvavan noin 14 prosenttia. Tanska Tanskan liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 17,3 (22,3) miljoonaa euroa. Liikevaihto pieneni 22,6 prosenttia. EBITA-liiketulos oli 2,9 (0,3) miljoonaa euroa. Tulos sisältää 1,4 miljoonaa euroa uudelleenorganisointikuluja, joista 0,7 miljoonaa euroa kohdistuu toiselle vuosineljännekselle. Toisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 8,8 (11,9) miljoonaa euroa ja EBITA-liikevoitto -1,2 (0,5) miljoonaa euroa eli -13,2 (4,0) prosenttia liikevaihdosta. Toimipisteiden lukumäärä katsauskauden lopussa oli 17 toimipistettä ( : 22). Markkinatilanne on jatkunut Tanskassa heikkona ja voimakas kilpailu pirstoutuneilla markkinoilla on laskenut hintoja edellisvuoteen verrattuna selvästi. Tämä näkyy myös Cramon liikevaihdossa ja tuloksessa. Hintataso näyttää viime aikoina kuitenkin vakiintuneen. Toimenpiteet kulujen karsimiseksi, kaluston vähentämiseksi ja toiminnan tehostamiseksi jatkuivat toisella vuosineljänneksellä. Toimintaa on tehostettu kuljetuksissa, asiakaspalvelussa ja huollossa, minkä lisäksi yhteistyötä on lisätty Cramon Etelä-Ruotsin toimintojen kanssa. Henkilöstön määrää on vähennetty uutta toimintamallia vastaavaksi. Sopeutustoimia jatketaan edelleen. 7 (18)

8 Tavoitteensa mukaisesti Cramo on onnistunut Tanskassa kasvattamaan markkinaosuuttaan sekä teollisuuden että julkisen sektorin vuokrauspalveluiden tarjoajana. Markkinaosuus on vahvistunut erityisesti siirtokelpoisten tilojen tuotealueella. Euroconstructin kesäkuussa 2009 julkistaman arvion mukaan rakentaminen supistuu Tanskassa noin kahdeksan prosenttia vuonna Uusien asuntojen rakentaminen vähenee 40 prosenttia ja liike- ja toimistorakentaminen noin kymmenen prosenttia. Maa- ja vesirakentamisen arvioidaan kasvavan viisi prosenttia. Myös korjausrakentamisen arvioidaan Tanskassa hieman lisääntyvän. Keski- ja Itä-Eurooppa Keski- ja Itä-Euroopan liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 20,8 (34,1) miljoonaa euroa. Liikevaihto supistui 39,0 prosenttia, paikallisvaluutoissa muutos oli -31,8 prosenttia. EBITA-liiketulos oli -9,4 (4,3) miljoonaa euroa eli - 45,3 (12,5) prosenttia liikevaihdosta. Tulos sisältää 0,6 miljoonaa euroa uudelleenorganisointikuluja, joista 0,3 miljoonaa kohdistuu toiselle vuosineljännekselle. Ensimmäisen vuosipuoliskon tulos sisältää myös luottotappiota ja luottotappiovarauksia 1,3 (0,4) miljoonaa euroa. Toisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 10,4 (19,9) miljoonaa euroa ja EBITA-liikevoitto -4,5 (2,8) miljoonaa euroa eli -43,2 (14,0) prosenttia liikevaihdosta. Toimipisteiden lukumäärä katsauskauden lopussa oli 77 toimipistettä ( : 82). Huono kannattavuus johtuu kysynnän merkittävästä heikkenemisestä, vuokraushintojen laskusta, korkeista luottotappioista, toiminnan kasvuvaiheessa tehtyihin kalustoinvestointeihin liittyvistä poistoista sekä kustannusrakenteen uudelleenjärjestelyjen aiheuttamista kuluista. Rahoituskriisistä johtuvan taloudellisen taantuman vaikutukset ovat olleet Keski- ja Itä-Euroopassa odotettua voimakkaampia. Kysyntä supistui alkuvuonna erityisen voimakkaasti Baltian maissa. Myös Puolassa, Tsekissä, Slovakiassa ja Venäjällä taantuma on vähentänyt kysyntää odotettua enemmän. Uudisrakentamisen voimakas vähentyminen ja kiristynyt kilpailu ovat laskeneet hintatasoa, mikä näkyy myös Cramon liikevaihdossa ja tuloksessa. Cramo on jatkanut toimintansa määrätietoista sopeuttamista heikentyviin markkinoihin keventämällä edelleen toimipisteverkon rakennetta, karsimalla kuluja ja henkilöstömäärää, myymällä kalustoa sekä tehostamalla vuokrauskaluston optimointia markkinoiden välillä. Voimakkaimmin nämä toimet ovat kohdistuneet Baltian maiden liiketoimintaan, jossa henkilöstövähennyksiä on edelleen lisätty siten, että henkilöstön määrä vähenee noin puolella vuoden alun tasoon verrattuna. Myös toimipisteverkostoa on karsittu ja toimintoja uudelleenorganisoitu erityisesti Baltian maissa. Latvia ja Liettua yhteenlaskettuna, toimipisteiden määrän odotetaan laskevan nykyisestä 27 toimipisteestä toimipisteeseen vuoden loppuun mennessä, samalla kun Virossa toimipisteiden määrä laskee 18 toimipisteestä 15 toimipisteeseen. Kiinteitä kustannuksia karsitaan myös muilla Keski- ja Itä-Euroopan markkinoilla. Kulujen karsimisen ohella on tehostettu myynnin ohjausta kehittämällä muun muassa myynnin seurantajärjestelmää ja hinnoittelua sekä laajentamalla asiakaspohjaa uusille asiakassegmenteille. Kehittyvien markkinoiden reagointi taloudelliseen taantumaan ja siitä toipumiseen saattaa poiketa kehittyneiden teollisuusmaiden sopeutumisesta. Taantuman vaikutukset ovat tähän saakka olleet erityisen voimakkaita Baltian maissa ja Venäjällä. Pitkän aikavälin näkymät vuokraustoiminnalle koko Keski- ja Itä- Euroopan markkinoilla ovat edelleen myönteiset. Euroconstructin kesäkuussa 2009 julkistama arvio Keski- ja Itä-Euroopan rakennusmarkkinoiden kehityksestä vuonna 2009 on selvästi negatiivisempi kuin joulukuussa julkistettu arvio. Uusimpien arvioiden mukaan rakentaminen supistuu vuonna 2009 sekä Virossa että Latviassa noin 20 prosenttia ja Liettuassa 15 prosenttia. Venäjällä rakentamisen arvioidaan supistuvan 15 prosenttia. Tsekin tasavallassa rakentamisen arvioidaan supistuvan noin kolme ja Slovakiassa noin neljä prosenttia. Puolassa tie- ja vesirakentaminen on EU:n tukemana edelleen voimakasta ja rakentamisen kokonaismarkkinan arvioidaan kasvavan 5,5 prosenttia. Talonrakentamisen arvioidaan kuitenkin supistuvan Puolassa noin seitsemän prosenttia. OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA 8 (18)

9 Cramo Oyj:n osakepääoma oli ,09 euroa ja osakkeiden lukumäärä kappaletta sisältäen Cramo Management Oy:n omistamaa osaketta. Osakkeiden lukumäärässä tai osakepääomassa ei tapahtunut katsauskaudella muutoksia. VOIMASSAOLEVAT OPTIO-OHJELMAT JA KANNUSTINJÄRJESTELMÄT Ylimääräinen yhtiökokous päätti optio-ohjelmasta, jossa optio-oikeuksien määrä on yhteensä enintään kappaletta ja jotka oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään yhtiön uutta osaketta. Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintäaika on optio-oikeuksilla 2006A , optio-oikeuksilla 2006B ja optio-oikeuksilla 2006C Merkintähinta optio-oikeudella 2006A on 14,51 euroa eli Cramo Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Merkintähinta optio-oikeudella 2006B on osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi eli 26,47 euroa ja optio-oikeudella 2006C osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi eli 5,56 euroa. Merkintähinnasta vähennetään vuosittain jaettu osinko. Varsinainen yhtiökokous päätti optio-oikeuksien antamisesta yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille. Optio-oikeuksien määrä on yhteensä enintään kappaletta, ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Merkintähinta perustuu osakkeen markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä lokakuussa Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintäaika on Näitä optioita ei ole vielä jaettu. Cramo Oyj:n hallitus ilmoitti uudesta konsernin ylimmän johtoryhmän jäsenten osakeomistusohjelmasta. Sen tarkoitus on sitouttaa ylimmän johtoryhmän jäsenet yhtiöön kannustamalla heitä hankkimaan ja omistamaan Cramo Oyj:n osakkeita. Osakeomistusta varten ylimmän johtoryhmän jäsenet ovat perustaneet Cramo Management Oy -nimisen yhtiön, jonka tarkoituksena on hankkia markkinoilta Cramo Oyj:n osakkeita yhteensä enintään eurolla. Osakehankinnat rahoitetaan johtajien yhteensä noin euron suuruisella oman pääoman ehtoisella rahoituksella ja Cramo Oyj:ltä otettavalla lainalla. Ylimmän johtoryhmän jäsenet ovat rahoittaneet osan uuden yhtiön osakepääomasta myymällä aiemmin omistamiaan Cramo Oyj:n osakkeita. Osana järjestelyä Cramo Oyj antaa Cramo Management Oy:lle enintään euron suuruisen korollisen lainan yhtiön osakkeiden hankkimiseksi. Laina maksetaan kokonaisuudessaan takaisin mennessä. Laina-aikaa ja järjestelyä voidaan jatkaa kahdella vuodella, mikäli Cramo Oyj:n osakekurssi marraskuussa 2012 on alle sen keskihinnan, jolla Cramo Management Oy hankki omistamansa Cramo Oyj:n osakkeet. Cramo Management Oy:llä on velvollisuus maksaa laina ennenaikaisesti takaisin myymällä hallussaan olevia Cramo Oyj:n osakkeita, mikäli yhtiön osakekurssi ylittää muuten kuin tilapäisesti tietyn järjestelyssä määritetyn tason. Järjestely on voimassa syksyyn 2012 saakka, jolloin se on tarkoitus purkaa esimerkiksi asettamalla Cramo Management Oy selvitystilaan, sulauttamalla se Cramo Oyj:hin tai myymällä Cramo Management Oy:n omistamat Cramo Oyj:n osakkeet muulla tavoin. Cramo Management Oy:n omistamien Cramo Oyj:n osakkeiden luovuttamista on rajoitettu järjestelyn voimassaoloaikana. HALLITUKSEN VOIMASSAOLEVAT VALTUUDET Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä sekä näiden osakkeiden luovuttamisesta yhdessä tai useammassa erässä. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaata omaa pääomaa käyttämällä. Hallitus voi käyttää valtuutusta myös osakeyhtiölain 10 luvussa tarkoitettujen omia osakkeita koskevien optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamiseen. Hallituksella on myös valtuudet jakaa vuoden 2006 optio-oikeuksia korkeintaan kappaletta sekä vuoden 2009 optio-oikeuksia kappaletta. MUUTOKSET OMISTAJAKUNNASSA Cramo Oyj vastaanotti jaksolla UBS AG:lta arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 pykälän mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan UBS AG:n osuus Cramo Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä on alittanut viisi prosenttia 9 (18)

10 USB AG:n osuus yhtiön äänimäärästä ja osakepääomasta oli tuolloin kpl ja 4,97 %. UBS AG ilmoitti myös järjestelystä, jossa sillä on oikeus lunastaa takaisin osaketta, mikä on 0,57 % Cramo Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä. Mikäli tämä järjestely toteutuu, USB AG:n omistusosuus on osaketta ja 5,54 % Cramo Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä. Cramo Oyj sai jaksolla arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 pykälän mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan seuraavien yhtiöiden ja yksityishenkilöiden yhteenlaskettu osuus Cramo Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä on ylittänyt yhden viidesosan (1/5): Hartwall Capital Oy ( osaketta eli 11,24 % osakkeista ja äänimäärästä), K.Hartwall Invest Oy ( osaketta eli 7,93 % osakkeista äänimäärästä) sekä Kusinkapital Ab, Pinewood Invest OÜ, Gustav Tallqvist, Christel Hartwall, Pallas Capital Oy, Fyrklöver-Invest Oy Ab, Antonia Hartwall, Emma Hartwall, Axel Hartwall ja Gulle Therman. Kaikkien tässä mainittujen tahojen yhteenlaskettu omistusosuus oli ilmoitushetkellä osaketta eli 21,13 prosenttia Cramo Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä. Cramo Oyj sai arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 pykälän mukaisen ilmoituksen, että Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomen osuus Cramo Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä on alittanut yhden kahdeskymmenesosan (1/20). Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomen omistusosuus oli tuolloin osaketta eli 4,93 prosenttia osakkeista ja äänimäärästä. Cramo Oyj sai arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 pykälän mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan UBS AG:n osuus Cramo Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä on ylittänyt viisi prosenttia. USB AG:n omistusosuus oli tuolloin osaketta eli 6,03 prosenttia Cramo Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä. Cramo Oyj sai arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 pykälän mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan seuraavien yhtiöiden ja yksityishenkilöiden yhteenlaskettu osuus Cramo Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä ylitti yhden kahdeskymmenesosan (1/20): K.Hartwall Invest Oy Ab, Hartwall Capital Oy Ab, Kusinkapital Ab, Pinewood Invest OÛ, Gustav Tallqvist, Christel Hartwall, Pallas Capital Oy Ab, Antonia Hartwall, Emma Hartwall ja Axel Hartwall. Näiden tahojen yhteenlaskettu omistusosuus oli tuolloin osaketta eli 15,30 prosenttia osakkeista ja äänimäärästä. VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS JA HALLITUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Cramo Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen tilikaudelta 2008 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Osingoksi vahvistettiin hallituksen ehdotuksen mukaisesti 0,20 euroa osakkeelta. Yhtiökokouksen päätöksen mukaan hallituksen tulee kuluvan vuoden aikana erikseen arvioida lisäosingon maksamisen edellytyksiä ja tarvittaessa kutsua ylimääräinen yhtiökokous koolle päättämään asiasta. Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin seitsemän (7). Hallitukseen valittiin uudelleen Stig Gustavson, Gunnar Glifberg, Eino Halonen, Hannu Krogerus, Esko Mäkelä ja Fredrik Cappelen sekä uutena jäsenenä Rakennustoimisto Lainio & Laivoranta Oy:n toimitusjohtaja Jari Lainio. Yhtiökokous vahvisti hallituksen puheenjohtajan palkkioksi euroa vuodessa, varapuheenjohtajan palkkioksi euroa vuodessa ja muiden jäsenten palkkioksi euroa vuodessa. Lisäksi päätettiin, että 40 prosenttia vuosipalkkiosta käytetään ensisijaisesti siten, että sillä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin yhtiön osakkeita. Lisäksi päätettiin maksaa kaikille hallituksen jäsenille euron suuruinen kokouspalkkio kustakin hallituksen valiokunnan kokouksesta sekä kohtuulliset matkakustannukset laskun mukaan. Cramo Oyj:n tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö Ernst & Young Oy päävastuullisena tilintarkastajanaan Erkka Talvinko. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä. Yhtiö ei voi yhdessä tytäryhtiöidensä kanssa omistaa millään hetkellä enempää kuin 10 prosenttia kaikista yhtiön rekisteröidyistä osakkeista. Osakkeet hankitaan julkisessa kaupankäynnissä, minkä vuoksi hankinta tapahtuu suunnatusti. Osakkeiden hankinnat toteutetaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Omien osakkeiden hankkimisesta maksettavan vastikkeen tulee perustua yhtiön 10 (18)

11 osakkeen hintaan julkisessa kaupankäynnissä. Hankittavien osakkeiden vähimmäishinta on osakkeen alin ja enimmäishinta osakkeen korkein julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta valtuutuksen voimassaoloaikana. Hallitus päättää omien osakkeiden hankinnan tavasta ja muista ehdoista. Hankinnassa voidaan käyttää johdannaisia. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaata omaa pääomaa käyttämällä. Täten osakkeiden hankinta alentaa yhtiön jakokelpoista vapaata omaa pääomaa. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiölle hankittujen omien osakkeiden luovuttamisesta yhdessä tai useammassa erässä. Osakkeita voidaan luovuttaa enintään kappaletta. Hallitus päättää omien osakkeiden luovutuksen ehdoista. Luovutus voi tapahtua suunnatusti edellyttäen, että tälle on painava taloudellinen syy. Hallitus voi käyttää valtuutusta myös osakeyhtiölain 10 luvussa tarkoitettujen omia osakkeita koskevien optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamiseen. Valtuutukset ovat voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään saakka. Yhtiökokous päätti optio-oikeuksien antamisesta yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille. Optiooikeuksien määrä on yhteensä enintään kappaletta, ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Osakkeen merkintähinta merkitään kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Optio-oikeudella merkittävän osakkeen merkintähinta perustuu Cramo Oyj:n osakkeen markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä lokakuussa Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintäaika on Cramo Oyj:n hallitus järjestäytymiskokouksessaan valitsi puheenjohtajaksi Stig Gustavsonin ja varapuheenjohtajaksi Eino Halosen. Tarkastusvaliokuntaan valittiin Eino Halonen (puheenjohtaja), Fredrik Cappelen, Jari Lainio ja Esko Mäkelä. Nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan valittiin Stig Gustavson (puheenjohtaja), Gunnar Glifberg, Hannu Krogerus sekä hallituksen ulkopuolisena jäsenenä Erik Hartwall. OLENNAISET RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Cramon liiketoiminnan merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät maailmanlaajuisen talouskehityksen lisäksi kunkin maan suhdanne- ja talouskehitykseen, korkotason ja valuuttakurssien vaihteluihin, rahoituksen saatavuuteen, luottotappioriskeihin sekä konsernin yritysostojen onnistumiseen. Liiketoiminnan riskitekijät ovat kasvaneet taloudellisen taantuman seurauksena. Voimistuneita riskejä ovat myös rahoituksen saatavuus, rahoituksen hinta sekä luottotappiot. Tämän lisäksi heikentynyt markkinatilanne lisää konsernin yrityskaupoista aiheutuneisiin tasearvoihin kohdistuvia arvonalentumisriskejä. Konsernin riskienhallintaan kiinnitetään muuttuneessa toimintaympäristössä entistä suurempaa huomiota. KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET OLENNAISET TAPAHTUMAT Katsaus kauden jälkeen ei ole tapahtunut olennaisia tapahtumia. TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEEN TAULUKKO-OSA Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34, Osavuosikatsaukset, mukaisesti. Samoja laadintaperiaatteita ja taloudellisten tunnuslukujen määrittelyjä on noudatettu kuin Cramo Oyj:n tilinpäätöstiedotteessa. Yhtiö on ottanut käyttöön seuraavat standardit, standardien muutokset ja tulkinnat: IAS 1, Tilinpäätöksen esittäminen, IFRS 8, Operating Segments (toimintasegementti), IAS 23, Vieraan pääoman menot ja SIC-12 Konsernitilinpäätös erityistä tarkoitusta varten perustetut yksiköt. IFRS 8, Operating Segments standardin soveltamisen vaikutuksista yhtiö on julkaissut erillisen tiedotteen. Muilla muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta Cramon taloudellisiin lukuihin. 11 (18)

12 KONSERNITASE (1.000 e) Muutos % VARAT PITKÄAIKAISET VARAT Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet , Liikearvo , Muut aineettomat hyödykkeet , Myytävissä olevat sijoitukset ,6 314 Saamiset , Laskennalliset verosaamiset *) PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ , LYHYTAIKAISET VARAT Vaihto-omaisuus , Myyntisaamiset ja muut saamiset , Verosaamiset *) Johdannaisinstrumentit , Rahavarat , LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ , Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät VARAT YHTEENSÄ , OMA PÄÄOMA JA VELAT OMA PÄÄOMA Osakepääoma , Ylikurssirahasto , Arvonmuutosrahasto ,0 117 Suojausrahasto , Muuntoerot *) Kertyneet voittovarat , Emoyhtiön omistajille kuuluva oma , pääoma Vähemmistöosuus 503 Hybridi pääoma OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , PITKÄAIKAISET VELAT Varaukset ,1 186 Laskennalliset verovelat , Korolliset velat , Muut pitkäaikaiset velat , PITKÄAIKAISET VELAT YHTEENSÄ , LYHYTAIKAISET VELAT Osto- ja muut velat , Korolliset velat , Johdannaisinstrumentit *) Verovelat , LYHYTAIKAISET VELAT YHTEENSÄ , Myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin liittyvät velat VELAT YHTEENSÄ , OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ , *) Muutos yli 100 prosenttia. 12 (18)

13 KONSERNITULOSLASKELMA /09 4-6/08 1-6/09 1-6/ /08 (1.000 e) LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos Valmistus omaan käyttöön Materiaalit ja palvelut , Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Poistot ja arvonalentumiset Yrityshankinnoista aiheutuneet aineettomien hyödykkeiden poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO % liikevaihdosta 2,9 18,7 1,4 16,0 15,8 Rahoituskulut (netto) VOITTO ENNEN VEROJA % liikevaihdosta -2,3 15,0-4,1 12,3 11,0 Tuloverot , TILIKAUDEN VOITTO , % liikevaihdosta -4,2 10,3-5,3 8,5 8,4 Laimentamaton osakekohtainen tulos, e -0,15 0,52-0,37 0,78 1,59 Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, e -0,15 0,52-0,37 0,78 1,59 LAAJA TULOSLASKELMA 4-6/09 4-6/08 1-6/09 1-6/ / (1.000 e) TILIKAUDEN VOITTO Muut laajan tuloksen erät -Suojausrahaston muutos, verojen jälkeen Muuntoerojen vaikutus, verojen jälkeen Muut laajan tuloksen erät yhteensä TILIKAUDEN LAAJA TULOS (18)

14 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA (1.000 e) Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Arvonmuutosrahasto Kertyneet voittovarat Yhteensä Hybridi pääoma Oma pääoma yhteens ä Vähem mistöosuus Laaja tulos Osakeperusteiset maksut Osingonjako Oma pääoma Oma pääoma Laaja tulos Osakeperusteiset maksut Osingonjako Vähemmistöosu us Hybridi pääoma Oma pääoma (18)

15 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA (1.000 e) 1-6/09 1-6/ /08 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Maksetut osingot Lainojen lisäys(+)/vähennys(-) Leasing-velkojen lisäys(+)/vähennys(-) Hybridi pääoma Omien osakkeiden hankinta -500 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ RAHAVAROJEN MUUTOS RAHAVARAT KAUDEN ALUSSA Muuntoero RAHAVARAT KAUDEN LOPUSSA VASTUUSITOUMUKSET (1.000 e) Omasta puolesta Yrityskiinnitykset Pantit Hybridi pääoman korot Muut vastuut JOHDANNAISSOPIMUKSET (1.000 e) NA MA NA MA NA MA NA = nimellisarvo MA = markkina-arvo Korkojohdannaiset Vaihtosopimukset Ostetut Asetetut Valuutanvaihtosopimukset Termiinit ja swapit Optiosopimukset (18)

16 TUNNUSLUKUJA Muutos % Siirtokelpoisten tilojen tilauskanta yhteensä, e , Siirtokelpoisten tilojen vuokrauksen tilauskanta, e , Siirtokelpoisten tilojen myynnin tilauskanta, e , Bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin, e , % liikevaihdosta 8,8 47,8 34,7 Henkilöstö keskimäärin , Henkilöstö kauden lopussa Tulos/osake, e laimentamaton 1) -0,37 0,78 *) 1,59 Tulos/osake, e laimennettu 2) -0,37 0,78 *) 1,59 Oma pääoma/osake, e 3) 9,91 11,12-10,9 10,42 Omavaraisuusaste, % 36,4 32,0 32,4 Korolliset nettovelat, e , Nettovelkaantumisaste, % 121,5 151,3 149,3 Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä, kpl , Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa, kpl , Optio-oikeuksien laimennusvaikutuksella oikaistu , osakemäärä, kpl *) muutos yli 100 prosenttia 1) Rekisteröidystä osakemäärästä vähennetty Cramo Management Oy:n hankkimat osakkeet 2) Optiotodistusten oikeuttamien osakkeiden laimennusvaikutuksella oikaistuna 3) Osakkeiden osakeanti korjattu lukumäärä kauden päättyessä SEGMENTTIKOHTAISET TIEDOT (1.000 e) Konsernin liiketoimintasegmentit jakautuvat maantieteellisesti ja ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska sekä Keski- ja Itä-Eurooppa. Liikevaihto segmenteittäin (1.000 e) 4-6/09 4-6/08 1-6/09 1-6/ /08 Suomi Ruotsi Norja Tanska Keski- ja Itä-Eurooppa Segmenttien välinen liikevaihto Liikevaihto yhteensä Liikevoitto ennen yrityshankinnoista 4-6/09 4-6/08 1-6/09 1-6/ /08 aiheutuneita aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) segmenteittäin (1.000 e) Suomi Ruotsi Norja Tanska Keski- ja Itä-Eurooppa Kohdistamattomat myyntivoitot ja muut tuotot Kohdistamattomat konsernitoiminnot Eliminoinnit EBITA-liikevoitto yhteensä (18)

17 EBITA-% segmenteittäin mukaan 4-6/09 4-6/08 1-6/09 1-6/ /08 Suomi 8,1 18,6 6,0 16,2 20,9 Ruotsi 18,5 22,9 16,6 21,9 23,0 Norja 6,9 12,8 7,2 9,5 8,8 Tanska -13,2 4,0-16,8 1,4-6,5 Keski- ja Itä-Eurooppa -43,2 14,0-45,3 12,5 12,8 Konsernin EBITA-% 4,4 19,9 2,9 17,1 17,6 TALOUDELLISET 4-6/09 1-3/ /08 7-9/08 7/08-6/ /08 TUNNUSLUVUT VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN Liikevaihto EBITA-liikevoitto % liikevaihdosta 4,4 1,4 13,8 22,0 11,7 17,6 SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 10 SUURINTA OSAKKEENOMISTAJAA Osakkeet % 1 Hartwall Capital Oy Ab K.Hartwall Invest Oy Rakennusmestarien Säätiö Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi Odin Finland Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Varma Rakennusmestarit ja Insinöörit Amk Rkl Koskenkorva Matti Olavi Fondita Nordic Micro Cap sijoitusrahasto suurinta omistajaa yhteensä Hallintarekisteröidyt Muut Kaikki yhteensä LIIKETOIMET LÄHIPIIRIN KANSSA Jakson aikana Cramo Oyj allekirjoitti sopimuksen euron korollisesta lainasta Cramon ylimmän johtoryhmän omistaman Cramo Management Oy:n kanssa. Lainasta oli nostettu euroa mennessä. Cramo Management Oy:n tarkoitus on sitouttaa ylimmän johtoryhmän jäsenet yhtiöön kannustamalla heitä hankkimaan ja omistamaan Cramo Oyj:n osakkeita. TIEDOTUSTILAISUUS Yhdistetty tiedotustilaisuus ja suora internetlähetys (webcast) järjestetään torstaina klo ravintola Palace Gourmet'n Konferenssisalissa osoitteessa Eteläranta 10 Helsinki. Tilaisuus on englanninkielinen. Tiedotustilaisuutta voi seurata suorana lähetyksenä internetissä osoitteessa Internetlähetyksen tallennetta voi seurata osoitteessa iltapäivästä lähtien. TALOUDELLISTEN JULKAISUJEN AJANKOHDAT 2009 Vuoden 2009 aikana Cramo julkaisee vielä yhden osavuosikatsauksen. Tammi-syyskuun osavuosikatsaus julkaistaan tiistaina (18)

18 Tämän tiedotteen tiedot ovat tilintarkastamattomia. CRAMO OYJ Vesa Koivula toimitusjohtaja. puh Martti Ala-Härkönen talous- ja rahoitusjohtaja. puh YLEISLAUSEKE Tietyt lausunnot tässä tiedotteessa ovat tulevaisuuteen kohdistuvia ja perustuvat johdon tämänhetkisiin näkemyksiin. Luonteensa vuoksi ne sisältävät riskiä ja epävarmuutta ja ovat alttiita yleisen taloudellisen tai toimialan tilanteen muutoksille. Nykyisissä poikkeuksellisissa olosuhteissa tämän tiedotteen lausuntoihin liittyy normaalia suurempia riskejä ja epävarmuuksia. JAKELU NASDAQ OMX Helsinki Oy Keskeiset tiedotusvälineet 18 (18)