Pohjois-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2011

PÖYTÄKIRJA POSELY/ 5 /07.03/2010 11.5.2011 Pohjois-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2011 Aika: 4.5.2011 klo 13.00 15:30 Paikka: Pohjois-Savon liiton maakuntasali, Kuopio Läsnä: Osallistujat liitteessä 1. 1. Kokouksen avaus Yhteistyöryhmän (YTR) puheenjohtaja Jari Mutasen ollessa estynyt saapumasta kokoukseen, kehittämispäällikkö Kristina Servomaa Pohjois-Savon ELY-keskuksesta avasi kokouksen ja toivotti jäsenet tervetulleiksi kokoukseen. Hän kertoi vesienhoidonsuunnittelun ajankohtaisista asioista, kuten toimenpiteiden seurantajärjestelmän, tulvariskien hallintasuunnitelman ja meristrategian valmistumisesta ja seuraavasta vesienhoidon kuulemiskierroksesta. 2. Järjestäytyminen ja ryhmän edustajien esittäytyminen Kokouksen puheenjohtajana toimi Kristina Servomaa. ja sihteerinä Vuokko Mähönen. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Katja Kuikka ja Karita Krooks. Paikalla olevat yhteistyöryhmän jäsenet todettiin esittelystä. 3. Pohjois-Savon vesienhoidon alatyöryhmien kokouskuulumiset Alueelliset vesienhoitoryhmät (aikaisempi nimitys alatyöryhmät) ovat kokoontuneet syksyn 2010 ja kevään 2011 aikana eri puolella maakuntaa. Paikalla olevat ryhmien edustajat kertoivat ryhmien toiminnasta. Nilsiän ja Juojärven reitti (Jukka Koski-Vähälä) Ryhmä on kokoontunut kaksi kertaa (syksyllä ja kevättalvella). Ryhmän puheenjohtaja Jukka Koski-Vähälä kertoi ryhmän tavoitteeksi koordinoida eri toimijoiden vesiensuojeluun liittyviä toimenpiteitä. Toteutusohjelmaluonnosta on kommentoitu ryhmän sisällä ja tavoitteena on tehdä maastokäyntejä kokouksissa sovittujen aihepiirien tiimoilta. Kallaveden-Sorsaveden alue (Jukka Koski-Vähälä) Ryhmä on kokoontunut kaksi kertaa (syksyllä ja keväällä). Ryhmän puheenjohtaja Jukka Koski- Vähälä kertoi ryhmän järjestäytymisestä ja totesi ryhmän toiminnan hyvin aktiiviseksi. Jatkossa ryhmän tarkoituksena on kokoontua teemoittain (sektorikohtaisesti). Erityisesti ryhmässä on haluttu tuoda esille se, että suunniteltu maatalouden vesiensuojelua edistävän RAE -hankkeen toimintaa ulotetaan myös Kallaveden reitin alueelle. POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS / Ympäristö ja luonnonvarat Kutsunumero 020 636 0080 Sepänkatu 2B www.ely-keskus.fi/pohjois-savo 70100 Kuopio

2/5 Iisalmen reitti (Veli-Matti Vallinkoski) Ryhmän sihteeri Veli-Matti Vallinkoski totesi, että ryhmän kokoonpanoa on täydennetty MTT:n edustajilla. Hän kertoi edellisen, järjestyksessään toisen kokouksen painottuneen vahvasti maatalouden vesiensuojelun ympärille. Kokouksessa käsitellyt asiat on koottu yhteenvedoksi ja se löytyy verkkosivuilta osoitteesta: www.ymparisto.fi > Pohjois-Savo > Ympäristönsuojelu > Vesiensuojelu > Vesienhoidon suunnit... > Yhteistyöryhmät ja o... > Pöytäkirjat Rautalammin reitti (Ilpo Käkelä) Ryhmän sihteeri Ilpo Käkelä kertoi ryhmän kokouskuulumiset. Käsiteltyjä asioita Rautalammin reitin ryhmässä ovat olleet vesistökohtainen kuormitus, vesistön tilanne sekä pienten vesistöjen huomioon ottaminen vesienhoidossa Pohjavedet (Arja Saarelainen) Paikalla ollut ryhmän jäsen Arja Saarelainen kertoi ryhmän kokoonpanon täydentämisestä aluehallinnonviranomaisella sekä Pohjois-Savon liiton edustajalla. Suojelusuunnitelmien (SUSU projekti) arvellaan valmistuvat kuluvan vuoden loppuun mennessä. 4. Vesienhoidon valtakunnallinen ja alueellinen toteutusohjelma vuosille 2010-2015 Veli-Matti Vallinkoski kertoi valtakunnallisesta ja alueellisesta toteutusohjelmasta (liite 2). Valtakunnallisen toteutusohjelmaluonnosta on käsitelty vesienhoitoryhmissä ja YTR:n antamista kommenteista on koottu yhteenveto 22.11.2010. Lopullinen toteutusohjelma on valmistunut helmikuussa. Varsinaista alueellista toteutusohjelmaa ei vesienhoitoalueiden ohjausryhmien päätöksen mukaisesti tehdä, vaan kyse on lähinnä toimenpideohjelmassa kuvattujen toimenpiteiden tarkentamisesta. Alueellisen toimenpideohjelman muodostaa taulukko, joka sisältää esitykset toimenpiteiden vastuutahoista, seurannasta sekä toteutusaikatauluista. YTR:n jäsenet voivat kommentoida alueellista toteutusohjelmaluonnosta 31.5.2011 saakka. Kommentit ja muun palautteen voi toimittaa Veli-Matti Vallinkoskelle. Yleisessä keskustelussa nousi esille seuraavat asiat: Maataloussektorin toimenpiteet ja niiden totuttaminen on ollut ja on jatkossakin viljelijöiden vastuulla. Toimenpiteitä edistetään muun muassa tulevan RAE -hankkeen avulla. Metsätalouden toimenpiteisiin pyritään vastaamaan ensisijaisesti KEMERArahoituksella. KEMERA-rahoitusta tarvitaan niin vesiensuojelullisten luonnonhoitohankkeiden kuin neuvonnankin lisäämiseen. Haja-asutusalueiden jätevesien käsittely on kiinteistön omistajan vastuulla. Haja-asutusalueiden jätevesienkäsittelyn tehostamiseksi vesienhoitosuunnitelmissa on esitetty muun muassa neuvonnan ja koulutuksen lisäämistä. Myös Pohjois-Savossa on suunniteltu laajaa neuvontahanketta asian edistämiseksi. Kielteisen rahoituspäätöksen vuoksi suunniteltu hanke ei tule toteutumaan ainakaan alkuperäisessä muodossaan ja laajuudessaan.

3/5 Säännöstelyihin liittyvien toimenpiteiden rahoitusvastuut vaativat täsmennystä. Voimayhtiöt ovat yleensä valmiita luovuttamaan kalaportaisiin tarvittavan veden korvauksetta, mutta niitä ei voi velvoittaa osallistumaan kalaportaiden rakentamiskustannuksiin, ellei luvassa ole siihen nimenomaista velvoitetta. Toimenpiteiden edistämiseksi perustettavissa hankkeissa olisi jatkossa yhä enemmän kiinnitettävä huomiota vaikuttavuuden arviointiin (kustannus-hyöty -vaikuttavuus) Pohjavesien suojelusuunnitelmien tilanne näyttää suhteellisen hyvältä. 5. Vesienhoitosuunnitelmien toimenpiteiden seurantajärjestelmän kehittäminen Veli-Matti Vallinkoski kertoi vesienhoitosuunnitelmien toimenpiteiden seurantajärjestelmää kehittämisestä (liite 3). Toimenpiteiden seurantaan liittyvän valtakunnallisen ohjelman on tarkoitus olla valmis 30.6.2011. Seurantaohjelmaluonnos oli keväällä yhteistyöryhmässä kommentoitavana. Palautteita saatiin varsin vähän. Vesienhoidon toimenpiteiden seurantajärjestelmä on tarkoitus rakentaa osaksi ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmään. Myös kansalaisten pitäisi jatkossa pystyä seuraamaan mm. toimenpiteiden toteutumista Hertan kaikille avoimen OIVA ympäristö- ja karttapaikkaohjelman välityksellä. 6. Pohjois-Savon vesimuodostumien rajaukset ja tyypittelyn tarkistaminen Taina Hammar esitteli vesimuodostumien rajausten ja tyypittelyn tarkastamista uudelle suunnittelukaudelle (liite 4). Rajaus ja tyypittely vaikuttavat merkittävästi vesien tilan arviointiin, sillä luokittelukriteerit riippuvat vesistön ominaispiirteistä. Vesimuodostumien rajausohjeet tulevat kommenteille alkukesällä ja rajaustarkistukset tehdään vuoden loppuun mennessä. Tyypittelyn ohjeluonnos on valmistumassa syksyllä 2011 ja itse tyypittely kesällä 2012. Tyypittelyjärjestelmän kehittäminen mahdollistaa luokittelun tarkentamisen niin että se kuvaa herkemmin ihmistoiminnan vaikutuksia. Toisaalta uudet seuranta-aineistot mahdollistavat tyyppien tarkistamisen, vaikka tyypittelyjärjestelmä ei muuttuisikaan. Joitakin tällaisia muutoksia lienee tulossa kohteille, jotka ovat olleet tyypittelyn rajatapauksia. YTR:n jäseniltä toivotaan esityksiä kohteiden uudelleenrajausta varten. Asiaa voidaan käsitellä seuraavassa YTR:n kokouksessa ja rajaustarpeista tulee olla yhteydessä Taina Hammariin. 7. Kuuleminen vesistötulvariskien alustavasta arvioinnista Tuulikki Miettinen esitteli vesistötulvariskien alustavasta arvioinnista pidettävää kuulemisesta (liite 5).

4/5 Tulvariskien hallintasuunnitelma päivitetään kuuden vuoden välein. Nyt kuultavana on ehdotus Pohjois-Savon merkittäviksi tulvariskialueiksi. Kuulemisasiakirjat ovat saatavilla sähköisesti osoitteesta: www.ymparisto.fi > Pohjois-Savo > Vesivarojen käyttö > Tulvat Pohjois-Savon alueella ei esitetä kohteita, jotka olisivat merkittäviä tulvariskialueita. Muihin tulvariskialueisiin on kuitenkin esitetty kuusi kohdetta, joista merkittävimmät ovat Varkaus, Kuopio sekä Iisalmi. Varsinaiset tulvavaara- ja tulvariskikartat valmistuvat vuoteen 2013 mennessä ja koskevat kahta aluetta Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella (Kouvola/Kotka ja Jyväskylä). Kymijoen vesistön tulvariskien hallintasuunnitelma tulee olla valmiina vuoteen 2015 mennessä. Vuoksen alueelle ei esitettä yhtään merkittävää tulvariskialuetta, joten sinne ei myöskään tehdä tulvariskien hallintasuunnitelmaa. Keskustelu: - Tulvariskien arviointia tehdään karkealla pohjalla. Tulvariskien alustavassa arvioinnissa on käytetty keskimäärin kerran tuhannessa vuodessa toistuvaa tulvaa sekä maanmittauslaitoksen korkeusmallia, jonka tarkkuus vaihtelee (enimmillään korkeusmallin keskivirhe on noin 1,7 m). Patoturvallisuutta ei ole käsitelty tässä yhteydessä, koska siitä on olemassa oma lainsäädäntönsä. Vesihuoltolaitokset on huomioitu kartoituksessa ja tätä voidaan tarvittaessa vielä täydentää. - Sillat ja muut vastaavat rakenteet tullaan käsittelemään ELYn Liikenne-vastuualueen toimesta. 8. Vesienhoidon kehittämisareenan esittely Tuulikki Miettinen esitteli Pohjois-Savon ELY-keskuksen strategisten painopistealueiden perusteella perustettua vesienhoidon kehittämisareenaa ja sen toimintaa (liite 6) Vesienhoidon kehittämisareenan tavoitteena on edistää vesienhoitosuunnitelmiin sisältyvien toimenpiteiden toteutumista ja ryhmän toimintaan osallistutaan hankkeen tai hankeidean kautta. Vesienhoitoareenan toiminnan kannalta on tärkeää sidosryhmien ja YTR:n osallistuminen sen toimintaan. Keskustelu: - Kehittämisareenat on tarpeellista esitellä myös verkkoympäristössä. - Suunnitteilla olevien hankkeiden tiedotusta tulee tehostaa. Nyt hankkeista on vain vähän tietoa satavilla. - Vesienhoidon suunnittelua ja yhteistyötä koskettavat web -sivut koettiin hyödylliseksi ja hyviksi. 9. Muut asiat Kokouksessa ei ollut muita käsiteltäviä asioita.

5/5 10. Seuraavan kokouksen ajankohta Seuraava kokous pidetään 20.9.2011 Maakuntasalissa 11. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15:30 Puheenjohtaja Kristina Servomaa Sihteeri Vuokko Mähönen Olemme lukeneet tämän pöytäkirjan ja todenneet sen kokouksen kulun mukaiseksi. Kuopiossa 11.5.2011 Katja Kuikka Karita Krooks

Pohjois-Savon vesienhoidon suunnittelun yhteistyöryhmän kokous 1/2011 läsnä () Heinonen-Tanski Helvi, Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry Laatikainen Tarja, Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry Hiltunen Juha, Metsäkeskus Pohjois-Savo Laitinen Jarmo, Metsäkeskus Pohjois-Savo Hujala Jukka, Metsänomistajien Liitto Järvi-Suomi ry Kainulainen Pentti, Metsänomistajien Liitto Järvi-Suomi ry Huttunen Arvi, Kiuruveden metsänhoitoyhdistys Ruotsalainen Ari, Kiuruveden metsänhoitoyhdistys Hyvärinen Jari, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Eskelinen Anu, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Kankkunen Paavo, Etelä-Kallaveden kalastusalue Mononen Jarmo, Pohjois-Savon kalatalouskeskus ry Karppinen Leena, Kaavin ja Juankosken kunta Saario Harri, Kaavin ja Juankosken kunta Kokkarinen Eero, Pohjois-Savon Vapaa-ajankalastajapiiri ry Keurulainen Aarne, Pohjois-Savon Vapaa-ajankalastajapiiri ry Koski-Vähälä Jukka, Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry Lappalainen Matti, Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry Krooks Karita, Keski-Savon ympäristötoimi Turunen Timo, Leppävirran kunta Kuikka Katja, Ylä-Savon vesistöt kuntoon hanke Laamanen Kirsi, Kuopion Vesi Liikelaitos Stjerna Marja, Kuopion Vesi Liikelaitos Laitila Seppo, Pohjois-Savon liitto Qvick Paula, Pohjois-Savon liitto Lappalainen Riitta, Suonenjoen kunta Haataja Kari, Pielavesi ja Keitele ympäristötoimi Launonen Eeva-Liisa, Itä-Suomen aluehallintovirasto (ISAVI), peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Ahonen Ulla, Itä-Suomen aluehallintovirasto (ISAVI), peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Miettinen Ilkka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Zacheus Outi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Pohjois-Savon vesienhoidon suunnittelun yhteistyöryhmän kokous 1/2011 Olander Ulla-Maija, StoraEnso Oyj Kovanen Juha, Powerflute Savon Sellu Rossi Anu, ProAgria Pohjois-Savo Valta Antti, ProAgria Pohjois-Savo Pulkkinen Eero, Iisalmen kaupunki Koukkari Erkki, Vieremän kunta Pulkkinen Eila, Kuopion kaupungin ympäristötoimi Liukkonen Pula, Kuopion kaupungin tekninen toimi (Päivi Rissanen äitiysloma 16.6.2010-) Pyykkönen Ari, Pohjois-Savon, kalatalouskeskus ry Keinonen Tuula, Pohjois-Savon, kalatalouskeskus ry Räisänen Juhani, Iisalmen kaupunki Mykkänen Eero, Lapinlahden kunta Räsänen Ari, Kaavi kunta Airaksinen Janne, Nilsiän kunta Räsänen Juha, Savon Voima Oyj Mäkeläinen Pentti, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Saarelainen Arja, Siilinjärven kunta Kainulainen Ari, Siilinjärven kunta Savolainen Juhani, MTK Pohjois-Savo Kauhanen Jari, MTK Pohjois-Savo Savolainen Tuure, Rautalammin kunta Soininen Juha, Vesannon kunta Tenhunen Pekka, Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry Ihantola Risto, Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry Torpström Heikki, Vapo Oy Energia Tähtinen Petri, Vapo Oy Energia Valta Helena, Ylä-Savon Vesi Oy Juntunen Sari, Ylä-Savon Vesi Oy Veteli Martti, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä. Tukiainen Helena, Lapinlahden kunta Virkajärvi Perttu, MTT Maaninka Saarijärvi Kirsi, MTT Maaninka

Pohjois-Savon vesienhoidon suunnittelun yhteistyöryhmän kokous 1/2011 Voutilainen Seppo, Yara Suomi Oy Torssonen Jouni, Yara Suomi Oy Takkunen Timo, Pohjois-Savon ELY keskus, E-vastuualue Lehtonen Irja, Pohjois-Savon ELY keskus, E-vastuualue Servomaa Kristina, Pohjois-Savon ELY keskus, Y-vastuualue Laukkanen Kauko, Pohjois-Savon ELY keskus, Y-vastuualue Muut osallistujat: Anne Saari, Pohjois-Savon ELY keskus, Y-vastuualue Hammar Taina, Pohjois-Savon ELY keskus, Y-vastuualue Jarmo Siekkinen, Pohjois-Savon ELY keskus, Y-vastuualue Kaisu Mikkonen, Pohjois-Savon ELY keskus, Y-vastuualue Käkelä Ilpo, Pohjois-Savon ELY keskus, Y-vastuualue Sylvi Hassinen, Pohjois-Savon ELY keskus, Y-vastuualue Tuulikki Miettinen, Pohjois-Savon ELY keskus, Y-vastuualue Veli-Matti Vallinkoski, Pohjois-Savon ELY keskus, Y-vastuualue Vuokko Mähönen, Pohjois-Savon ELY keskus, Y-vastuualue

Vesienhoidon valtakunnallinen ja alueellinen toteutusohjelma vuosille 2010-2015 Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 4.5.2011 Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 10.6.2011 1 Valtakunnallinen vesienhoidon toteutusohjelma Valtakunnallista toteutusohjelmaluonnosta esitelty YTR kokouksessa 9.11.2010 (Antton Keto / SYKE) ja käsitelty alatyöryhmissä Pohjois-Savon ELY- keskukselta ja vesienhoidon yhteistyöryhmältä yhteensä 8 sivua kommentteja toteutusohjelmaluonnoksesta 22.11.2010 mennessä (P-S yhteenveto ja VHA1 ja VHA2 yhteenvedot saatavilla) Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnallisen toteutusohjelma periaatepäätöksellä 17.2.2011 Varsinaista alueellista toteutussuunnitelmaa ei tehdä, vaan toimenpideohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutusta, vastuita ja aikatauluja tarkennetaan (sektorikohtaiset taulukot) Vesienhoidon toteutusohjelma 2010-2015 ja vuoden 2011 syyskuun loppuun mennessä tapahtuva alueellisen toteutuksen organisointi muodostavat yhdessä vesienhoidon lopullisen toteutusohjelman 10.6.2011 2 1

Maatalous Toimenpide Lisätoimenpiteet, määrä Kasvipeitteisyys (ha) 21000 Ensisijainen toteutusvastuu toiminnanharjoittajat Toteutuksen edistämisvastuu Rahoitusvastuu Pohjois-Savon "keinot" Aikataulutus tuottaja- ja neuvontajärjestöt, kunnat, ELYt, ympäristötuki, toiminnanharjoittaja RAE-hanke 2011-2014 (?), toimenpiteiden kohdentaminen painopistealueille Painottuu kuluvalle ohjelmakaudelle 2010-2013 Ravinnepäästöjen hallinta (ha) 40150 toiminnanharjoittajat tuottaja- ja neuvontajärjestöt, kunnat, ELYt, ympäristötuki, toiminnanharjoittaja RAE-hanke 2011-2014 (?), toimenpiteiden kohdentaminen painopistealueille Painottuu kuluvalle ohjelmakaudelle 2010-2013 MAATALOUS Ravinnepäästöjen tehostettu hallinta (ha) 27500 Suojavyöhyke (ha) 620 toiminnanharjoittajat toiminnanharjoittajat tuottaja- ja neuvontajärjestöt, kunnat, ELYt, ELYt, kunnat, tuottaja- ja neuvontajärjestöt ympäristötuki, toiminnanharjoittaja ympäristötuki, toiminnanharjoittaja RAE-hanke 2011-2014 (?), toimenpiteiden kohdentaminen painopistealueille suojavyöhykkeiden yleissuunnittelu melko kattava, täydennetään tarpeen mukaan Painottuu uudelle ohjelmakaudelle 2013-2015 Erityistukihaut 2010-2015 (jatkuvaa) Kosteikko (kpl) 85 toiminnanharjoittajat ELYt, kunnat, tuottaja- ja neuvontajärjestöt ympäristötuki, toiminnanharjoittaja kosteikkoyleissuunnittelu tehty 2009-2010 painopistealuella, jatketaan 2011-> Erityistukihaut 2010-2015 (jatkuvaa) Koulutus ja neuvonta (kpl vuodessa) 500 neuvontajärjestöt, kunnat, ELYt Neuvonta- ja tuottaja järjestöt, MMM,MAVI, kunnat ympäristötuki, toiminnanharjoittaja, MAVI RAE-hanke 2011-2014 (?), neuvonta- ja tuottajajärjestöt Hankkeen toteutuessa tehostetutusti 2011-2014, nykytasolla koko ajan 32010-2015 Metsätalous Toimenpide Kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteet (ha) Lisätoimenpiteet, määrä Toteutuksen edistämisvastuu Rahoitusvastuu Pohjois-Savon "keinot" Aikataulutus Metsäkeskus, MHY jne. Lannoitusten suojakaistat (ha) Ensisijainen toteutusvastuu metsänomistajat metsänomistajat Metsäkeskus, MHY jne. METSÄTALOUS Hakkuualueiden suojavyöhyke (ha) Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta (kpl) 90 metsänomistajat Metsäkeskus, MHY, MH Metsäkeskus, MHY jne. ELY (vesientila -> painopistealueet) KEMERA luonnonhoitohankkeet Suunnataan vesiensuojelulliset KEMERA hankkeet painopistealueille 2010-2015 KEMERArahoituksen mahdollistamissa puitteissa Kunnostusojituksen tehostettu vesiensuojelu (kpl) 35 Metsäkeskus, MHY, MH ELY (vesientila -> painopistealueet) KEMERA luonnonhoitohankkeet Suunnataan vesiensuojelulliset KEMERA hankkeet painopistealueille 2010-2015 KEMERArahoituksen mahdollistamissa puitteissa Koulutus ja neuvonta (kpl vuodessa) 1250 MMM, Tapio, Metsäkeskus, MHY, MH ELY (vesientila -> painopistealueet) Vielä avoinna (kuten valtakunnallisessa toteutusohjelmassakin ) Erillishanke?? 4 2

Yhdyskunnat Toimenpide Lisätoimenpiteet, määrä Ensisijainen toteutusvastuu Toteutuksen edistämisvastuu Rahoitusvastuu Pohjois-Savon "keinot" Aikataulutus YHDYSKUNNAT Viemärilaitoksen käyttö ja ylläpito (asukas) Kunnat (vesihuoltolait os) ELY-keskus Uudet siirtoviemärit (km) 74 Kunnat ELY-keskus Uudet puhdistamot (laitos) 1 Kunnat ELY-keskus Vedenkäyttäjät (vesimaksut) Vedenkäyttäjät (vesimaksut), valtion vesihuoltohankekkeet Vedenkäyttäjät (vesimaksut) Hankkeiden toteutus suunnitelmien mukaisesti Suonenjoen jvpuhdistamohankkeen toteutus Etenevät hankeaikataulujen puitteissa (valmiina 1/3) Toteutus 2014-2015 5 Haja- ja loma-asutus Toimenpide Lisätoimenpiteet, määrä Ensisijainen toteutusvastuu Toteutuksen edistämisvastuu Rahoitusvastuu Pohjois-Savon "keinot" Aikataulutus Haja-asutuksen kiinteistökohtaisten järjestelmien käyttö ja ylläpito (kiinteistö) 0 Kiinteistönomistajat Kunnat Kiinteistönomistajat Valmisteille laaja neuvontahanke (2011-2013) Erillishanke 2011-2013 Loma-asutuksen kiinteistökohtaisten järjestelmien käyttö ja ylläpito (kiinteistö) 0 Kiinteistönomistajat Kunnat Kiinteistönomistajat Valmisteille laaja neuvontahanke (2011-2013) Erillishanke 2011-2013 HAJA-ASUTUS Viemäröinnin laajentaminen hajaasutusalueille (kiinteistö) Haja-asutuksen kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät (kiinteistö) 0 0 Kiinteistönomistajat Kiinteistönomistajat Kunnat Kunnat Kiinteistönomistajat Kiinteistönomistajat Vesihuollon kehittämissuunnitelmien päivitys ja em. erillishanke Valmisteille laaja neuvontahanke (2011-2013) Erillishanke 2011-2013 Erillishanke 2011-2013 Loma-asutukseen kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät (kiinteistö) 0 Kiinteistönomistajat Kunnat Kiinteistönomistajat Valmisteille laaja neuvontahanke (2011-2013) Erillishanke 2011-2013 Koulutus ja neuvonta (kpl vuodessa) 1170 Kunnat ja SKVSY (hanke) ELY-keskus Kunnat + hankerahoitus Valmisteille laaja neuvontahanke (2011-2013) Erillishanke 2011-2013 6 3

Vesistökunnostukset, säännöstely ja rakentaminen VESISTÖKUNNOSTUS Toimenpide Pienehkön rehevöityneen järven kunnostus, selvitys (kohde) Pienehkön rehevöityneen järven kunnostus, toteutus (kohde) Suuren rehevöityneen järven kunnostus, suunnitelma (vesialueha) 15870 Suuren rehevöityneen järven kunnostus, toteutus (vesialue-ha) 15710 Erityisalueiksi nimettyjen Naturaalueiden kunnostus, toteutus (vesialue-ha) Säännöstelykäytännön kehittäminen, selvitys (kpl) Virtavesien elinympäristökunnostus, toteutus 1 sis. suunnittelun (vesimuodostuma) Kalankulkua helpottavat toimenpiteet, toteutus sis. 1 suunnittelun (kpl) Koulutus ja neuvonta (kpl vuodessa) Lisätoimenpiteet, määrä Ensisijainen toteutusvastuu 32 ELY-keskus 4 ELY, kunnat, kalastus- /osakaskunnat, yhdistykset ELY, kunnat, kalastus-ja osakaskunnat, yhdistykset ELY, kunnat, kalastus- /osakaskunnat, yhdistykset Toteutuksen edistämis vastuu Rahoitusvastuu Pohjois-Savon "keinot" Aikataulutus kunnat, kalastusalueet ELY YM, MMM, kunnat, osakaskunnat YM, MMM, kunnat, osakaskunnat YM, MMM, kunnat, osakaskunnat 3 ELY-keskus YM 1 ELY-keskus, SYKE ELY-keskus, toiminnanharjoittaja ELY-keskus, toiminnanharjoittaja ELY-keskus Kalastusalue / osakaskunnat MMM, kunnat Järvien kunnostustarveselvityksen laatiminen Suunniteltujen hankkeiden toteutus Järvien kunnostustarveselvityksen laatiminen ja mahdolliset lisätutkimukset Suunniteltujen hankkeiden toteutus Suunniteltujen hankkeiden toteutus Kiuruveden sään.kehittäminen ja muut toimenpiteet- hanke 2010-2012 (2013) 2010-2015 2010-2015 2010-2015? Valmistuu 2011 YM, MMM, kunnat Selvitykset vireillä Valmistuu 2011? YM, MMM, kunnat Selvitykset vireillä Valmistuu 2011? mm. kalastus-alueiden vuosikokoukset 7 Pohjavedet Toimenpide Lisätoimenpiteet, määrä Ensisijainen toteutusvastuu Toteutuksen edistämisvastuu Rahoitusvastuu Pohjois-Savon "keinot" Aikataulutus Suojelusuunnitelmien laatiminen/toimenpideehdotusten toteuttaminen 2 Kunnat ELY-keskus Toisen alueen seurantaryhmä perustettu 2008; Toisen alueen suunnitelma valmis 2011 POHJAVESIEN SUOJELU Toiminnanharjoittajan seurannan aloittaminen tai laajentaminen, rakenneselvitys/mallinnus Vähemmän haitalliseen liukkaudentorjunta-aineeseen siirtyminen (km) 2 toiminnanharjoittajat 10,5 toiminnanharjoittajat ELY-keskus, kunnat ELY-keskus, kunnat toiminnanharjoittajat toiminnanharjoittajat Toisen alueen seurannasta sovittu 2010; toisesta osa 1 valmis ja osa 2 suunnitteilla Toisella alueella siirry 2009 alkaen; toisella alueella siirrty 2010 (Kt75 ja Kt77) Pohjavesisuojausten toimivuuden seuranta, kunnossapito ja korjaukset (km) 8,8 toiminnanharjoittajat ELY-keskus, kunnat toiminnanharjoittajat?? 8 4

Vesienhoidon toimenpiteiden seurantajärjestelmän kehittäminen Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 4.5.2011 Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 10.6.2011 9 Taustaa Valtioneuvoston päätös 2009: vesienhoidon toimenpiteiden seurantajärjestelmä tulee valmistella 30.6.2011 mennessä yhdessä keskeisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa Toimenpiteiden toteumaa arvioidaan kolmen vuoden välein Lakisääteinen vesienhoidon toimenpideohjelmien EU - raportointi 22.12.2012 mennessä Vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien tarkistaminen 2015 Seuranta oleellista myös sidosryhmäyhteistyön ja vesienhoidon suunnittelun kehittämisen kannalta! 5

Toimenpiteiden seurantajärjestelmä Koskee ensisijaisesti vain vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjä toimia Sektorikohtainen tarkastelu (maatalous, metsätalous jne.) Sisältää nykykäytännön ja lisätoimenpiteet Toimenpiteiden määrien ja kustannusten seuranta Myös rekisterien (VEMU ja POVET) ulkopuolisten toimenpiteiden ja ohjauskeinojen seuranta jossain muodossa mukaan seurantaan Toimenpiteiden seurantajärjestelmä Tavoitteena kehittää ympäristöhallinnon HERTTAtietojärjestelmään ja OIVA-palveluun osio, jonka avulla voidaan seurata ja raportoida vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjen toimien ja ohjauskeinojen toteutumista VHS Tieto- ryhmä valmistellut sektorikohtaiset muistiot seurantamallista, yhteensä 8 kpl Mitä tietoa tarvitaan? Mistä tietoa on koostettavissa? Kuinka usein tietoa kerätään? Kuka tiedot kerää ja tallentaa? Muistiot kommenteilla ELY- keskuksilla ja vesienhoidon yhteistyöryhmillä (alatyöryhmillä) 4.3. saakka, kommentteja tuli melko vähän (lähinnä haja- ja loma-asutuksen, yhdyskuntiin ja turvetuotantoon liittyen) Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 10.6.2011 12 6

Keskeinen ongelma seurannassa toimenpiteiden kohdentaminen osa toimenpiteistä kohdistettu suoraan vesimuodostumiin esim. vesistökunnostukset, osa haja-asutuksen toimenpiteistä osa yhteistoimenpiteinä usealle vesimuodostumalle, esim. rajatulle painopistealueelle tai toimenpideohjelman osa-alueelle esim. maatalouden lisätoimenpiteet yleistetysti suuremmalle alueelle, esim. toimenpideohjelma-alueelle esim. metsätalouden toimenpiteet kohdentaminen vaihtelee suuresti toimenpidetyypeittäin ja ELY keskuksittain, kaikille sopivan järjestelmän kehittäminen haastavaa Luonnos metsätalouden toimenpideseurannaksi Toimenpide Nykytoimenpiteet Kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteet Yksikkö VEMUssa ha Tietolähde METLAn tilastoll. vuosikirja, jaetaan TPO-alueille Lannoitusten suojakaista, nykytaso ha METLAn tilastoll. vuosikirja, jaetaan TPO-alueille Hakkuualueiden suojavyöhyke, nykytaso Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta, nykytaso Lisätoimenpiteet Kunnostusojituksen tehostettu vesiensuojelu Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta erillishankkeina, lisäys Lannoitusten suojakaista, lisäys Hakkuualueiden suojavyöhyke, lisäys Tehostettu vesiensuojelusuunnittelu ha kpl ha kpl ha ha ha METLAn tilastoll. vuosikirja, jaetaan TPO-alueille METLAn tilastoll. vuosikirja, jaetaan TPO-alueille Metsäkeskus, Metsähallitus jne., ecel-taulukko Metsäkeskus, Metsähallitus jne., ecel-taulukko Ei ole ehdotettu lisätoimenpiteeksi Ei ole ehdotettu lisätoimenpiteeksi Metsäkeskus, Metsähallitus jne., ecel-taulukko Koulutus ja neuvonta tilaa/ vuosi Metsäkeskus, Metsähallitus jne., ecel-taulukko Lisätieto 1 vesienhoitokausi (ELYt keräävät tiedot) 1 vesienhoitokausi (ELYt) 1 vesienhoitokausi (ELYt) 1 vesienhoitokausi (ELYt) 1-3 vuoden välein 1-3 vuoden välein Ei ole ehdotettu lisätoimenpiteeksi Ei ole ehdotettu lisätoimenpiteeksi 1-3 vuoden välein 1-3 vuoden välein 7

Luonnos maatalouden toimenpideseuranta Toimenpide Tietolähde Lisätieto Ravinnepäästöjen hallinta Peltolohkorekisteri TIKE tiedot yhteensovitetaan SYKEssä kolmen vuoden välein ja siirretään VEMUun Ravinnepäästöjen tehostetun hallinnan lisäys Peltolohkorekisteri TIKE tiedot yhteensovitetaan SYKEssä kolmen vuoden välein ja siirretään VEMUun Kosteikkojen lisäys Peltolohkorekisteri TIKE tiedot yhteensovitetaan SYKEssä kolmen vuoden välein ja siirretään VEMUun Suojavyöhykkeiden lisäys Peltolohkorekisteri TIKE tiedot yhteensovitetaan SYKEssä kolmen vuoden välein ja siirretään VEMUun Lannan jatkokäsittelyn tehostaminen Kasvipeitteisyyden lisäys Tilakohtainen koulutus ja neuvonta Peltolohkorekisteri Kunnat ja tuottajajärjestöt, ecel-taulukko Tuottajajärjestöt, eceltaulukko TIKE tiedot yhteensovitetaan SYKEssä kolmen vuoden välein ja siirretään VEMUun Kasvipeitteisyyden lisäys pitää jakaa eri kasvipeitteisyysasteeseen kasvukauden ulkopuolella. Saatavilla osin myös peltolohkorekisteristä Maatalouden vesienhoitotoimenpiteiden toteutuksen tilanne Pohjois-Savossa 2010 8

Pohjois-Savon vesimuodostumien rajaukset ja tyypittelyn tarkastaminen YTR 4.5.2011 Taina Hammar / Pohjois-Savon ELY 10.6.2011 1 Rajaukset ja tyypittely tehdään vesien tilan arviointia varten Rajaus -> luonnonolosuhteiltaan mahdollisimman yhtenäinen vesimuodostuma (mm. syvyyssuhteet, veden väri, veden vaihdunta; lisäksi rajaus omaksi vesimuodostumaksi, jos tiedetään olevan selvästi eri luokkaa muun vesimuodostuman kanssa) Tyypittely -> Jaottelu maantieteellisten ja luonnontieteellisten ominaispiirteiden mukaan. Tyypittelyllä kuvataan pintavesien ominaispiirteet sellaisena, kuin ne ovat tai olisivat ilman ihmistoiminnan vaikutusta. 10.6.2011 2 1

Lukumäärän % osuus Pohjois-Savossa Lukumäärän % osuus koko Suomessa 0 5 10 15 20 25 Pienet humusjärvet (Ph) Pienet ja keskikok. vähähumuksiset järvet Matalat vähähumuksiset järvet (MVh) Matalat humusjärvet (Mh) Matalat runsashumuksiset järvet (MRh) Keskikokoiset humusjärvet (Kh) Suuret vähähumuksiset järvet (SVh) Suuret humusjärvet (Sh) Runsashumuksiset järvet (Rh) Runsasravinteiset ja runsaskalkkiset järvet Runsasravinteiset järvet (Rr) Runsakalkkiset järvet (Rk) Hyvin lyhytviipymäiset järvet (Lv) Pohjois-Lapin järvet (PoLa) Tarkastelusta poistettu pääosa alle 100 ha järvistä Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 10.6.2011 3 Rajauksella ja tyypittelyllä suuri vaikutus käsitykseen vesien tilasta VHS:ssä tarkoitus arvioida vesimuodostumien kokonaistila, mutta liian suurten vesimuodostumien luokittelu ei tuo riittävästi esille vesien tilan parantamistarpeita (Pohjois-Savossa rajattiin 24 uutta järvimuodostumaa) Vesimuodostuman tyyppi vaikuttaa ratkaisevasti luokan määräytymiseen, koska luokkien raja-arvot ovat tyyppikohtaisia 25 20 15 µg/l 10 5 Tyyppi vaikuttaa siihen, mikä arvo katsotaan hyväksi vesien tilan luokittelussa (esimerkkinä a-klorofyllipitoisuus). 0 Vh Ph Kh SVh Sh Rh MVh Mh MRh Rr Rk 10.6.2011 4 2

Valmistautuminen uuteen suunnittelukauteen Vesimuodostumat-tiedustelu ELY-keskuksille 12/2010 (työryhmä Karonen, Manninen, Räinä, Keto, Järvenpää, Pilke) Tarpeet, näkökohdat ja suunnitelmat järvien ja jokien rajausmuutoksille, ryhmittelylle ja pienvesien käsittelylle Kyselystä yhteenveto 5/2011 Yleisesti ottaen rajaustarpeita vähän, pienempien vesien mukaanottoa otannan ja ryhmittelyn kautta tarkastellaan Vesimuodostumien rajausohjeet kommenteille alkukesällä 2011 tekniset ohjeet alkusyksyllä 2011, rajaustyö vuoden loppuun mennessä Interkalibrointi valmistuu 12/2011 Tyypittelyn ohjeluonnos valmis 8-9/2011, tyypittely kuitenkin elää niin kauan kuin luokittelujärjestelmä kehittyy ->3/2012 Tyypittely tulee olla valmiina 6/2012 10.6.2011 5 Esilletulleet tarpeet tyypittelyn tarkistamiseksi (1) Keskihumuksinen tyyppi hankala: suuri humuspitoisuusvaihtelu ja sen myötä myös luokittelumuuttujien arvoissa laaja vaihtelu Luokittelu toimisi paremmin maantieteellisesti suppeammilla tyypeillä Alunamaat toivottu huomioitavaksi tyypittelyssä Lyhytviipymäisten järvien tyyppiä kritisoitu Pienten vesimuodostumien tyypittelyyn sopivaa järjestelmää toivottu Rajatapausten käsittelyyn toivottu ohjeistusta (esim. Pohjois- Savossa 24 rajatapausta) Tyypittelyn kehittäminen mahdollistaa luokittelun tarkentamisen niin että se kuvaa herkemmin ihmistoiminnan vaikutuksia, mutta toisaalta muutokset vaikeuttavat eri luokittelujen vertailtavuutta 10.6.2011 6 3

Esilletulleet tarpeet tyypittelyn tarkistamiseksi (2) Uudet seuranta-aineistot mahdollistavat tyypittelyn tarkistamisen osassa niitä tapauksia, joissa vesimuodostuma on ollut tyyppien rajalla Esimerkiksi Nilsiän Halunan tyyppi olisi uuden aineiston perusteella Rk kun viime luokittelussa tyyppi oli Vh. Luokituksessa tämä merkitsee seuraavaa: Aineisto 2004-2010 A-klorofylli fosfori typpi Rk-tyyppi H E E Vh-tyyppi T H/T H/T Muutoksia toteutettaessa tulee kuitenkin tarkastella varsinaisten tyypittelytekijöiden lisäksi myös esim. maaperää, muutoksille pitää olla hyvin selkeä peruste. 10.6.2011 7 Esilletulleet tarpeet tyypittelyn tarkistamiseksi (3) Seurantaohjelmat ovat tuottanut lisää tietoa tyyppien vertailuolosuhteista, merkitystä etenkin niissä tyypeissä, joissa tietoa on entuudestaan ollut vähän. Muutoksia voi tapahtua sekä vedenlaadun että biologisten tekijöiden luokkarajoissa, mutta vertailuolosuhteiden muutos ei suoraan tähän vaikuta, luokkaraja-arvojen on vastattava ihmistoiminnan aiheuttamia muutoksia vesistössä. Kuvassa punaisella rastilla on merkitty nykyisen luokittelun vertailuarvo. Kaavio: Sari Mitikka (SYKE) 10.6.2011 8 4

Kuuleminen vesistötulvariskien alustavasta arvioinnista Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 4.5.2011 Pohjois-Savon ELY-keskus, Tuulikki Miettinen 10.6.2011 1 Taustaa Direktiivi tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta (2007/60/EY) 26.11.2007 Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta (659/2010) Tarkoitus: Vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia vahingollisia seurauksia ja edistää varautumista tulviin Soveltamisala: vesistötulvat, merivesitulvat, taajamien hulevesitulvat Pohjois-Savon ELY-keskus, Tuulikki Miettinen 10.6.2011 2 1

Sisältö ja aikataulut Tulvariskien alustava arviointi 22.12.2011 Merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen 31.5.2012 (MMM) Tulvavaara- ja tulvariskikartat 22.12.2013 Vain merkittäville kohteille Tulvariskien hallintasuunnitelmat 22.12.2015 Vesistöille, joissa on yksi tai useampi merkittävä tulvariskikohde Päivitetään kuuden vuoden välein Pohjois-Savon ELY-keskus, Tuulikki Miettinen 10.6.2011 3 Ehdotus Pohjois-Savon merkittäviksi tulvariskialueiksi Julkisesti nähtävillä 1.4. 30.6.2011 www.ely-keskus.fi/pohjois-savo/tulvat Nähtävillä olevat asiakirjat Ehdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi Tausta-asiakirjat (vain netissä) Raportit Kymijoen ja Vuoksen vesistön tulvariskien alustavasta arvioinnista Lisäksi pyydetty lausuntoa kunnat, Pohjois-Savon liitto, IS-AVI, Pohjois-Savon pelastuslaitos Pohjois-Savon ELY-keskus, Tuulikki Miettinen 10.6.2011 4 2

Pohjois-Savon ELY-keskuksen ehdotuksen sisältö Merkittävät tulvariskialueet Ei esitetä nimettäväksi yhtään merkittävää tulvariskialuetta Muut tulvariskialueet Varkauden keskusta (asutus, teollisuus) Kuopion keskusta (asutus, yhteiskunnallisesti merkittävät kohteet) Iisalmen keskusta (asutus, teollisuus) Paikallisesti merkittävät kohteet: Lapinlahden, Kiuruveden ja Siilinjärven keskustat Pohjois-Savon ELY-keskus, Tuulikki Miettinen 10.6.2011 5 Vuoksen ja Kymijoen merkittävät tulvariskialueet Vuoksen vesistöalue Ei esitetä nimettäväksi yhtään merkittävää tulvariskialuetta Kymijoen vesistöalue Kaksi merkittävä kohdetta: Kymijoen alaosa (Kotka ja Kouvola) ja Jyväskylä Näille alueille laadittava tulvavaara- ja tulvariskikartat v. 2013 mennessä Kymijoen vesistölle laadittava tulvariskien hallintasuunnitelma v. 2015 mennessä Pohjois-Savon ELY-keskus, Tuulikki Miettinen 10.6.2011 6 3

Hulevesitulvariskien hallinta Kunnat vastaavat hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelusta ELY-keskus avustaa Noudatetaan soveltuvin osin samoja säännöksiä kuin vesistötulvariskien hallinnassa Alustava arviointi ja nimeäminen, tulvavaara- ja tulvariskikartat, hulevesitulvariskien hallintasuunnitelmat Kuntien tehtävä päätös v. 2011 merkittävistä hulevesitulvariskialueista (tai siitä ettei niitä ole) Kuuleminen järjestettävä MRL:n mukaisesti Pohjois-Savon ELY-keskus, Tuulikki Miettinen 10.6.2011 7 Kiitos! Lisätietoja: www.ely-keskus.fi/pohjois-savo/tulvat Pohjois-Savon ELY-keskus, Tuulikki Miettinen Litmasenlammen tulva keväällä 2006 4

Vesienhoidon kehittämisareenan esittely Pohjois-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 4.5.2011 Pohjois-Savon ELY-keskus, Tuulikki Miettinen 10.6.2011 1 Vesienhoidon kehittämisareenan tarkoitus Kehittämisareenoja perustetaan strategisten painopistealueiden tehtävien hoitamista varten Koostuvat useista kehittämistehtävistä Vesienhoidon kehittämisareenan tavoitteena on edistää vesienhoitosuunnitelmiin sisältyvien toimenpiteiden toteuttamista Areenan toimintaan osallistutaan hankkeella tai projektilla Voi olla ELY-keskuksen oma tai jonkun muun hallinnoima hanke tai projekti Pohjois-Savon ELY-keskus, Tuulikki Miettinen 10.6.2011 2 1

Vesienhoidon prosessi Rajaus ja tyypittely Painetarkastelut Luokittelu Selvitys vesienhoidon nyky- ja lisätoimenpiteistä Suojelualuerekisteri Vedenkäytön taloudelliset selvitykset Seurantaohjelma Seurannan järjestäminen VHS:n ja TPO:n päivitys Kuuleminen, sidosryhmäyhteistyö Toimenpiteiden seuranta Yhteistyöryhmä: Kristina (Tuulikki) Pj. Jari, siht. Vuokko Tulvariskien hallinta Vesienhoitoryhmät Iisalmen reitti: Vellu Nilsiän ja Juojärven reitit: Tuulikki Kallaveden Sorsaveden alue: Jarmo S Rautalammin reitti: Ilpo Pohjavedet: Jussi A Tulvadirektiivin toimeenpano Säännöstelyjen kehittäminen, toimivuustarkastelut, lupien uusiminen Vesienhoidon areena Maatalous RAE- hanke Kosteikkoyleissuunnittelu Metsätalous & turvetuotanto Pohjois-savon hanke? Jätevedet Kunnostus & säännöstely Vesihuoltoavustukset Haja-asutuksen jätevesineuvonta Vesihuollon kehittämissuunnitelmat Pohjavedet Kunnostustarveselvitys Omaehtoisen kunnostustoiminnan aktivoiminen ja ravintoverkkokunnostus pilotti? LakeAdmin? Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma - hanke Lintuvesikunnostukset Pienvesien ennallistaminen? Siirtoviemärihankkeet Pohjavesitutkimukset Järvikunnostukset Virtavesikunnostukset Vaellusesteiden poisto Ilmastoareena Yhdennetty valuma-aluetason suunnittelu Luonnon monimuotoisuus -areena Käynnissä olevat hankkeet Pohjavesien suojelusuunnitelmahanke (SKVSY) Laaditaan suojelusuunnitelmat kaikille vedenhankinnan kannalta tärkeille I-luokan pohjavesialueille II-luokan alueille tehdään riskikartoitus Monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnittelu (ELY) Valmistuneita Onkiveden alue (2009) ja Haapajärven-Kilpijärven alue (2010) v. 2011 Kiuruveden alue Kunnostustarveselvitys (ELY) Arvioidaan hyvää huonommassa tilassa olevien järvien kunnostustarpeita ja mahdollisuuksia Mukana noin 60 järveä Pohjois-Savon ELY-keskus, Tuulikki Miettinen 10.6.2011 4 2

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Suunnitteilla olevat hankkeet Ravinnehävikit Euroiksi (RAE) hanke (Savonia) Kolmen maakunnan yhteinen hanke Tavoitteita: Maatalouden vesiensuojelutoimien edistäminen neuvonnan avulla, karjalannan energiatehokas käyttö Haja-asutuksen jätevesien käsittely (SKVSY) Kiinteistökohtaisen jätevesineuvonnan toteuttaminen Mukana kaikki Pohjois-Savon kunnat LAKE-ADMIN (SYKE) Järvien kunnostuksiin liittyvien parhaiden käytäntöjen siirtäminen Euroopan eri alueiden välillä Kohdejärvi? Pohjois-Savon ELY-keskus, Tuulikki Miettinen 10.6.2011 5 Idea-asteella olevat hankkeet Metsätalouden vesiensuojelu hanke? Neuvonta, valuma-aluetason suunnittelu Onko tarpeen, kohdealue, yhteistyötahot, rahoitus? Pienvesien inventointi ja ennallistaminen? Yhteinen hanke luonnon monimuotoisuus areenan kanssa Hankkeen rajaus, sisältö, yhteistyötahot, rahoitus? Omaehtoisen kunnostustoiminnan aktivoiminen ja ravintoverkkokunnostus pilotti Kohde, yhteistyökumppanit, rahoitus? Pohjois-Savon ELY-keskus, Tuulikki Miettinen 10.6.2011 6 3

Areenaa sivuavat hankkeet ja toiminnot (esim.) Jätevedet Siirtoviemärihankkeet, vesihuoltoavustukset Vesistökunnostukset Järvi- ja virtavesikunnostukset, lintuvesikunnostukset, vaellusesteiden poisto Tulvariskien hallinta tulvakartat, tulvariskien hallintasuunnitelmat Säännöstelyjen toimivuustarkastelut Erilaiset lausunnot ja vaikutusarviot esim. lausunnot ympäristölupahakemuksista ja kaavoista Pohjois-Savon ELY-keskus, Tuulikki Miettinen 10.6.2011 7 4