Hankkeen rakentamisajaksi on arvioitu vähintään kaksi avovesikautta.

Varsinais-Suomi PÄÄTÖS Diaarinumero VARELY/9/07.04/2013 17.10.2013 Nro 13/2013 ASIA Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen HANKKEESTA VASTAAVAT Liikennevirasto, Investointitoimiala PL 33, 00521 Helsinki Rauman Satama Hakunintie 19, 26100 Rauma HANKKEEN KUVAUS Hanke Rauman sataman eteläistä Rihtniemen väylää on tarkoitus syventää 10,0 metristä 12,0 metrin kulkusyvyyteen ja leventää kapeimmilta kohdiltaan. Satama-alueen kulkusyvyys ruopataan vastaavasti 12,0 metriin. Väylän minimileveydeksi tulee 144 metriä nykyisen 120 metrin sijaan. Väylän pituus on noin 26 km. Väylä- ja satamaalueen ruoppausmassat koostuvat pehmeistä massoista 757280 m 3, kitkamaista 731280 m 3, kallioaineksesta 108510 m3 ja kuorittavista (pilaantuneet massat, haitta-ainetaso 2) maista 30975 m 3, yhteensä määrä on 1 530 385 m 3, josta kalliota on noin 150 000 m 3. Ruoppausmassa läjitetään sataman rakenteisiin ja läjitysaltaaseen. Ruoppausmassa on osin pilaantunutta. Pilaantuneet massat, joiden määrä on noin 35 000 m 3, sijoitetaan stabiloituina Sampaanalanlahden suljettuun altaaseen uuden varastokentän rakentamiseksi. Puhtaat ja ns. harmaat massat sijoitetaan Järviluodon eteläpuolelle rakennettavaan läjitysaltaaseen. Läjitysaltaan ala on noin 50 ha ja tilavuus noin 3 000 000 m 3 tasolle +1,0. Läjitysaltaan penkereet rakennetaan tasolle +2,0. Läjitysaltaan rakentamisella varaudutaan myös muiden imuruopattujen vesipitoisten massojen sijoittamiseen. Väylän syventäminen on tarpeellista meriturvallisuuden, ympäristösyiden (mm. öljyonnettomuusriskien pieneneminen, laivaliikenteen päästöjen väheneminen) ja kuljetustaloudellisten seikkojen vuoksi. Hanke liittyy Rauman sataman kehittämiseen. Hankkeella on suuri merkitys väylän käytettävyydelle, kuljetustaloudelle ja meriturvallisuudelle. Hankkeen pääasiallinen hyöty syntyy laivausten (erityisesti nestelaivausten) eräkoon kasvattamisella saatavaan kuljetuskustannusten alenemiseen. Hankkeen rakentamisajaksi on arvioitu vähintään kaksi avovesikautta. Ympäristö Rauman satama sijaitsee Selkämeren edustalla Rihtniemen ja Haapasaaren välissä. Rauman satamaan johtava eteläinen Rihtniemen väylä sijoittuu Rauman saa- VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖ JA LUONNONVARAT Vaihde 0295 022 500 kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi fax (02) 230 0009 www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi Itsenäisyydenaukio 2, PL 523, 20101 Turku

2/9 riston eteläpuolelle Rauman kaupungin edustan vesialueelle. Suunniteltu 12 metrin väylä noudattaa nykyistä Rauman 10 m väylän (Rihtniemi) linjausta, joka kulkee kolmena linjana Rauman eteläisen saariston läpi. Väylä kulkee Rihtniemen jatkeena olevan matalikon halki ruopattuna ja osittain louhittuna uomana. Hankealue on olemassa olevaa satama- ja väyläaluetta ja kaavoitettu pääsääntöisesti tähän käyttöön. Rauman edustan merialueen saaristossa on jonkin verran kesäasutusta. Rauman edustan merialue on melko avointa saaristoa, jota rikkovat luoteeseen suuntautuvat niemet ja saaret. Yleisvirtaus kulkee Selkämerellä rannikon suuntaisesti etelästä pohjoiseen. Paikallisesti ja hetkellisesti virtaussuuntiin vaikuttavat useat tekijät. Avovesikaudella veden vaihtuvuus on yleensä hyvä. Rauman edustan merialuetta kuormittavat lähinnä puunjalostusteollisuuden ja Rauman kaupungin edustan jätevedet. Merialue kuuluu rehevyystasoltaan suurimmaksi osaksi luokkaan lievästi rehevä. Rihtniemen väylän alueella veden yleinen käyttökelpoisuus on luonnehdittu hyväksi ja sataman vesialueilla pääosin tyydyttäväksi. Sampaanalanlahti sijaitsee Rauman kaupungin Sampaanalan kaupunginosassa. Lahden molemmin puolin on tehdasaluetta, jolla sijaitsee paperi- ja sellutehdas, voimalaitos, jätevedenpuhdistamo sekä kansikonetehdas. Lahti on matala eikä sillä ole virkistysarvoa. Sitä on pohjukasta täytetty aikaisempien lupapäätösten mukaisesti muun muassa ruoppausmassoilla ja rakennusten purkumateriaaleilla. Sampaanalanlahden täyttämiseen on viimeksi 28.3.2011 aluehallintovirastosta myönnetty lupa UPM Kymmene Oyj:lle. Rauman sataman edustan sedimenttitutkimusten mukaan sataman edustan sedimentit ovat pilaantuneet lähinnä kuparilla ja tributyylitinalla. Pilaantuneen alueen on havaittu yltävän osittain myös väylän alueelle. Kuten Saaristomeren alueella, myös Rauman merialueella pohjaeläimistö on muuttunut 1980-luvun jälkeen varsinkin ulommalla merialueella ja pohjan laatu on arvioitu lievästi reheväksi. Rauman edustan merialueella harjoitetaan ammatti- ja vapaa-ajan kalastusta. Merialuetta käytetään myös pienveneilyyn. Lähin Natura 2000 verkostoon kuuluva alue on Rauman saaristo -niminen Naturaalue (FI0200073, SCI). Alue rajautuu etelässä nykyiseen Rauman 10 metrin väylään. Alue on merilinnustolle tärkeää lisääntymis- ja levähdysaluetta. Alueen suojeluperusteina ovat mm. riutat, rannat sekä rantakasvillisuus. Natura-alue ulottuu väylän ruoppauskohteeseen Hylkikartan saarten (luonnonsuojelualue) kohdalla. Saarten lähimmät rannat sijaitsevat noin 300 metrin päässä ruoppauskohteesta. Saaret ovat muun muassa linnuston suojelualuetta. Seuraavaksi lähinnä ruoppauskohteita oleva Natura-alueeseen sisältyvä saari on Santakari, jonka etäisyys on noin 700 m väylän ruoppauskohteesta. Suunniteltu läjitysalue sijoittuu noin 4 kilometrin etäisyydelle Natura-alueesta. Väylä ja näin ollen ruopattavaksi suunniteltu alue sijoittuu n. 1,5 km matkalta Selkämeren kansallispuiston alueelle. ELY-keskuksen tietojen mukaan Järviluodon eteläpuolelle suunnitellun läjitysalueen ja väylän läheisyydessä on uhanalaisen lajin esiintymä ja etäämmällä kaksi esiintymää.

3/9 Järviluodon läjitysalueen pohjoispuolelle sijoittuu kaksi puolustusvarustukseen liittyvää maanpäällistä muinaisjäännöstä. Väylästä noin 1 km etäisyydelle sijoittuu valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde Santakarin Pooki. Väylästä kahden kilometrin etäisyydelle tai etäämmälle sijoittuu kaksi vedenalaista muinaisjäännöstä. Hankealueen läheisyyteen 1 km:n vyöhykkeelle sijoittuu 33 vapaa-ajan rakennusta ja 468 asuinrakennusta. Lähimmät vapaa-ajan rakennukset sijoittuvat Järviluodon läjitysalueen pohjoispuolelle ja lähimmät asuinrakennukset Sampaanalaan. Hankkeen ympäristövaikutukset Hankkeella on ympäristövaikutuksia, jotka liittyvät vesistöön, maisemaan, luontoon ja viihtyvyyteen. Hankkeen keskeisimmät ympäristövaikutukset muodostuvat rakentamisaikaisista vaikutuksista; vesien samentumisesta ym. vesistöön kohdistuvista vaikutuksista, melusta, maiseman muuttumisesta ja luontoon kohdistuvasta vaikutuksesta. Väylän käyttöön liittyvät vaikutukset eivät merkittävästi muutu. Läjitysten vaikutuksesta maisema muuttuu pysyvästi sekä Sampaanalanlahden että Järviluodon eteläpuolelle sijoitettavan pengerretyn altaan vuoksi. Rauman sataman edustan merialueen ja maa-alueen toimintojen ympäristöön kohdistuvista vaikutuksista on vuosien mittaan kertynyt monipuolisesti tietoa. Hanketta varten on tehty pilaantuneiden massojen sijoitusvaihtoehtojen riskinarviointi (2009) ja Natura-arviointi (2011). Sataman laajennushankkeesta tehty ympäristövaikutusten arvioinnissa (2009) on selvitetty samantyyppisten toimintojen vaikutuksia. Yleisesti ruoppaus- ja läjitystyöt aiheuttavat vedessä sameuden ja kiintoainepitoisuuden nousua, hapen kulumista ja ravinnepitoisuuksien sekä rehevyystason nousua. Pohjasedimentistä voi lisäksi liueta raskasmetalleja tai muita toksisia aineita veteen ja pohjaeläimistö tuhoutuu työkohdealueilta. Kiintoaineen sedimentaatio yleensä lisääntyy ruoppaus- ja läjitysalueiden läheisyydessä. Kuorittavilla väyläalueilla ja satama-altaassa ruoppausmassat ovat laajalti pilaantuneet nikkelillä, kuparilla ja tributyylitinalla sekä vähäisemmässä määrin muilla raskasmetalleilla, PCBja PAH-yhdisteillä. Kupari on myrkyllisintä simpukoille ja leville. Nikkelillä on ekologisia vaikutuksia mm. eliöiden määrän ja diversiteetin vähenemiseen. TBT:lle herkimmäksi eliöryhmäksi on todettu nilviäisiin kuuluvat simpukat ja osterit ja se kertyy helposti myös kaloihin. TBT vaikuttaa myös lintujen lisääntymiseen Ihmiset voivat altistua TBT:lle ravinnon kautta. Pilaantuneen pohjasedimentin muutkin haittaaineet saattavat ruopattaessa ja läjitettäessä vapautua ja rikastua ravintoketjun kautta kaloihin. Samentuminen ulottuu noin 300 500 metrin päähän työkohteista. Samentumista aiheutuu ruoppausalueilla, läjitysalueella sekä vuotoina kuljetusproomuista ruoppausmassojen kuljetuksen aikana. Yksittäisen läjityskuorman aiheuttama sameusvaikutus ulottuu tyypillisesti joidenkin satojen metrien etäisyydelle läjityspisteestä. Hienojakoisen ruoppausmassan voi kulkeutua laajemmalle alueelle virtausten mukana. Laskeutuvan aineksen määrän kasvaessa pohjaeläimistö vähenee huomattavasti tai tuhoutuu hautautuessaan kiintoaineksen alle. Pehmeiden massojen ruoppauksissa liukenee ravinteita, mikä on omiaan kiihdyttämään rehevöitymistä. Veden kiintoainepitoisuuden nousun aiheuttama lisääntynyt sedimentaatio voi haitata kalojen kutua sekä pohjaeläinten ja kasvien (esim. rakkolevä) lisääntymistä. Eläimistön toipuminen kestää yleensä 1 3 vuotta. Eläimistön puuttuminen voi paikallisesti vaikuttaa kalojen ravinnon saantiin. Rihtniemen väylän työkohdealueilla veden sameus ja kiintoainepitoisuus tulevat nousemaan vesistötöiden aikana erityisesti sataman läheisyydessä, jossa ruopattavat massat ovat hie-

4/9 nojakoisia. Merkittävä osa (2 10 %) ruopattavasta materiaalista suspendoituu ruoppauksen aikana. Ruoppaustöiden aiheuttaman samentumisen ja kiintoaineksen mukana kulkeutuvien metallipartikkelien oletetaan kulkeutuvan korkeintaan kilometrin päähän ruoppauskohteesta mm. veden virtausolosuhteista riippuen. Ruoppaustoimenpiteet saattavat hetkellisesti nostaa kuparin, nikkelin ja TBTyhdisteiden pitoisuuksia suspendoituneessa aineksessa. Luontoarvojen kannalta vaikutuksina ilmenevät mahdollinen vedenalaisten riuttojen liettyminen, rakkoleväkasvustojen peittyminen sekä töiden aiheuttama lintujen pesinnän ja ruokailun häiriintyminen työkohteiden läheisyydessä. Samentuma todennäköisesti aiheuttaa rakkoleväkasvuston taantumista töiden aikana 300 metrin päässä työkohteista. Leväkasvusto palautuu ennalleen nopeasti töiden päätyttyä. Räjäytystyöt voivat aiheuttaa rajallisia kalakuolemia ja kalojen karkkoamista. Suurella todennäköisyydellä vesistötyöt likaavat pyydyksiä ja vaikuttavat saalismääriin työkohteiden läheisillä pyyntipaikoilla. Uimiseen, veneilyyn ja luonnossa liikkumiseen ei hankkeella oleteta olevan huomattavia vaikutuksia. Väylää tulevaisuudessa käyttävät nykyistä suuremmat alukset lisäävät aallonmuodostusta väylän lähialueilla. Ruoppaus- ja läjitystyö aiheuttaa melua. Melu ei merkittävästi poikkea sataman tavanomaisen toiminnan aiheuttamasta. Melu työkohteilla saattaa kuitenkin haitata esim. loma-asukkaita tai saaristolaisia. Satamaympäristö rakentuu mittakaavaltaan suurista elementeistä. Läjitystoiminta sekä Järviluodossa että Sampaanalassa muuttaa maisemaa pysyvästi. Nykyisillään Rauman satama näkyy erityisesti lounaaseen. Läjitysalueen laajuus erityisesti Järviluodossa sekä sen aiheuttama maisemallinen vaikutus on huomattava. ASIAN KÄSITTELY Vireilletulo ja lisäselvitykset Kuuleminen Liikennevirasto ja Rauman Satama ovat 18.6.2013 yhteisesti pyytäneet kannanottoa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, tuleeko hankkeeseen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Rauman kaupungin ympäristölautakunta on antanut lausunnon. Lausunnon mukaan erillinen ympäristövaikutusten arviointi ei ole tarpeen. RATKAISU JA PERUSTELUT Arviointimenettelyn soveltamista koskeva ratkaisu ja perustelut Hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä.

5/9 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVAL) 4 :n mukaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöön paneminen edellyttää arviointia taikka joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin edellä tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, arviointimenettelyä edellyttävien hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa YVA-asetuksen 7 :n mukaisesti otetaan lisäksi huomioon 1. hankkeen ominaisuudet, kuten a) hankkeen koko; b) yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa, c) luonnonvarojen käyttö, d) jätteiden muodostuminen, e) pilaantuminen ja muut haitat, f) onnettomuusriskit ottaen erityisesti huomioon käytettävät aineet ja tekniikat, 2. hankkeen sijainti, kuten a) nykyinen maankäyttö; b) alueen luonnonvarojen suhteellinen runsaus, laatu ja uudistumiskyky, c) luonnon sietokyky (esim. kosteikot, luonnon- ja maisemansuojelualueet, alueet joilla ympäristön tilaa kuvaavat ohjearvot on jo ylitetty, tiheään asutut alueet, historiallisesti, kulttuurisesti tai arkeologisesti merkittävät alueet), 3. vaikutusten luonne, kuten a) vaikutusalueen laajuus ottaen huomioon vaikutuksen kohteena olevan väestön määrä, b) valtioiden rajat ylittävä vaikutus, c) vaikutuksen suuruus ja monitahoisuus, d) vaikutuksen todennäköisyys, e) vaikutuksen kesto, toistuvuus ja palautuvuus. YVA-asetuksen 6 :ssä luetellaan hankkeet, joihin sovelletaan arviointimenettelyä. YVA-asetuksen kohdan 9) liikenne mukaan arviointimenettelyä edellyttävät mm. f) pääosin kauppamerenkulun käyttöön rakennettavat meriväylät, satamat, lastaus- tai purkulaiturit yli 1 350 tonnin aluksille ja g) yli 1 350 tonnin aluksille rakennettavat kanavat, alusliikenteen sisävesiväylät tai satamat. Suunnitellun hankkeen ympäristövaikutusten merkittävyyttä arvioidaan yllä todettuihin YVA-asetuksen 7 :n harkintakriteereihin perustuen. Hankkeen ominaisuudet Väylän syventäminen toteutetaan 26 km matkalla 10 metristä 12 metriin. Väylän leveys kasvaa 120 metristä 144 metriin. Väylän syventämisestä aiheutuu varsin suuri ruoppausmassamäärä, 1 530 385 m 3. Hanke on varsin mittava. Hankkeen luonnonvarojen käyttö on optimoitu; ruopattava kiviaines hyödynnetään läjitysaltaan ja sataman rakenteissa. Louhitut kiviainesmassat sijoitetaan Järviluodon eteläpuolelle rakennettavan altaan penkereeseen ja sataman täyttöihin. Ruopattavista pehmeistä massoista puhtaat ja ns. harmaat massat sijoitetaan em. pengerrettävään altaaseen. Osa massoista on luokiteltu pilaantuneiksi. Niiden läjitys toteutetaan Sampaanalan lahteen. Sampaanalanlahden läjitykselle (täytölle) on UPM Kymmene Oyj:lle myönnetty lupa varastokentän rakentamiseen jätemateriaalilla. Vaikka lupa ei sellaisenaan kata stabiloidun ruoppausmassan sijoittamista kenttään, itse täyttö maisema- ja muine vaikutuksineen on Sampaanalan lahden osalta lähtökohtaisesti hyväksytty. Täyttöön saadaan luvan mukaan käyttää myös ruoppausmassoja. Hankkeella on yhteisvaikutuksia Rauman sataman laajennushankkeen ja satamassa tehtävien vähäisempien muutostöiden kanssa sekä tavanomaisen satamatoiminnan kanssa.

6/9 Hankkeessa ei läjitettävine ruoppausmassojen lisäksi synny jätteitä. Rakennustyön aikana aiheutuu päästöjä ilmaan, melua kallion räjäytyksistä ja työkoneista sekä vesistön samentumista sekä mm. vaikutuksia kalastolle. Väylän käytössä tapahtuvat muutokset eivät lisää ympäristön pilaantumista merkittävästi. Ruoppaus- ja läjitystöiden aiheuttavat vedessä sameuden ja kiintoainepitoisuuden nousua, hapen kulumista ja ravinnepitoisuuksien sekä rehevyystason nousua. Pohjasedimentistä voi lisäksi liueta raskasmetalleja tai muita toksisia aineita veteen, ja pohjaeläimistö tuhoutuu työkohdealueilta. Kiintoaineen sedimentaatio lisääntyy ruoppaus- ja läjitysalueiden läheisyydessä. Veden samentumisen ja kiintoainepitoisuuden nousun aiheuttama lisääntynyt sedimentaatio voi haitata kalojen kutua sekä pohjaeläimistön ja kasvien (esim. rakkolevät) lisääntymistä. TBT-yhdisteiden ja muiden haittaaineiden aiheuttama riski vesieliöstölle jää todennäköisesti pieneksi, sillä em. aineiden pitoisuus ei nosta vesieliöstön kroonista riskitasoa, jos läjitysallas rakennetaan asianmukaisesti. Onnettomuusriskit ruoppaus- ja läjitystyössä eivät ole merkittäviä. Kuljetusten öljyvahinkoriski ei kasva. Yleisvirtaus kulkee Selkämerellä rannikon suuntaisesti etelästä pohjoiseen. Avovesikaudella veden vaihtuvuus on yleensä hyvä. Pilaantuminen ja muut haitat eivät muodostu merkittäviksi. Hanke muuttaa maisemaa. Järviluodon eteläpuolelle louhepenkereen sisään tehtävä puhtaiden ja harmaiden massojen läjitys muodostaa käytännössä uutta maaaluetta 50 ha ja muuttaa merkittävästi maisemaa. Näkymä merelle muuttuu oleellisesti. Maiseman muutosvaikutus kohdistuu lähinnä satama- ja teollisuuskäytössä olevaan, ennestään suuria elementtejä käsittävään alueeseen. Maisemallinen vaikutus näkyy aivan lähimaisemassa, mutta vaikutus hankkeen sijainnista sataman läheisyydestä johtuen ei ulotu kovinkaan etäälle. Hankkeen vaikutus on pitkäaikainen. Muutos maisemassa on myös sataman laajentumisen vuoksi odotettavissa. Lähialueen asukkaisiin kohdistuva vaikutus koostuu lähinnä melusta ja veden samentumisesta. Uimiseen, veneilyyn ja luonnossa liikkumiseen ei hankkeella oleteta olevan huomattavia vaikutuksia. Melu työkohteilla saattaa kuitenkin haitata esim. loma-asukkaita tai saaristolaisia. Väylää tulevaisuudessa käyttävät nykyistä suuremmat alukset lisäävät aallonmuodostusta väylän lähialueilla. Hankkeen sijainti Hanke sijoittuu olemassa olevalle väylä- ja satama-alueelle. Hankkeen vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön jää vähäiseksi. Alueen luontoarvojen kannalta hankkeen vaikutus ei todennäköisesti muodostu merkittäväksi. Lähin Natura 2000 verkostoon kuuluva alue on Rauman saaristo - niminen Natura-alue (FI0200073, SCI). Alue rajautuu etelässä nykyiseen Rauman 10 metrin väylään. Natura-alue ulottuu väylän ruoppauskohteeseen Hylkikartan saarten (luonnonsuojelualue) kohdalla. Saarten lähimmät rannat sijaitsevat noin 300 metrin päässä ruoppauskohteesta. Saaret ovat muun muassa linnuston suojelualuetta. Seuraavaksi lähinnä ruoppauskohteita oleva Natura-alueeseen sisältyvä saari on Santakari, jonka etäisyys on noin 700 m väylän ruoppauskohteesta. Suunniteltu läjitysalue sijoittuu noin 4 kilometrin etäisyydelle Natura-alueesta. Väylä eli ruopattavaksi suunniteltu alue sijoittuu n. 1,5 km matkalta Selkämeren kansallispuiston alueelle. ELY-keskuksen tietojen mukaan Järviluodon eteläpuolelle suunnitellun läjitysalueen ja väylän läheisyydessä on uhanalaisen lajin esiintymä ja etäämmällä kaksi esiintymää.

7/9 Hanke ei sijoitu kulttuurihistoriallisten arvojen kannalta merkittävälle alueelle. Järviluodon läjitysalueen pohjoispuolelle sijoittuu kaksi puolustusvarustukseen liittyvää maanpäällistä muinaisjäännöstä, väylästä noin 1 km etäisyydelle valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde Santakarin Pooki ja väylästä kahden kilometrin etäisyydelle tai etäämmälle sijoittuu kaksi vedenalaista muinaisjäännöstä. Vaikutusten luonne Varsinaiselle hankealueelle ei sijoitu asutusta. Hankealueen läheisyyteen 1 km:n vyöhykkeelle sijoittuu 33 vapaa-ajan rakennusta ja 468 asuinrakennusta. Lähimmät vapaa-ajan rakennukset sijoittuvat Järviluodon läjitysalueen pohjoispuolelle ja lähimmät asuinrakennukset Sampaanalaan. Toiminnassa ruoppaus- ja läjitysaika eli rakentamisaika on vähintään kaksi avovesikautta. Väylän käyttö on jatkuvaa eikä käytössä tapahdu oleellisia muutoksia. Rakentamisaikaisista vaikutuksista osa on palautuvia, kuten veden samentumisvaikutus ja siitä seuraavat vaikutukset. Väylän käytöstä aiheutuva veden sekoittuminen ja samentuminen on kuitenkin jatkuvaa. Yhteenveto Suunniteltu hanke kokonaisuutena arvioiden ja ottaen huomioon sen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne, hankkeen toteuttaminen ei todennäköisesti aiheuta laajuudeltaan ja laadultaan YVA-asetuksen hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Hanke on kokoluokaltaan huomattava. Se ei kuitenkaan vaikutuksiltaan ole kokonaisuudessaan rinnastettavissa uuden väylän tai sataman rakentamiseen tai kooltaan vastaavan hankkeen muutokseen, ts. asetuksen hankeluettelon mukaisen hankkeen vaikutuksiin. Arviointimenettelyä ei siten ole tarpeen soveltaa hankkeeseen. Sovelletut säännökset Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 muutoksineen) 4, 6 ja19 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006 muutoksineen) 4, 5, 6 ja 7 Hallintolaki (434/2003) 60 MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Turun hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Turun hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Valitusosoitus on liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea muutosta valittamalla. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä

8/9 ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan. Vastuualueen johtaja Risto Timonen Ylitarkastaja Seija Savo PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Liikennevirasto/investointitoimiala saantitodistuksin, suoritemaksutta Jäljennös päätöksestä Rauman Satama Rauman kaupungin ympäristölautakunta Ympäristöministeriö Päätöksen nähtävillä olo Kuulutus on nähtävänä Rauman kaupungin ilmoitustaululla ja päätös on nähtävänä Rauman kaupungintalolla, Kanalinranta 3, Rauma ajalla 21.10 4.11.2013 sekä sähköisesti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kotisivuilla www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi. Liite Valitusosoitus

9/9 Liite elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen saa hakea muutosta Turun hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tavallisella kirjeellä toimitetussa tiedoksiannossa vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Asian katsotaan tulleen viranomaisen tietoon kuitenkin kirjeen saapumispäivänä. Todisteellisesti toimitetussa tiedoksiannossa tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus. Milloin kysymyksessä on sijaistiedoksianto, päätös katsotaan tiedoksi saaduksi kolmantena päivänä tiedoksiantotodistuksen osoittamasta päivästä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä on ilmoitettava: * valittajan nimi ja kotikunta * jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, on myös tämän nimi ja kotikunta ilmoitettava * postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa * päätös, johon haetaan muutosta * miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi * perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava muutoin kuin sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: * elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä * todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta * asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle * asiamiehen valtakirja, asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoastaan, jos valitusviranomainen niin määrää * toimitettaessa valituskirjelmä sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituskirjelmän toimittaminen perille Valituskirjelmä on toimitettava Turun hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, lähetin välityksellä, postitse tai sähköisesti. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava käytettävissä hallinto-oikeuden vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä valitusajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Turun hallinto-oikeuden yhteystiedot: Postiosoite: PL 32, 20101 Turku Käyntiosoite: Sairashuoneenkatu 2-4 Puhelin: 029 56 42400 Telefax: 029 56 42414 Sähköposti: turku.hao@oikeus.fi Aukioloaika: 8.00-16.15 (tavallinen / todisteellinen tiedoksianto)