Hämeen liitto km, versio 2007-05-02 Kanta-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020
Sisällys 1 Maakunnan klusterikehitys 3 2 Elinkeinorakenteen muutos 16 3 Ammattirakenteen muutos 18 4 Ammattirakenne-ennusteiden perusteet 20 5 Poistumat työvoimasta 37 6 Uuden työvoiman tarve 39 7 Ammatti-koulutus -avaimet 40 8 Koulutettujen tarve koulutus-aloittain ja asteitta 42 9 Työelämän tarve muunnettuna aloittajatarpeiksi 43 10 Nuorisoikäluokkaan suhteutettu aloittajatarve 45 11 Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Uudenmaan työvoima- ja koulutustarpeet 46 12 Aloituspaikkatavoitteiden näkökulmia 47 13 Liiteaineistot 49 1
Saate Tähän raporttiin on koottu Kanta-Hämeen KESU2012-ennakointiin liittyvät aineistot: 1. Klusteri-ennakointi 2. Elinkeino- ja ammattirakenne-ennusteet 3. Työvoima- ja koulutustarve-ennusteet Klusteriennakoinnin tarkoitus on enne muuta tunnistaa tuotannosta kehittyvimmät alueet ja näistä vieläpä ne joita maakunnassa halutaan kehittää. Toinen klusteriennakoinnin tavoite on tunnistaa työelämässä tapahtuvat murrokset ja näiden jälkeinen tulevaisuus. Kolmas keskeinen näkökulma on liikkeen tunnistaminen siinä missä toimialaennakointi painottuu rakenteiden ennakointiin. Liikkeellä tarkoitetaan ennen muuta tuotannon, työn ja osaamisen liikkumista globaalilla tasolla, mihin sisältyvät keskeisesti suomalaisten investoinnit muihin maihin, ulkomaiset investoinnit Suomeen, kansainväliset tuotantoketjut, tuotannon ulkoistaminen muihin maihin sekä alihankinta Suomessa ja kansainvälisesti. Opetushallinnon KESU2012-ennakointi perustuu toimialaennakointiin (28 toimialaa), missä painopiste on elinkeino- ja ammattirakenteen muutoksen ennustamisessa. Kyseessä on painotetusti trendiennusteista, joita on laadittu kaksi eli niin sanottu peruskehitys ja tavoitekehitys. Klusteriennakointia tarvitaan etenkin siksi, että tuotannon rakenteet ja tuotantoverkostot muuttuvat muutoin usein melko näkymättöminä trendien takana. Toisin sanottuna työelämän muutoksen ymmärtäminen edellyttää klusteriajattelua. Rakennemuutokset täydennettynä poistumatiedoilla muunnetaan vuosittaiseksi uuden työvoiman tarpeeksi, mistä johdetaan edelleen vuosittaiset koulutuksen aloittajatarpeet. Täten laskentaketju sisältää elinkeino- ja ammattirakenne-ennusteen lisäksi ammattikoulutus-avaimen sekä koulutuksen läpäisyä, opintojen jatkamista (moninkertainen koulutus) ja työhön osallistumista kuvaavat kertoimet. Myös työttömyys on otettu laskelmassa huomioon. Lopuksi maakunnan tarve on skaalattu 16-21-vuotiaden ikäluokkaan. Ennakointi on toteutettu huomattavan nopealla aikataululla ja suhteellisen mittavalla laskentamallilla, mistä syystä työelämän muutoksen laadulliseen ennakointiin ei ole voitu paneutua kovinkaan syvällisesti. Ennakointi jakaantui osiin: 1) Elinkeinorakenne-ennuste, joka laadittiin HEMAASU-mallilla; 2) Klusterikuvaukset, jotka kuvattiin työkirjoilla, 3) Kolmen asiantuntijaryhmän työskentely 4) Numeeristen ammattirakenne-ennusteiden laatiminen soveltaen Opetushallituksen ammattirakennetyökalua sekä 5) Opetushallituksen koulutustarvelaskelmat. Tässä raportissa kuvataan ennakoinnin osat ennen muuta taulukkojen avulla. Viitteelliset klusterikuvaukset on tuottanut ennakoinnin asiantuntija Keijo Mäkelä. Elinkeinorakenneennuste ja ammattirakenne-ennuste on laadittu Opetushallituksen ohjeiden mukaisesti Kanta-Hämeen liiton toimesta. Asiantuntijaryhmät laativat ammattirakenteen muutosarviot, jotka on sovitettu elinkeinorakenne-ennusteeseen. Poistumat, työvoimatarvelaskelmat ja näistä edelleen koulutustarvelaskelmat on laadittu Opetushallituksessa käyttäen muun muassa ammatti-koulutus-avaimissa valtakunnallisia perusteita. 2
1 Maakunnan klusterikehitys Klusterit on havainnollistettu kuvioina, joissa on kuvattu topten-periaatetta soveltaen: 1) Klusterin muutostekijät, 2) Klusterin tärkeimmät tuotteet ja palvelut, 3) Tuotantotavan muutos, 4) Klusterin kilpailukyky, 5) Klusterin avainammatit ja 6) Klusterin avainkoulutukset. Lisäksi on kuvattu yhteys KESU2012-toimialaennakoinnin mukaisiin toimialoihin ja ammattiryhmiin. Klusteria konkretisoitiin kolmella numeerisella aineistolla: 1) työllisyyden kannalta merkittävimmillä toimialatiedoilla perustuen KTM Toimiala OnLine tietokannan vuoden 2002-2004 sisältämiin yritysten henkilöstömääriin ja liikevaihdon muutokseen; ja 2) eräiden ammattiryhmien (OPH:n ammattiluokitus) taustalla olevien avainammattien ikäkorteilla (Tilastokeskuksen 5-numerotason ammattiluokitus). Klusteriennakoinnin ja toimialaennakoinnin yhteensovittaminen on jossain määrin pulmallista. Klusterit voidaan määritellä ja rajata vapaasti halutusta näkökulmasta. Toimialat taas perustuvat tiettyyn toimialaluokitukseen, mikä kattaa maakunnan koko tuotannon eli kattaa kaikki työpaikat. Jotta klusteriennakoinnissa saavutetaan riittävä kattavuus, klustereihin on sisällytetty myös sellaisia osaklustereita eli tilastollisessa mielessä alatoimialoja, jotka eivät suoranaisesti sisälly klusterin määrittelyn ideaan ja perusajatukseen, mutta jotka tuotantoverkoston näkökulmasta ovat lähellä valittua klusterin ydintä. Yhtäältä tilastollisista syistä klusteressa ei saada näkyviin tuotantoverkoston kaikkia eri toimialoihin sisältyviä osia. Klusterikuvauksissa on esitetty myös numeeriset arviot asteikolla -5 +5 eri tekijöiden merkityksestä klusterikehitykselle. Luvut on ymmärrettävä suhteellisen tulkintoina verrattuna toisaalta vastaaviin muihin tekijöihin kussakin osiossa ja suhteessa tilanteeseen muissa klustereissa. Esimerkiksi T&K-toiminnan merkitys vaihtelee verrattaessa klusterin sisäisiä kilpailutekijöitä tai verrattaessa eri klustereita keskenään. Kaikkiaan tässä esitettyjä numeerisia arvioita on pidettävä viitteellisinä ja ensi askeleina klusteriennakointia sovellettaessa ensimmäistä kertaa koulutuksen määrällisen ennakointiin. Suhteellisen myönteiset klusteriarviot on esitetty siitä lähtökohdasta, että maakunnassa sitoudutaan klusterien kehittämiseen ja ennakointi on täten nimenomaan tulevaisuuden tekemistä. Tosin sanottuna arviot sisältävät mahdollisuuden ja potentiaalin klusterin kehittymiselle. Mikäli arviot olisi kuvattu ennusteina ja suhtautuen klusterikehittämiseen passiivisesti, arviot olisivat todennäköisesti huomattavasti pessimistisempiä. 3
Ympäristöliiketoiminnan klusteri ASETELMA 1.2 Ympäristöklusterin kehitysmahdollisuudet 01Ympärisöliiketoiminta Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä 9 Sähkö, kaasu- ja vesihuolto asteikolla -5 +5 A. Markkina-alueet 17 Kiinteistönhoito sekä siivous ja ympäristöhuolto - Maakunta 5 2 Metsätalous ja -teollisuus - Muu Suomi 4 5 Kemiallisten yms. tuotteiden valmistus - EU ja lähialueet 3 6 Koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistus - Globaali markkina 2 10 Rakentaminen B. Tuotteet ja palvelut 1. Ympäristörakentaminen 4 2. Kaivannaistoiminta 2 3. Energian tuotanto ja jakelu 2 4. Vesihuolto 4 '5. Jätehuolto 4 6. Kierrätys, tavarat, raaka-aineet 3 7.Ympäristöteknologian tuotanto 3 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 4 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Koneenkäyttötyö 4 - Maapallon väestön kasvu 2 -- alihankinta Suomessa 2 - Kuljetustyö 4 - Väestön ikääntyminen 3 -- globaali alihankinta 2 - Ympäristöasiantuntijat 3 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 5 - Ulkoistaminen 2 - Yrittäjät, liiketoiminta-osaajat 4 - Globaali energiapeli 5 - Automaatio, ICT 4 - Kasvava raaka-ainepula 4 - Muu teknologia, materiaalit 4 - Syrjäytyminen ja köyhyys 1 - Energia 4 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 2 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Energiaratkaisut 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 3 - ammatillinen koulutus 4 - Kierrätysaste 5 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 3 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 3 - Päästörajoitukset 5 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 2 - T&K-panostukset 4 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 2 - työvoimakoulutus 3 '- Jätehuoltopolitiikka 4 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 3 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 5 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 5 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt 4 - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut 4 - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus 4 - Ekologisuus 5 - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus 3 - Sopeutumis- ja suojauskyky - Mielikuvat, imago, brändit 4 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 2 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 4 - Asiakasosaaminen 5 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 5 4
Valmistavan tuotannon klusterit ASETELMA 1.2 Elintarvikeklusterin kehitysmahdollisuudet 02 Elintarvikeklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä 3 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus (15, 16) asteikolla -5 +5 A. Markkina-alueet 1 Maa-, riista- ja kalatalous (01, 05) - Maakunta 4 13 Matkailu-, majoitus- ja ravitsemistoiminta (55, 633) - Muu Suomi 4 - EU ja lähialueet 3 - Globaali markkina 2 B. Tuotteet ja palvelut 1. Viljan tuotanto 4 2. Maidon ja lihan tuotanto 3 3. Muu viljely 3 4. Leipä ym. tuotteet 3 5. Lihatuotteet 3 6. Juomat 2 7. Eläinten ruoka 2 8. Bioenergia 2 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 2 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Elintarviketyöntekijät 5 - Maapallon väestön kasvu 3 -- alihankinta Suomessa, ketjut 4 - Maatalousyrittäjät 4 - Väestön ikääntyminen 3 -- globaalit verkostot, Pohjoismaat 4 - Yrittäjät 3 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 3 - Ulkoistaminen -2 - Tutkijat ja kehittäjät 3 - Globaali energiapeli 2 - Automaatio, ICT, logistiikka 4 - Teknologia-asiantuntijat 3 - Kasvava raaka-ainepula 2 - Biotekniikka, materiaalit 3 - Logistiikkatyöntekijät 4 - Syrjäytyminen ja köyhyys 2 - Energia -2 - Kansanterveys, terveellisyys 3 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 3 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Energiaratkaisut 2 - Kotimaiset yritysten investoinnit 2 - ammatillinen koulutus 4 - T&K-panostus 2 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 2 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 3 - Kansainvälistyminen, lähialueet 4 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 2 - Verotus, arvonlisävero, alkoholi 3 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 3 - työvoimakoulutus 4 - Elintarvikeomavaraisuus, turvallisuus 2 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 2 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 2 - muu aikuiskoulutus 2 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 4 2.1 Elintarviketyöntekijät - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt 4 1.1 Maatalousyrittäjät ja -työntekijät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut 3 1.2 Puutarhayrittäjät ja -työntekijät - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus 3 1.4 Maa- ja metsätalouden asiantuntijat - Ekologisuus 3 5.5 Ravitsemisalan työntekijät - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus 5 - Sopeutumis- ja suojauskyky 4 - Mielikuvat, imago, brändit 5 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 3 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 5 - Asiakasosaaminen 3 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 3 5
ASETELMA 1.3 Puuklusterin kehitysmahdollisuudet 03 Puuklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä 2 Metsätalous ja -teollisuus (02, 20, 21) asteikolla -5 +5 A. Markkina-alueet 8 Muu teollisuus (17, 18, 19, 26, 36, 37) - Maakunta 2 8.3 Huonekalujen valmistus (361) - Muu Suomi 3 - EU ja lähialueet 4 - Globaali Markkina 4 B. Tuotteet ja palvelut 1. Puun tuotanto 2 2. Bioenergian tuotanto 2 3. Sahatavara ja levytuotanto 2 4. Puusepäntuotteet 4 5. Valmistalot 4 6. Sellu 2 7. Hienopaperi 2 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 4 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Metsätyöntekijät 2 - Maapallon väestön kasvu 2 -- alihankinta Suomessa 3 - Työkoneen kuljettajat 3 - Väestön ikääntyminen 2 -- globaali alihankinta 3 - Koneenkäyttäjät 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 4 - Ulkoistaminen -3 - Puusepät 4 - Globaali energiapeli 4 - Automaatio, ICT 4 - Paperityöntekijät 3 - Kasvava raaka-ainepula 3 - Muu teknologia,materiaalit 3 - Kuljetustyöntekijät 3 - Syrjäytyminen ja köyhyys - Energia 4 - Logistiikkasuunnittelijat 2 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 3 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Energiaratkaisut 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 3 - ammatillinen koulutus 4 - Metsäpolitiikka 3 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 2 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 3 - Mekaanisen puun T&K 4 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 2 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 2 - työvoimakoulutus 3 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 3 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 2 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat -2 2.7 Puutyöntekijät ja -asiantuntijat - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt 4 2.8 Kemiallisen prosessityön työntekijät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut 3 2.9 Kemiallisen prosessityön asiantuntijat - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus 3 1.3 Metsätyöntekijät - Ekologisuus 4 1.4 Maa- ja metsätalouden asiantuntijat - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus 4 - Sopeutumis- ja suojauskyky 4 - Mielikuvat, imago, brändit 4 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 3 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 3 - Asiakasosaaminen 2 - Koulutus 2 - Valinnat, strategiat, politiikka 4 6
ASETELMA 1.4 Rakennusklusterin kehitysmahdollisuudet 04 Rakennusklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä 10 Rakentaminen (45) asteikolla -5 +5 A. Markkina-alueet 17 Kiinteistönhoito sekä siivous ja ympäristöhuolto - Maakunta 5 18 Liike-elämän tekniset palvelut - Muu Suomi 4 19 Liike-elämän kaupallis-hallinnolliset palvelut - EU ja lähialueet 2 - Globaali Markkina 1 B. Uuudis- ja korjausrakentaminen, palvelut 1. Pientalot, valmistalot, mökit 3 2. Pientalot, mökit, paikalla 4 3. Kerros- ja rivitalot 2 4. Tuotantorakennukset 2 5. Palvelurakennukset, yksityiset 4 6. Palvelurakennukset julkiset 3 7. Ympäristörakentaminen 2 8. Kiinteistöpalvelut, huolto, kauppa 4 9. Suunnittelupalvelut, hallinto 3 10. Projektivienti 2 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 2 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Rakennustyöntekijät 4 - Maapallon väestön kasvu 1 -- alihankinta Suomessa 5 - Korjausrakentajat,lvi 4 - Väestön ikääntyminen 4 -- globaali alihankinta 2 - Työnjohto 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 4 - Ulkoistaminen 2 - Projketinjohto 4 - Globaali energiapeli 4 - Automaatio, ICT 4 - Suunnittelu 3 - Kasvava raaka-ainepula 2 - Muu teknologia,materiaalit 3 - Logistiikka 3 - Syrjäytyminen ja köyhyys 2 - Energia 4 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 2 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Energiaratkaisut 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 5 - ammatillinen koulutus 5 - Kaavoitus, asuminen 4 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 3 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 4 - Kaavoitus, palvelut 4 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 2 - Väestön asuinpaikkavalinnat 3 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 2 - työvoimakoulutus 4 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 2 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 3 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 5 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt 4 3.1 Rakennustyöntekijät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut 4 3.2 LVI-asentajat - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus 3 3.3 Rakennusmaalarit - Ekologisuus 3 3.4 Rakennusalan johtajat ja asiantuntijat - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus 4 5.1 Isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät - Sopeutumis- ja suojauskyky, suhdanteet 4 5.2 Siivoustyöntekijät - Mielikuvat, imago, brändit 4 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 3 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 3 - Asiakasosaaminen 4 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 4 7
ASETELMA 1.5 Metalliklusterin kehitysmahdollisuudet 05 Metalliklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä asteikolla -5 +5 A. Markkina-alueet 4 Metallien ja metallituotteiden valmistus ( - Maakunta 3 6 Koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistus (29, 34, - Muu Suomi 4 18 Liike-elämän tekniset palvelut - EU ja lähialueet 4 - Globaali markkina 3 B. Tuotteet ja palvelut 1. Metallituotteet 3 2. Koneiden ja laitteiden komponentit 4 3. Koneet ja järjestelmät 2 4. Kulkuneuvot 2 5. Tuotantojärjestelmät ja -prosessit 2 6. Kunnossapito 3 7. Suunnittelu, T&K-palvelut 2 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 4 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Metallityöntekijät 4 - Maapallon väestön kasvu 1 -- alihankinta Suomessa 5 - Koneasentajat 4 - Väestön ikääntyminen 4 -- globaali alihankinta 4 - Koneenkäyttäjät 3 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 4 - Ulkoistaminen 4 - Logistikot 3 - Globaali energiapeli 4 - Automaatio, ICT 4 - Työnjohtajat 4 - Kasvava raaka-ainepula 4 - Muu teknologia,materiaalit 3 - Projektinjohtajat 4 - Syrjäytyminen ja köyhyys 2 - Energia 2 - Suunnittelijat 4 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 2 - Yrittäjät, liiketoimintaosaajat 5 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Energiaratkaisut 3 - Kotimaiset yritysten investoinnit 3 - ammatillinen koulutus 5 - Ulkomaisen työvoiman rekrytointi 2 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 3 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 4 - - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 3 - yliopistotutkinnot 3 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 2 - työvoimakoulutus 4 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 2 - henkilöstökoulutus 4 - Infrastruktuuri-investoinnit 2 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 4 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt 4 2.3 Metallityöntekijät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut 3 2.4 Koneasentajat - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus 3 2.5 Konetekniikan asiantuntijat - Ekologisuus 4 2.6 Työkoneiden käyttäjät - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus 2 2.13 Pakkaus- ja kokoonpanotyöntekijät - Sopeutumis- ja suojauskyky, suhdanteet 5 2.14 Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat - Mielikuvat, imago, brändit 4 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 3 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 4 - Asiakasosaaminen 3 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 2 8
ASETELMA 1.6 Elektroniikkaklusterin kehitysmahdollisuudet 06 Elekroniikkaklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä asteikolla -5 +5 A. Markkina-alueet 7 Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus - Maakunta 3 18 Liike-elämän tekniset palvelut - Muu Suomi 4 - EU ja lähialueet 4 - Globaali Markkina 3 B. Tuotteet ja palvelut 1. Anturit, mittalaitteet 3 2. Ohjausjärjestelmät,automaatio 3 3. Langattomat ratkaisut 3 4. Elektroniikan asiantuntijapalvelut 3 5. Elektroniikan kierätys 3 6. Matalaenergian tuotteet, led 3 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 4 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Elektorniikkatyöntekijät 2 - Maapallon väestön kasvu 2 -- alihankinta Suomessa 4 - Elektroniikan asiantuntijat 4 - Väestön ikääntyminen 4 -- globaali alihankinta 4 - Yrittäjät,liiketoimintaosaajat 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 3 - Ulkoistaminen -2 - Globaali energiapeli 3 - Automaatio, ICT 5 - Kasvava raaka-ainepula 3 - Muu teknologia,materiaalit 3 - Syrjäytyminen ja köyhyys 1 - Energia 3 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 2 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - T&K-toiminta 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 4 - ammatillinen koulutus 2 - Asiantuntijayrittäjyyden tukeminen 3 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 2 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 4 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 3 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 2 - työvoimakoulutus 2 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 4 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 2 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 2 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt 4 2.10 Sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut 2 2.11 Sähkö- ja elektroniikka-alan asiantuntijat - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus 4 2.14 Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat - Ekologisuus 3 - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus 2 - Sopeutumis- ja suojauskyky 5 - Mielikuvat, imago, brändit 3 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 3 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 4 - Asiakasosaaminen 3 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 2 9
ASETELMA 1.7 Muiden valmistavien mikroklustereiden kehitysmahdollisuudet 07 Muut teolliset mikroklusterit Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä asteikolla -5 +5 A. Markkina-alueet 8 Muu teollisuus - Maakunta 3 8.1 Tekstiilien, vaatteiden ja nahkatuotteiden valmistus - Muu Suomi 4 8.2 Savi-, lasi- ja kivituotteiden valmistus (26) - EU ja lähialueet 4 8.4 Muu valmistus - Globaali Markkina 3 B. Tuotteet ja palvelut 1. Teva-tuotteet, älyvaatteet 2 2. Kivi- ja lasituotteet 4 3. Käsityötuotteet 3 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 3 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Tekstii- ja vaatetustyöntekijät 2 - Maapallon väestön kasvu 2 -- alihankinta Suomessa 4 - Kivi- ja lasialan työntekijät 3 - Väestön ikääntyminen 4 -- globaali alihankinta 3 - Muotolijat, design-sunnittelijat 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 3 - Ulkoistaminen -2 - Globaali energiapeli 3 - Automaatio, ICT 3 - Kasvava raaka-ainepula 3 - Muu teknologia,materiaalit 3 - Syrjäytyminen ja köyhyys 2 - Energia 2 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 2 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - PK-yritysten tuki, perinteiset alat 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 4 - ammatillinen koulutus 3 - - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 4 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 4 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 3 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 2 - työvoimakoulutus 2 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 4 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 2 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 4 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt 3 2.2 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkatyöntekijät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut 2 9.1 Käsi- ja taideteollisuuden työntekijät - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus 4 9.2 Taiteilijat ja taidealan muut asiantuntijat - Ekologisuus 4 - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus 2 - Sopeutumis- ja suojauskyky 4 - Mielikuvat, imago, brändit 4 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 3 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 4 - Asiakasosaaminen 4 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 2 10
Palveluklusterit ASETELMA 1.9 Logistiikkaklusterin kehitysmahdollisuudet 08 Logistiikkaklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä asteikolla -5 +5 A. Markkina-alueet 14 Kuljetus (60, 61, 62, 631, 632, 634) - Maakunta 5 15 Posti- ja teleliikenne (64) - Muu Suomi 3 - EU ja lähialueet 2 - Globaali Markkina 1 B. Tuotteet ja palvelut 1. Raskaat maantiekuljetukset 3 2. Kevyet maantiekuljetukset 4 3. Rautatiekuljetukset, tavarat 4 4. Rautatieliikenne, henkilöt 4 5. Henkilöliikenne,maantiet 3 5. Vesiliikenne, matkailu 1 6. Lentoliikenne, kenttäyhteydet 2 7. Tuotannon sisäiset logistiikkapalvelut 3 8. Yksityisautoilun palvelut 2 9. Ajoneuvojen kauppa ja korjaus 2 10. Varastopalvelut, logistiikkakeskukset 4 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 1 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Ajoneuvokuljettajat 4 - Maapallon väestön kasvu 2 -- alihankinta Suomessa, muut klusterit 4 - Työkoneiden kuljettajat 3 - Väestön ikääntyminen 5 -- globaali alihankinta 1 -varastotyöntelijät 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 3 - Ulkoistaminen, Lähialueet -2 - Muut kuljettajat 3 - Globaali energiapeli 1 - Sähköiset palvelut, automaatio, ICT 3 - Logistiikkasuunnittelijat 4 - Kasvava raaka-ainepula 1 - Muu teknologia, kuljetusteknologia 3 - Syrjäytyminen ja köyhyys 4 - Energia 4 - Sähköiset palvelut - Uudet työtavat, joustotyö, työajat 2 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Energiaratkaisut, biopolttoaineet 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 4 - ammatillinen koulutus 5 - Raskaan liikenteen ajokortti-ikä 3 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 3 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 4 - Logistiikkakeskusten rakentaminen 4 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 2 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 1 - työvoimakoulutus 3 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 2 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 3 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 4 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt 4 4.1 Maaliikennetyöntekijät ja -yrittäjät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut 5 4.2 Vesiliikennetyöntekijät ja -päällystö - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus 3 4.3 Lentoliikenteen johtajat ja asiantuntijat - Ekologisuus 4 4.4 Varastotyöntekijät ja huolitsijat - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus 2 5.9 Muut palvelutyöntekijät - Sopeutumis- ja suojauskyky 4 - Mielikuvat, imago, brändit 3 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 4 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 4 - Asiakasosaaminen 2 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 3 11
ASETELMA 1.10 Matkailuklusterin kehitysmahdollisuudet 09 Matkailuklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä asteikolla -5 +5 A. Markkina-alueet 13 Matkailu-, majoitus- ja ravitsemistoiminta (55, 633) - Maakunta 3 - Muu Suomi, Pääkaupunkiseutu 4 - EU ja lähialueet 3 - Globaali Markkina 2 B. Tuotteet ja palvelut 1 Työmatkailu 4 2. Kongressimatkailu 3 3. Turismi Suomeen 3 4. Turismi Suomesta 2 5. Kulttuurimatkailu 3 6. Viihdematkailu 3 7. Urheilumatkailu 2 8. Omaismatkailu 2 9. Ravintolapalvelut 3 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 2 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Majoitustyö 4 - Maapallon väestön kasvu 1 -- yhteistyö Suomessa 4 - Siivoustyö 3 - Väestön ikääntyminen 5 -- globaali yhteistyö 3 - Ohjelmatyö 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 2 - Erikoistunut ohjelmatuotanto 3 - Ravintolatyö 4 - Globaali energiapeli, lentokustannukset 1 - Sähköiset palvelut, automaatio, ICT 3 - Kehittämis- ja innovaatiotyö 4 - Sähköiset palvelut 1 - Yksilölliset, räätälöidyt palvelut 2 - Johtamistyö 4 - Ruoan ja alkoholin verotus 4 - Kansainväliset brändiketjut 3 - Kuljetustyö, henkilöliikenne 3 3 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 2 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Vetovoimaiset kohteet 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 4 - ammatillinen koulutus 5 - Majoituksen laatu-hinta-suhde 4 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 3 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 4 - Matkailupaketit 3 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 2 - Luonto ja perinne 3 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 1 - työvoimakoulutus 3 - Matkaluinvestoinnit, julkiset 4 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 2 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 3 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 4 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt 4 5.5 Ravitsemisalan työntekijät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut 4 5.6 Majoitus- ja ravitsemisalan johtajat ja asiantuntijat - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus 2 5.7 Matkapalvelutyöntekijät - Ekologisuus 3 - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus 3 - Sopeutumis- ja suojauskyky 3 - Mielikuvat, imago, brändit 5 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 2 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 3 - Asiakasosaaminen 3 - Koulutus 2 - Valinnat, strategiat, politiikka 4 12
ASETELMA 1.10 Hyvinvointiklusterin kehitysmahdollisuudet 10 Hyvinvointiklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä asteikolla -5 +5 A. Markkina-alueet 23 Terveydenhuoltopalvelut (851, 852) - Maakunta 5 24 Sosiaalipalvelut (853) - Muu Suomi 2 27 Muut palvelut (502, 50403, 527, 93, 95) - EU ja lähialueet 2 - Globaali Markkina 1 B. Tuotteet ja palvelut 1. Perusterveydenhuolto 5 2. Erikoissairaanhoito 5 3. Sosiaalialan koti- ja lähipalvelut 5 4. Sosiaalialan laitospalvelut 5 5. Kauneus ja hyvinvointipalvelut 4 6. Lääkkeet ja teknologia 1 7. Projektivienti 2 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 1 - Verkostoituminen (klusteroituminen) Sairaanhoitajat 5 - Maapallon väestön kasvu 2 -- alihankinta Suomessa 5 - Lähihoitajat 5 - Väestön ikääntyminen 5 -- globaali alihankinta 2 - Muut sosiaalityöntekijät 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 3 - Hankinnat yrityksiltä 5 - Lääkärit 4 - Globaali energiapeli 1 - Sähköiset palvelut, automaatio, ICT 3 - Sosiaalialan ohjaajat 4 - Kasvava raaka-ainepula 1 - Muu teknologia, lääkkeet, biotekniikka 3 - Hyvinvointiammattilaiset, kauneus, liikunta 3 - Syrjäytyminen ja köyhyys 4 - Asiakaslogistiikka 4 - Yrittäjät, liiketoiminatosaajat 4 - Sähköiset palvelut - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 3 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Koti- ja omaishoidon tuki 3 - Kotimaiset yritysten investoinnit 4 - ammatillinen koulutus 5 - Kolmannen sektorin tuki 2 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 4 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 5 - Yksityistäminen 4 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 3 - yliopistotutkinnot 5 - EU:n palveludirektiivin soveltaminen 3 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 1 - työvoimakoulutus 2 - Ulkomaisen työvoiman rekrytointi 2 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 3 - henkilöstökoulutus 3 - Palkkausratkaisut 2 - Infrastruktuuri-investoinnit 4 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 5 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt 3 7.1 Perusterveydenhoitajat - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut 2 7.2 Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus 3 7.3 Lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat - Ekologisuus 2 7.4 Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus 4 7.5 Sosiaalialan erityisasiantuntijat - Sopeutumis- ja suojauskyky 4 7.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat - Mielikuvat, imago, brändit 4 5.8 Kauneudenhoitotyöntekijät - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 3 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 4 - Asiakasosaaminen 4 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 5 13
ASTELMA 1.11 Kulttuuriklusterin kehitysmahdollisuudet 11 Kulttuuriklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä asteikolla -5 +5 A. Markkina-alueet 26 Kulttuuri- ja urheilutoiminta sekä kustannustoiminta - Maakunta 4 22 Koulutus ja tutkimus - Muu Suomi 2 - EU ja lähialueet 1 - Globaali Markkina 1 B. Tuotteet ja palvelut 1. Kulttuuri- ja viihdetapahtumat ja palvelut 4 2. Taidepalvelut, musiikki, kuva, näyttämö 3 3. Painettu media 3 4. Digimedia, tv, radio, tallenteet 3 5. Internet, tieto- ja tukipalvelut 3 6. Markkinointipalvelut 2 7. Kulttuurialan kappa, kirjat, taide, tallenteet 2 8. Urheilu- ja liikuntapalvelut 3 9. Koulutuspalvelut. julkiset, yksityiset 5 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 2 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Toimittajat 3 - Maapallon väestön kasvu 1 -- alihankinta Suomessa - Taitelijat 4 - Väestön ikääntyminen 4 -- globaali alihankinta 4 - Kulttuuri- ja ohjelmatuottajat 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 2 - Ulkoistaminen 4 - Tekniikan asiantuntijat 2 - Globaali energiapeli 1 - Sähköiset palvelut, automaatio, ICT 3 - Opettajat 5 - Kasvava raaka-ainepula 1 - Muu teknologia,materiaalit 2 - Syrjäytyminen ja köyhyys 2 - Energia 1 - Sähköiset palvelut 4 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 3 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Tekijänoikeudet 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 4 - ammatillinen koulutus 3 - Digitalisointi, virtuaalipalvelut 4 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 4 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 5 - Internet palvelujen saatavuus 4 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 4 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 2 - työvoimakoulutus 2 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 3 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 4 - muu aikuiskoulutus 3 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, asiakkaat 4 - Logistiikka, palvelut, henkilöt 3 2.12 Graafisen alan työntekijät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut 3 9.1 Käsi- ja taideteollisuuden työntekijät - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus 4 9.2 Taiteilijat ja taidealan muut asiantuntijat - Ekologisuus 2 9.3 Taide- ja kulttuurialan johtajat ja tuottajat - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus 3 9.4 Kirjasto-, arkisto- ja museoalan asiantuntijat - Sopeutumis- ja suojauskyky 3 9.5 Tiedottajat ja toimittajat - Mielikuvat, imago, brändit 4 8.1 Opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 4 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 4 - Asiakasosaaminen 4 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 4 14
ASETELMA 1.12 Muiden palveluklusterien kehitysmahdollisuudet (erityiset kauppa) 12 Kauppaklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä asteikolla -5 +5 A. Markkina-alueet 11 Tukkukauppa ja agentuuritoiminta - Maakunta 5 12 Vähittäiskauppa - Muu Suomi 3 16 Rahoitus- ja vakuutustoiminta - EU ja lähialueet 2 19 Liike-elämän kaupallis-hallinnolliset palvelut - Globaali Markkina 1 B. Tuotteet ja palvelut 1 Vähittäiskauppa, päivittäistavarat 4 2. Vähittäiskauppa, erikoistavarat 4 3. Verkkokauppa 3 4. Tukkukauppa, agentuuritoiminta 4 5. Viihtymispalvelut, ostoskeskukset 3 6. Rahoituspalvelut 3 7. Vakuutuspalvelut 3 8. Kauppa ulkomaille 2 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 1 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Myyjät 5 - Maapallon väestön kasvu 1 -- tuotantoverkostot, elintarvikkeet 3 - Kassatyöntekijät 4 - Väestön ikääntyminen 4 -- tuonti 4 - Logistiikkatyöntekijät 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 3 - Kansainväliset kauppaketjut 5 - Markkinointiyöntekijät 4 - Globaali energiapeli 1 - Verkkokauppa 3 - Rahoitusasiantuntijat 3 - Kasvava raaka-ainepula 1 - Automaatio, itsepalvelut 2 - Kauppa-agentit 2 - Syrjäytyminen ja köyhyys 2-24h-palvelut 2 - Kaupan johtajat,liiketoimintaosaajat 4 - Sähköiset palvelut 3 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 1 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Kaavoitus, ostoskeskukset 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 4 - ammatillinen koulutus 5 - Verotus, arvonlisävero 2 - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 2 - ammattikoreakoulujen tutkinnot 4 - Kulutuskysynnän ohjaus 2 - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 3 - yliopistotutkinnot 2 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 2 - työvoimakoulutus 2 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 2 - henkilöstökoulutus 2 - Infrastruktuuri-investoinnit 3 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 5 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt 4 5.3 Kauppiaat ja myyjät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut 3 5.4 Kaupan alan johtajat ja asiantuntijat - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus 4 10.1 Matematiikan ja luonnontieteen asiantuntijat - Ekologisuus 4 10.2 Yhteiskunnallisen ja talouden asiantuntijat - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus 4 10.3 Lakiasiantuntijat - Sopeutumis- ja suojauskyky 3 6.3 Toimistotyön esimiehet ja asiantuntijat - Mielikuvat, imago, brändit 4 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 2 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 4 - Asiakasosaaminen 3 - Koulutus 2 - Valinnat, strategiat, politiikka 4 15
2 Elinkeinorakenteen muutos Maakunnan elinkeinorakenteen kehitysarvio (Taulukko 2.1) on laadittu niin sanotulla HEMASUU-mallilla, joka perustuu aluetalousindikaattoreilla(taulukko 2.2) tehtyihin oletuksiin. Seuraavassa esitetty tavoitekehitys on laadittu maakuntaliitossa. Elinkeinorakenne-ennuste muodostaa viitekehyksen ja reunaehdon kunkin 28 toimialan ammattirakenne-ennusteelle asettamalla kullekin toimialalle kokonaistyöpaikkatavoitteen vuodelle 2020. TAULUKKO 2.1 Kanta-Hämeen elinkeinorakenteen muutos 1995-2020, Tavoitekehitys Toimialat 1995 2000 2004 2010 2015 2020 1 Maa-, riista- ja kalatalous 4 385 3 523 2 838 2 300 1 700 1 500 2 Metsätalous ja -teollisuus 2 405 2 191 1 917 2 054 2 014 2 005 3 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus 2 626 2 168 2 237 2 600 2 350 2 200 4 Metallien ja metallituotteiden valmistus 2 356 2 974 2 928 3 100 3 000 2 500 5 Kemiallisten yms. tuotteiden valmistus 955 1 152 1 018 1 100 1 150 1 200 6 Koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistus 2 478 2 714 2 879 3 400 3 520 2 900 7 Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 260 393 461 800 850 650 8 Muu teollisuus 2 840 2 840 2 502 2 750 2 550 2 480 9 Sähkö, kaasu- ja vesihuolto 621 407 353 400 400 300 10 Rakentaminen 2 718 4 158 4 204 5 000 5 100 4 700 11 Tukkukauppa ja agentuuritoiminta 1 358 1 960 2 160 2 378 2 295 2 295 12 Vähittäiskauppa 4 188 4 801 4 877 5 368 5 181 5 181 13 Matkailu-, majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 497 1 941 2 065 3 100 3 009 2 813 14 Kuljetus 2 241 2 436 2 571 3 100 3 391 3 487 15 Posti- ja teleliikenne 914 927 878 1 100 1 150 1 250 16 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 993 912 934 880 800 1 000 17 Isännöinti ja kiinteistönhoito sekä siivous ja ympäristöhuolto 1 720 2 042 2 340 2 623 2 504 2 791 18 Liike-elämän tekniset palvelut 1 336 1 578 1 667 1 912 1 916 2 140 19 Liike-elämän kaupallis-hallinnolliset palvelut 941 1 413 2 022 2 331 2 352 2 630 20 Julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutustoiminta 1 978 1 903 1 934 1 937 1 786 1 707 21 Maanpuolustus ja järjestystoimi 2 721 2 920 2 939 2 943 2 714 2 593 22 Koulutus ja tutkimus 4 403 4 769 5 179 5 383 5 448 5 648 23 Terveydenhuoltopalvelut 3 935 4 254 4 671 5 354 6 119 6 932 24 Sosiaalipalvelut 3 461 4 417 5 100 5 846 6 681 7 568 25 Järjestötoiminta 661 919 961 1 156 1 188 1 337 26 Virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta sekä kustannustoiminta 1 808 2 168 2 145 2 366 2 398 2 621 27 Muut palvelut 1 231 1 301 1 536 1 768 1 764 1 882 28 Toimiala tuntematon 1 511 1 397 1 323 1 100 1 000 770 Yhteensä 58 541 64 578 66 639 74 149 74 330 75 080 16
TAULUKKO 2.2 Elinkeinorakenne-ennusteen taustalla olevien aluetalousmuuttujien oletukset Aluetalouden indikaattorit Tavoite 1995 2000 2003 2005 2010 2015 2020 MUUTTOERO ED. JAKSOLLA 1182 69 1592 1525 5900 7999 7000 MAASSAMUUTTOERO/V/ED. JAKSOLLA 15-61 421 625 920 1340 1140 NETTOSIIRTOLAISUUS/V/ED. JAKSOLLA 221 75 110 138 260 260 260 SYNTYNEET-KUOLLEET/V (keskim./v ed. jaksolla) 301 60-84 104-198 -129-259 VÄESTÖ 31.12. (henkeä) 164937 165307 166648 168381 173293 180648 186353 TYÖVOIMA (henkeä) 77097 79776 80925 81597 82161 82721 83008 TYÖVOIMAOSUUS (% 15-64 -v:sta) 71,8 74,0 74,6 74,6 73,6 74,9 75,8 TYÖPAIKAT 58445 64482 66399 66406 69480 71330 73080 NETTOPENDELÖINTI -3141-5221 -5649-5800 -7500-8000 -8000 TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS (IND.) 94,6 91,9 91,5 91,3 89,2 88,8 89,1 TYÖTTÖMÄT (henkeä) 15511 10073 8877 9391 5181 3391 1928 TYÖTTÖMYYSASTE (%) 20,1 12,6 11,0 11,5 6,3 4,1 2,3 TYÖLLISYYSASTE (työlliset 15-64 -v:ista,%) 57,5 64,9 66,7 66,3 69,3 72,4 74,7 TALOUDELL. HUOLTOSUHDE (Ei-työll/työll) 1,68 1,37 1,31 1,33 1,25 1,28 1,30 KOULUTUSKUSTANNUKSET (Me) 195 197 196 196 187 182 190 TERVEYDENHUOLLON KUST.(Me) 299 308 317 322 340 363 385 VANHUSTENHUOLLON KUST. (Me) 51 55 59 61 66 72 81 PÄIVÄHOIDON KUST., LAPSILISÄT (Me) 113 107 104 103 110 118 117 "IKÄÄNTYMISEN HINTA" YHT.(Me) 658 666 675 682 703 735 772 "IKÄÄNTYMISEN HINTA"/ASUKAS (Euroa) 3987 4032 4048 4048 4057 4068 4141 ELÄKKEET (Me) 502 527 549 562 622 715 794 ARVONLISÄYS (ph), Meuro (v. 2000 hintoihin) 2464 2807 2980 3175 3705 4070 4401 Koko maan BKT:n reaalimuutos(%/v) INVESTOINNIT, Meuro (v.2000 hintoihin) 411 720 660 762 926 977 1056 INVESTOINTIASTE 16,7 25,6 22,1 24,0 25,0 24,0 24,0 17
3 Ammattirakenteen muutos Ammattirakenne-ennuste on saatu 28 toimialan (ks. taulukko 2.1) trendiperustaisen ammattirakenne-ennusteen summana. TAULUKKO 3.1 Työlliset (työpaikat) pääammattiryhmittäin 1995-2020 Pääammattiryhmät 1995 2000 2004 2010 2015 2020 1 Maa- ja metsätaloustyö 5 118 4 023 3 712 3 299 2 612 1 937 2 Teollinen työ 14 784 15 953 15 343 16 160 15 437 14 823 3 Rakennusalan työ 2 804 3 792 4 150 4 560 4 523 4 520 4 Liikenne- ja logistiikkatyö 3 452 3 804 3 844 4 389 4 493 4 632 5 Palvelutyö 12 031 13 596 14 473 16 302 16 507 16 840 6 Toimistotyö 5 863 5 632 5 683 5 892 5 547 5 239 7 Sosiaali- ja terveysalan työ 6 390 7 643 8 653 11 022 12 213 13 512 8 Opetus- ja kasvatustyö 2 222 3 322 3 825 4 353 4 444 4 570 9 Kulttuuri- ja tiedotustyö 823 848 909 1 117 1 208 1 310 10 Muu johto- ja asiantuntijatyö 1 982 2 359 2 665 3 394 3 761 4 161 11 Turvallisuusalan työ 1 598 1 711 1 731 1 852 1 794 1 750 12 Tuntematon 1 474 1 895 1 651 1 810 1 791 1 786 Yhteensä 58 541 64 578 66 639 74 149 74 330 75 080 TAULUKKO 3.2 Työllisten (työpaikkojen) ammattiprofiili pääammattiryhmittäin 1995-2020 Pääammattiryhmät 1995 2000 2004 2010 2015 2020 1 Maa- ja metsätaloustyö 8,74 % 6,23 % 5,57 % 4,45 % 3,51 % 2,58 % 2 Teollinen työ 25,25 % 24,70 % 23,02 % 21,79 % 20,77 % 19,74 % 3 Rakennusalan työ 4,79 % 5,87 % 6,23 % 6,15 % 6,09 % 6,02 % 4 Liikenne- ja logistiikkatyö 5,90 % 5,89 % 5,77 % 5,92 % 6,04 % 6,17 % 5 Palvelutyö 20,55 % 21,05 % 21,72 % 21,99 % 22,21 % 22,43 % 6 Toimistotyö 10,02 % 8,72 % 8,53 % 7,95 % 7,46 % 6,98 % 7 Sosiaali- ja terveysalan työ 10,92 % 11,84 % 12,98 % 14,86 % 16,43 % 18,00 % 8 Opetus- ja kasvatustyö 3,80 % 5,14 % 5,74 % 5,87 % 5,98 % 6,09 % 9 Kulttuuri- ja tiedotustyö 1,41 % 1,31 % 1,36 % 1,51 % 1,63 % 1,74 % 10 Muu johto- ja asiantuntijatyö 3,39 % 3,65 % 4,00 % 4,58 % 5,06 % 5,54 % 11 Turvallisuusalan työ 2,73 % 2,65 % 2,60 % 2,50 % 2,41 % 2,33 % 12 Tuntematon 2,52 % 2,93 % 2,48 % 2,44 % 2,41 % 2,38 % Yhteensä 100,00 % 100,00 % 100,00 % 100,00 % 100,00 % 100,00 % 18
TAULUKKO 3.3 Työlliset (työpaikat) ammattiryhmittäin 1995-2020 Ammattiryhmät 1995 2000 2004 2010 2015 2020 1.1 Maatalous- ja puutarhatyöntekijät 4 377 3 393 3 051 2 637 2 010 1 390 1.2 Puutarhatalouden avustavat työntekijät 12 40 66 104 130 157 1.3 Metsätyöntekijät 274 278 253 254 231 210 1.4 Maa- ja metsätalouden asiantuntijat 455 312 342 305 242 180 2.1 Elintarviketyöntekijät 1 250 1 335 1 469 1 444 1 288 1 140 2.2 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkatyöntekijät 1 152 866 640 660 618 580 2.3 Metallityöntekijät 2 368 2 708 2 700 2 800 2 636 2 490 2.4 Koneasentajat 1 925 2 168 2 289 2 384 2 254 2 140 2.5 Konetekniikan asiantuntijat 999 885 886 1 083 1 166 1 260 2.6 Työkoneiden käyttäjät 805 750 654 688 657 630 2.7 Puutyöntekijät ja -asiantuntijat 1 137 1 195 951 1 043 1 033 1 030 2.8 Kemiallisen prosessityön työntekijät 1 500 1 944 1 908 1 814 1 560 1 315 2.9 Kemiallisen prosessityön asiantuntijat 304 258 222 280 309 340 2.10 Sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät 1 177 1 369 1 056 1 168 1 164 1 170 2.11 Sähkö- ja elektroniikka-alan asiantuntijat 460 415 393 547 639 738 2.12 Graafisen alan työntekijät 656 802 703 685 606 530 2.13 Pakkaus- ja kokoonpanotyöntekijät 608 755 583 550 469 390 2.14 Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat 443 503 889 1 015 1 038 1 070 3.1 Rakennustyöntekijät 1 283 2 137 2 564 2 802 2 765 2 750 3.2 LVI-asentajat 371 382 417 486 506 530 3.3 Rakennusmaalarit 163 225 229 233 216 200 3.4 Rakennusalan johtajat ja asiantuntijat 987 1 048 940 1 039 1 036 1 040 4.1 Maaliikennetyöntekijät ja -yrittäjät 2 456 2 622 2 454 2 874 3 001 3 152 4.2 Vesiliikennetyöntekijät ja -päällystö 13 7 2 1 1 0 4.3 Lentoliikenteen johtajat ja asiantuntijat 2 0 0 0 0 0 4.4 Varastotyöntekijät ja huolitsijat 981 1 175 1 388 1 513 1 491 1 480 5.1 Isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät 779 779 870 920 882 851 5.2 Siivoustyöntekijät 2 147 2 518 2 723 2 868 2 740 2 631 5.3 Kauppiaat ja myyjät 4 814 5 615 5 838 6 450 6 427 6 453 5.4 Kaupan alan johtajat ja asiantuntijat 771 848 1 044 1 424 1 647 1 885 5.5 Ravitsemisalan työntekijät 1 750 1 958 1 956 2 297 2 404 2 530 5.6 Majoitus- ja ravitsemisalan johtajat ja asiantuntijat 547 567 679 820 876 940 5.7 Matkapalvelutyöntekijät 72 83 74 103 121 140 5.8 Kauneudenhoitotyöntekijät 447 423 464 560 597 640 5.9 Muut palvelutyöntekijät 704 805 825 859 812 770 6.1 Taloushallinnon toimistotyöntekijät 3 047 2 869 3 068 3 064 2 779 2 512 6.2 Muut toimistotyöntekijät 2 269 1 849 1 886 1 941 1 814 1 699 6.3 Toimistotyön esimiehet ja asiantuntijat 547 914 729 888 954 1 028 7.1 Perus- ja lähihoitajat 1 396 1 501 1 816 2 252 2 450 2 670 7.2 Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntija 1 662 1 924 2 334 3 027 3 393 3 790 7.3 Lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat 548 599 627 832 947 1 070 7.4 Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat 2 368 3 166 3 525 4 374 4 763 5 192 7.5 Sosiaalialan erityisasiantuntijat 259 303 212 370 482 600 7.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat 157 150 139 167 178 190 8.1 Opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat 2 222 3 322 3 825 4 353 4 444 4 570 9.1 Käsi- ja taideteollisuuden työntekijät 207 162 117 111 95 80 9.2 Taiteilijat ja taidealan muut asiantuntijat 194 210 235 330 388 450 9.3 Taide- ja kulttuurialan johtajat ja tuottajat 69 74 164 162 146 130 9.4 Kirjasto-, arkisto- ja museoalan asiantuntijat 99 106 76 97 108 120 9.5 Tiedottajat ja toimittajat 254 296 317 417 471 530 10.1 Matematiikan ja luonnontieteen asiantuntijat 181 62 212 216 200 186 10.2 Yhteiskunnallisen ja humanistisen alan sekä taloude 602 642 743 1 017 1 178 1 350 10.3 Lakiasiantuntijat 209 270 249 329 373 420 10.4 Julkisen hallinnon johtajat ja asiantuntijat 697 933 896 1 025 1 051 1 085 10.5 Tietotekniikan johtajat ja asiantuntijat 257 386 499 717 855 1 000 10.6 Tutkimus- ja kehitysjohtajat 36 66 66 90 105 120 11.1 Poliisit, palomiehet ja vanginvartijat 607 705 686 829 886 950 11.2 Sotilaat 804 774 867 803 670 540 11.3 Muut turvallisuustyöntekijät 187 232 178 220 239 260 12 Tuntematon 1 474 1 895 1 651 1 810 1 791 1 786 Yhteensä 58 541 64 578 66 639 74 149 74 330 75 080 19
4 Ammattirakenne-ennusteiden perusteet 1 Maa-, kala- ja riistatalous - maa-, kala- ja riistatalous - elintarviketuotanto - eläinruoan tuotanto - bioenergian tuotanto - liitännäisaloina matkailu ja terveydenhuolto - EU:n säätely ja rahoitustuet - biopolttoaineen nopea kysynnän kasvu, tarve hajautettuihin energiaratkaisuihin - lähiruoan kysyntä, myös kansainvälisiin kriiseihin varautuminen - kahdenpaikan ympärivuotinen asuminen lisääntyy - ravinnon terveellisyys korostuu - globaalilla tasolla kysyntä lähes rajaton - terveyteen ja kauneuteen liittyvä ravinnon kysyntä kasvaa - brändien merkitys kasvaa - bioenergia (vilja, ruokohelpi, metaani) 4. Tuotantotavan muutos - maatalous perustuu suurtiloihin - kansainväliset kauppaketjut ohjaavat elintarvikelogistiikkaa - pienimuotoista erikoistunutta luontaistuotantoa - kansallisella tasolla EU:n ohjauksesta johtuen samalla viivalla - biopolttoaineissa kyettävä logistisesti kilpailukyisiin tuotteisiin - MTT:n osaamisen hyödyntäminen - maanviljelijöiden määrä vähenee selvästi - avustavaa työvoima ulkomailta - kuljetustyö kasvaa lievästi (bioenergian logistiikka) 2 Metsätalous ja metsäteollisuus - mekaaninen ja kemiallinen metsäteollisuus, metsätalous, koneenrakennus, energia, ympäristö - uudis- ja korjausrakentamisen markkinat kasvavat - puun arvostus rakennusmateriaalina noussut, myös sisustuksessa, piharakentamisessa - paperiteollisuuden supistuminen lisää puun tarjontaa mekaaniseen teollisuuteen - - metsänkasvatuksen kehittyminen parantaa raaka-aineen laatua - pientaloissa ja vapa-ajan asunnoissa puutalojen osuus korkea ja kasvaa edelleen - brändien ja standardien merkitys kasvaa 20
- puun terveysvaikutukset nousevat keskeiseksi laatukriteeriksi - asiakaskohtainen räätälöinti ohjaa kehitystyötä ja johtaa logistiikan kehittämisvaatimuksiin - puutuotteiden halpatuonti lisääntyy, sopimusvalmistusta siirtyy ulkomaille. - tuontipuun väheneminen, Venäjä oma tuotanto (mekaaninen, kemiallinen) - saha- ja paperiteollisuuden tuotteiden kysyntä vähenee - rakentamisessa puun käyttö lisääntyy - bioenergian tuotanto kasvava alue 4. Tuotantotavan muutos - automaatio lisääntyy - alihankinta lisääntyy, alihankintaa myös muualle - puun täsmäkeruu, esimerkiksi kannot - logistiikan merkitys kasvaa - maakunnan vahvan metsäosaamisen hyödyntäminen - papein korkea jalostusaste - metsurien määrä vähenee vain lievästi, energiatuottajien määrä lisääntyy - puutyöntekijöiden tarve kasvaa, jalostusaste kohoaa - raskaammassa metsäteollisuudessa pienehköjä supistuksia kaikilla tasoilla 3 Elintarviketuotteiden valmistus - elintarviketuotanto, maatalous, puutarha, kauppa, ravitsemustoiminta - ansainvälisen elintarvikekaupan olosuhteet ja säännöt muuttuvat nopeasti - ulkomaiset yritykset kiinnostuneita Suomen markkinoista ja yritysostoista - suomalaisten kansainvälistyminen suuntautunut etenkin Baltiaan ja Venäjälle - suuret kauppaketju ohjaavat merkittävästi elintarvikkeiden jakelua ja hinnoittelua - alkoholiveron kohottaminen ei vaikuta merkittävästi elintarvikekauppaan tai tuotantoon - lähituotanto kasvaa hitaasti - terveellisten ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kysyntä kasvaa hitaasti - kysyntä Venäjällä kasvaa, vientiä myös Puolaan ja muihin Pohjoismaihin - ulkomainen tarjonta lisääntyy - kasvu jakelussa, etenkin ravintolatoiminnassa - suoramyynti (brändi)tuotannosta lisääntyy, tehtaanmyymälät - valmisruokien kysyntä kasvaa 4. Tuotantotavan muutos - automaatio lisääntyy, vaihetyö vähenee - elintarviketeollisuus keskittyy - MTT:n ja Agropolis Oy:n kehityspanokset, HAMK:n koemeijeri - verkostoituminen, ongelmia valmisruokapuolella 21