UIMAHALLIBAROMETRI 2012: Uimahallivastaavien arvioita ja näkemyksiä omasta uimahallistaan

UIMAHALLIBAROMETRI : Uimahallivastaavien arvioita ja näkemyksiä omasta uimahallistaan

UIMAHALLIBAROMETRI : Uimahallivastaavien arvioita ja näkemyksiä omasta uimahallistaan JOHDANTO Tässä raportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa on selvitetty uimahallien toiminnasta vastaavien johtajien arvioita ja käsityksiä oman uimahallin palveluista ja kehittämistarpeista. Kysymyksen asettelu kattaa useita teemakokonaisuuksia. Tutkimusongelmaa hahmotetaan paitsi uimahallin toteutunutta toimintaa koskevina luonnehdintoina ja arviointeina, myös käsityksinä hallin toimintamahdollisuuksista nyt ja tulevaisuudessa. Tutkimusaineisto kerättiin internetin kautta loka-marraskuun aikana. Tutkimuksessa haastateltiin kaikkiaan uimahallia ja niiden edustajaa. Tutkimuskutsu lähetettiin kaikkiaan maamme uimahalliin. Vastausprosentti kyselyyn oli %. Tutkimus on toteutettu Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton hankkeena Opetus- ja kulttuuriministeriön Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitolle myöntämän avustuksen turvin. NÄKEMYKSET UIMA-ALTAIDEN KÄYTTÖASTEESTA? Uimahallitoiminnoista vastaavilta tiedusteltiin aluksi näkemyksiä hallin uima-altaiden käyttöasteesta. Uimahallibarometri Kuvio t. MIKÄ ON UIMAHALLIN ALTAIDEN KÄYTTÖASTE (%). Erittäin hyvä 9 Melko hyvä Ei hyvä eikä huono Melko huono Erittäin huono Ei osaa sanoa 6 TNS Gallup Oy / PGraphics

Aiempaa pienempi osa sanoo käyttöasteen olevan erinomainen Lähes kaikissa uimahalleissa arvioidaan käyttöaste vähintäänkin melko hyväksi. Erittäin hyväksi käyttöasteen näkee vajaa kolmannes uimahallien edustajista. Sellaisia, joiden mielestä hallin altaiden käyttöaste on huono, ei ilmene lainkaan. Näkemykset altaiden käyttöasteesta ovat jonkin verran muuttuneet vuodesta. Nyt aiempaa pienempi osa sanoo käyttöasteen olevan erinomainen. Vastaavasti aiempaa suurempi osa antaa melko hyvän arvosanan. Muutosta voi selittää monella eri tavalla, koska uimahallien kävijämäärien kehitys ei kaikkialla ole ollut samanlaista. Osassa uimahalleista kävijämäärät ovat vähentyneet, osassa kävijämäärät ovat kasvaneet huomattavasti. Arviot käyttöasteesta ovat yhteydessä hallin vaikutusalueen asukasmäärään ja vuotuiseen kävijämäärään. Suuri asukasmäärä johtaa suurempaan kävijämäärään, joka heijastuu tyytyväisyytenä käyttöasteeseen. Myös uimahallin allaspinta-alan suurentuessa lisääntyy taipumus antaa hyvä arvio altaiden käyttöasteesta. Uimahallit, jotka ovat tyytymättömiä asiakkaiden vapaassa käytössä olevaan osuuteen hallin tilakapasiteetista, kokevat uimahallin käyttöasteen paremmaksi kuin ne, joissa asiakkaiden vapaassa käytössä olevaa osuutta pidetään sopivana. Tulos kielii siitä, että vapaita uintivuoroja on vaikeata lisätä jos käyttöaste on erinomainen. Epävarmuutta käyttöasteen kasvattamisen mahdollisuuksista Enemmistö uimahallien edustajista on vakuuttunut siitä, että hallin altaiden käyttöaste tulee kasvamaan seuraavan -- vuoden aikana. Niitä, jotka arvioivat käyttöasteen alentumista löytyy vain yksi vastaaja kahdestakymmenestä. Uimahallibarometri Kuvio t. MITEN UIMAHALLIN ALTAIDEN KÄYTTÖ- ASTE TULEE MUUTTUMAAN SEURAA- VAN - VUODEN AIKANA (%). Kasvaa 9 6 Pysyy ennallaan Vähentyy Ei osaa sanoa 6 6 TNS Gallup Oy / PGraphics

Nyt aiempaa suurempi osa uskoo käyttöasteen säilyvän ennallaan verrattuna arvioihin vuonna. Usko kävijämäärien jatkuvaan kasvuun näyttäisi horjuvan. Käyttöasteen kohentumista odottavat etenkin ne hallit, joiden vaikutusalueen väkimäärä on suuri ja kävijämäärä ja allaspinta-ala ovat niin ikään suuria. Tämä ei tarkoita sitä, että pienillä paikkakunnilla oletettaisiin käyttöasteen heikentymistä, pikemminkin ajatellaan pysyteltävän lähinnä nykyisellä tasolla käyttöasteessa. NÄKEMYKSET ERI KÄYTTÄJÄRYHMIEN OSUUKSISTA UIMAHALLIN TILAKAPASITEE- TISTA Uimahallivastaavilta tiedusteltiin näkemyksiä eri käyttäjäryhmien osuuksista uimahallin tilakapasiteetista nykyisin. Tasapainoilua asiakkaiden vapaan käytön ja muiden ryhmien käytön välillä Tulokset painottuvat suuntaan, jossa kaikkien käyttäjäryhmien osuus uimahallin tilakapasiteetista on sopivalla tasolla. Kuitenkin kolmannes uimahalleista ilmoittaa, että asiakkaiden vapaassa käytössä on liian vähän tilaa. Näiden uimahallien vaikutusalueen asukasmäärä ja kävijämäärät ovat suuria. Reilu neljännes uimahalleista sanoo, että uimaseurojen osuus uimahallin tilakapasiteetista on liian vähäinen. Samaan hengenvetoon kymmenesosa arvioi uimaseurojen vievän liikaa hallin tilakapasiteetista. Uimahallin suuri kävijämäärä johtaa siihen, että on taipumusta arvioida uimaseurojen käytössä olevan liikaakin tilakapasiteetista. Näkemykset asiakkaiden vapaassa käytössä ja uimaseurojen käytössä olevasta tilakapasiteetista ovat toisiinsa sidoksissa. Halleissa, joissa koetaan uimaseurojen vievän liiankin kanssa tilaa, ollaan vakuuttuneita siitä, että asiakkaiden vapaalle käytölle jää liian vähän sijaa. Sama yhteys ei toimi yhtä johdonmukaisesti toisinpäin. Jos asiakkaiden vapaassa käytössä on liian vähän, niin usein myös uimaseurojen ja muidenkin ryhmien käytössä on liian vähän. Kokonaisuudessaan kaikkein tyytyväisimpiä ollaan erityisryhmien käytössä olevaan osuuteen hallien tilakapasiteetista. Aiempaa useampi haluaisi lisätä yritysten käytössä olevaa osuutta hallin tilakapasiteetista Mielipiteet ovat muuttuneet vuodesta jonkin verran. Nyt aiempaa pienempi osa on tyytymätön asiakkaiden ja erityisryhmien käytössä olevaan osuuteen hallin tilakapasiteetista. Uimaseurojen osalta on epätietoisuus lisääntynyt. Tuloksista käy ilmi, että yritysten osuuteen kohdentuu aiempaa enemmän odotuksia. Aiempaa useampi haluaisi lisätä yritysten käytössä olevaa osuutta hallin tilakapasiteetista.

Uimahallibarometri Kuvio 6t. MINKÄLAISET OSUUDET ERI KÄYTTÄJÄRYHMILLÄ ON KÄY- TÖSSÄ UIMAHALLIN TILAKAPASITEETISTA (%). LIIAN PALJON SOPI- VASTI EI OSAA SANOA LIIAN VÄHÄN Asiakkaiden vapaassa käytössä 6 6 6 Erityisryhmien käytössä 6 Uimaseurojen käytössä 9 Muiden järjestöjen käytössä 6 6 Yritysten käytössä 6 6 TNS Gallup Oy / PGraphics

6 Väestö ikääntyy ja uimahallien asiakaskannan arvellaan muuttuvan Vastaajat arvioivat tutkimuksessa myös sitä, minkä eri käyttäjäryhmien osuus tulee lisääntymään seuraavan kolmen neljän vuoden aikana hallissa. Neljä viidestä arvioi, että ikääntyneiden ja vanhusten osuus tulee lisääntymään lähitulevaisuudessa. Lähes puolet näkee myös, että erityisryhmien osuus kasvaisi nykyisestä tasosta. Järjestöjen, uimaseurojen ja nuorten osuuden lisääntymiseen uskoo selvästi pienempi joukko vastaajista. Tulokset ovat muuttuneet vuodesta siten, että aiempaa suurempi osa uskoo erityisryhmien ja nuorten osuuden lisääntyvän. Aiempaa pienempi osa näkee muiden käyttäjäryhmien osuuden kasvavan lähitulevaisuudessa. Tuloksista käy ilmi myös se, että allaspinta-alaltaan isoissa halleissa, joiden kävijämäärä jo nykyään on suuri, ollaan taipuvaisia arvioimaan, että kaikkien kävijäryhmien osuus lisääntyy lähitulevaisuudessa lukuun ottamatta järjestöjä. Uimahallibarometri Kuvio t. MINKÄ KÄYTTÄJÄRYHMIEN OSUUS TULEE LISÄÄNTYMÄÄN SEURAAVAN - VUODEN AIKANA (%). Ikääntyneet, vanhukset Erityisryhmät Aikuiset Lapset Nuoret Yritykset Uimaseurat 9 9 Muut järjestöt 9 Ei minkään Ei osaa sanoa TNS Gallup Oy / PGraphics

VAPAIDEN UIMAMAHDOLLISUUKSIEN TARJONTA JA KYSYNTÄ Uimahallivastaavilta tiedusteltiin näkemyksiä vapaiden uimamahdollisuuksien tarjonnasta ja kysynnästä. Mahdollisuus vapaasti harrastaa perheuintia on aiempaa yleisempää Käytännössä kaikissa halleissa on vapaita mahdollisuuksia harrastaa kuntouintia ja vesijuoksua. Kolme neljästä hallista tarjoaa vapaita mahdollisuuksia perheuinnille ja kaksi kolmesta leikkitoiminnoille ja kilpauinnin harjoittelulle. Noin puolessa halleista on tarjolla erityisuintimahdollisuus ja reilussa kolmanneksessa halleista on hyppylaudat tai -tornit vapaasti käytettävissä. Mahdollisuus harrastaa vapaasti perheuintia on yleistynyt vuodesta. Muilta osin muutokset ovat selvästi vähäisempiä. Uimahallibarometri Kuvio t. MITÄ KAIKKIA VAPAITA UIMAMAHDOLLISUUK- SIA UIMAHALLISSA ON TARJOLLA (%). Kuntouinti Vesijuoksu 9 9 9 9 Perheuinti Leikkitoiminnot Kilpauinti Erityisuinti 6 6 6 6 6 6 6 Hyppylaudat tai -tornit Jokin muu Ei osaa sanoa TNS Gallup Oy / PGraphics Usko vesijuoksun, kuntouinnin ja erityisuinnin kysynnän lisääntymiseen on laantunut Kahdessa hallissa kolmesta arvioidaan, että vapaaharrasteisen vesijuoksun kysyntä tulee lisääntymään lähivuosina. Myös vapaiden kuntouintimahdollisuuksien kysynnän otaksutaan olevan kasvuuralla.

Merkillepantavaa tuloksissa on se, että usko lähes kaikkien ryhmien osuuden kasvuun on alhaisempaa kuin vuonna. Aiempaa useampi arvioi ainoastaan perheuinnin kysynnän tulevan lisääntymään. Tämä näyttäisi olevan leimallista etenkin kävijämäärältään isoissa halleissa. Erityisuinnin osalta kasvuodotusten vähentyminen on tuntuva. Reilu kolmannes arvioi erityisuinnin kysynnän lisääntyvän, kun vuonna näin ajatteli joka toinen. Etenkin kävijämäärältään suurissa halleissa usko erityisuinnin kysynnän kasvuun on vähentynyt. Kävijämäärältään pienissä halleissa ei odoteta oikeastaan mitään muuta kuin vesijuoksun kysynnän lisääntyvän. Kävijämäärältään pienissä halleissa aiempaa useampi kuitenkin luottaa perheuinnin kysynnän kasvuun. Uimahallibarometri Kuvio 9t. MINKÄ KAIKKIEN VAPAIDEN UIMAMAHDOL- LISUUKSIEN KYSYNTÄ TULEE LISÄÄNTY- MÄÄN SEURAAVAN - VUODEN AIKANA (%). Vesijuoksu 6 Kuntouinti 6 Erityisuinti Perheuinti Leikkitoiminnot Kilpauinti 9 Hyppylaudat tai -tornit Jokin muu Ei minkään Ei osaa sanoa 9 9 TNS Gallup Oy / PGraphics

9 OHJATUN TOIMINNAN TARJONTA JA KYSYNTÄ Tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin ohjatun toiminnan ja palveluiden tarjontaa uimahallissa. Tämän jälkeen he arvioivat, minkä kaikkien palveluiden kysyntä tulee kasvamaan seuraavan kolmen neljän vuoden aikana. Aikuisten uimaopetuksen ja hemmottelun tarjonta on lisääntynyt Likimain kaikissa halleissa tarjotaan ohjattua vesijumppaa, lasten uimakouluja, koulujen uimaopetusta sekä vesijuoksua. Esimerkiksi vesijuoksun osalta vain yksi halli kymmenestä ei anna ohjausta. Muut palvelut ovat sitten jo harvemmassa hallissa tarjolla. Noin kolme hallia neljästä tarjoaa ohjattuja uintipalveluja erityisryhmille ja järjestää aikuisten uimakouluja. Vauvauinti kuuluu vajaan kahden kolmasosan hallien palveluvalikoimaan. Kuntouttavia palveluita on tarjolla kahdessa uimahallissa viidestä ja sukelluskouluja järjestetään neljänneksessä halleista. Jos ei oteta lukuun uimahallin ns. peruspalveluita (vesijumppa, koulujen uimaopetus, lasten uimakoulut ja vesijuoksu), niin erilaiset muut palvelut ja ohjatun toiminnan muodot ovat yleisempiä halleissa, joiden kävijämäärä ja -potentiaalia on suurta ja allaspinta-ala on iso. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin vuonna. Nyt kuitenkin aiempaa useammassa hallissa on tarjolla aikuisten uimakouluja, vauvauintia ja hemmottelua. Pieni miinusmerkkinen muutos näkyy sukelluskoulutuksen kohdalla. Ohjatun vesiliikunnan kysynnän kasvun arvioidaan hidastuvan Kysyttäessä, minkä kaikkien palveluiden kysyntä lisääntyy seuraavan kolmen neljän vuoden aikana, nousee kaksi palvelumuotoa muiden edelle. Nämä ovat vesijumppa ja vesijuoksu. Muutokset ohjattujen palveluiden kysynnän arvioissa ovat tuntuvia verrattuna vuoteen. Aiempaa pienempi osa uskoo etenkin aikuisten uimakoulujen ja erityisryhmien uintipalveluiden kysynnän voimistuvan. Tuloksista huokuu se, että mihinkään valtavaan ohjatun vesiliikunnan kysynnän kasvun lisääntymiseen ei enää luoteta. Monien palvelujen kysynnän kasvun odotetaan pikemminkin hidastuvan. Vesijumpan kysynnän kuitenkin arvioidaan ainakin jossain määrin lisääntyvän kaikentyyppisissä halleissa. Ohjatun vesijuoksun kysyntä lisääntyisi tutkimuksen mukaan halleissa, jotka ovat keskikokoa suurempia ja joiden nykyisetkin kävijämäärät ovat suuria. Suurissa halleissa uskotaan myös koulujen uimaopetuksen kasvuun. Pienet uimahallit ennakoivat kysynnän lisääntymistä ja mahdollisuuksia muita useammin erityisryhmien uintipalveluissa.

Uimahallibarometri Kuvio t. MITÄ KAIKKEA OHJATTUA TOIMINTAA JA PALVELUITA UIMAHALLISSA ON TARJOLLA (%). Vesijumppa Lasten uimakoulut Koulujen uimaopetus Vesijuoksu 9 9 99 9 96 9 Aikuisten uimakoulut Erityisryhmien uintipalvelut Vauvauinti 6 6 Erityyppiset kuntouttavat palvelut Hemmottelu Sukelluskoulu 9 Hengenpelastuskerho tms. Hyppykoulu Jotakin muuta 9 Ei mitään Ei osaa sanoa TNS Gallup Oy / PGraphics

Uimahallibarometri Kuvio t. MINKÄ KAIKKIEN ERI PALVELUIDEN KYSYNTÄ TULEE LISÄÄNTYMÄÄN SEURAAVAN - VUO- DEN AIKANA (%). Vesijumppa Vesijuoksu Erityisryhmien uintipalvelut Lasten uimakoulut 6 6 Aikuisten uimakoulut Erityyppiset kuntouttavat palvelut 6 6 Koulujen uimaopetus Vauvauinti Hemmottelu Hengenpelastuskerho tms. Sukelluskoulu Hyppykoulu Jonkin muun Ei minkään Ei osaa sanoa 6 6 6 TNS Gallup Oy / PGraphics

6 KETKÄ TARJOAVAT PALVELUITA? Tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin, mitkä kaikki tahot tarjoavat uimahallissa palveluita. Tämä tehtiin kaikkien tarjottujen palveluiden osalta erikseen. Uimahallit tarjoavat monipuolisesti ohjattuja palveluita Tulokset kielivät, että uimahalli itse on pääasiallinen ohjatun toiminnan ja palveluiden tarjoaja kaikissa muissa toiminnoissa paitsi hyppy- ja sukelluskoulujen sekä erityisryhmien uintipalveluiden (kuntouttavat palvelut) osalta. Uimaseurat tai muut järjestöt hoitavat pitkälti hyppy- ja sukelluskoulut uimahalleissa. Hengenpelastuskerhot organisoidaan uimaseurojen ja uimahallien yhteistyönä. Erityisryhmien uintipalveluja tarjoaa ja organisoi uimahallien rinnalla kunnan muu liikuntatoimi. Uimaseurojen merkitys palvelutarjonnassa on huomattava sikäli, että joka toisessa uimahallissa seurat järjestävät lasten uimakouluja ja joka neljännessä hallissa aikuisten uimaopetusta. Koulujen uimaopetukseen seurat eivät kuitenkaan kovin yleisesti osallistu vaan tarjonta tapahtuu joko uimahallin, kunnan muun liikuntatoimen tai opetustoimen organisoimana. Tuloksia on mahdollista tarkastella myös siten, että katsotaan, mitä palveluita ei uimahalleissa saa lainkaan. Yhdeksän hallia kymmenestä on sellaisia, joissa ei ole tarjolla hyppykouluja. Samansuuntainen tulos saadaan kun tarkastellaan hengenpelastuskoulutusta. Sukelluskouluja ei ole lainkaan kolmessa hallissa neljästä. Yli puolessa halleista ei tarjota kuntouttavia palveluita ja kolmannes halleista on sellaisia, joissa kukaan ei järjestä vauvauintia. Vajaassa neljänneksessä halleista ei ole tarjolla aikuisten uimaopetusta. Uimahalleista aiempaa suurempi osa on hemmottelulinjalla Seuraavassa tarkastellaan tahoittain sitä, miten ohjattujen palveluiden tarjonta on muuttunut vuodesta. Merkittävimmät havainnot ovat seuraavat. Uimahallit järjestävät ja organisoivat itse aiempaa useammin lähinnä hemmottelua, uimaopetusta sekä erityisryhmien uintipalveluita. Muun liikuntatoimen merkitys erityisryhmien uintipalveluiden, lasten ja koulujen uimaopetuksen tarjoajana on vähentynyt. Uimaseurat tarjoavat aiempaa useammin aikuisten ja lasten uimakoulutusta. Hemmottelun korostuminen vuoteen saa selityksensä siinä, että nyt aiempaa useammassa uimahallissa on monitoimi-, terapia- ja porealtaita, höyrysaunoja, vesiliukumäkiä ja muita laitteita.

Uimahallibarometri Kuvio a. KETKÄ KAIKKI TARJOAVAT ERILAISIA OHJATTUJA PALVE- LUITA UIMAHALLISSA (tarjoajat palveluittain,%). Uimahalli itse Uimaseurat Muu liikuntatoimi Muut järjestöt Yritykset Muut kunnan hallinnonalat Jokin muu Ei tarjontaa 6 6 LASTEN UIMA- KOULUT Uimahalli itse Muu liikuntatoimi Muut kunnan hallinnonalat Uimaseurat Muut järjestöt Yritykset Jokin muu Ei tarjontaa 6 KOULUJEN UIMA- OPETUS Uimahalli itse Uimaseurat Muu liikuntatoimi Muut kunnan hallinnonalat Yritykset Muut järjestöt Jokin muu Ei tarjontaa 6 AIKUISTEN UIMA- KOULUT Uimahalli itse Uimaseurat Muu liikuntatoimi Yritykset Muut järjestöt Muut kunnan hallinnonalat Jokin muu Ei tarjontaa 9 HENGENPELAS- TUSKERHO TMS. Uimahalli itse Muu liikuntatoimi Muut kunnan hallinnonalat Muut järjestöt Uimaseurat Yritykset Jokin muu Ei tarjontaa ERITYISRYHMIEN UINTIPALVELUT Uimahalli itse Muu liikuntatoimi Muut järjestöt Muut kunnan hallinnonalat Yritykset Uimaseurat Jokin muu Ei tarjontaa 9 TNS Gallup Oy / PGraphics VESIJUMPPA

Uimahallibarometri Kuvio b. KETKÄ KAIKKI TARJOAVAT ERILAISIA OHJATTUJA PALVE- LUITA UIMAHALLISSA (tarjoajat palveluittain,%). Uimahalli itse Muu liikuntatoimi Yritykset Muut kunnan hallinnonalat Muut järjestöt Uimaseurat Jokin muu Ei tarjontaa 9 69 VESIJUOKSU Uimahalli itse Muu liikuntatoimi Yritykset Uimaseurat Muut järjestöt Jokin muu Muut kunnan hallinnonalat Ei tarjontaa 6 VAUVAUINTI Uimaseurat Uimahalli itse Yritykset Muu liikuntatoimi Muut järjestöt Muut kunnan hallinnonalat Jokin muu Ei tarjontaa HYPPYKOULU 9 Muut järjestöt Uimaseurat Yritykset Uimahalli itse Muu liikuntatoimi Muut kunnan hallinnonalat Jokin muu Ei tarjontaa SUKELLUSKOULU Yritykset Muut kunnan hallinnonalat Uimahalli itse Muu liikuntatoimi Muut järjestöt Jokin muu Uimaseurat Ei tarjontaa ERITYYPPISET KUNTOUTTAVAT PALVELUT 9 Uimahalli itse Yritykset Muu liikuntatoimi Muut järjestöt Uimaseurat Muut kunnan hallinnonalat Jokin muu Ei tarjontaa TNS Gallup Oy / PGraphics HEMMOTTELU

Uimahallibarometri Kuvio at. KETKÄ TARJOAVAT OHJATTUJA PALVELUITA UIMAHAL- LISSA (palvelut tarjoajittain,%). Vesijumppa Vesijuoksu Lasten uimakoulut Koulujen uimaopetus Aikuisten uimakoulut Erityisryhmien uintipalvelut Vauvauinti Hemmottelu Erityyppiset kuntouttavat palvelut Hengenpelastuskerho tms. Hyppykoulu Sukelluskoulu 9 6 6 6 6 6 6 69 6 UIMAHALLI ITSE Vesijumppa Erityisryhmien uintipalvelut Vesijuoksu Koulujen uimaopetus Lasten uimakoulut Vauvauinti Aikuisten uimakoulut Erityyppiset kuntouttavat palvelut Hengenpelastuskerho tms. Hemmottelu Sukelluskoulu Hyppykoulu MUU LIIKUNTATOIMI Vesijumppa Erityisryhmien uintipalvelut Erityyppiset kuntouttavat palvelut Koulujen uimaopetus Vesijuoksu Aikuisten uimakoulut Lasten uimakoulut Vauvauinti Hengenpelastuskerho tms. Hyppykoulu Sukelluskoulu Hemmottelu MUUT KUNNAN HALLINNONALAT 6 TNS Gallup Oy / PGraphics

6 Uimahallibarometri Kuvio bt. KETKÄ TARJOAVAT OHJATTUJA PALVELUITA UIMAHAL- LISSA (palvelut tarjoajittain,%). Lasten uimakoulut Aikuisten uimakoulut Sukelluskoulu Vesijumppa Vauvauinti Hyppykoulu Erityisryhmien uintipalvelut Koulujen uimaopetus Vesijuoksu Hengenpelastuskerho tms. Erityyppiset kuntouttavat palvelut Hemmottelu 9 9 9 6 6 UIMASEURAT Vesijumppa Sukelluskoulu Erityisryhmien uintipalvelut Lasten uimakoulut Erityyppiset kuntouttavat palvelut Vauvauinti Vesijuoksu Hengenpelastuskerho tms. Koulujen uimaopetus Aikuisten uimakoulut Hemmottelu Hyppykoulu 6 MUUT JÄRJESTÖT Erityyppiset kuntouttavat palvelut Vesijumppa Vauvauinti Vesijuoksu Lasten uimakoulut Erityisryhmien uintipalvelut Aikuisten uimakoulut Sukelluskoulu Hemmottelu Hengenpelastuskerho tms. Koulujen uimaopetus Hyppykoulu 9 6 TNS Gallup Oy / PGraphics YRITYKSET

Usko palveluiden tarjonnan kasvuun on hiipumassa Tutkimuksessa kysyttiin myös arviota siitä, keiden kaikkien tahojen tarjonta tulee vastaisuudessa lisääntymään. Enemmistö näkee, että uimahallien oma palvelutarjonta lisääntyy. Kaksi viidestä ennakoi myös muun liikuntatoimen tarjoavat hallissa palveluita. Aika moni uskoo myös uimaseurojen ja muiden järjestöjen palveluiden lisääntymiseen. Usko eri tahojen tarjoaminen palveluiden kasvuun muuttuu vähemmän myönteiseksi, kun tuloksia verrataan vuoden tutkimuksen tietoihin. Aiempaa pienempi osa uskoo uimaseurojen, kunnan muiden hallinnonalojen ja yritysten tarjonnan hallissa lisääntyvän. Uimahallin itsensä osalta arviot ovat pysytelleet ennallaan. Muutosta kuvaavista tuloksista syntyy kuva, jonka mukaan uimahallien edustajat ikään kuin ennakoisivat jonkinlaista palveluiden ja tarjonnan kasvun hiipumista. Uimahallibarometri Kuvio t. KEIDEN KAIKKIEN TAHOJEN TARJONTA TULEE LISÄÄNTYMÄÄN (%). Uimahalli itse 6 6 Muu liikuntatoimi 9 Muut järjestöt Uimaseurat Yritykset Muut kunnan hallinnonalat 9 6 9 Jonkin muun Ei kenenkään Ei osaa sanoa 9 6 TNS Gallup Oy / PGraphics

MIKÄ ON ERI TAHOJEN TARJOAMIEN PALVELUIDEN LAATUTASO UIMAHALLISSA? Tutkimuksessa vastaajilta tiedusteltiin näkemystä siitä, mikä on eri tahojen tarjoamien palveluiden laatutaso uimahallissa. Tämän lisäksi pyydettiin antamaan yleisarvio hallin palveluille. Yleisarvio toimii mittakeppinä, kun tehdään johtopäätöksiä eri tahoihin kohdistuneista arvosanoista. Tuloksia tulkittaessa tulee ottaa huomioon se, että kyse ei ole palveluiden käyttäjien arvioista vaan yhden palveluntarjoajan näkemykset omasta ja muiden toiminnasta. Uimahallien edustajat antavat aiempaa enemmän kiitosta uimaseuroille Uimahallien edustajat arvioivat uimahallin palvelut yleensä joko erittäin hyviksi tai melko hyviksi. Kolmannes intoutuu äärimmäisen hyviin arvosanoihin uimahallin palvelutasoa arvioidessaan. Koska vastaajat ovat asianosaisia on ymmärrettävää, että nimenomaan uimahallin omia toimintoja ja palveluita kiitellään. Uimaseurat, muut järjestöt ja yritykset saavat vaatimattomamman palautteen, mikä osaksi johtuu siitä, että vastaajat eivät kykene arvioimaan muiden tahojen palveluita. Vaikka tämä seikka otettaisiin huomioon, niin silti on havaittavissa kotiinpäin vetoa. Uimaseurojen, järjestöjen ja yritysten palveluja ei suitsuteta samalla tavoin kuin hallin omia palveluja. Näkemykset ovat pääpiirteissään samanlaisia kuin vuonna. Kuitenkin aiempaa useampi antaa kiitosta uimaseurojen palveluille. Myös omaa tarjontaa ja palveluita kiitellään, jos mahdollista, aiempaa enemmän. Kävijämääriltään suuret uimahallit kiittelevät keskimäärää enemmän omia, uimaseurojen ja muiden järjestöjen palveluita. Pienemmät uimahallit antavat keskimäärää parempia arvosanoja yritysten tarjoamille palveluille. Uimahallien asiakkaat ja vastuuhenkilöt arvioivat hallien palvelutasoa samansuuntaisesti Uimahallien asiakkaiden ja hallivastaavien vertailu kielii siitä, että hallin palveluita ja turvallisuusjärjestelyitä arvioidaan melko yhdenmukaisesti. Selvä enemmistö sekä asiakkaista että uimahallivastaavista antavat hyviä arvosanoja. Hallivastaavat ovat kuitenkin tyytyväisempiä oman uimahallinsa palveluiden tasoon, henkilöstön osaamiseen ja turvallisuusjärjestelyihin kuin hallien asiakkaat eniten käyttämäänsä uimahalliin. Ero ei kuitenkaan ole kovin suuri. Lähes kaikissa asiakastyytyväisyystutkimuksissa palvelun tarjoajat arvioivat palvelut hieman paremmiksi kuin käyttäjät. Uimahallien asiakkaat ovat aiempaa hieman tyytyväisempiä hallinsa palveluihin, henkilöstöön ja turvallisuusjärjestelyihin. Hallien vastuuhenkilöt ovat aiempaa tyytyväisempiä palveluihin ja henkilöstön osaamiseen mutta eivät turvallisuusjärjestelyihin.

9 Uimahallibarometri Kuvio 6t. MILLAISEKSI ARVIOI ERI TAHOJEN TARJOAMIEN PALVE- LUIDEN LAATUTASON (%). ERITTÄIN HYVÄ MELKO HYVÄ EI HYVÄ EIKÄ H. EI KOK./ EOS MELKO HUONO ERITTÄIN HUONO Uimahallin palvelut yleensä 6 6 Uimahallin omat palvelut 6 6 9 Uimaseurat 9 Muut järjestöt 6 Yritykset 6 6 6 TNS Gallup Oy / PGraphics

UIMAHALLISSA TYÖSKENTELEVIEN HENKILÖIDEN OSAAMISEN TASO JA TURVALLISUUS JÄRJESTELYT UIMAHALLISSA Tutkimuksessa vastaajilta pyydettiin arviota uimahallissa työskentelevien osaamisen tasosta ja pätevyydestä eri tehtävissä. Tuloksia tulkittaessa on pidettävä jälleen mielessä se, että kyse on oman työyhteisön sisäisestä arvioinnista. Henkilöstön turvallisuusosaamisen arvioidaan parantuneen vuodesta Henkilöstön osaamisen taso ja pätevyys arvioidaan vähintään melko hyväksi kaikissa tehtävissä lukuun ottamatta uimahallin markkinointia ja tuotekehittelyä. Parhaat arvosanat henkilöstö saa opetuksesta ja ohjauksesta, turvallisuusosaamisesta, asiakaspalveluosaamisesta sekä teknisistä taidoista. Mikäli tavoitteena pidetään erinomaisuutta, niin tähän ei ylletä yhdessäkään tehtävälajissa. Puolet uimahalleista arvioi, että henkilöstön osaaminen ja pätevyys on opetuksessa ja ohjaamisessa erittäin hyvää tasoa. Reilu kaksi viidestä arvioi uimahallin markkinoinnin ja tuotekehittelyn hyvälle tasolle. Vastaajat arvioivat markkinoinnin ja tuotekehittelyn olevan lähinnä tyydyttävällä tasolla, ei kuitenkaan heikkoa. Tulokset ovat pääpiirteissään samanlaisia kuin vuonna. Kuitenkin aiempaa parempia arvosanoja annetaan turvallisuusosaamisesta, opetuksesta ja ohjaamisesta. Aiempaa enemmän kiitosta saa myös uimahallihenkilöstö palvelutiiminä kokonaisuutena. Aiempaa useampi peräänkuuluttaa teknistä osaamista Kun sitten tiedustellaan, mitä kaikkea osaamista tarvitaan tulevaisuudessa lisää, niin nousee neljä osaamisaluetta ylitse muiden. Nämä ovat markkinointi ja tuotekehittely, turvallisuusosaaminen, asiakaspalvelu sekä tekninen osaaminen. Uimahallin johtamiseen, opetukseen ja ohjaukseen osaamiseen ei kohdennu samassa määrin toiveita. Näkemykset ovat muuttuneet vuodesta. Aiempaa useampi peräänkuuluttaa teknisen osaamisen kehittämistä. Kaikkiin muihin osaamisalueiden parantamiseen kohdentuu aiempaa vähemmän odotuksia. Kävijämäärältään suuret uimahallit peräänkuuluttavat kaikenlaista osaamisen kehittämistä muita enemmän. Pienissä uimahalleissa koetaan keskimäärää useammin tarvetta teknisen osaamisen kehittämiseen. Turvallisuuden kannalta rakenteet huonommassa kunnossa kuin henkilöstön osaaminen Hallin turvallisuusjärjestelyt arvioidaan vähintäänkin melko hyväksi silloin, kun kyse on henkilöstön osaamisesta turvallisuusasioissa. Likimain kaikki ilmoittavat, että uinnin valvonta on hyvällä tasolla uimahallissa. Valtaosa arvioi myös, että pelastus- ja apuvälineet ovat kunnossa. Asteen huonomman arvosanan saavat hallien rakenteet ja kameravalvonta asiakkaiden turvallisuuden kannalta. Mikäli tavoitteena on se, että turvallisuusjärjestelyjen tulisi saada erittäin hyvä arvosana, niin yksikään asia ei täysin ole kunnossa.

Uimahallibarometri Kuvio 9t. MILLAINEN ON UIMAHALLISSA TYÖSKENTELEVIEN HENKILÖI- DEN OSAAMISTASO JA PÄTEVYYS ERI TEHTÄVISSÄ (%). ERITTÄIN HYVÄ MELKO HYVÄ EI HYVÄ EIKÄ H. EI OSAA SANOA MELKO HUONO ERITTÄIN HUONO Uimahallin johtaminen 9 6 9 6 Asiakaspalveluosaaminen 9 6 Tekninen osaaminen 9 6 9 Turvallisuusosaaminen 6 6 6 Opetus ja ohjaaminen 6 Uimahallin markkinointi ja tuotekehittely 6 Uimahallihenkilöstö palvelutiiminä kokonaisuutena 6 6 TNS Gallup Oy / PGraphics

Uimahallibarometri Kuvio t. MITÄ KAIKKEA OSAAMISTA UIMAHALLEISSA TULE- VAISUUDESSA TARVITAAN LISÄÄ (%). Markkinointi- ja tuotekehittelyosaaminen Turvallisuusosaaminen Asiakaspalveluosaaminen Tekninen osaaminen 66 6 6 9 6 Uimahallin johtaminen Opetus ja ohjaaminen 6 Jotakin muuta Ei mitään Ei osaa sanoa TNS Gallup Oy / PGraphics Uimahallibarometri Kuvio t. MILLAISEKSI KOKEE KÄYTÄNNÖN TURVALLISUUSJÄRJESTELYT UIMAHALLISSA TÄLLÄ HETKELLÄ ERI ASIOISSA (%). ERITTÄIN HYVÄ MELKO HYVÄ EI HYVÄ EIKÄ H. EI OSAA SANOA MELKO HUONO ERITTÄIN HUONO Turvallisuusjärjestelyt yleensä 6 6 Henkilöstön osaaminen 69 6 Uinninvalvojat 9 9 6 Kameravalvonta 6 9 9 9 Rakenteet Pelastus- ja ensiapuvälineet TNS Gallup Oy / PGraphics

Näkemykset ovat muuttuneet jonkin verran vuodesta. Aiempaa parempia arvosanoja annetaan kameravalvonnalle, rakenteille sekä pelastus- ja ensiapuvälineille. Pääsääntöisesti asiakasmäärältään pienissä halleissa koetaan turvallisuusjärjestelyt paremmiksi kuin suurissa halleissa. Ero on pienten hallien suuntaan suuri etenkin kun tarkastellaan henkilöstön turvallisuusosaamista ja kameravalvontaa. Rakenteiden osalta suuret hallit antavat parempia arvosanoja kuin pienet. Turvallisuusasiakirjoilla ja -suunnitelmilla on käytännön toiminnan kannalta merkitystä Uimahallien turvallisuuteen liittyen vastaajilta tiedusteltiin näkemystä eri turvallisuusasiakirjojen ja - suunnitelmien merkityksestä uimahallin käytännön toiminnan kannalta. Arviointikohteena olivat turvallisuusasiakirja, valvontatutkimusohjelma sekä pelastussuunnitelma. Kaikkien asiakirjojen ja suunnitelmien merkitys koetaan käytännön toiminnan kannalta vähintäänkin melko suureksi. Eri turvallisuusasiakirjojen välillä ei ole suurta eroa merkityksellisyyttä arvioitaessa. Valvontatutkimusohjelman merkitys näyttäisi lisääntyneen vuodesta. Turvallisuusasiakirjan osalta on havaittavissa pieni painoarvon vähentyminen. Uimahallin koko on yhteydessä siihen, miten turvallisuusasiakirjoja ja -suunnitelmia arvotetaan. Niiden merkitys koetaan suuremmaksi pienemmissä uimahalleissa ja sellaisissa, joiden kävijämäärä on pienempi. Lähinnä kyse on kuitenkin aste-eroista näkemyksissä, siis siitä onko asiakirjojen merkitys toiminnan kannalta erittäin tai melko suuri. SUH:n tarjoama koulutus vastaa uimahallien tarpeisiin etenkin uimavalvonnan ja uimaopetuksen osalta Tutkimuksessa vastaajat arvioivat sitä, kuinka hyvin tai huonosti Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton SUH:n tarjoama koulutus vastaa uimahallin nykyisiin tarpeisiin. Arvioitavia asioita oli kuusi. Valtaosa uimahallien edustajista arvioi, että SUH:n tarjoama koulutus vastaa tarpeisiin erittäin tai melko hyvin, kun kyse on uimavalvonnasta ja uimaopetuksesta. Myös kertauskoulutuksen ( Trimmi ) osalta selvä enemmistö antaa tunnustusta SUH:n palveluille. Merkillepantavaa tuloksissa on se, että avoimesti tyytymättömiä ei löydy nimeksikään, ei yhdessäkään kysytyssä asiassa. Pientä epäröintiä ilmenee, kun kysytään vesitreenejä ja erityisuintia koskevasta koulutuksesta. Näiltä osin erinomaisten arvosanojen osuus jää pienemmäksi. Kuitenkaan varsinaisesta tyytymättömyydestä ei voida puhua. Aiempaa useampi ei pysty arvioimaan SUH:n tarjoamaa koulutusta Uimahalleja edustavat vastaajat suhtautuvat hieman aiempaa vähemmän myönteisesti SUH:n tarjoamaan koulutukseen. Arvosanat ovat järjestään aiempaa vaatimattomampia. Tämä tulos selittyy sillä, että nyt aiempaa useampi sanoo, että ei ole kokemuksia asiasta eli ei ole tietoa. Uimahallin koko ja asiakasmäärä eivät näytä olevan johdonmukaisesti yhteydessä siihen, miten SUH:n palveluihin suhtaudutaan. Ainoa merkillepantava riippuvuus on se, että pienet hallit ilmoittavat keskimäärää useammin, että heillä ei ole kokemuksia SUH:n palveluista.

Uimahallibarometri Kuvio t. MILLAINEN ON ERI TURVALLISUUSASIAKIRJOJEN/-SUUNNITELMIEN MERKITYS UIMAHALLIN KÄYTÄNNÖN TOIMINNAN KANNALTA (%). ERITTÄIN SUURI MELKO SUURI EI OSAA SANOA EI KOVINK. SUURI OLE- MATON Pelastussuunnitelma (pelastusviranomainen) 6 6 6 Turvallisuusasiakirja (kuluttajaturvallisuuden/aik. tuoteturvallisuuden valvontaviranomainen) 9 6 Valvontatutkimusohjelma (terveysviranomainen) TNS Gallup Oy / PGraphics Uimahallibarometri Kuvio t. KUINKA HYVIN TAI HUONOSTI SUOMEN UIMAOPETUS- JA HEN- GENPELASTUSLIITON SUHn TARJOAMA KOULUTUS VASTAA UIMAHALLIN NYKYISIIN TARPEISIIN ERI ASIOISSA (%). ERIT- TÄIN HYVIN MELKO HY- VIN EI HYVIN EIKÄ HUONOSTI EI KOKEM./ EOS MELKO HUO- NOSTI ERITTÄIN HUO- NOSTI Uimaopetus (uimaopettajat) 9 Uinninvalvonta (uinninvalvojat) 6 9 Vauva- ja perheuinti (ohjaajat) 9 Vesitreeni (ohjaajat) 9 Erityisuinti (ohjaajat) 6 9 Kertauskoulutus ('Trimmi') Täydennyskoulutus ('Trimmi') 9 9 TNS Gallup Oy / PGraphics

9 MITÄ ERILAISIA HYVINVOINTIPALVELUJA TULISI OLLA TARJOLLA UIMAHALLISSA TAI SEN VÄLITTÖMÄSSÄ LÄHEISYYDESSÄ? Tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin, mitä kaikkia muita kuin uimiseen liittyviä palveluita on tarjolla uimahallissa tai sen välittömässä läheisyydessä. Tämän jälkeen he arvioivat, minkä kaikkia tällaisia palveluita tarvitaan hallissa tai sen läheisyydessä. Uimahallien läheisyydessä tulisi olla tarjolla kuntosalipalveluita, liikuntaneuvontaa ja liikuntaryhmiä Valtaosa uimahalleista ilmoittaa, että hallissa tai sen välittömässä läheisyydessä on kuntosalipalvelut, liikuntaryhmiä, juoksu- ja lenkkeilyreitit, ulko- sekä sisäpelikenttiä. Kirjasto- tai terveyspalveluita löytyy noin neljänneksen uimahallien läheisyydestä. Ravintolapalveluita on tarjolla joka toisessa hallissa tai sitten ne löytyvät läheltä. Nyt aiempaa useammassa hallissa tai sen läheisyydessä on tarjolla monia palveluita verrattuna vuoteen. Liikuntaryhmät, liikuntaneuvonta ja ravintolapalvelut ovat yleistyneet. Aiempaa vähemmän uimahallien läheisyydessä olisi tämän mukaan nurmi- ja ulkopelikenttiä. Enemmistö uimahallien edustajista kaipaa uimahallin välittömään läheisyyteen kolmea erityyppistä palvelua. Nämä tärkeistä tärkeimmät palvelut ovat liikuntaneuvonta, kuntosalipalvelut sekä liikuntaryhmät. Näiden lisäksi kaksi viidestä haluaisi hallin läheisyyteen toimivat ravintolapalvelut sekä juoksu- ja lenkkeilyreitit. Vähemmässä määrin odotuksia kohdentuu siihen, että uimahallien välittömässä läheisyydessä olisi kirjastopalveluja, ulkopeli- tai nurmikenttiä. Vuoteen verrattuna fysioterapiapalveluiden tarve uimahallin yhteydessä on vähentynyt. Pienessä määrin sama koskee terveyspalveluita. Käytännössä yhdessäkään kohdin ei ole havaittavissa sitä, että palveluja kaivattaisiin tuntuvasti aiempaa enemmän. Tällainen vaatimattomuus saattaa johtua siitä, että uimahallien vastaajat eivät odota kävijämäärien lähivuosina lisääntyvän oleellisesti nykyisestä. Kävijämäärältään isoissa halleissa pidetään muita useammin hyvänä sitä, että hallin läheisyydessä on erilaisia muita palveluita. Näissä uimahalleissa nähtäisiin hyvänä myös se, että hallien läheisyydessä olisi tarjolla mm. sisä- ja ulkopelikenttiä sekä ravintolapalveluita. Kävijämäärältään pienissä halleissa odotukset muiden palveluiden sijainnista hallin läheisyydessä ovat selvästi vaatimattomampia. Useimpiin palveluihin kohdentuu keskimäärää vähemmän odotuksia. Monipuoliset palvelut uimahallin läheisyydessä synnyttävät palvelujen lisätarvetta Tuloksista käy ilmi se, että erilaisten hyvinvointipalveluiden sijainti uimahallin läheisyydessä johtaa siihen, että niitä koetaan tarvittavan myös tulevaisuudessa. Mitä monipuolisempi ns. oheispalveluiden kirjo on, sitä enemmän muita palveluita, joita ei ole vielä uimahallin läheisyydessä, haluttaisiin.

6 Uimahallibarometri Kuvio t. MITÄ KAIKKIA MUITA PALVELUITA ON UIMA- HALLISSA TAI SEN VÄLITTÖMÄSSÄ LÄHEI- SYYDESSÄ TARJOLLA (%). Kuntosalipalvelut 9 Liikuntaryhmät Juoksu- ja lenkkeilyreitit 69 6 9 Ulkopelikentät 66 Sisäpelikentät Liikuntaneuvonta 6 6 Ravintolapalvelut Nurmikentät 6 Fysioterapiapalvelut Kirjastopalvelut Terveyspalvelut Jotakin muuta 6 9 Ei mitään Ei osaa sanoa TNS Gallup Oy / PGraphics Toisaalta kaikki uimahallit, joissa on esim. kuntosalipalveluja, eivät mainitse näitä palveluja tarvittavan myös tulevaisuudessa. Tätä kummallisuutta voi selittää sillä, että ao. palvelut otetaan ikään kuin itsestään selvyytenä. Kun ne ovat olemassa, ei niitä voida ottaa pois, eikä siis tarvita enää lisää. Halleissa, joiden läheisyydessä on rajoitetusti palveluita, haluaisivat vastaajat ainakin tiettyjä peruspalveluita hallin läheisyyteen. Tällaisiin kuuluvat ainakin kuntosalipalvelut ja liikuntaneuvonta. Jos hallin läheisyydessä ei ole terveyspalveluita, nurmikenttiä tai ulkopelikenttiä, ei pidetä realistisena sitä, että hallin läheisyyteen tällaisia olosuhteita tai palveluita olisi edes saatavissa.

Uimahallibarometri Kuvio t. MITÄ KAIKKIA MUITA PALVELUITA TARVI- TAAN TULEVAISUUDESSA UIMAHALLISSA TAI SEN VÄLITTÖMÄSSÄ LÄHEISYYDES- SÄ (%). Liikuntaneuvonta Kuntosalipalvelut Liikuntaryhmät Fysioterapiapalvelut Ravintolapalvelut Juoksu- ja lenkkeilyreitit Ulkopelikentät Sisäpelikentät 9 6 9 6 6 6 6 Terveyspalvelut Nurmikentät 6 Jotakin muuta Kirjastopalvelut Ei mitään 6 Ei osaa sanoa 6 TNS Gallup Oy / PGraphics

AUTTAAKO ULKOISTAMINEN? Tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin, tulisiko uimahallin palveluja ja toimintoja vastaisuudessa ulkoistaa nykyistä enemmän. Aiempaa useampi suhtautuu varauksellisesti uimahallin toimintojen ulkoistamiseen Uimahalleista saatu vastaus on aika selkeä. Selvä enemmistö ei halua, että uimahallin palveluja ja toimintoja ulkoistetaan. Vain reilu kymmenesosa kannattaa ulkoistamisen edistämistä. Uimahallien palveluiden ja toimintojen ulkoistamisen vastustaminen on voimistunut vuodesta. Tuloksista käy ilmi se, että halleissa, joissa työskentelee ulkoistettua henkilöstöä, ollaan varauksellisia palveluiden ulkoistamisen jatkamisen osalta. Tässä ryhmässä valtaosa suhtautuu toimintojen ja palveluiden nykyistä laaja-alaisempaan ulkoistamiseen kielteisesti. Myös niissä halleissa, joissa ei ole ulkoistettua henkilöstä selvä enemmistö vastustaa toimintojen ulkoistamista. Kielteinen suhtautuminen ulkoistamiseen on kasvanut molemmissa ryhmissä. Tulosta voi selittää ehkä sillä, että ulkoistamisesta ei aina koeta aiheutuvan hyötyä ainakaan palveluiden laadun osalta. Ulkoistamiskokemuksia omaavissa halleissa ollaan hieman vähemmän tyytyväisiä uimahallin palveluihin kuin halleissa, joilla ei ole kokemusta ulkoistetusta henkilökunnasta. Uimahallibarometri Kuvio t. TULISIKO UIMAHALLIN PALVELUJA JA TOIMINTOJA VASTAISUUDESSA UL- KOISTAA NYKYISTÄ ENEMMÄN (%). Kyllä Ei 6 Ei osaa sanoa TNS Gallup Oy / PGraphics

9 UIMAHALLIEN ONGELMAT Tutkimuksessa vastaajille annettiin mahdollisuus myös avoimeen palautteeseen. Heille esitettiin viisi avointa kysymystä. Kysymykset kuuluivat seuraavasti. Mitkä ovat mielestänne uimahallin pahimmat ongelmat ilman ja veden laadun suhteen? Mitkä ovat mielestänne uimahallin pahimmat ongelmat palveluiden kehittämisen kannalta? Mitkä ovat mielestänne uimahallin pahimmat ongelmat kävijämäärien kasvattamisen kannalta? Mitkä ovat mielestänne uimahallin pahimmat ongelmat taloudelliselta kannalta? Mitkä ovat mielestänne uimahallin pahimmat ongelmat turvallisuuden kannalta? Huono ilmastointi ja ilmankosteus ongelmana Pahimmat uimahallien ongelmat ilman ja veden laadun suhteen on jaettavissa kahteen pääluokkaan. Lähes kaikki maininnoista liittyivät ilmastointiin, ilman kosteuteen, vanhentuneeseen laitteistoon ja tekniikkaan ja asiakashygieniaan. Kaikkein yleisimmin hallivastaavat kokivat suureksi ongelmaksi ilman kosteuden ja ilmastoinnin puutteellisuudet. Toinen näkyvä ongelma ilman ja veden laadun osalta liittyi asiakkaisiin. Monissa halleissa koetaan asiakkaiden huonon hygienian aiheuttavan ongelmia (peseytymättömyys, epäkelvot uima-asut jne.). Suurimmat ilman ja veden laadun ongelmat: - Huono ilmastointi - Asiakkaiden huono hygienia - Ilman kosteus etenkin talvella - Vanhentunut laitteisto ja tekniikka - Suuret kävijämäärät tiettyinä ajankohtina Pahimmat ongelmat palveluiden kehittämisen kannalta ovat hieman kirjavampia. Ne liittyvät liian pieniin hallin tiloihin, rakenteiden vanhakantaisuuteen, henkilöstöpulaan sekä etenkin kunnan talouden niukkuuteen. Kunnan taloudelliset tekijät sanelevat hallien vastaavien mielestä pitkälle sen, että hallia ei voida rakenteellisesti uudistaa ja henkilöstöä palkata lisää. Suurimmat ongelmat palveluiden kehittämisen kannalta: - Kunnan taloustilanne - Allastila, pienet tilat - Rakenteiden vanhanaikaisuus, yksipuolisuus - Henkilöstöresurssien niukkuus, henkilöstön vaihtuvuus - Henkilöstön asenneongelmat

Pelkkä uima-allas ei riitä kävijämäärien kasvattamiseen Pahimmat ongelmat kävijämäärien kasvattamisen kannalta liittyvät uimahallin rajalliseen kapasiteettiin ja tiloihin sekä väestöpohjan riittämättömyyteen. Huomattava osa katsoo, että kävijämäärän kasvattaminen on hankalaa, koska naapurikunnissa tai vaikutusalueella on monia uudenaikaisia halleja ja kylpylöitä. Pelkkä uima-allas ei nykypäivänä riitä, jos tavoite on kävijämäärien lisääminen. Suurimmat ongelmat kävijämäärien kasvattamisen kannalta: - Rajallinen tilakapasiteetti - Vanhentuneet rakenteet - Väestöpohjan riittämättömyys - Kilpailevaa laadukkaampaa tarjontaa Uimahallien suurimmat ongelmat talouden kannalta ovat pitkälle samoja kuin esteet palveluiden kehittämisessä. Kuntien heikko taloudellinen tila heijastuu uimahallien talouteen. Muita ongelmia, jotka nousivat esiin, olivat myös käyttökustannukset sekä hinnoittelu. Lähes joka toinen vastaaja kauhisteli energiakustannusten kasvuvauhtia. Hinnoitteluongelma liittyy tarpeeseen nostaa asiakasmaksuja. Tätä ei kuitenkaan useinkaan voida tehdä. Hintojen nostamisen esteeksi nähdään monia asioita. Näitä ovat kävijäkadon pelko, kuluttajaystävällisyys sekä se, että uimahallien koetaan olevan osa julkista peruspalvelua ja siten kaikkien kuntalaisten saatavilla riippumatta sosiaalisesta asemasta. Suurimmat ongelmat talouden kannalta: - Kuntien taloustilanne ja säästöt - Hinnoitteluongelma (asiakasmaksut vs. vanhentuneet rakenteet) Turvallisuusongelma: Ruuhkahuippuna liian vähän henkilökuntaa Turvallisuuden kannalta isoimmat ongelmat liittyvät aiemmin kertautuneisiin asioihin. Rakenteet koetaan monissa halleissa epätarkoituksenmukaisiksi ja vanhentuneiksi. Osa halleista arvioi kuluneiden, vanhentuneiden ja ahtaiden tilojen muodostavan turvallisuusongelman. Osassa halleista koetaan kävijämäärien ruuhkahuipuissa muodostavan ongelman turvallisuuden kannalta. Henkilökunnan niukkuudesta johtuen ei pystytä valvomaan turvallisuutta optimaalisesti. Joissakin halleissa koetaan osan asiakkaista aiheuttavan vaaratilanteita käyttäytymisellään. Suurimmat ongelmat turvallisuuden kannalta: - Rakenteiden epätarkoituksenmukaisuus: Tilanahtaus, rappuset, korokkeet, liukkaat lattiapinta-alat, pintojen kuluneisuus - Kävijämäärät ruuhkahuipuissa - Iäkkäiden lisääntyvä kävijämäärä - Henkilöstön/valvojien riittämättömyys - Asiakkaiden käyttäytyminen

YHTEENVETO Valtaosassa uimahalleja arvioidaan, että vapaaharrasteisen vesijuoksun kysyntä tulee lisääntymään lähivuosina. Myös vapaiden kuntouintimahdollisuuksien kysynnän otaksutaan olevan kasvuuralla. Tuloksista käy ilmi myös se, että uimahallit järjestävät ja organisoivat itse aiempaa useammin mm. sellaisia ohjattuja palveluita kuin hemmottelua, uimaopetusta sekä erityisryhmien uintipalveluita. Aiempaa useammassa uimahallissa on monitoimi-, terapia- ja porealtaita, höyrysaunoja, vesiliukumäkiä ja muita laitteita. Tästä seuraamuksena on se, että vastaajat itse sekä asiakkaat ovat aiempaa tyytyväisempiä uimahallien palvelutasoon. Nyt kuitenkin aiempaa pienempi osa uimahallien edustajista uskoo uintipalveluiden kysynnän voimistuvan lähitulevaisuudessa. Tuloksista huokuu se, että mihinkään suureen vapaan tai ohjatun vesiliikunnan kysynnän kasvun lisääntymiseen ei luoteta. Monien palvelujen kysynnän kasvun odotetaan pikemminkin hidastuvan. Tuloksissa heijastuu kuntien taloudellinen ahdinko. Pelkkä uima-allas ei nykypäivänä riitä, jos tavoite on kävijämäärien lisääminen ja suuriin investointeihin ei uskota löytyvän varoja.

LIITEKUVAT: Uimahallibarometri Kuvio t. MITÄ KAIKKIA ERI ALTAITA TAI MUITA LAITTEITA ON UIMAHALLISSA (%). Uintiallas Saunat 99 9 9 9 Opetusallas 6 Monitoimi-, kuntoutus-, terapia-allas 9 Vesiliukumäki Poreallas 9 9 Kahluuallas Kylmävesiallas Hyppytorni/ -lauta Höyrysaunat Lämminvesiallas Muut laitteet Hyppyallas 6 6 Kiipeilyseinä Ei osaa sanoa 6 TNS Gallup Oy / PGraphics

Uimahallibarometri Kuvio t. MITKÄ ALTAISTA TAI MUISTA LAITTEISTA OVAT TULEVAISUUDESSA KESKEISIMPIÄ PALVELU- TUOTANNON RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN KANNALTA (korkeintaan viisi tärkeintä, %). Monitoimi-, kuntoutus-, terapia-allas Uintiallas 9 6 Opetusallas Saunat Kylmävesiallas Hyppyallas Höyrysaunat Muut laitteet Lämminvesiallas Poreallas Vesiliukumäki Hyppytorni/ -lauta 9 Kahluuallas Kiipeilyseinä Ei osaa sanoa 6 9 TNS Gallup Oy / PGraphics 6

Uimahallibarometri Kuvio. KUINKA PALJON ERILAISIA ONNETTOMUUSKIRJANPITOON MERKITTYJÄ TILANTEITA ON OLLUT UIMAHALLISSA VIIMEI- SEN KUUKAUDEN AIKANA (luokkia yhdistetty, %). EI YHTÄÄN - KPL/ VUOSI EI TIETOA 6- KPL/ VUOSI YLI KPL/ VUOSI a) Tilanteet, joissa uinninvalvoja tai toinen asiakas on nostanut pinnalla ja tajuissaan olevan asiakkaan ylös altaasta (eli uimari ei ole omin voimin päässyt eteenpäin tai ylös altaasta) Kaikki b) Tilanteet, joissa uinninvalvoja tai toinen asiakas on nostanut asiakkaan veden pinnan alta / pohjasta pinnalle sekä edelleen ylös altaasta Kaikki c) Sairauskohtaukset - muualla kuin altaassa tapahtuneet, joissa on tarvittu ensiapua Kaikki 6 6 d) Sairauskohtaukset - muualla kuin altaassa tapahtuneet, joissa on tarvittu sekä ensiapua että sairaankuljetusta Kaikki 9 e) Hukkumis- tai muu sairaskohtaustilanne on johtanut elvytystoimenpiteisiin (painelu- puhalluselvytys), kuinka monta kertaa vuodessa Kaikki 6 f) Kaatumiset/liukastumiset/pään lyönnit/palovammat tms., vakavat tapaukset, joissa on tarvittu ensiapua Kaikki 6 g) Kaatumiset/liukastumiset/pään lyönnit/palovammat tms., vakavat tapaukset, joissa on tarvittu sekä ensiapua että sairaankuljetusta Kaikki h) Kiukaiden aiheuttamat vähäiset palovammat, joissa "tavanomainen" ensiapu on riittänyt Kaikki i) Ensiapuvälineistönä käytetty hapenantolaitetta (montako kertaa vuodessa) Kaikki 9 6 j) Ensiapuvälineistönä käytetty defibrillaaatoria (montako kertaa vuodessa) Kaikki 9 k) Ensiapuvälineistönä käytetty rankalautaa (montako kertaa vuodessa) Kaikki 9 TNS Gallup Oy / PGraphics

Uimahallibarometri Kuvio. KUINKA MONESTA (...) VAKAVASTA TAPA- UKSESTA ON TEHTY ILMOITUS KUNNAN KULUTTAJATURVALLISUUSVIRANOMAI- SELLE (on ollut onnettomuustilanteita, %). Ei yhtään - kpl vuodessa 6- kpl vuodessa - kpl vuodessa - kpl vuodessa - kpl vuodessa Yli kpl Ei tietoa 6 6 TNS Gallup Oy / PGraphics

6 Uimahallibarometri Kuvio. ONKO KORJAAVIA TOIMENPITEITÄ JOUDUTTU TEKEMÄÄN ONNETTOMUUSKIRJANPI- TOON MERKITTYJEN TILANTEIDEN JOHDOSTA (on ollut onnettomuustilanteita, %). KYLLÄ EI OSAA SANOA EI Liukastumisia on pyritty torjumaan e. pintoja uusimalla, liukk.esto Parannettu ensiapuvalmiutta lisäämällä ensiapukoulutusta Uimareille suunnattua ohjeistusta lisätty (e. turvallisuusohjeita) Lasten uimataitoa ryhdytty selvittämään kysymällä tai testaamalla Parannettu ensiapuvalmiutta hankkimalla jokin (e. defibrillaattori) Uinninvalvontaa on tehostettu (e. lisäämällä valvojien lukumäärää) Palovammoja pyritty vähent. kiukaiden suojausta/sij. parantamalla TNS Gallup Oy / PGraphics 6 6 66 Uimahallibarometri Kuvio. MONTAKO KERTAA VIIMEKSI KULUNEEN KUUKAUDEN AIKANA ON ESIINTYNYT ALLAS- VESIHYGIENIAN ERITYISTILANTEITA UIMAHALLISSA (luokkia yhdistetty ja tekstejä pelkistetty, %). EI LAIN- KAAN KER- RAN - KERTAA EI OSAA SANOA 6 - KERTAA YLI KERTAA Muualta allasosastolta löydetty Pseudomonas aeruginosa -bakteeri Allas/koko halli väliaik. käyttökieltoon Pseud. aeruginosa -bakt. takia Altaasta löydetty Pseudomonas aeruginosa -bakteeri Allas/koko halli väliaik. käyttökieltoon muun hygieniaongelman takia Allas jouduttu väliaik. sulkemaan ulosteperäisen saastumisen takia 9 9 9 9 6 9 TNS Gallup Oy / PGraphics

Uimahallibarometri Kuvio. MIKÄ OSUUS PUKUKAAPIN VARANNEISTA ON YHTÄ AIKAA RUUHKA-AIKANA (kun likimain kaikki pukukaapit ovat varattuina) AL- TAILLA JA KUINKA SUURI OSA MUUALLA (arvioitujen %-lukujen keskiarvot). Altailla Muualla 6 6 TNS Gallup Oy / PGraphics