TEM Tilastotiedote 2012:3 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2011
Työ- ja Työmarkkinat 2012 elinkeinoministeriö Arbetsmarknaden Labour Market Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Eteläesplanadi 4, 00130 Helsinki, Finland Email: etunimi.sukunimi@tem.fi Helsinki, toukokuu 2012
Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2011 Tiivistelmä: Työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa (työvoimakoulutuksessa) oli vuoden 2011 aikana keskimäärin 30 200 oppilasta, mikä on 2 600 (8 %) vähemmän kuin vuonna 2010. Vuoden 2011 aikana työvoimakoulutuksen aloitti 77 600 henkilöä, mikä on 7 700 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Koulutuksen suorittaneita oli 70 500 eli 700 enemmän kuin vuonna 2010. Työvoimakoulutuksen aloittaneista oli miehiä 56 % ja naisia 44 %. Alle 25-vuotiaita koulutuksen aloittajia oli 14 500, mikä on 19 % kaikista aloittaneista. Yli 50-vuotiaiden osuus oli 17 %. Työvoimakoulutuksen aloittaneista oli vuonna 2011 työttömiä (ilman lomautettuja) noin 71 %, vuonna 2010 72 %. Lomautettujen osuus oli kolme %, mikä on kaksi %-yksikköä pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Vajaakuntoisia oli 8 % kaikista aloittaneista. Koulutuksen aloittaneet ulkomaalaiset edustivat noin 160 eri kansalaisuutta. Ulkomaalaisten osuus kaikista aloittaneista oli 25 %. Työvoimakoulutuksen keskimääräinen pituus vuonna 2011 oli 5,2 kuukautta (vuonna 2010 4,8 kuukautta). Vuodelle 2011 hankitun työvoimakoulutuksen opiskelijatyöpäivän hinta oli keskimäärin 39,8 euroa, mikä on 0,5 euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työvoimakoulutuksen vuonna 2011 suorittaneista 58 % oli työssä kaksi kuukautta koulutuksen päättymisen jälkeen. Tämä on viisi %-yksikköä enemmän kuin vuonna 2010. Årsstatistik för arbetskraftspolitisk vuxenutbildning 2011 Sammandrag: I arbetskraftspolitisk vuxenutbildning (arbetskraftsutbildning) deltog under 2011 i genomsnitt 30 200 personer, vilket är 2 600 (8 %) färre än år 2010. Under 2011 påbörjade 77 600 personer arbetskraftsutbildning, vilket är 7 700 färre föregående år. 70 500 personer hade genomfört utbildning, dvs. 700 fler än år 2010. Av dem som påbörjade arbetskraftsutbildning var 56 % män och 44 % kvinnor. 14 500 av dem som påbörjade utbildning var under 25 år, vilket är 19 % av alla dem som påbörjade utbildning. Andelen personer över 50 år var 17 %. År 2011 var cirka 71 % av dem som påbörjade arbetskraftsutbildning arbetslösa (exklusive permitterade personer). Andelen permitterade var tre %, vilket är två procentenheter lägre än ett år tidigare. Av alla dem som påbörjade utbildning var 8 % personer med funktionsnedsättning. De utlänningar som påbörjade utbildning representerade cirka 160 olika nationaliteter. De utländska personernas andel av alla dem som påbörjade utbildning var 25 %. Arbetskraftsutbildningens genomsnittliga längd var 5,2 månader år 2011 (4,8 månader år 2010). Priset på en studerandearbetsdag i arbetskraftsutbildning anskaffad för 2011 var i genomsnitt 39,8 euro, vilket är 0,5 euro mer än ett år tidigare. Av dem som genomförde arbetskraftsutbildning år 2011 var 58 % i arbete två månader efter att utbildningen avslutats. Detta är fem procentenheter mer än år 2010.
Annual employment policy adult education statistics 2011 Abstract: In 2011, employment policy adult education (labour market training) was attended by 30,200 students on average, down 2,600 (8%) on the year 2010. During 2011, 77,600 new students began labour market training, down 7,700 on the previous year. The number of those having completed the training totalled 70,500, i.e. 700 more than in 2010. Of those entering labour market training, 56 per cent were men and 44 per cent women. A total of 14,500 of those having entered training, i.e. 19 per cent of all entrants, were under 25 years of age. The share of over 50-year-olds was 17 per cent. Of those entering labour market training in 2011, some 71 per cent were unemployed (excluding lay-offs). The share of lay-offs was 3 per cent, down by two percentage points year-on-year. Eight per cent of all entrants were disabled. Foreign nationals entering training represented some 160 nationalities and accounted for 25 per cent of all entrants. In 2011, the average duration of labour market training came to 5.2 months (4.8 months in 2010). The price of a student workday of labour market training acquired for 2011 averaged EUR 39.8, up by EUR 0.5 year-on-year. Of those having completed labour market training in 2011, 58 per cent were employed two months after the end of training. This is five percentage points more than in 2010. Viittausohje: Suomen virallinen tilasto (SVT): Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto. ISSN = 1797-3732. 2012:3, Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2011. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö [viitattu pvm]. Saantitapa: http://www.tem.fi/tilastojulkaisut.
1 TYÖVOIMAPOLIITTISEN AIKUISKOULUTUKSEN VUOSITILASTOT VUONNA 2011 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen (työvoimakoulutus) tarkoituksena on työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen, työttömyyden torjuminen ja työvoimatarpeen tyydyttäminen. Työ- ja elinkeinohallinto hankki työvoimakoulutusta tätä varten myönnetyin määrärahoin ensisijaisesti työttömille työnhakijoille ja työttömyysuhan alaisille aikuisille tarkoitettuna ammatillisena koulutuksena. Työvoimakoulutusta hankittiin aikuiskoulutuskeskuksilta, muilta ammatillisilta oppilaitoksilta, korkeakouluilta ja muilta koulutuspalvelujen tuottajilta. Työvoimakoulutuksen opiskelijoille maksettiin koulutusajalta koulutustukea, työmarkkinatukea, peruspäivärahaa tai ansiopäivärahaa. Kukin näistä jakaantuu perustukeen, ylläpitokorvauksiin ja erilaisiin korotusosiin. Taulukko 1. Työvoimakoulutuksen tapahtumamäärät vuosina 2008-2011 Työvoimakoulutuksen 2008 2009 2010 2011 Muutos tapahtumat 2010/2011 % Hakemuksia 164 191 200 065 210 925 185 027-25 898-12,3 Hakijoita 100 531 121 963 121 651 109 361-12 290-10,1 Aloittaneita 70 378 79 943 85 308 77 606-7 702-9,0 Suorittaneita 58 979 63 804 69 798 70 503 705 1,0 Koulutuksessa olevia keskimäärin 24 983 27 862 32 823 30 197-2 626-8,0 Työvoimakoulutuksessa oli vuonna 2011 keskimäärin 30 200 opiskelijaa, mikä on 2 600 (8 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden aikana koulutuksen aloittaneita oli 77 600, mikä on 7 700 (9 %) vähemmän kuin vuonna 2010. Hakemuksia työvoimakoulutukseen tehtiin vuonna 2011 185 000, mikä on 12 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuonna 2011 hakemuksista 42 % johti koulutuksen alkamiseen. Osuus on kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2010. Vuonna 2011 jätettiin hakijaa kohden keskimäärin 1,7 hakemusta kuten vuonna 2010. Vuoden 2011 aikana kaikista hakemuksista 73 % tehtiin internetin välityksellä, vuonna 2010 68 %.
2 KUVIO 1. TYÖVOIMAKOULUTUKSESSA OLLEET KESKIMÄÄRIN KUUKAUDESSA VUOSINA 1991-2011 50 Tuhatta henkeä 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 KUVIO 2. TYÖVOIMAKOULUTUKSEN KOULUTUSTAPAHTUMAT VUOSINA 2009-2011 HAKEMUKSIA ALOITTANEITA SUORITTANEITA KESKEYTTÄNEITÄ 2009 2010 2011 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 Tuhatta henkeä
3 Vuonna 2011 koulutuksen suorittaneita oli 70 500, mikä on 700 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Koulutuksen aloittaneista keskeytti vuonna 2011 työvoimakoulutuksen 17 %, mikä on yksi %-yksikköä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittamissa ohjelmissa toteutetaan toimenpidekokonaisuuksia, jotka sisältävät myös työvoimakoulutusta. ESR-koulutukseen osallistuneet sisältyvät muihin paitsi tauluihin 11 12 ja 17. Vuonna 2011 ESR-ohjelmissa aloitti työvoimakoulutuksen 5 600 henkilöä. Koulutuksen suorittaneita oli 5 700. Koulutuksessa oli keskimäärin 1 700 oppilasta. ESR-toiminnasta julkaistaan erilliset kertomukset. Työvoimakoulutuksen suorittaneista oli vuonna 2011 ruotsinkielisiä noin 1 000, mikä on 200 vähemmän kuin vuonna 2010. Taulukko 2. Työvoimakoulutuksen aloittaneiden työllisyys ennen koulutusta vuosina 2009-2011 Työllisyys ennen 2009 2010 2011 koulutusta Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % Työttömiä 53 786 67,3 61 249 71,8 55 270 71,2 Lomautettuja 6 631 8,3 4 334 5,1 2 368 3,1 Työttömyysuhan alaisia 4 664 5,8 4 514 5,3 4 034 5,2 Työvoiman ulkopuolella 6 912 8,6 7 451 8,7 8 827 11,4 Työssä olevia 5 825 7,3 6 144 7,2 5 601 7,2 Ei tietoa 2 125 2,7 1 616 1,9 1 506 1,9 Aloittaneiden määrä 79 943 100,0 85 308 100,0 77 606 100,0 Työttömien osuus (ilman lomautettuja) koulutuksen aloittaneista oli vuonna 2011 noin 71 % (vuonna 2010 72 %). Lomautettujen osuus oli kolme %, mikä on kaksi %-yksikköä pienempi kuin vuonna 2010. Työvoiman ulkopuolella olevien osuus on kasvanut kolmella %-yksiköllä. Taulukko 3. Työvoimakoulutuksen aloittaneet työttömyyden keston mukaan vuosina 2009-2011 Työttömyyden kesto, 2009 2010 2011 viikkoa Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % 1-12 35 560 44,5 36 489 42,8 33 577 43,3 13-26 13 876 17,4 14 420 16,9 12 448 16,0 27-52 7 685 9,6 8 900 10,4 6 752 8,7 53-3 032 3,8 5 630 6,6 4 815 6,2 Työttömänä yhteensä 60 153 75,2 65 439 76,7 57 592 74,2 Ei työttömänä yhteensä 19 790 24,8 19 869 23,3 20 014 25,8 Aloittaneiden määrä 79 943 100,0 85 308 100,0 77 606 100,0
4 Vuonna 2011 työvoimakoulutuksen aloittaneiden pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä olleiden määrä väheni 800:lla. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista koulutuksen aloittaneista työttömistä oli 6 %, mikä on noin 0,5 %-yksikköä vähemmän kuin vuonna 2010. Työvoimakoulutuksen aloittaneista oli vajaakuntoisia vuonna 2011 8 % (5 900), vuonna 2010 7 % (6 300). Vuonna 2011 koulutuksen aloittaneista oli ulkomaalaisia 19 300 (25 %), vuonna 2010 heitä oli 19 300 (23 %). Koulutuksen aloittaneet ulkomaalaiset edustivat noin 160 eri kansalaisuutta. Lähtömaan mukaan tarkastellen suurin ryhmä oli venäläiset, joita oli 4 300 (22 % ulkomaalaisista). Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat irakilaiset (9 %), virolaiset (7 %) ja somalialaiset (7 %). Taulukko 4. Työvoimakoulutuksen aloittaneet ikäryhmittäin vuosina 2009-2011 Ikäryhmä 2009 2010 2011 Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % Alle 20 1 694 2,1 2 376 2,8 2 121 2,7 20-24 10 660 13,3 12 966 15,2 12 362 15,9 25-29 11 961 15,0 12 720 14,9 12 023 15,5 30-39 21 220 26,5 21 474 25,2 19 628 25,3 40-49 20 325 25,4 20 664 24,2 18 000 23,2 50 + 14 083 17,6 15 108 17,7 13 472 17,4 Yhteensä 79 943 100,0 85 308 100,0 77 606 100,0 Työvoimakoulutuksen aloittaneista oli vuonna 2011 yli 30-vuotiaita 51 000, mikä on 66 % kaikista aloittaneista. Osuus on yhden %-yksikön pienempi kuin vuonna 2010. Yli 50-vuotiaiden osuus kaikista aloittaneista oli 17 %, mikä on vajaan %-yksikön enemmän kuin vuonna 2010. Työvoimakoulutuksen aloittaneista oli miehiä 43 300 ja naisia 34 300. Työvoimakoulutuksen aloittaneiden miesten määrä väheni 4 000 ja naisten 3 500 henkilöllä vuoteen 2010 verrattuna. Osuudet säilyivät samoina eli miehiä oli aloittaneista 56 % ja naisia 44 %.
5 KUVIO 3. TYÖVOIMAKOULUTUKSEN ALOITTANEET TYÖLLISYYDEN MUKAAN VUOSINA 2009-2011 TYÖTÖN LOMAUTETTU TYÖTT. UHAN AL. TYÖVOIMAN ULKOP. TYÖSSÄ EI TIETOA 0 10 20 30 40 50 60 70 2009 2010 2011 Tuhatta henkeä KUVIO 4. TYÖVOIMAKOULUTUKSEN ALOITTANEET IKÄRYHMITTÄIN VUOSINA 2010-2011 16 Tuhatta henkeä 14 12 10 8 6 4 2 0 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-2010 2011
Taulukko 5. Työvoimakoulutuksen aloittaneet aiemman ammatillisen koulutuksen mukaan vuosina 2009-2011 6 Koulutus 2009 2010 2011 % % % Ei ammatillista koulutusta 29 912 37,4 31 931 37,4 30 343 39,1 Keskiaste 31 367 39,2 32 903 38,6 29 112 37,5 Korkea-aste 15 536 19,4 16 849 19,8 14 600 18,8 Koulutusaste puuttuu 3 128 3,9 3 625 4,2 3 551 4,6 Aloittaneiden määrä 79 943 100,0 85 308 100,0 77 606 100,0 Vuonna 2011 työvoimakoulutuksen aloittaneista 39 %:lla ei ollut aikaisempaa ammatillista koulutusta, 38 %:lla oli keskiasteen ja 19 %:lla korkea-asteen koulutus. Taulukko 6. Työvoimakoulutuksen suorittaneet tavoiteammatin mukaan vuosina 2010 ja 2011 Tavoiteammatti 2010 2011 Muutos 2010/2011 Henkilöä % Henkilöä % % Tieteellinen, tekninen, ym. työ 2 620 3,8 2 998 4,3 14,4 Terveydenhuolto ja sosiaaliala 4 528 6,5 5 356 7,6 18,3 Hallinto- ja toimistotyö 5 677 8,1 6 572 9,3 15,8 Kaupallinen työ 2 993 4,3 2 340 3,3-21,8 Maa- ja metsätaloustyö, kalastusala 427 0,6 339 0,5-20,6 Kuljetus ja liikenne 1 738 2,5 1 700 2,4-2,2 Rakennus- ja kaivosala 3 437 4,9 3 544 5,0 3,1 Teollinen työ 10 892 15,6 11 238 15,9 3,2 Palvelutyö 4 472 6,4 3 992 5,7-10,7 Muualla luokittelematon työ 33 014 47,3 32 424 46,0-1,8 Yhteensä 69 798 100,0 70 503 100,0 1,0
7 KUVIO 5. TYÖVOIMAKOULUTUKSEN SUORITTANEET TAVOITEAMMATTIRYHMITTÄIN VUOSINA 2009-2011 TIETEELL., TEKN., YM. TYÖ TERV.HUOLTO, SOS.ALA HALLINTO-, TOIMISTOTYÖ KAUPALLINEN TYÖ MAA- JA METSÄTALOUSTYÖ KULJETUS- JA LIIKENNETYÖ RAKENNUS- JA KAIVOSALA TEOLLINEN TYÖ PALVELUTYÖ MUUALLA LUOKITTEL. TYÖ 2009 2010 2011 0 5 10 15 20 25 30 35 Tuhatta henkeä KUVIO 6. TYÖVOIMAKOULUTUKSEN ALOITTANEET KOULUTUS- ELY-KESKUKSITTAIN VUOSINA 2010-2011 UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI SATAKUNTA HÄME PIRKANMAA KAAKKOIS-SUOMI ETELÄ-SAVO POHJOIS-SAVO POHJOIS-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-POHJANMAA POHJANMAA POHJOIS-POHJANMAA KAINUU LAPPI AHVENANMAA 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 2010 2011 Tuhatta henkeä
8 Suurimmat työvoimakoulutuksen tavoiteammattiryhmät suorittaneiden mukaan laskien olivat vuonna 2011 muualla luokittelematon työ (46 %), teollinen työ (16 %) sekä hallinto- ja toimistotyö (9 %). Ryhmään muualla luokittelematon työ sisältyy työelämään ja koulutukseen valmentava koulutus, kielikoulutus sekä maahanmuuttajakoulutus. Vuoteen 2010 verrattuna suorittaneiden määrä kasvoi eniten terveydenhuolto- ja sosiaalialan (18 %), hallinto- ja toimistotyön (16 %) sekä tieteellisen ja teknisen työn (14 %) ammattiryhmissä. Eniten suorittaneiden määrä väheni kaupallisen työn ammattiryhmässä (-22 %). Yrittäjäkoulutuksen suorittaneita oli 3 100, mikä on sama määrä kuin vuonna 2010. Taulukko 7. Työvoimakoulutuksen suorittaneet sukupuolen ja tavoiteammatin mukaan vuonna 2011 Tavoiteammatti Yhteensä Miehet Naiset Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % Tieteellinen, tekninen, ym. työ 2 998 4,3 1 964 5,0 1 034 3,3 Terveydenhuolto ja sosiaaliala 5 356 7,6 694 1,8 4 662 14,9 Hallinto- ja toimistotyö 6 572 9,3 3 447 8,8 3 125 10,0 Kaupallinen työ 2 340 3,3 858 2,2 1 482 4,7 Maa- ja metsätaloustyö, kalastusala 339 0,5 247 0,6 92 0,3 Kuljetus ja liikenne 1 700 2,4 1 527 3,9 173 0,6 Rakennus- ja kaivosala 3 544 5,0 3 203 8,2 341 1,1 Teollinen työ 11 238 15,9 10 097 25,7 1 141 3,7 Palvelutyö 3 992 5,7 1 607 4,1 2 385 7,6 Muualla luokittelematon työ 32 424 46,0 15 641 39,8 16 783 53,8 Yhteensä 70 503 100,0 39 285 100,0 31 218 100,0 Vuonna 2011 työvoimakoulutuksen suorittaneiden miesten suurin koulutuksen tavoiteammattiryhmä oli muualla luokittelematon työ (40 %) ja toiseksi suurin teollinen työ (26 %). Naisilla suurin koulutuksen tavoiteammattiryhmä oli muualla luokittelematon työ (54 %) ja toiseksi suurin terveydenhuolto- ja sosiaalialan työ (15 %).
Taulukko 8. Työvoimakoulutuksen aloittaneet vuosina 2009-2011 ja suorittaneet vuosina 2010-2011 koulutus- ELY-keskuksen mukaan 9 Koulutus- Koulutuksen aloittaneet Koulutuksen suorittaneet ELY-keskus 2009 2010 2011 Muutos 2010 2011 Muutos 2010/2011 2010/2011 % % Uusimaa 19 863 22 287 20 669-1 618-7,3 15 123 16 679 1 556 10,3 Varsinais-Suomi 6 619 6 944 6 827-117 -1,7 4 934 6 516 1 582 32,1 Satakunta 3 394 3 577 3 045-532 -14,9 3 115 2 856-259 -8,3 Häme 9 889 10 882 9 563-1 319-12,1 9 748 9 015-733 -7,5 Pirkanmaa 5 604 6 535 5 816-719 -11,0 5 545 5 219-326 -5,9 Kaakkois-Suomi 5 465 5 298 5 573 275 5,2 4 979 5 055 76 1,5 Etelä-Savo 1 697 2 025 1 492-533 -26,3 1 637 1 318-319 -19,5 Pohjois-Savo 3 356 3 279 3 062-217 -6,6 3 005 2 880-125 -4,2 Pohjois-Karjala 4 404 4 465 3 582-883 -19,8 4 223 3 556-667 -15,8 Keski-Suomi 3 010 3 318 2 391-927 -27,9 2 959 2 560-399 -13,5 Etelä-Pohjanmaa 1 762 1 646 1 625-21 -1,3 1 555 1 540-15 -1,0 Pohjanmaa 3 710 3 054 2 405-649 -21,3 2 594 2 512-82 -3,2 Pohjois-Pohjanmaa 5 387 6 622 6 322-300 -4,5 5 504 6 473 969 17,6 Kainuu 2 067 1 791 1 628-163 -9,1 1 804 1 389-415 -23,0 Lappi 3 285 3 242 3 435 193 6,0 2 788 2 699-89 -3,2 Ahvenanmaa 134 148 161 13 8,8 120 126 6 5,0 Muu* 104 54 8-46 -85,2 87 55-32 -36,8 Yhteensä 79 943 85 308 77 606-7 702-9,0 69 798 70 503 705 1,0 *Pohjoiskalotin koulutussäätiö Koulutuksen aloittaneiden määrä väheni 9 % koko maassa vuodesta 2010. Kasvua oli vain Kaakkois- Suomen ja Lapin ELY-keskusten alueella sekä Ahvenanmaalla. Eniten aloittaneita vuoden 2011 aikana oli Uudenmaan, Hämeen ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten alueella. Vuoteen 2010 verrattuna aloittaneiden määrä väheni suhteellisesti eniten Keski-Suomen (-28 %) ja Etelä-Savon (-26 %) ELY-keskusten alueella. Koulutuksen suorittaneiden kokonaismäärä kasvoi yhdellä prosentilla vuodesta 2010. Kasvua oli suhteellisesti eniten Varsinais-Suomen (32 %) ELY-keskuksen alueella. Suorittaneiden määrä väheni suhteellisesti eniten Kainuun ELY-keskuksen alueella (-23 %).
Taulukko 9. Työvoimakoulutuksen suorittaneet koulutuslajin mukaan vuosina 2009-2011 10 Koulutuslaji* 2009 2010 2011 Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % Peruskoulutus 8 115 12,7 8 620 12,3 6 823 9,7 Uudelleenkoulutus 6 659 10,4 7 339 10,5 5 351 7,6 Jatko- ja täydennyskoul. 16 736 26,2 19 686 28,2 16 823 23,9 Muu koulutus 27 673 43,4 28 872 41,4 34 935 49,6 Koulutuslaji tuntematon 4 621 7,2 5 281 7,6 6 571 9,3 Suorittaneiden määrä 63 804 100,0 69 798 100,0 70 503 100,0 * Koulutuslaji määritellään koulutettavan aiemman ammatillisen koulutuksen tai työkokemuksen mukaan. Vuonna 2011 työvoimakoulutuksesta oli 24 % jatko- ja täydennyskoulutusta, mikä on neljä prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2010. Myös peruskoulutuksen ja uudelleenkoulutuksen osuudet vähenivät vuoteen 2010 verrattuna. Muun koulutuksen osuus sen sijaan kasvoi 8 %. Muuhun koulutukseen sisältyy ohjaava koulutus, kielikoulutus yms. yleisiä valmiuksia antava koulutus. Taulukko 10. Työvoimakoulutuksen suorittaneet koulutuksen pituuden mukaan vuosina 2008-2011, prosenttia Koulutuksen 2008 2009 2010 2011 kesto, kuukautta Alle 1 26,1 28,2 27,0 26,8 1-3 35,2 34,5 33,6 30,2 4-6 17,9 17,1 17,3 17,2 7-9 10,7 9,7 9,5 10,1 10-12 4,0 4,7 5,5 6,5 13-15 2,3 2,3 2,9 3,7 Yli 15 3,9 3,5 4,1 5,4 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 Keskimäärin, kk 4,6 4,5 4,8 5,2 Työvoimakoulutuksen keskimääräinen pituus vuonna 2011 oli 5,2 kuukautta (vuonna 2010 4,8 kuukautta). Ammatillisen koulutuksen keskimääräinen kesto oli 7,0 kuukautta ja ohjaavan koulutuksen 2,2 kuukautta. Vuonna 2010 vastaavat lukemat olivat 6,6 ja 2,0 kuukautta.
Taulukko 11. Vuosille 2008-2011 hankitut työvoimakoulutuksen opiskelijatyöpäivät (ilman ESR-koulutusta) 11 Opiskelijatyöpäiviä (tuhatta opiskelijatyöpäivää) Rahoitustapa 2008 2009 2010 2011 otp % otp % otp % otp % Työ- ja elinkeinohallinnon kokonaan rahoittama 5 939 92,2 5 870 92,6 7 034 94,3 6 073 93,7 Työ- ja elinkeinohallinnon ja työnantajan rahoittamat yhteishankinnat 499 7,8 468 7,4 429 5,7 410 6,3 Yhteensä 6 438 100,0 6 338 100,0 7 463 100,0 6 483 100,0 Vuodeksi 2011 työvoimakoulutusta hankittiin yhteensä noin 6,5 miljoonaa opiskelijatyöpäivää, mikä on 13 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Taulukko 12. Vuosille 2009-2011 hankitut työvoimakoulutuksen opiskelijatyöpäivät koulutuksen järjestäjän mukaan (ilman ESR-koulutusta) Koulutuksen Opiskelijatyöpäivät (tuhatta opiskelijatyöpäivää) järjestäjä 2009 2010 2011 Muutos 2010/2011 otp % otp % otp % otp % Aikuiskoulutuskeskus 2 930 46,2 3 341 44,8 2 768 42,7-573 -17,2 Muu oppilaitos 1 576 24,9 1 761 23,6 1 520 23,4-241 -13,7 Korkeakoulu 322 5,1 340 4,6 300 4,6-40 -11,8 Muu kouluttaja 1 510 23,8 2 021 27,1 1 895 29,2-126 -6,2 Yhteensä 6 338 100,0 7 463 100,0 6 483 100,0-980 -13,1 Vuoden 2011 koulutuksesta 43 % hankittiin ammatillisilta aikuiskoulutuskeskuksilta, 23 % muilta oppilaitoksilta, 5 % korkeakouluilta ja 29 % yksityisiltä koulutuksen järjestäjiltä. Yksityisten järjestäjien osuus on kasvanut kaksi %-yksikköä vuodesta 2010.
Taulukko 13. Työvoimakoulutuksen suorittaneiden* sijoittuminen 2 kuukautta 12 koulutuksen jälkeen vuosina 2009-2011, prosenttia Koulutuksen Ryhmäilmoitukset mukaan lukien** Ryhmäilmoitukset pois lukien jälkeen 2009 2010 2011 2009 2010 2011 Koulutusalan työ 43,0 45,7 49,7 36,3 40,6 43,1 Muu työ 6,7 7,7 8,1 7,3 8,3 9,2 Työvoiman ulkopuolella 11,8 10,9 10,1 13,1 11,7 11,4 Työtön 38,6 35,8 32,1 43,2 39,4 36,3 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Työvoimakoulutuksen vuonna 2011 suorittaneista 58 % oli työssä kaksi kuukautta koulutuksen päättymisen jälkeen, mikä on viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2010. Jos ryhmäilmoituksia (alaviite **) ei oteta mukaan, suorittaneista oli työssä 52 %, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Taulukko 14. Työvoimakoulutuksen suorittaneiden* sijoittuminen 2 kuukautta koulutuksen jälkeen koulutusta edeltäneen työllisyyden mukaan vuonna 2011, prosenttia Työllisyys ennen Sijoittumistyyppi koulutusta Koulutus- Muuhun Työvoiman Työtön Suorittaneita alan työhön työhön ulkopuolelle yhteensä Työttömät 39,7 8,6 11,1 40,7 100,0 Lomautetut 50,4 14,2 7,0 28,4 100,0 Työttömyysuhan alaiset 54,5 13,5 9,9 22,1 100,0 Työssä olevat 60,3 11,3 11,5 16,8 100,0 Työvoiman ulkopuolella 41,9 6,8 17,9 33,4 100,0 Yhteensä ryhmäilmoitukset pl. 43,1 9,2 11,4 36,3 100,0 Ryhmäilmoitukset 97,7 0,3 0,7 1,2 100,0 Yhteensä ryhmäilmoitukset ml. 49,7 8,1 10,1 32,1 100,0 * Osuudet lasketaan työvoimakoulutuksen suorittaneista, joista on poistettu ne, joiden tavoiteammattina on muualla luokittelematon työ eli työelämään ja koulutukseen valmentava koulutus, kielikoulutus sekä maahanmuuttajakoulutus. ** Ryhmäilmoituksella rekisteröidään yritysten sisäiseen koulutukseen osallistuvat, jotka koulutuksen jälkeen lähes aina jatkavat työpaikassaan.
13 Koulutusta edeltävän työllisyyden mukaan tarkastellen ovat ennen koulutusta työssä olleet, lomautetut ja työttömyysuhan alaiset sijoittuneet työhön selvästi paremmin kuin henkilöt, jotka ovat olleet työttömänä ennen koulutuksen alkamista. Työttömistä 48 % sijoittui työhön kaksi kuukautta koulutuksen jälkeen. Osuus on neljä prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2010. Tähän sisältyvät myös tukitoimin työllistetyt. Taulukko 15. Työssä olevien osuus työvoimakoulutuksen suorittaneista* 2 kuukautta koulutuksen jälkeen ELY-keskuksittain vuosina 2010-2011, prosenttia Koulutus- Ryhmäilmoitukset ml. Ryhmäilmoitukset pl. ELY-keskus 2010 2011 2010 2011 Uusimaa 54,9 56,9 51,7 53,7 Varsinais-Suomi 45,9 57,0 43,8 55,3 Satakunta 56,7 61,0 46,1 54,6 Häme 59,3 60,6 46,3 46,3 Pirkanmaa 47,1 58,2 44,4 58,3 Kaakkois-Suomi 48,8 50,6 44,1 45,2 Etelä-Savo 65,8 59,8 61,0 57,6 Pohjois-Savo 61,3 65,3 59,8 64,4 Pohjois-Karjala 49,8 51,5 49,8 51,5 Keski-Suomi 48,4 47,4 47,2 48,2 Etelä-Pohjanmaa 55,8 56,5 53,3 56,4 Pohjanmaa 61,8 56,7 52,2 54,2 Pohjois-Pohjanmaa 40,4 60,5 38,7 44,7 Kainuu 67,5 69,7 66,3 66,8 Lappi 46,4 54,7 46,2 54,7 Ahvenanmaa........ Yhteensä 53,4 57,8 48,9 52,3 Työhön sijoittuneiden osuus työvoimakoulutuksen suorittaneista on kasvanut vuoteen 2010 verrattuna muualla paitsi Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Eniten osuus on kasvanut Pohjois-Pohjanmaan (20 %-yksikköä), Varsinais-Suomen (11 %-yksikköä) ja Pirkanmaan (11 %- yksikköä) ELY-keskuksen alueella. Eniten työhön sijoittuneiden osuus on vähentynyt Etelä-Savon (-6 %- yksikköä) ELY-keskuksen alueella. * Osuudet lasketaan työvoimakoulutuksen suorittaneista, joista on poistettu ne, joiden tavoiteammattina on muualla luokittelematon työ eli työelämään ja koulutukseen valmentava koulutus, kielikoulutus sekä maahanmuuttajakoulutus.
Taulukko 16. Työvoimakoulutuksen hankintaan ja opintososiaaliseen tukeen käytetyt 14 määrärahat (sisältää rinnasteisen koulutuksen) vuosina 2009-2011 Määrärahan Määrärahat (miljoonaa euroa) käyttö 2009 2010 2011 Muutos 2010/2011 % % % % Koulutuksen hankinta 233 40,2 267 38,6 247 39,8-20 -7,5 Opintososiaaliset etuudet 346 59,8 424 61,4 374 60,2-50 -11,8 - Kela 140 24,2 174 25,2 195 31,4 21 12,1 - työttömyyskassat 206 35,6 250 36,2 179 28,8-71 -28,4 Yhteensä 579 100,0 691 100,0 621 100,0-70 -10,1 Vuonna 2011 käytettiin määrärahoja työvoimakoulutuksen hankintaan ja opiskelijoille maksettaviin opintososiaalisiin etuuksiin 621 miljoonaa euroa, mikä on 70 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2010. Opintososiaalisiin etuuksiin sisältyvät Kelan ja työttömyyskassojen työvoimakoulutuksen ajalta maksamat etuudet, joita ovat koulutustuki ja työttömyysetuudet: työmarkkinatuki, peruspäiväraha ja ansiopäiväraha. Taulukko 17. Vuosille 2008-2011 hankitun työvoimakoulutuksen opiskelijatyöpäivän hinta (ilman ESR-rahoitusta) Rahoitustapa Opiskelijatyöpäivän keskihinta (euroa) 2008 2009 2010 2011 euroa euroa euroa euroa Työ- ja elinkeinohallinnon kokonaan rahoittama 36,0 38,1 39,3 39,6 Yhteishankinta 45,8 52,6 57,2 64,1 -työ- ja elinkeinohallinnon osuus 24,7 33,3 39,4 43,0 Työ- ja elinkeinohallinnon hankintahinta keskimäärin 35,1 37,7 39,3 39,8 Opiskelijatyöpäivän keskihinta vuonna 2011 oli 39,8 euroa. Tämä on 0,5 euroa korkeampi kuin vuonna 2010.
Taulukko 18. Työvoimakoulutuksen perusteella koulutustukea tai työttömyysetuutta saaneet* vuosina 2009-2011 2009 2010 2011 Muutos 2010/2011 % Koulutustukea saaneet 43 287 18 250 3 397-14 853-81,4 Työmarkkinatukea saaneet 32 716 38 795 44 670 5 875 15,1 Peruspäivärahaa saaneet.. 6 532 7 690 1 158 17,7 Ansiopäivärahaa saaneet.. 25 317 28 521 3 204 12,7 Yhteensä 76 003 88 894 84 278-4 616-5,2 15.. = tietoa ei ole saatu, se on liian epävarma esitettäväksi tai se on salassapitosäännön alainen * kotoutumistukea saaneet mukaan lukien Työvoimakoulutuksen perusteella maksettiin työttömyysetuuksia 80 900 opiskelijalle. Vuonna 2011 jatkettiin vielä koulutustuen maksamista 3 400 sellaiselle opiskelijalle, jotka olivat aloittaneet koulutuksensa ennen 1.1.2010. Taulukkojen lähteet: Taulut 1-10 Työ- ja elinkeinoministeriö, työvoimakoulutuksen vuositilasto Taulut 11-12 URA-tietojärjestelmä Taulut 13-15 Työ- ja elinkeinoministeriö, työvoimakoulutuksen vuositilasto Taulu 16 Valtion hallinnollinen kirjanpito Taulu 17 URA-tietojärjestelmä Taulu 18 Kela, Finanssivalvonta
Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO TEM Tilastotiedote Työmarkkinat 2012 2012:3 Arbetsmarknaden Labour Market Lisätietoja: Työ- ja elinkeinoministeriö Tiedonhallinta -ryhmä Ella Laakso 010 604 8051 Petri Syvänen 010 604 8050 etunimi.sukunimi@tem.fi tyonvalitystilasto@tem.fi www.tem.fi/tyonvalitystilasto Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto Työnvälitystilaston kuvaus ja laatuseloste: www.tem.fi/laatuseloste ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto - (verkkojulkaisu) ISSN 1797-3732 = TEM Tilastotiedote - (verkkojulkaisu)