2 Yhteystiedot: Toiminnanjohtaja: Kimmo Puosi GSM 044 724 6440 kimmo.puosi@merikarvianjoki.fi
3
4 YLEISTÄ Merikarviajoki kuuluu Karvianjoen vesistöalueeseen, jonka valuma-alue on 3438 km 2 ja järvisyys ainoastaan 4,5 %. Merikarvianjoki alkaa Isojärven pohjoispäästä ja laskee Selkämereen Merikarvian edustalla. Joen pituus on noin 27 kilometriä, pudotuskor- keutta mereen on 35 metriä ja keskivirtaama noin 15 m 3 /s. Koski- ja virtapaikkoja alueella on noin 6 kilometriä. Vaelluskaloilla on merestä vapaa nousuyhteys koko joen matkalle.
KALAKIERROS Merikarvianjoen kalastusjärjestelyistä, kalakannan hoidosta sekä taukopaikoista, jäte- ja puuhuollosta yms. vastaa 1990-luvun alussa perustettu kolmen osakaskunnan muodostama voittoa tavoittelematon yhtymä, Merikarvianjoen Kalakierros. Kaikki lupatulot käytetään joen kalakantojen parantamiseksi ja kalastuspaikkojen kunnossapitoon. 5
6 KALASTO Kovalla pitkäjänteisellä kalavedenhoitotyöllä merilohen ja meritaimenen luontainen lisääntyminen on onnistuttu palauttamaan Merikarvianjokeen. Vaelluskalojen elinoloja ovat kohentaneet koskien kunnostukset, parantunut veden laatu, runsaat poikasistutukset ja vapaaehtoinen laaja verkkokalastuskielto jokisuussa. Kalavedenhoitotyötä jatketaan Merikarvianjoella edelleen ja tulevaisuuden tavoitteissa on tehdä joesta entistäkin parempi vaelluskalajoki. Kalastussäännöt ja kalojen alamitat löytyvät osoitteesta merikarvianjoki.fi
Kuvitus: Pete-Jukka Rinteelä Siika Harjus Kirjolohi Taimen Lohi 7
LOHI & TAIMEN 5. 1. 2. 3. 4. 1. 2. 3. 4. 1.Lohen yläleuka ulottuu vain silmän takareunan tasalle, kun taimenella se menee silmän takareunan taa. 2. Lohella pilkkuja on enimmäkseen vain kylkiviivan yläpuolella, mutta taimenella pilkutus jatkuu kylkiviivan alapuolelle. 3. Lohella pyrstövarsi on hoikempi kuin taimenella. 4. Lohen pyrstöevän lovi on yleensä selvempi kuin taimenella, jonka pyrstöevän takareuna on lähes suora. (lohella lovi, taimenella tasainen) 8
6. 5. Naaraan alaleuassa ei ole niin sanottua koukkuleukaa, kun taas koiraalla se on hyvin selkeä. 6. Talvikot ovat syksyllä kuteneita kaloja, jotka ovat jääneet jokeen talveksi. Ne ovat laihassa kunnossa ja niiden pää on iso suhteessa vartaloon. Niitä on joessa vain keväisin. Talvikot ovat joen kalakannoille erittäin tärkeitä, koska ne ovat jo ainakin kerran kuteneet jokeen ja ne nousevat uudestaan kutemaan 1-2 vuoden päästä. 6. 9
10
11
NÄIN TUNNISTAT ISTUTETUN TAIMENEN JA LOHEN Merikarvianjokeen istutettavat lohen ja taimenen poikaset ovat rasvaeväleikattuja. Jokeen nousseella istutetulla kalalla rasvaevä voi olla kokonaan tai osittain leikattu. Rasvaeväleikattu taimen 12
KALAN VAPAUTUS Vältä kalan turhaa nostamista ja riiputtamista. Käsittele kalaa märillä käsillä ja irrota viehe mahdollisuuksien mukaan kalan ollessa vedessä. Elvytä kalaa ennen kuin lasket sen takaisin. Tartu kalaa pyrstöstä ja vatsan alta kiinni. Pidä kala veden alla pää ylävirtaan päin niin kauan kunnes kala potkii itsensä liikkeelle. Pyri väsyttämään vapautettava kala mahdollisimman nopeasti. Väkäsettömän koukun käyttö helpottaa kalan vapauttamista. 13
Vinkejä kalastajalle: PERHOT Lohelle ja taimenelle: Voimakasprofiilisia lohiperhoja. Veden viileentyessä ne voivat olla suhteellisen isoja. Perhoissa väreinä toimivat parhaiten musta, punainen, keltainen, oranssi ja ruskea. Yksi suosituimmista perhoista on Phatagorva. Kirjolohelle: Erityisesti liitsit ja väreinä musta-punainen tai oranssi-punainen. Pienemmistä perhoista pupat ja larvat yms. oliivin vihreänä. 14
VIEHEET Vaappuina toimivia ovat 3 7 cm lohi-ja taimenvaaput. Ottavia vieheitä ovat myös pienet lipat ja lusikat, kuten Bete Lotto ja Kuusamon Räsänen. Virvelillä heitettävät heittoperhot ovat osoittautuneet myös toimivaksi taimenelle, lohelle sekä kirjolohelle. Myös vieheissä väreinä toimivat musta, punainen, keltainen ja oranssi. 15
16
KALASTUKSEN HERRASMIESSÄÄNNÖT - Huomioi toiset, odota kalastusvuoroasi. - Jos joella on kalastajia, aloita ylävirran puolelta. - Kalastaessasi siirry jouhevasti alavirran suuntaan. - 2 heittoa ja 2 askelta on sopiva rytmi. - Heittele alavirtaan, jos yläpuolelta on tulossa toinen kalastaja. - Pidä paikat siisteinä ja käytä taukopaikoilla olevia roskiksia. - Käytä polttopuita maltillisesti - Jätä paikat siihen kuntoon mihin itse haluaisit palata! 17
LAAVU, FIREPLACE TAUKOPAIKKA, TABLE PARKKIPAIKKA, PARKING KALASTUSKIELTOALUE FISHING NOT ALLOWED KÄYMÄLÄ, TOILET LIIKUNTARAJOITTEISILLE SOPIVA KALASTUSPAIKKA KALASTUSLUVAT FISHING LICENCES MAJOITUSTA, ACCOMONDATIONS: Merimökki, 044 212 0108 Merikievari, 02 529 2929 Mericamping, 0400 719 589 Eumer, 044-560 3120 Joenrantamökki Alakylässä, 050 361 4870 Jokimökki Purupakassa, 040 561 4580 Purolomien jokimökit Alakylässä, 041 466 6774 Holmankosken Perhotupa, 040 517 9111 Onnelan Ranta, 040 556 1819 Mökki Tikkaluodossa Alakylässä, 0400 892 627 Merijukola, 0400 596 286 Mökkisaari Ourassa, 050 4617 204 Niittyniemen lomamökit, 0400 393 285 Joenrantamökki Tuorilassa, 050 412 6058 Merenrantahuvila Kasalassa, 040 415 0768 Merenrantamökki Lankosluodossa, 0500 197 393 Merenrantamökki Köörtilässä, 0500 182 779 Merenrantamökki Tyrnimaa, 0500 593 601 Merenrantamökki Lankosluodossa, 044 567 1200 Lohi-Mökit, 02 5513 182 Vanha-Heikkilän majatalo, 050 533 7836 Rauhanlaakson Kestikartano, 0400 318 398 Kortteeri Oiva, Köffi 02 551 4191 Lankosken Onnela, 040 556 1819 Matkakoti Salminen, 02 5513 210 Riverside Nature Oy, 0400-214 626 Koivuniemen Herra, 02 5511 663 Mäkipuron saarihuvila Ourassa, 041 466 6774 Mökki Krookassa, 050 597 3590 18
SIIPYYHYN Astnäsintie MERIKARVIAN KESKUSTA KIVISILTA PURUPAKKA R-KIOSKI STÄÄVIT HOLMANKOSKI VAADIT PUUKO LEHTISENKOSKI ÄNKI EUMER Kytiholmantie PIINUKOSKI SALMELANKOSKI Rantatie JOKISUUN TAUKOPAIKKA NÄKÖALAPAIKKA VERKKOKALASTUSKIELTO ULOTTUU 5 KM MERELLE NET FREE ZONE 1km MERI-PORIIN 19
VAASAAN SKI Puukoskentie MERIKARVIA 8 SEO HUOLTOASEMA MERIKIEVARI Tuorijoki KONIHAARA Pentinnevantie Friikoskentie 8-TIE ALAKYLÄ 6 Strikantie LANKOSKI KÖFFI Kalastusalueen yläraja. Fishing area ends. VOIMALAITOS PORIIN 20
21
Tervetuloa kalastamaan Merikarvianjoelle! PJG.fi 2013