LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 59/2005/3 Dnro LSY-2004-Y-270 Annettu julkipanon jälkeen 23.5.2005 ASIA LUVAN HAKIJA Ympäristölupa kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa meressä Riitluodon itäpuolella Velkuan kunnan Salavaisten kylässä. Velkuan Lohiluoto Oy ASIAN VIREILLETULO TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Velkuan Lohiluoto Oy on saattanut hakemuksen vireille Länsi- Suomen ympäristölupavirastossa 30.9.2004. Lupaa haetaan kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa meressä Riitluodon itäpuolella kiinteistöön Riitluoto RN:o 2:16 kuuluvalla vesialueella Velkuan kunnan Salavaisten kylässä. Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA OIKEUS ALUEESEEN SEKÄ ALUEEN KAAVOITUS- TILANNE Lupa Länsi-Suomen vesioikeus on 23.2.1999 antamallaan päätöksellä nro 6/1999/4 myöntänyt Velkuan Lohiluoto Oy:lle luvan kalankasvatukseen kiinteistöön Riitluoto RN:o 2:16 kuuluvalla vesialueella Velkuan kunnan Salavaisten kylässä. Vesiylioikeus on 1.10.1999 antamallaan päätöksellä nro 110/1999 pysyttänyt vesioikeuden päätöksen. Lupa on voimassa vuoden 2005 loppuun. Mikäli kalankasvatustoimintaa aiotaan jatkaa vuoden 2005 jälkeen, luvan saajan oli viimeistään 30.9.2004 saatettava vireille uuden luvan saamista koskeva hakemus. Tällöin lupa on voimassa, kunnes tätä koskeva päätös on saanut lainvoiman. Voimassa olevien lupamääräysten mukaan verkkoaltaiden yhteistilavuus saa olla noin 3 500 m 3. Kalojen ruokintaan
2 käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä saa olla enintään 400 kg ja typpimäärä enintään 3 000 kg, mikä ajanmukaisia kasvatusmenetelmiä käyttäen mahdollistaa noin 35 000 kg:n kalamäärän tuottamisen. Oikeus alueeseen Kaavoitus Terttu Pöllänen, Juha Pöllänen, Riitta Hyvärinen ja Mari Pöllänen, osittain kiinteistön omistajina ja osittain Väinö Pölläsen kuolinpesän osakkaina ovat 10.11.2004 luovuttaneet Velkuan Lohiluoto Oy:lle käyttöoikeuden kalankasvatusta varten tarvittavaan, Velkuan kunnan Salavaisten kylässä sijaitsevan kiinteistön Riitluoto RN:o 2:16 vesialueeseen kalankasvatusta varten. Oikeus on voimassa 10.11.2014 asti tai, mikäli nyt haettu lupa myönnetään pidemmäksi ajaksi, luvan voimassaoloajan. Velkuan kunnan yleiskaava, joka on voimassa kyseessä olevalla alueella, on vahvistettu 30.12.1997. Riitluodon itäpuolella oleva vesialue on kaavassa merkitty kk-alueeksi eli kalankasvatukseen käytetyksi vesialueen osaksi. Riitluodon itäinen ranta on merkitty MYalueiksi eli sellaisiksi maa- ja metsätalousalueiksi, joilla on ympäristöarvoja. Riitluodon kaakkoisosassa on alue, jonka ranta on Riitluodon eteläpuolella ja tämä on merkitty loma-asuntorakennusten alueeksi. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan ympäristö Velkuan Lohiluoto Oy:n Riitluodon kalankasvatuslaitos sijaitsee Riitluodon saaren itäpuolella Laisaarenaukon länsiosassa Velkuan kunnan Salavaisten kylässä. Vesisyvyys lähialueella vaihtelee rantavesiä lukuun ottamatta välillä 9-12,5 m ja laitoksen kohdalla välillä 10-11 m. Vesialueella ei ole tehty virtaustutkimuksia. Lähialueella olevat Velkuan suurten pääsaarten väliset väyläsalmet ovat kuitenkin melko syviä (24-33 m), pohjanmuodostuksiltaan verraten tasaisia ja voimakasvirtaisia. Vedenkorkeuden vaihteluväli on ollut maksimissaan 1,86 m, mikä osoittaa merkittävien virtausten olemassaolon koko Saaristomerellä ja erityisesti selkiä yhdistävillä salmialueilla. Tuulet vaikuttavat myös jossain määrin virtauksiin. Laitoksen vaikutusalue Laisaarenaukon ja Ketunaukon välissä on virtausolosuhteiltaan hyvä. Veden laatu Kalankasvatuslaitoksen lähialueen veden laatua on tarkkailtu osana Rymättylän ja Velkuan kalankasvatuslaitosten yhteistarkkailua Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Laitosta lähimpänä olevassa tarkkailupisteessä (408A) veden kokonaisfosforipitoisuudet ovat vuosina 2000-2001 olleet 25-30 µg/l ja vuonna 2003 13 µg/l. Veden klorofylli-a-pitoisuudet ovat vuosina 2000-2001 olleet 2,8-5,1 µg/l ja vuonna 2003 4,0 µg/l. Vuonna 2002 on tehty päällyslevätutkimus, mutta veden laatua ei ole tutkittu kalankasvatuslaitoksen lähialueella. Velkuan osa-alueelta päällysleväalustoilta tutkimuksessa mitatut klorofyllipitoisuudet olivat pieniä (< 5 mg/m 2 ) tai hyvin pieniä (< 1 mg/m 2 ). Vuonna 2001 tehdyn veden laadun tutkimuksen tulosten perusteella koko Velkuan alue oli rehevä. Kalankasvatuslai-
3 tosten lähialueet eivät selvästi eronneet vertailualueista. Vuonna 2003 tehdyn veden laadun tutkimuksen tulosten perusteella Velkuan alueen tuotantokerroksen vesi oli ilmeisesti vähäsateisuuden seurauksena kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella lievästi rehevää. Velkuan havaintopaikoista vesi oli vähiten rehevää Riitluodon havaintopaikalla (408A). Klorofyllipitoisuudet olivat pääosin rehevällä tasolla lukuun ottamatta tarkkailupistettä 408A ja Riutan tarkkailupistettä 405, joissa klorofyllipitoisuus oli lievästi rehevällä tasolla. Pohjaeläimistö Vuonna 2001 tehdyn pohjaeläintutkimuksen tulokset osoittivat, että pohjaeläimistön yksilömäärä oli kasvanut kalankasvatuslaitoksen lähellä olevalla pohjaeläinnäytteenottopaikalla (R) vuoden 1997 tutkimuksen tuloksiin verrattuna. Tämä johtui surviaissääskentoukkien ja suippo- sekä vaeltajakotiloiden suuremmasta määrästä. Pohjan tilan luokituksessa ei tapahtunut selviä muutoksia, sillä alue oli edelleen pääosin likaantunut. Kalakannat ja kalastus Alueella esiintyvät murtovesialueelle tyypilliset kalalajit, kuten hauki, kuha, ahven ja särki. Alueella ei varsinaisesti harjoiteta ammattikalastusta. Laajasti käsitettynä lähialueilla kalastaa noin 8 rekisteröityä I luokan ammattikalastajaa. Alueella harjoitetaan pääasiassa verkko- ja rysäpyyntiä. Sivuammattikalastajia on jonkin verran. Alueen muu käyttö Alueella ei ole vedenottamoja, rantaa hyödyntäviä yleisiä virkistystoimintoja tai luonnonsuojelualueita. Laitoksen läheisyydessä ei ole väyliä, mutta alueella on jonkin verran huviveneliikennettä. Lähin kalankasvatuslaitos on Harrin Lohi Ky:n laitos, joka sijaitsee noin 1 km etäisyydellä hakijan laitoksesta. Lähialueella ei ole muuta sellaista kuormittavaa toimintaa, jonka yhteisvaikutus pitäisi ottaa huomioon. LAITOKSEN TOIMINTA Harjoitettu toiminta Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän mukaiset tiedot Velkuan Lohiluoto Oy:n Riitluodon kalankasvatuslaitoksella toteutuneesta kalankasvatuksesta ja laitoksen aiheuttamista päästöistä vuosina 2000-2004: 2000 2001 2002 2003 2004 Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) 36 500 31 000 15 000 35 000 33 000 30 100 Rehun fosfori (kg/a) 420 340 170 380 370 340 Rehun typpi (kg/a) 3 140 2 590 1 290 2 990 2 960 2 590 Fosforipäästö (kg/a) 280 210 110 240 240 220 Typpipäästö (kg/a) 2 140 1 740 870 2 030 2 060 1 770 Rehumäärä (kg/a) 47 000 37 300 18 700 45 000 43 000 38 200 Rehukerroin 1,29 1,20 1,25 1,29 1,30 1,27 Fosforin ominaispäästö g/kg 8 7 7 7 7 7 Typen ominaispäästö g/kg 59 56 58 58 62 59
4 Hakemuksen mukainen toiminta Laitoksella on tarkoitus kasvattaa kirjolohta siten, että kalojen lisäkasvu on noin 40 000 kg vuodessa. Lupa tulisi myöntää siten, että se olisi voimassa toistaiseksi ja 10 vuoden kuluttua luvan lainvoimaiseksi tulemisesta hakijan olisi tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Kalojen ruokintaan käytettävä rehu sisältää fosforia 470 kg/a ja typpeä 3 670 kg/a. Käytettävä rehumäärä on noin 54 000 kg/a. Laitoksella käytetään kuivarehua. Kalat ruokitaan pendel-automaattiruokinnalla. Laitoksen rakenteet Kalat kasvatetaan kahdessa pyöreässä verkkoaltaassa, joiden syvyys on 5 m. Verkkoaltaiden kehänä olevat kahdet polyeteeniputket muodostavat kelluvan ponttonin. Altaiden yhteenlaskettu pinta-ala on 802 m 2 ja tilavuus on 4 010 m 3. Altaiden lukumäärä ja allastyypit saattavat vaihdella lupamääräyksissä sallittavan enimmäistilavuuden puitteissa. Altaiden rakenteissa ja kiinnittämisessä on otettu huomioon liikenteestä aiheutuva aallokko. Laitoksen aiheuttama päästö Kalankasvatuksen fosforipäästö mereen on hakemuksen mukaan 300 kg/a ja typpipäästö 2 570 kg/a. Ruokinta suoritetaan huolellisesti ja mahdollisimman säästeliäästi. Tavoitteena on lievä aliruokinta. Ruokinnan tarvetta seurataan ja ruokintaa tarkistetaan tarvittaessa varsinkin poikasten osalta käsiruokintana. Laitoksella käytetään markkinoiden parhaita kuivarehuja, joiden fosforipitoisuus on alhainen. Pöly poistetaan rehusta ennen sen käyttöä. Hakijayhtiö seuraa päästöjä vähentävien menetelmien ja rehujen kehitystä. Toimivat ja taloudellisesti käyttökelpoiset parannukset otetaan välittömästi käyttöön. Perkaus Jätehuolto Kemikaalit Laitoksella kasvatettuja kaloja ei verestetä eikä perata kasvatuspaikalla, eikä lainkaan hakijan toiminnan puitteissa. Kuolleet kalat (enintään 800 kg/a) kompostoidaan Röölän Kala Ky:n tukikohdassa maanparannukseen käytettäväksi. Poikkeuksellisesti kuolleet kalat viedään kaatopaikalle. Talous- ja pakkausjätteet lajitellaan ja kierrätykseen kelpaava osa (muun muassa suursäkit) toimitetaan kierrätykseen. Muu osa tästä jätteestä viedään kaatopaikalle. Ongelmajätteet, kuten paristot, akut ym. (15 kg/a) viedään ongelmajätepisteisiin. Öljyjätettä ei laitoksella synny. Verkkoaltaiden pesuun ei käytetä pesuaineita, eikä muita kemikaaleja. Koska laitoksella käytetään rokotettuja kalanpoikasia, lääkeaineiden tarve on täysin poikkeuksellista.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset veden laatuun Vaikutukset merialueen käyttöön 5 Vuoden 2002 päällyslevätutkimuksen tulosten perusteella kalankasvatustoiminnan vaikutus ei ollut havaittavissa, sillä laitoksen lähiasemien ja vertailuasemien tulokset eivät eronneet toisistaan selvästi. Vuoden 2003 veden laadun tutkimuksen perusteella kalankasvatuksen vesistövaikutuksia ei ollut nähtävissä Velkuan eteläosien alueella. Hakemuksen mukaan kalankasvatustoiminnasta ei ole haittaa kalakannoille eikä kalastukselle. Toiminnasta ei ole myöskään haittaa yhteysalusliikenteelle. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Kalankasvatuslaitoksella pidetään päiväkirjaa, johon merkitään käytetyn rehun laatu ja määrä, veden lämpötila, havainnot mahdollisista kalakuolemista ja sairauksista sekä kalamääristä, jotka on sijoitettu altaisiin ja otettu niistä ja muut kuormituksen seurantaan ja ohjaukseen vaikuttavat seikat. Päästö- ja vesistötarkkailu LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Vesistötarkkailu suoritetaan Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta Rymättylän ja Velkuan merialueiden yhteistarkkailuna. Hakija osallistuu Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen järjestämään kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Velkuan sekä Rymättylän kunnissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 10.12.2004 10.1.2005 välisenä aikana. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on todennut, että tehtyjen vedenlaatututkimusten perusteella alueen kalankasvatuslaitosten lähivedet ja laajemminkin Velkuan eteläpuolinen merialue ovat viime vuosina olleet rehevät veden kokonaisfosforipitoisuuksien perusteel-
6 la. Pidemmällä aikavälillä vuosina 1990-2004 klorofyllipitoisuudet ovat kasvaneet, mutta tilastollisesti merkitsevää kasvu on ollut vain kaukana kalankasvattamoista ulkomerellä sijaitsevalla havaintopaikalla. Velkuan eteläpuolinen merialue on rehevöitynyt Itämerellä tapahtuvan yleisen rehevöitymiskehityksen seurauksena, eikä kalankasvatuksen vaikutuksia alueen rehevöitymiseen ole voitu vedenlaatututkimuksin osoittaa. Päällyslevätutkimuksissa vuosina 1994, 1998 ja 2002 kalankasvatuksen vaikutukset eivät myöskään ole olleet nähtävissä. Vuonna 2001 tehdyssä pohjaeläintutkimuksessa Velkuan pohjien kokonaistilanne oli koko tutkimuksen huonoin. Kalankasvatuslaitosten lähiasemat eivät kuitenkaan eronneet muista asemista, vaan pohjaeläimistöön vaikutti ilmeisesti happitilanne, joka monin paikoin oli huono sekä kalankasvatuslaitosten lähialueilla että vertailualueilla olevissa syvänteissä. Alueen pohjien tila on pitkään ollut niin huonossa kunnossa, että alueelle tulevaa kuormitusta ei ole syytä lisätä. Nykyinen kuormitus näkyy lähinnä alusveden huonona hapekkuutena ja siitä johtuvana pohjien ja pohjaeläimistön huonona tilana. Ympäristökeskus on esittänyt, että hakijalle voidaan myöntää lupa kasvattaa kalaa noin 35 000 kg vuodessa. Kalankasvatukseen käytettävien verkkoaltaiden pinta-ala saisi olla yhteensä enintään 800 m 2 ja niiden tilavuus yhteensä enintään 4 000 m 3. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun fosforimäärä saisi olla yhteensä enintään 400 kg vuodessa ja typpimäärä enintään 3 000 kg vuodessa. Tuorerehua ei saisi käyttää. Ominaiskuormituksen tavoitteena vuoteen 2005 mennessä on 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti. Toiminnanharjoittaja tulisi velvoittaa pitämään laitoksen toiminnoista hoitopäiväkirjaa, toimittamaan vuosittain kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä edellistä vuotta koskeva yhteenveto ympäristökeskukselle, vaadittaessa antamaan ympäristökeskukselle muitakin tarpeellisia tietoja ja selvityksiä hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi, tekemään kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta tarvittavat merkinnät hoitopäiväkirjaan ja ilmoittamaan vakavista kalatautitapauksista ympäristökeskukselle, suorittamaan kalankasvatuslaitoksen käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailua ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja toimittamaan tarkkailujen tulokset ympäristökeskukselle ja tarpeellisilta osin Velkuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lupa tulisi myöntää siten, että se on voimassa 7 vuotta siitä laskettuna, kun se on saanut lainvoiman. 2) Saaristomeren merenkulkupiiri on esittänyt, että kelluvat verkkoaltaat tulisi merkitä merenkulkulaitoksen 4.4.1991 antaman yleisohjeen mukaisesti. Kiinnitys- tai ankkurointivälineet eivät saa estää tai vaikeuttaa liikennöimistä yleisillä vesikulkuväylillä. Verkkoaltaat tulee sijoittaa niin, että riittävä turvaetäisyys väylille sekä alusten ja veneiden mahdollisille kääntöpaikoille varmistetaan. Väyläalueen turvalaitteita yhdistävän teoreettisen linjauksen ulkopuolelle tulee jäädä riittävä turvaetäisyys. Verkkoaltaiden ankkurointivälineitä ei saa asentaa 50 m lähemmäksi kelluvia turvalaitteita. Verkkoaltaiden
7 merkitsemisen yhteydessä tulee huomioida, että altaiden mahdolliset valot eivät ole sekoitettavissa kelluvien tai kiinteiden merenkulun turvalaitteiden valoihin. 3) AA ja BB (Iso-Koiluodon Ouri RN:o 2:20, Salavainen, Velkua) ovat katsoneet, että vesialueen virkistyskäyttö on vaarantunut nykyisillä tuotantomäärillä, joita siksi tulisi alentaa. Vuosina 2003 ja 2004 muistuttajien vesialueella on ensimmäistä kertaa ollut selvää sinilevää. Laitosta lienee hoitanut ulkopuolinen yhtiö, joten toimintaa ei enää voida perustella paikallisen saariston elinkeinojen turvaamisella. Siten olisi perusteltua hylätä kyseessä oleva hakemus. Hakijan selitys Hakija on 18.2.2005 toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä asiassa tehtyjen muistutusten ja vaatimusten johdosta. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Hakija on 1) Lounais-Suomen ympäristökeskuksen muistutuksen johdosta todennut, että päästöt alueella ovat muiden kalankasvatuslaitosten toiminnan lopettamisen takia ja rehujen kehityksen sekä rehunkäytön tehostumisen myötä vähentyneet. Nämä tekijät puoltavat luvan myöntämistä hakemuksessa esitettyjen päästömäärien mukaisesti. Hakija on viitannut ympäristökeskuksen muistutukseen siltä osin, kuin siinä on todettu ettei kalankasvatuksen vaikutuksia ole voitu osoittaa ja katsonut, että laitoksella ei ole sellaisia ympäristövaikutuksia, joiden perusteella kasvatusmäärää tulisi rajoittaa hakemuksen mukaisista määristä. Kasvatusmäärien rajoittaminen muodostaisi riskin hakijan toiminnan kannattavuudelle. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa 2) Saaristomeren merenkulkupiirin muistutuksen johdosta. Hakija on todennut, että laitos sijaitsee etäällä kulkuväylistä ja että hakija merkitsee laitoksen kalastuslain mukaisesti käyttäen tarpeen mukaan heijastimia tai aurinkokennokäyttöistä valolaitetta. Hakija on 3) AA ja BB:n muistutuksen johdosta todennut, että lähivesialueilla ei ole muita kalankasvatuslaitoksia, kuin Harrin Lohi Ky:n laitos noin 1 km etäisyydellä hakijan laitoksesta. Laitoksesta ei ole aiheutunut muistuttajien väittämiä haittoja. Saaristomeren sinileväkehitys on ollut täysin riippuvainen yleisistä, jopa Saaristomeren ulkopuolelta lähtöisin olevista tekijöistä. Hakemuksen mukainen tuotantomäärä ei vaaranna muistuttajien mahdollisuutta vesialueen virkistyskäyttöön. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Velkuan Lohiluoto Oy:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Riitluodon laitoksessa Riitluodon itäpuolella kiinteistöön Riitluoto RN:o 2:16 kuuluvalla vesialueella Velkuan kunnan Salavaisten kylässä (liite 2). Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan alla olevien lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuo-
8 jelulain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista. Verkkoaltaiden pitämisestä meressä ei aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Laitoksen rakenteita ja laitteita koskevat määräykset 1) Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala kalankasvatuspaikalla saa olla enintään 1 000 m 2. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2) Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa ja ankkuroitava ne niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3) Verkkoaltaat on merkittävä Saaristomeren merenkulkupiirin hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus merenkulkupiirille. Laitoksen toimintaa ja päästöjä koskevat määräykset 4) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 410 kg fosforia ja enintään 2 990 kg typpeä. Mereen joutuva ominaispäästö ei saa ylittää 7 g fosforia eikä 50 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,4 % fosforia ja 2,75 % typpeä. 5) Kalojen ruokintaan saadaan käyttää vain kuivarehua. Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman alhaisia. 6) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäristölle.
9 7) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat ja verestyksessä syntyvät jätteet on otettava talteen ja ensisijaisesti kompostoitava sekä käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kompostointi on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. 8) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 9) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Velkuan sekä Rymättylän kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 10) Luvan saajan on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle laitoksen vastuullinen hoitaja yhteystietoineen. 11) Luvan saajan on suoritettava laitoksen käyttö- ja päästötarkkailua. Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot - altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, - käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta-alasta, - laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, - laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, - verestyksen yhteydessä tulevan veren määrästä, - kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, - mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista käytetyistä kemikaaleista sekä - muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Tarkkailu on tehtävä siten, että sen perusteella on mahdollista luotettavasti määrittää laitoksen merialueelle aiheuttamat päästöt. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Velkuan sekä Rymättylän kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella.
10 Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset päiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 12) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille tarkistettaviksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin edellä mainituille viranomaisille ja Velkuan sekä Rymättylän kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 13) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pidettävään hoitopäiväkirjaan. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa 31.12.2014 saakka. Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2014 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään 31.10.2013. Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman.
11 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT Kalankasvatuksen aiheuttamat päästöt Päästöjen ympäristövaikutukset Merialueen soveltuvuus toimintaan Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän tietojen mukaan laitoksella on vuosina 2000 2004 käytetty rehua, joka on sisältänyt keskimäärin 340 kg/a fosforia ja 2 590 kg/a typpeä. Kalankasvatustoiminnasta aiheutunut fosforipäästö vuosina 2000 2004 on ollut keskimäärin 220 kg/a ja typpipäästö 1 770 kg/a. Vuonna 2002 kalojen lisäkasvu on kuitenkin poikkeuksellisesti ollut noin 15 000 kg eli selvästi pienempi kuin muina vuosina. Laitos sijaitsee Riitluodon itäpuolella merialueella, joka veden fosforipitoisuuksien perusteella on luokiteltu reheväksi. Veden klorofyllipitoisuuksien perusteella alue on ollut lievästi rehevän ja rehevän rajalla. Pidemmällä aikavälillä klorofyllipitoisuudet ovat kasvaneet lähinnä ulkomerellä ja tämän takia myös näkösyvyydet ovat pienentyneet varsinkin kauempana kalankasvatuslaitoksista olevilla havaintopaikoilla. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat tänä aikana nousseet vain lievästi. Kalankasvatustoiminnan vaikutuksia alueen rehevöitymiseen ei ole voitu vedenlaatututkimuksin osoittaa. Vuoden 2002 päällyslevätutkimuksessa mitatut klorofyllipitoisuudet olivat pieniä (< 5 mg/m 2 ) tai hyvin pieniä (< 1 mg/m 2 ). Tutkimuksen tulosten perusteella kalankasvatustoiminnan vaikutusta ei ollut havaittavissa, sillä laitoksen lähiasemien ja vertailuasemien tulokset eivät selvästi eronneet toisistaan. Velkuan eteläpuolinen merialue näyttää siten olevan rehevöitynyt Itämerellä tapahtuvan yleisen rehevöitymiskehityksen seurauksena. Pohjaeläintutkimuksissa vesialueen pohjan tila on kuitenkin luokiteltu likaantuneeksi. Lupamääräysten mukainen kalankasvatus ei lisää merialueen rehevöitymistä. Vesisyvyys Riitluodon saaren itäpuolella vaihtelee 9 13 metrin välillä. Merialue on suhteellisen avoin ja vallitsevat tuulet tehostavat veden vaihtuvuutta. Alueen koko ja vedenvaihtuvuus ovat riittävät lupamääräysten mukaiseen kalankasvatustoimintaan. Sallitut päästöt ja rehun sisältämät ravinnemäärät Kalankasvatuksessa kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä saa sisältää enintään 410 kg fosforia ja enintään 2 990 kg typpeä. Toi-
12 minnasta aiheutuva fosforipäästö on noin 250 kg ja typpipäästö noin 1 890 kg vuodessa. Laskelmissa on käytetty seuraavia lähtötietoja: rehun fosforipitoisuus 0,9 % ja typpipitoisuus 6,5 %, rehukerroin 1,15 sekä kalaan sitoutuneen fosforin määrä 4 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti mahdollistaa kalojen noin 40 000 kg:n suuruisen lisäkasvumäärän tuottamisen vuosittain. Laitoksen päästöt mereen jäävät samalle tasolle kuin laitoksen keskimääräiset päästöt vuosina 2000-2001 ja 2003-2004. Kun toimintaa harjoitetaan tämän päätöksen mukaisesti ja noudatetaan annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Laitoskoko Kirjolohen kasvatuksessa käytetään kalatiheytenä arvoa 10 kg/m 3 laskettaessa laitoksen allastilavuutta. Kirjolohi oleskelee pääosin pintavedessä. Tästä syystä kasvatuksessa käytetään yleisesti verkkoaltaita, joiden vesisyvyys on neljästä kuuteen metriä. Siian kasvatus merialueella on yleistymässä. Saman kalamäärän tuottamiseen siika tarvitsee suuremman allastilavuuden kuin kirjolohi. Jotta laitoksella voitaisiin tarvittaessa kasvattaa siikaa, laitoskoko määrätään verkkoaltaiden enimmäispinta-alana. Verkkoaltaiden pinta-alan laskemisessa käytetään kalatiheyttä 10 kg/m 3 ja vesisyvyyttä neljä metriä. Tällöin myös siian tuottaminen laitoksella on mahdollista noudattaen samoja päästömääräyksiä kuin kirjolohella. Laitoskoon valvonta helpottuu samalla, koska pinta-ala on mitattavissa tarkemmin kuin tilavuus. Edellä esitettyjen perusteiden mukaisesti laskettuna tuotettaessa kalaa noin 40 000 kg vuodessa laitoksen verkkoaltaiden kokonaispinta-ala saa olla enintään 1 000 m 2. Luvan voimassaolo Lupa on myönnetty määräaikaisena ja sen voimassaolon rajoittaminen ympäristölupaviraston ratkaisun alakohdan "Luvan voimassaolo" mukaiseksi on tarpeen, koska kalankasvatustoiminnan ympäristövaikutukset on voitava ottaa huomioon kohtuullisin väliajoin. Lupaharkinta Ympäristönsuojelulaki Yllä olevin perustein kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan edellä olevien lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu Velkuan kunnan yleiskaavan vastaisesti.
13 Vesilaki Kalankasvatusaltaiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 55 ja 56. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti. LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA JA VAATIMUKSISTA Kalankasvatus Kun kalankasvatustoiminta toteutetaan yllä olevien lupamääräysten mukaisesti, edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa ratkaisun perusteluissa sanotuilla perusteilla. Mereen joutuva ominaispäästö Lounais-Suomen ympäristökeskuksen esittämiä ominaispäästöarvoja ei ole mahdollista saavuttaa nykyisillä rehulaaduilla. Muut muistutukset Ympäristölupavirasto on ottanut muut asiassa esitetyt muistutukset ja vaatimukset huomioon edellä olevista lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 2 090 euroa. Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1238/2003) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva asia, kun kalan lisäkasvu on 20 000-100 000 kg/a.
14 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta Birgitta Vauhkonen Lea Siivola Hannu Kokko Nina Engberg Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Lea Siivola ja Hannu Kokko (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Nina Engberg. Asiassa on suoritettu äänestys. Äänestyslausunto on päätöksen liitteenä. NE/mk
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 22.6.2005. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 59/2005/3 liite 2
ÄÄNESTYSLAUSUNTO Ympäristöneuvos Lea Siivola Lupa kalankasvatukseen on määräaikainen. Lopettamista ja keskeyttämistä koskevat määräykset ovat tarpeen vesistön yleiskäyttöoikeuden turvaamiseksi kalankasvatuksen loppuessa ja valvonnallisista syistä. Määräys perustuu ympäristönsuojelulain 43 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 :n 1 momentin 5) kohtaan. Näistä syistä lisään määräyksiin viimeiseksi seuraavat määräykset: Toiminnan lopettaminen ja keskeyttäminen Kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet on luvan voimassaoloajan päättyessä poistettava vesialueelta. Jos toiminta keskeytetään tai lopetetaan luvan voimassaoloaikana, luvansaajan on ilmoitettava siitä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Velkuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 3 kuukautta ennen toiminnan keskeyttämistä tai lopettamista. Kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet on poistettava vesialueelta kuukauden kuluessa toiminnan lopettamisesta tai keskeyttämisestä. Vakuudeksi Nina Engberg