Hankkija palvelee meitä kaikkia

Hankkija palvelee meitä kaikkia Suomen Valtakunnan Urheiluliiton VUOSIKIRJA ja SVUL:n VUOSIKERTOMUS Hankkijan palvelukset uiottuvat laajalle meidän jokapäiväiseen elämäämme. Tämän päivän Hankkija palvelee sekä tuotantoa että yksityisen ihmisen kotia ja vapaa-ajan tarpeita. Hankkija auttaa oman kodin rakentamisessa varustamalla sen vesijohdolla, keittiöllä ja sähköllä sekä ko din koneilla. Hankkijasta saa välineet myös vapaa-ajan viettoon : television, radion, nauhurin, p.erämoottorin, lumikelkan tai vaikkapa lentokoneen. Han kkijan toim inta hyödyttää meitä kaikkia. "'HANKKIJA

3

Urheilumme johtajat kseli Kaskela SVUL:n puheenjohtaja Sosiaalinellvos Akseli Kaskela täytti 70 vl/olta maaliskl/lln 26 päivänä, siis samana VI/Olma kuin bänen jobtamansa S VUL täytti myös 70 vi/olla. T ällöill bän tl/li olleeksi mukana SVUL:n toimi/illassa 48 vl/otta, josta ajasta viimeiset 10 vtlotta keskl/sliito/l pl/heenjohtaja/la. Näihi/l vi/osiin sisältyvät mo/let tärkeät tehtävät ja IlIottamllstoimet, kuten toiminta SlIomen Hiibtoliito/l pllbeejljobtqjana, SlIomen Ofympiakomitean ptlbeenjohtajana jm. j ne. 4 Yhteiskunta tarvitsee johtajia. Mitään alaa ei voida kehittää järkiperäisesti ilman päteviä johtajavoimia ja uskollisia työntekijöitä. äin on asianlaita myös vapaassa kansalaistoiminnassa, josta urheilu muodostaa huomattavan osan. 70-vuotias Suomen Valtakunnan Urheiluliitto syntyi aikanaan voimakastahtoisten ja urheiluaatteen läpitunkemien johtajien ansiosta. Vieraan sortovallan alla he kokosivat hajallaan olleet urheilumme rivit ja taistelivat järjestöllemme olemassaolon ja julkisen toimintaoikeuden. Tämän teon motiivina oli aatteellinen näkemys urheilun ja voimistelun jalostavasta vaikutuksesta nuorisoon. Samalla se kuitenkin liittyi kansamme kaipaamaa vapautta ja itsemääräämisoikeutta tähtääviin pyrkimyksiin. Samat nuorisomme parasta ja kansallishengen vaalimista tarkoittavat vaikuttimet ovat olleet myös niillä tuhansilla SV L:n eri tehtävissä toimineilla johtohenkilöille, jotka alkuaikojen jälkeen ovat ohjanneet järjestömme toimintaa ja antaneet sille henkisen voimansa. Jokainen on oman luonteensa ja kykyjensä mukaisesti kantanut kortensa yhteiseen kekoon, joka on vähitellen kasvanut valtavaksi järjestövuoreksi. en huippu on niin korkealla, että se näkyy kaikkialle kansamme keskuuteen, ollen loiston tavoin osoittamassa suuntaa myös nykypolven ahertajille. Järjestömme kasvu ja menestys ei ole kuitenkaan ollut vain sen korkeimman johdon ansiota, vaan ennenkaikkea niiden tuhansien eri hallinto- ja toimintaportaissa vapaaehtoisesti työskennelleiden miesten ja naisten aikaansaannosta, joille halu kotiseudun ja oman maakuntansa urheilulliseen kehittämiseen on ollut sydämen asia. Tehokkaan osuutensa urheilijoiden kasvattamiseen ovat antaneet erikoisliittojen työsaroilla toimineet johtajat, valmentajat, kouluttajat ja toimitsijat. Tämä työ on ollut ulospäin näkyvintä ja sen tulosten perusteella on kansamme arvioinut järjestömme ja koko urheilumme voimaa ja kulloinkin vallitsevaa tilannetta. Erityisesti eräät urheilumuodot ovat olleet kansamme perinteellisessä suosiossa ja niiden johtajat ja urheilijat mielipideilmaisujen kohteena. Meidän järjestötoiminnassamme on korkein henkilökohtainen asema ja vastuu annettu eri hallintoelinten puheenjohtajille, vaikka 5

sihteereillä ~n.saattan~tkin joskus olla enemmän pätevyyttä ja vaikutusvaltaa asioiden h~ldossa. Molem~at heidät on katsottu johtoport~ase~n kuuluvlksl, samaten kuin Johtokuntien, jaostojen ja valiok~nt1.en. Jäsenet se~ä. valmentajat, kouluttajat, ohjaajat, kasvattajat, kilp~llujen tuo~ant Ja tärkeimmät toimitsijat. Johtajakäsite vapaaehtolsessa urhelluelämässä on huomattavasti väljempi kuin monella muulla alalla. Yleensä on käsitetty, että henkilö, joka on teoillaan vaikuttamassa joukkojen toimintaan, katsotaan urheilujohtajaksi..tarkast~lless~.mme urheilun järjestötoiminnan alalla toimineita ja tolmlvla JohtaJla saamansa koulutuspohjan ja yhteiskunnallisen aseman.~a perusteella voimme todeta, että heitä on kaikista yhteisku.ntapmelstä sekä henkisen että ruumiillisen työn tekijöitä. Yhteistä kaikille on nuoruusajan aktiivinen urheilun harrastaminen sekä mielenkiinto yhdistys- ja järjestötoimintaan. He eivät ole aineellisen e?~n tavoittelijoita, koska työ on nimenomaan vapaaehtoista, eikä sllta makseta palkkaa. He haluavat olla mukana juuri sellaisessa harra~tuksessa, joka on heille läheinen. Urheilu ja sen edistäminen on he.ldän kärpäsensä. Ei voida myöskään kieltää, etteikö ihmisen pätemlsen tarve vedä heitä niinkuin aktiiviurheilijoitakin mukaan urheiluun, sillä onhan se suuressa määrin näkyvää toimintaa. Urheilusta puhu.taan ja kirj.oitetaan ja se on kansamme lempilapsi. Siinä mukana olemmen merkitsee esilläolemista ja vallan käyttöä. Tämä on luonnollista ja erityisesti aktiivisille luomeille ominaista. Urheil.~johtaja~ tehtävä ei ole kuitenkaan vain päivän paistatta ~Ista. Sl1hen vahttu antautuu moneen rasitukseen ja huoleen. Hän JOu.tuu omalta osaltaan vastaamaan urheilun menestyksestä, aatteen leviämisestä ja voittojen saavuttamisesta. Epäonnistumisen kohdatessa hänen on kestettävä julkista arvostelua. Hänen on lisättävä asiantuntemustaan ja aherrettava päivästä toiseen säilyttääkseen asemansa johon on muitakin pyrkijöitä. Hänen on osattava oikein suhtautu~ ~a.nssaihm.isi~n ja. kyettä.v~ taidolla käsittelemään aktiiviurheilijoita, JOlden.. voltolsta Ja tappioista hänenkin arvonantonsa riippuu. Hän on myos omalta osaltaan vastuussa seuransa tai sektorinsa taloudesta. Monesta muusta asiasta häntä vaaditaan tilille. ~ärj~stöt~~minnan urheilujohtajat ovat joko yleisjohtajia tai erikoisalojen JohtaJla. Kyvykäs henkilö voi toimia myös molemmissa. Yleisseurat, jotka ovat järjestömme enemmistönä, edellyttävät monipuolisia taitoja ja tietoja johtajistoltaan. Järjestössämme on vuosien ai~~na ollut paljon korkean tason johtajia. Heissä on ollut kaukokatseis~a suu:man näyttäjiä ja kokoavia, arvovaltaa nauttivia persoonalhsuuksla. Useat heistä ovat johtamistaitonsa tai asiantuntemuksensa ansiosta nousseet muita ylemmäksi. Toiset taas ovat ahkeruutensa. ja sitkeyt~nsä vuoksi saaneet suuria aikaan. On niitäkin, jotka vallolttavan esitys kykynsä ansiosta ovat vaikuttaneet profeettoina 6 kansamme keskuudessa. On talousmiehiä, joiden palvelukset urheilullemme ovat olleet korvaamattomia. On ollut organisaattoreita, jotka selkeänäköisyydellään ovat pystyneet toteuttamaan uudistuksia järjestörakenteessamme. Moni urheilumies ja -nainen muistelee nuoruusaikansa kasvattajia, joiden puhaltamasta kipinästä urheilun valo on lähtemättömästi jäänyt loistamaan hänen sielunsa sisimpään. Eri asemissa toimivien urheilujohtajien merkitystä on vaikeata verrata toisiinsa. Joskus pienenkin seuran palavahenkisen puheenjohtajan työ paikallisissa oloissa saattaa olla arvokkaampaa kokonaisuudelle kuin suppea-alaisen erikoisliiton puheenjohtajan toiminta. Kaikki eivät kuitenkaan voi olla johtajia, eikä kaikista voi tullakaan johtajia. Suurin osa järjestömme vapaaehtoisesta työvoimasta on urheilumme hiljaisia uurastajia, jotka kukin omalla vaatimattomalla tavallaan suorittavat heille uskottua työtään yhteiseksi hyväksi. Heitä on järjestörakenteemme kaikissa portaissa ja niiden ulkopuolella. He ovat lähinnä seurojemme tavallisia jäseniä tai tukijoita, jotka eivät tavottelekaan vaativille paikoille, vaan ovat tyytyväisiä siihen, että voivat olla mukana urheilumme suurta asiaa ajamassa. Tämä kymmeniin tuhansiin nouseva työntekijäin joukko on järjestömme suola. Seitsemän vuosikymmenen aikana on Suomen Valtakunnan Urheiluliitolla ollut runsaasti eri asteisia johtajia, jotka ovat menestyksellisesti ohjanneet valtavaa urheilupurttamme ajan aallokoissa. Sadattuhannet työntekijät ovat vaihtuneet purjeitten reivaajina ja airojen käyttäjinä. Purtemme on monasti palannut sinivalkean lipun hulmutessa voittajana kamppailujen kentiltä. Se on ollut suurin palkinto myös urheilu johtajille. Riittäköön järjestössämme myös vastaisuudessa johtajavoimia ja työntekijöitä kansamme kunnon ja kunnian vaalimiseen. 7

760.161 SVUL:n kehitys Suomen suurimmaksi v UOSl. I ErikOiS-/ liittoja euroja *)/ Jäseniä I Jäsenliitot Liittyneet: Kansalaisj ärj estöksi 669.450 1900-05 1906 1911 1916-70 3.065 287 16.099 554 38.149 1932: Urheilu-, Voimistelu-, Hiihto-, Pesäpallo-, Paini-, Pyöräily-, Poikaurheiluliitto. 1935: Painonnosto-, N yrkkeilyliitto. 1937: Jääkiekkoliitto. 1938: Uimaliitto. 38 Jäsenliittojen määrän kasvu 1921 1926 1931 1936 9 1941 11 1946 12 1951 16 308 22.411 465 40.799 599 53.575 801 89.295 1.021 115.084 1.781 202.407 1.527 358.457 1945: Suunnistusliitto. 1947: Koripallo-, Luistelu-, Miekkailuliitto. 1948: Naisten Liikuntakasvatusliitto. 1957: Käsipalloliitto. 1961: Taitoluistelu-, Kuntourheilu-, Lentopalloliitto. 1962: Ratsastajain-, Soutu-, Tennis-, Ampujain-, Golf-, Kanootti-, 5-ottelul1 Liitto. 1963: Pöytätennis-, Judo-, Sulkapallo-, Moottoriliitto. 7 17-1931 1960-350.992 1956 16 1.403 350.997 1964: Purjehtija liitto. 202.407 1961 20 1966 36 38 1.586 436.927 2.294 609.450 2.467 760.161 1965: Moottorivene-, Vesihiihtoliitto. 1966: Salamapallo-, Ampumahiihtoliitto. 1967: Kä velyurheiluliitto. : Suomen Maahockeyliitto. Henkilöjäsenten määrä on kasvanut vv. 1906-250-kertaiseksi 89.295 *) Seuralukuihin eivät sisälly pääseuroien jäsenseurat eivätkä kyläosastot, joita v. oli yhteensä 1.204, 8 40.799 3.065 1906 1916 1926

Liik.tiet.kand. Reijo Lehkotlet1 SVUL:n seurojen perustutkimuksesta Tutkimuksen tausta Vuonna toteutettiin maassamme kampanja, jota kutsuttiin nimellä Liikunta-70. Käytännön toimenpiteistä Suomen Valtakunnan rheiluliiton osalta vastasi SVUL-70 toimikunta. Se mainitsee toimintasuunnitelmassaan tavoitteesta seuraavaa:»svul-70 on seuratoiminnan tehostamiskampanja, joka liittyy valtakunnalliseen Liikunta-70 ohjelmaan». Tavoitteeseen pyrkiessään SVUL-70 mm.»tutkii tieteellisin keinoin urheilun seuratoimintaa ja sen ongelmia ja pyrkii löytämään ratkaisuja keskitettyjen ja paikallisten toiminnan tehostamismuotojen kehittämiseksi». Tältä pohjalta sai alkunsa muun muassa SVUL:n seurojen perustutkimus. Se tehtiin yhteistyössä SVUL-70 toimikunnan tutkimusjaoston kanssa. Jaoston jäsenet antoivat arvokkaan panoksensa tutkimuksen suunnittelussa. Toimihenkilöt, erityisesti piiritoiminnanjohtajat, auttoivat ratkaisevasti käytännön toimenpiteiden läpiviemisessä. Tutkimuksen pääasiallisena tarkoituksena oli seuroja koskevien perustietojen kerääminen, joilla olisi käyttöä lähiajan toimintaa suunniteltaessa ja mahdollisesti uusien tutkimusten viiteaineistona. Tiedot kerättiin kyselylomakkeella. Tässä kirjoituksessa on tarkoitus antaa lyhyt kuvaus tutkimusmenetelmästä sekä tärkeimmistä tuloksista. Tarkempia tietoja on saatavissa tutkimuksesta julkaistussa väliraportissa ja varsinaisessa tutkimusselosteessa. A. Tutkimusmenetelmä 1. Seurojen luokittaminet1 Tutkimuksen perusjoukon muodostivat kaikki SVUL:n piireihin vuonna 1968 ilmoittautuneet seurat lukuunottamatta kyläseuroiksi nimettyjä. Ensimmäinen vaihe tutkimuksessa oli näiden seurojen luokittaminen.'luokitus tapahtui arviomiesmenetelmällä, jossa arviomiehinä olivat SVUL:n piiri toiminnanjohtajat. He suorittivat piirinsä seurojen luokittamisen heille lähetettyjen ohjeiden mukaan. 10 Nesselwangissa Länsi-Saksassa pidettiin 5-7. 2. hiihdon nuorten EM-kilpailllt. Kilvassa hyvin menestynyt tyttöjollkkueemme: edessä Hilkka Kuntola, joka voitti 5 km:n hiihdon j a oli ankkllrina kultamitalin voitjaneessa viestijollkkucessamme. Hänen takanaan viestijollkklleessa hiihtöneet Elli Teurajärvi ja Marja-Liisa Hämäläinen sekä taaimmaisello henkilökohtaiseen kilpailuun osallistul/ut Sirpa Myllys. Seurat jaettiin ensiksi erikoisseuroihin ja yleisseuroihin. Erikoisseuralla tarkoitettiin sellaista seuraa, jonka ohjelmassa on yhden päälajin lisäksi korkeintaan yksi tai kaksi muuta lajia (sivulajia). Muut seurat nimettiin yleisseuroiksi. Sen jälkeen kaikki seurat asetettiin vielä aktiivisuus- pasiivisuus- järjestykseen. Tässä arvioinnissa annettiin kullekin seuralle pisteitä nollasta kymmeneen (0-10) kokonaisvaikutelman perusteella seuraavien neljän toimintamuodon osalta: 11

kilpailutoiminta, koulutus- ja valmennustoiminta, nuorisotolmmta sekä järjestötoiminta. Yhteenlasketut pisteet määräsivät seuran sijoituksen aktiivisuus-dimensiolla. Jatkotoimenpiteitä varten piirit lähettivät luettelon, joka sisälsi kymmenen prosenttia sekä aktiivisimmista että passiivisimmista erikois- ja yleis seuroista paremmuusjärjestyksessä. äin muodostui neljä seuratyyppiä, jotka nimettiin seuraavasti: Aktiiviset erikoisseurat (AE) Passiiviset erikoisseurat (PE) Aktiiviset yleisseurat (A Y) Passiiviset yleisseurat (PY). 2. Otos ja nä)'te Esikoe antoi viitteitä otantamenettelystä. Siinä vastausprosentiksi tuli 66. Aktiivisilla se oli 81 ja passiivisilla 50. Otannassa seurat arvottiin kaikista piireistä suhteessa niiden osuuteen koko SVUL:n seuroista. E ri seuratyyppien osuus painotettiin esikokeessa saatujen vastausprosenttien mukaan. Seuraavasta ilmenee otokseen joutuneiden ja näytteeseen tulleiden seurojen lukumäärä sekä vastausprosentti piireittäin: Piiri Set/roja Otos Nqyte E + Y Yht. E + Y Yht. E + Y Yht. % Etelä-Karjala 49 26 75 8 6 14 6 6 12 86 Etelä-Pohjanmaa 81 31 112 10 6 16 7 4 11 69 Helsinki 264 31 295 30 6 36 19 4 23 64 Häme 119 71 190 14 13 27 8 8 16 59 Kainuu 23 10 33 4 4 8 4 4 8 100 Keski-Pohjanmaa 35 26 61 5 5 10 3 4 7 70 Keski-Suomi 67 44 111 6 8 14 4 7 11 79 Kymenlaakso 66 52 118 8 11 19 6 7 13 68 Lahti 67 24 91 9 6 15 9 6 15 100 Lappi 19 46 65 3 9 12 2 3 5 42 Länsi-Pohja 19 27 46 3 5 8 4 4 8 100 Pohjois-Karjala 60 27 87 8 5 13 6 6 12 93 Pohj ois-pohjanmaa 44 48 92 5 7 12 1 4 5 42 Pohjois-Savo 58 34 92 8 7 15 5 7 12 80 Satakunta 68 65 133 10 11 21 9 10 19 90 Suur-Savo 59 36 95 12 12 24 10 12 22 92 Uusimaa 73 57 130 16 14 30 11 10 21 69 Varsinais-Suomi 92 73 165 14 16 30 13 14 27 90 usimaa ja Varsinais-Suomi saivat muutaman seuran yliedustuksen. Se johtui siitä, että niiden luokittelu luetteloissa oli useimmin tarkka osoite henkilöstä, jolle kyselylomake lähetettiin. äytteen 247 seurasta jouduttiin ennen lopullista analyysiä vielä poistamaan 8 seuraa, jotka joko ilmoittivat toimintansa loppuneen tai vastasivat ainoastaan muutamaan kysymykseen. Seuraava luettelo osoittaa otoksen, vastanneiden lukumäärän, näytteen ja vastausprosentin seuratyypeittäin: Seuratyyppi Otos Vastanneet äyte Vast. % aktiiviset erikoisseurat (AE) 70 64 64 91 passiiviset erikoisseurat (PE) 104 63 58 61 aktiiviset yleis seurat (A Y) 60 57 57 95 passiiviset yleisseurat (PY) 90 63 60 70 324 247 239 Yht.76 3. Anaty)'sitJIClletelmät Päämenetelmänä käytettiin tutkimuksen luonteeseen hyvin soveltuvaa ristiin taulukointia. Muuttujia ristiin taulukoitaessa esitetään tosiasiat numerollisesti joko frekvensseinä taikka prosenttilukuina. Taulukoinnin tarkoitus on tutkia muuttujien välisiä suhteita. Kaksisuuntaisella varianssianalyysillä pyrittiin selvittämään, missä määrin eri seuratyypit kokonaisuutena erosivat toisistaan. Vastausprofiilit havainnollistivat erot toisaalta aktiivisten ja passiivisten sekä toisaalta erikois- ja yleisseurojen välillä. Pekka Eräjää 011 ratapyöräi(ymme nuori II/pal/s. Eräajoll /ll/orlen vakul/ttava meslarul/s ja uusi nuorten elll1ätys 1 km:1i ajossa 1.12,2 oikelltlaval odol/amaa/l... 1263 728 1991 174 150 324 127 120 247 76 12

B. Tärkeimpiä tuloksia Aktiivisuus - passiivisuus ktiiviset seurat osoittautuivat selvästi passiivisia vanhemmiksi. amoin yleisseurat olivat erikoisseuroja iäkkäämpiä. iiden kotipaikkana oli useimmiten maaseutu, kun taas erikoisseurat keskittyivät hyvin voimakkaasti kaupunkeihin. Ero oli suurimmillaan Helsingin piirissä, jossa vain 10 % seuwista oli yleisseuroja. Aktiivisissa ja yleisseuroissa oli tilastollisesti erittäin merkitsevästi enemmän jäseniä kuin passiivisissa ja erikoisseuroissa. Suurimpia olivat aktiiviset yleissemat, joissa oli keskimäärin 1052 jäsentä. Muiden seuratyyppien kohdalta vastaava luku oli: AE 577 jäsentä, PY 208 jäsentä ja PE 58 jäsentä. Seuran tavoitteet Tärkeimmäksi tavoitteekseen seurat valitsivat (luvut prosentteja): Tavoite AE PE AY PY K % % % % % jäsenten liikunnan tarpeen tyydyttäminen 30 57 23 44 38 menestyvien urheilijoiden kasvattaminen 41 12 39 7 25 nuorisokasvatus 29 23 38 39 32 mheilun aatteiden levittäminen 8 12 100 100 100 100 100 Aktiiviset semat panevat eniten painoa menestyvien mheilijoiden kasvattamiseen, kun passiivisista suurin osa pitää tärkeimpänä tavoitteenaan jäsenten liikunnan tarpeen tyydyttämisen. Erikoisseurat keskittyvät siihen myös enemmän yleisseuwjen kiinnittäessä eniten huomiota nuorisokasvatukseen. Aktiiviset semat hyljeksivät selvästi enemmän urheilun aatteiden levittämistä tärkeänä tehtävänä. Kuntourheilumahdollisuuksien paiantaminen huoletti useimmiten passiivisia seuroja, kilpailupaikkojen lisääminen aktiivisia. Pitkän tähtäimen suunnitelmia oli huomattavassa määrin vain aktiivisilla erikoisseuroilla (32 %).»Aivoriihi»-tyyppinen toiminta uusien virikkeiden löytämiseksi on hieman tavallisempaa, kolmannes seuroista harrastaa sellaista. Seuran johtaminen Seuran toiminnan johtamisessa oli huomattavia eroja seuratyyppien välillä. Aktiivisissa seuroissa on työnjako varsin pitkälle toteutettu ainakin, jos sitä tarkastellaan jaostojen, toimikuntien ja valiokuntien määrän avulla. iitä on yhteensä vähintään viisi noin 80 %:lla 14 aktiivisista ja vain 30 % :lla passllvl5lsta. Lähes samoin lukemin johtavat yleisseurat erikoisseuroihin verrattuna. Yksityisten jaostojenftoiinikuntienfvaliokuntien esiintymisessä muodostui sumin ero aktiivisten ja passiivisten välille koulutus- ja valmennus-, nais- ja nuorisovaliokuntien kohdalla. Palkattuja toimihenkilöitä on seuroilla hyvin haivoin, passiivisilla tuskin ollenkaan. äin ollen toiminta perustuu lähinnä vapaaehtoiseen osallistumiseen. Mitä tulee toimihenkilöiden liikunta- ja urheilualan ammattikoulutukseen, niin sitä saaneita toimii aktiivisissa seuroissa erittäin merkitsevästi useammin kuin passiivisissa. Johtokunnan jäsenten keski-ikä on aktiivisilla seuwilla 39 vuotta ja passiivisilla runsaat 33 vuotta. Erikois- ja yleissemojen välillä ei ole eroa, molemmissa se on noin 36 vuotta.»merkityshenkilö» Seuran johto on eniten keskittynyt passllvlslssa seuroissa, JOlsta valtaosassa toiminta on pääasiassa korkeintaan kolmen henkilön VaIassa. Tässä yhteydessä on kuitenkin muistettava niiden pienempi jäsenmäärä. Aktiivisilla seuroilla on 1960-luvun aikana merkittävästi useammin ollut henkilö, joka selvästi tavanomaista enemmän on vaikuttanut tehtyihin ratkaisuihin ja seuran kehitykseen. Lukemat eri sematyyppien kohdalta olivat: - aktiiviset erikoisseurat 68 % - passiiviset erikoisseurat 19 % - aktiiviset yleis seurat 56 % - passiiviset yleisseurat 42 %. Tällainen»merkityshenkilö» on yleensä toiminut seurassa puheenjohtajana ja joissakin tapauksissa myös sihteerinä ja valmentajana. Aktiivisissa seuroissa asema on useinuniten perustunut joko urheiluasiantuntemukseen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Passiivisissa semoissa jakauma eri vaihtoehtojen välillä on huomattavan tasainen: ensimmäisellä sijalla on urheilumenestys ja sitä seuraavat yllä mainittujen kanssa tasaveroisina muu toiminta paikkakunnalla ja taloudellinen asiantuntemus. Erikoissemoissa asema perustui yleisseuroja selvästi useammin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Passiiviset jäsenet Täysin passiivisten jäsenten osuus oli tutkimuksen mukaan aktiivisissa seuroissa hieman pienempi, vaikka niiden jäsenmäärä oli huomattavasti suurempi. Myös yleisseurat arvioivat omaavansa erikoisseuwja selvästi enemmän täysin passiivisia jäseniä. Muistettakoon tässä yhteydessä, että yleisseuwjen jäsenmäärä oli paljon suurempi. Lähes 40 % kaikista seuwista arvioi täysin passiivisia jäseniä olevan vähintään 40 % koko jäsenistöstä. 15

] äsetl!jjalesll Jäsenten sitoutumista seuraansa voidaan tarkastella vielä esim. jäsenmaksun avulla. Seuraavasta ilmenee jäsenmaksun~su uruus sekä maksaneiden osuus keskiarvoina seuratyypeittäin ja erikois/yleisseurojen osalta: jäsenmaksu (mk) erikois/yleisseura maksaneet (%-määrä) erikois /y leisseura AE PE 7,15 5,06 6,21 73 76 74 AY PY K 3,20 1,97 4,34 2,56 56 66 67 61 Yllä olevasta voidaan havaita, että sekä jäsenmaksu että sen maksaneiden osuus on erikoisseuroissa huomattavasti suurempi. Yleisseuroilla oli jäsenmaksu korkeintaan viisi markkaa. oin neljäsosassa seuroja oli jäsenmaksun maksanut alle puolet jäsenistä, ja yhtä suuressa määrässä seuroja olivat kaikki jäsenet suorittaneet.osuutensa. seurat suhtautuivat optimistisesti tulevaisuuteen, sillä vain muutama passiivinen seura odotti toimintansa heikkenevän lähitulevaisuudessa. Yieistoteamus Jos tarkastellaan sitä tutkimuksen tarkoituksen kannalta tärkeää seikkaa, missä suhteissa aktiiviset seurat selvimmin erottuvat passiivisista, voidaan havaita seuraavaa: aktiiviset seurat ovat vanhempia ja niiden kotipaikka on useammin kaupunki, ne tähtäävät enemmän menestyvien urheilijoiden kasvattamiseen, työnjako on toteutettu pitemmälle, toimihenkilöillä on enemmän alan ammattikoulutusta, seuran toiminnan johtaminen on useamman henkilön varassa, tavallista voimakkaampia persoonia on ollut useammin, samoin kilpailua kannatuksesta, ja yhteistyötä seuran ulkopuolelle on enemmän. Näiden yleisempien suuntaviivojen lisäksi tutkimus antoi tietoa monista yksityiskohdista SVUL:n seuran toiminnassa. Lopuksi mainittakoon se ainakin tutkimuksen suorittajan kannalta lohdullinen seikka, että yli 70 % seuroista oli sitä mieltä, että tällaisia tutkimuksia kannattaa jatkaa tulevaisuudessa. Seuran ~nnatlls Lähes puolet aktiivisista seuroista joutuu kilpailemaan kannatuksesta jonkin muun seuran kanssa, passiivisista kolmasosa. Kilpailu näyttää siis useammin olevan yhteydessä seuran aktiivisuuden kuin passiivisuuden kanssa. 64 % seuroista katsoi, ettei poliittisella asennoitumisella ole merkitystä seuran valinnassa. Loput SVUL:n seurat arvioivat saavansa enemmistön oikeistolaisesti asennoituvia jäseniä valintatilanteessa samat mahdollisuudet tarjoavan TUL:n seuran välillä. Selvä oikeistoenemmistö oli hiukan yli puolessa vastanneiden seurojen kotipaikan kunnan/kaupunginvaltuustoista. Yhteistyö!JJuiden yhteisöjen ~l1ssa Aktiivisilla seuroilla on selvästi enemmän yhteistyötä ulkopuolisten järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. Useimmin suhteita oli kuntaan, kouluihin ja muihin urheiluseuroihin, aktiivisilla usein myös reserviläisja työpaikkajärjestöihin. Yleisseurat poikkesivat erikoisseuroista lähinnä runsaampien suhteidensa ansiosta kuntiin, kouluihin sekä nuoriso seuroihin. Viimeksi mainittujen kohdalla asia on helposti selitettävissä, toimivathan molemmat valtaosaltaan maaseudulla. T aioudel/isen tiian vaikutus Huono taloudellinen tila ja toimitilojen puute olivat kaksi tärkeintä toiminnan tehostamista estävää tekijää. Useimmiten odotettiin SVUL:n taholta taloudellista tukea. Harjoitus- ja valmennus toiminta nähtiin yleisesti kiireisintä apua vaativana toiminta-alueena. Yleensä 16 Neste luo lämpöä NESTE OY suomalainen öljynjalostaja 2 SVUL Tuotantoelämän monipuolisuus on parhaana takeena siitä, että elintason jatkuva nousu voidaan turvata ja että hyvinvointi tulee koko kansan parhaaksi. Typpi Oy on voimakkaasti mukana luomassa suomalaista kemian suurteollisuutta koko maan ja kai kkien kansalaisten parhaaksi. TYPPI TURVAA TÄTÄ PÄIVÄÄ JA TULEVAISUUTTA TYPPI OY 17

Stlomenyleisurbeill/ osoilli v. I/uden nousll//merkkejä. Sitä enteilivät myös beilläjiemme byvät tl/lokset. Kiekonbeillotasolllllle oli niili byvä, että 10 parbaan maailmalltilastossa Suomi sijoittl/i kolmalllleksi USA:II ja Unkarill jälkeen. Kuvassa paras kiekkomiebemme PBIIlti Kabma, joka kaksi kertaa paransi Suomen Bllllätystä viime vl/onna. Ellllätys 011 nyt 62,28 tii. Jatkoa seurannee tällä VUOllna. Kalevi Lahdenranta (kuva viereisellä sivulla) pääsi»500 kerhon» jäsblleksi v. 1968. Siitä lähtien on kehitys vie,!)'t kobti maailman buippua. V. tämä 140-kiloillell poliisi saavutti soljassa 110 kg sel/raavat tulokset : tempauksen maailmanenllätys 176,5 kg, tempauksen maailmollmestarul/s 172,5 kg, yhteistlllokscii prollssimitali MM-kilpailuisJa 577,5 kg, työllnöli prollssimitali MM-kilpailuissa 210,0 kg, tempauksell Euroopan mestarl/us 172,5 kg, yhteistuloksbii hopeamitali EM-kilpailuissa 577,5 kg, työllllön hopeamitali EM-kilpaill/issa 212,5 kg ja pul1llermksen prollssilllitali EM-kilpaill/issa 192,5 kg. Vllodm aikana bäll liosti 23 Stl01l1B11 ennätystä. 18

Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto 75-vuotias SlIomell Nais/en Liikllll/akasva/tts/jil/o (SNLL) perus/ettiill v. 1896 ja St 011 vallbill S VUL:II erikoislii/ois/a sekä samalla maamme vallbin liiklln/akasvatllsjärjestö. Liil/oon kullllli aluksi vain mllutama seura, mlltta nyt, 75 vl/olta myöbemmin sen jäsellinä 011 352 naisvoimistelusellraa, joissa on ybteensä yli 55.000 jäsc1l/ä. 5 LL:II työ on pobjautullu/ pääosaltaan palkattomien jobtajietl ja objaajien intomie/isec1l toimintaan. Liitto on kebiltäl!}t objelman, jollka puitteissa sellrat tarjoavat toimintaa naisille koko beidän iäkseen. Pikklltyttöjen satllvoimis/e/urybmistä siirrytään tytlöosastoibin ja niistä edelleen nlloriso-osas/oibin. Aikuisina on tarjolla kuntorybmät ja, jos intoa ja taitoa riittää, valiovoilllistelijain rybmät sekä ikääntynec1lä ikänaistc1l rybmät aina vallhuuteell asti. SNLL:n päätoimillta-alan, voimistelun lisäksi on olijellllqssa ka/jsantanbllja, pallopelejä sekä eräitä muitakin urheilullluotoja. Myös retkeily - sekä jalan, että suksilla - on suosittuna barrastuslllll%na ja esi",. Lapin tlln/uri/»iöydel/iill» ensiksi SNLL :n piirissä. Kuvassa viereisellä sivulla nähdääll loistava lijippy valiovoimistelijall taidolmäyttec1lä. Tämä kuva 011 otettll Kairossa suomalaisen valiorybmän esiintymismatkall aikana. SlIomalaillen liaisvoimistelu 011 aina kullnialla edustanut Suomen liiklllltakasva/llsta IIlkomaisilla voimis /elujumilla ja saallut )'Iistäviä arvosteluja esityksistääii. Kilvassa alla on lii/oll I!}kyillen pttbeenjobtaja Liisa Orko voimistelijatytlöjensä keskellä. Liisa Orko on tebl!}/ pitkäll ja allsiokkaall päivätyön Suomen naisvoimiste/lllj ja erikoisesti SNLL:n byväksi. Hän 011 kuull/llut /iitoll ballitl/kseen vuodesta 1934 ja ol/u/ sell puheet/ job/ajana vl/odesta 1954. SNLL:njublavuolllla tasavallan presidelltli nimitti Liisa Orkoll professoriksi hället/ alisioistaali liikuniakasvatustyössä.

Liik.kasv.kand. Martti Kitunen Tuloksia SVUL:n valmentajatutkimuksesta 1. Tutkimuksen tarkoitus SVUL:n koulutusosaston toimeksiannosta käynnistettiin helmikuussa tutkimus uudella ABC-järjestelmällä koulutettujen valmentajien aktiivisuuteen, toiminnan laadun ja työskentelyolosuhteiden kartoittamiseksi. Tutkimuksen päätavoitteiksi asetettiin: - yleiskuvan luominen SVUL:n valmentajien toiminnasta ja ongelmista»kenttätyössä» - saatujen tulosten hyväksikäyttö SVUL:n valmentajakoulutusta kehitettäessä - valmentajien toiminnan motivointi antamalla uusia virikkeitä ja ohjaamalla valmentajat oman toiminnan arviointiin Uu den valmenta j akoul utus j ärj es telmänhyöty kilpa -j ahui ppu -urheilulle riippuu siitä, toimivatko valmentajat mahdollisimman suurella aktiivisuudella ja teholla'koulutuksen saatuaan. Tämän vuoksi valmentajien aktiivisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan tässä tutkimuksessa varsin paljon. II. Tutkimuksen toteuttaminen Valmentajia koskevien tietojen keruu suoritettiin lähettämällä kyselykaavake kaikille 1. 3. mennessä koulutetuille A-, B- ja C valmentajille. Saadut vastaukset siirrettiin reikäkorteilie ja käsiteltiin tietokoneella. Tutkimuksesta annettiin 16. 3. väliraportti, jonka ydinkohdista tämä kirjoitus muodostuu. Väliraportti perustuu jakautumatuloksiin sekä alustaviin havaintoihin sadan muuttujan korrelaatiomatriisista. C-valmentajien tuloksiin ei juuri puututa, koska C-valmentajien alhaisesta vastausprosentista johtuen ei tämän tason osalta voi tehdä kovin merkitseviä johtopäätöksiä. Tutkimus valmistuu vuoden jälkipuoliskolla ja vasta lopullinen tutkimusseloste paneutuu ongelmiin yksityiskohtaisemmin. III. Tuloksia tutkimuksista 1. Yleistä Tutkimuksen vastausprosentit olivat: A = 81 %, B = 71 %, ja C = 39 %. A- ja B-valmentajien vastausprosentit ovat varsin 22 korkeita, kun taas C-valmentajien vastausprosent~i on?dottamattoman alhainen johtuen osin siitä, että C-tason suonttanelsta suun osa on aktiiviurheilijoita........... Valmentajan aktiivisuus toiminnassaan katsottllu ent~alu tarkea.ksl kysymykseksi tässä tutkimuksessa, ko~.k~ se on var~ast1 :val.men~aj.~n tehon kannalta ratkaiseva tekijä. Aktllvlsuuden knteer~lk.~l :alit?l~ tutkimuksen muuttujista kahdeksan, jotka ovat:. TOlmll/el toimi tällä hetkellä valmentajana, valmennus työn säännöll1syy~, val~er:~u~työn tiheys, hankitut urheilukirjat t~i -le~det,.valmentajan k~y:tamat erilaiset harjoitussuunnitelmat, os~1l1stuffi1nen Jatkokou!utustilalsuuksiin, valmentajan käyttämät apukelu~: valmennuksessa ja valmennukseen käytetty kokonaistuntimäärä ~k~ssa....... Em. aktiivisuuskriteereitä selittävlksl muuttujlksl (Jotka SllS selittävät valmennusaktiivisuutta) saatiin mm.: _ valmennuksen toteuttamiseen käytettyaikamäärä (e/v). - valmentajan käytössä olevat tilat - erilaisten valmennustehtävien määrä - valmennettavien kokonaismäärä - valmennuksen suunnittelu (e/v) - valmennusvuosien lukumäärä - muut urheiluun liittyvät tehtävät - valmentajataso (A/B).... Em. muuttujien lisääntyessä kasv:aa.. valme~~s~~tl1vlsuus... ESlffi. valmennettavien kokonaismäärän hsäantyessa lisaantyy myos valmennusaktiivisuus.. Tehtävien kasautuminen on suomalaiselle urheiluvalmentajalle erittäin tyypillistä. Sama valmentaja joutuu huole~tima.~n US~.ls~a valmennustehtävistä sangen usein. Muut u~heilu?~ lllt:rv:a~.. tehta:at rasittavat myös valmentajiamme malkoisestl. EräIta yksltylsla havaintoja tehtävien kasautumisesta: valmentajalla vähintään kaksi valmennus tehtävää valmentajalla vähintään kaksi valmennukseen kuulumatonta urheilutehtävää vähintään kolmen tasoisia urheilijoita valmennettavana yli 3 tuntia muuta urheiluun liittyvää työtä viikossa (ei siis valmennusta) valmentajalla riittävästi valmennusapua A 49 % 44 % 41 % 47 % 21 % B 13 % 39 % 31 % 29 % 25 % Mielenkiintoinen havainto on, että mitä aktiivisempi valmentaja on sitä enemmän hänelle on kasaantunut erilaisia tehtäviä., 23 - -----

2. Yleistiedot valmentajista Valment~jista on naispuolisia 15 %. Valmentajien keski-ikä on ~9 v. (A- Ja B-taso). Valmennus työ on vanhemmilla valmentajilla Jonkun verran säännöllisempää kuin nuorilla. Aktiivisten valmennusvuosien prosentuaalinen jakautuma: A B alle 1 v. 4 18 1-2 v. 16 34 3-5 v. 35 28 6-10 v. 29 15 yli 10 v. 16 5 Valmennusvuosien maaran lisääntyminen on omiaan lisäämään valmennusaktiivisuutta. 79 % A- ) a 67 % B-valmentajista on harjoittanut joskus kilpaurheilua, noln kolmasosalla jatkuu kilpailu-ura edelleen. Liikunnallisen peruskoulu.tuksen (l!ikunnanohjaaja, voimistelunopettaja tai lllkun~~p edagoglsen kurssln käynyt kansakoulunopettaja) on A-valmentaJIsta saanut 44 % ja B-valmentajista 7 %. 3. Valmentqjan rrykyitlet/ toiminta Vas taush ~.tkellä toim~ va lmennuste~ ~ävissä A-valmentajista 91 %, B-.va~mentaJIsta 80 % Ja C-valmentaJlsta 48 %. Tärkeimmät syyt t~lrrumatt~muute en olivat: työ tai opiskelu esteenä, seura/piiri/liitto ei ole osoittanut valmennustyötä, oma urheilu-ura esteenä. Valmentajien toiminta eri valmennus tehtävissä (prosentteina): A B C seuravalmentajana tai -ohjaajana 70 67 45 piirin koulutus- tai valmennustehtävissä 41 14 3 erikoisliiton koulutus- tai valmennustehtävissä 26 1 1 muussa valmennustehtävässä 19 8 7.! ehtävien kasautumisessa ei ole merkittävää eroa A- ja B-valmenta!llla. 1/3.valmentajista toimii puheenjohtajana tai sihteerinä seurassa tai sen. ellme~sä.. S~m?in 1/3 johtokunnan jäsenenä ja 1/2kilpailu ~uomanna tai toimitsijana. Valmentajista on 2/3 jäsenenä seuran Jaostossa. 4. V altmnnustyön ulkoiset olosuhteet Valmentajat itse arvioivat työskentelyolosuhteitaan seuraavasti: 24 erinomaiset tai melko hyvät tyydyttävät välttävät tai heikot A 38 % 44 " 18 " B 25 % 49 " 26 " C 19 % 58 " 23 " Kuvassamme pojat kirmaavat salalllapalloiltm tiimellyksessä. Professori Lauri Pihkala, joka tämän pelin on kehittänyt, suosittelee sitä erityisesti nuorille juuri sen vl/oksi, että siinä juoksl/lla on ratkaiseva merkityksensä. Toinen ulkoisten olosuhteiden mittari oli valmentajan käytössä olevat harjoituspaikat ja -välineet. Harjoituspaikkojen runsauden ja valmentajan aktiivisuuden välillä on kohtalaisen voimakas riippuvuus. Samoin vaikuttaa harjoituspaikkojen ja -välineiden runsaus lisäävästi valmennuksen suunnitteluun. 5. Valmenneftavat A-valmentajista ohjaa mies urheilijoita 66 %, mutta naisurheilijoita vain 22. Sama suhde on B-valmentajillakin. Samoin tyttöurheilijat saavat valmennusta poikia huomattavasti vähemmän. Valmennettavien kokonaismäärä sekä yhteen harjoitukseen osallistuvien määrä on A-valmentajilla selvästi suurempi kuin B-valmentajilla. Valmennettavien määrän lisääntyessä kasvaa myös: valmennuksen suunnitteluun käytetty aika, valmentajan arvostus ja valta, valmennsntyön määrä, taloudellinen hyöty valmennustyöstä ja valmentajan halukkuus jatkokoulutukseen. Aktiivisilla valmentajilla on runsaasti valmennettavia ja valmennustyön ulkopuolisten tehtävien lisääntyessä kasvaa myös valmennettavien määrä. 6. Valmennustyön määrä A-valmentajat tekevät selvästi enemmän valmennustyötä kuin B-valmentajat. A-valmentajista on valmentajatutkinnon suorittamisen 25

jälkeen toiminut koko ajan säännöllisesti n. 70 %. Vähintään kolmena päivänä viikossa toimii valmennus työssä 53 % A-valmentajista ja 32 % toimii useamman kuin yhden urheilumuodon valmentajana samanaikaisesti. Valmennustyön määrän lisääntyessä kasvaa: valmentajan valta (valinnoissa), valmennuksen apuneuvojen ja -välineiden käyttö, valmennettavien kokonaismäärä ja valmennuksen suunrutelmallisuus. ]oukkuelajien valmentajien valmennustyön määrä on suurempi kuin yksilölajien valmentajien. Valmennusvuosien lukumäärän lisääntyessä kasvaa myös valmennus työn määrä lievästi. 7. ValmennttstyölI suunnittelu Suunnitelmallisuutta on pidetty eräänä urheiluvalmennuksemme laiminlyötynä alueena. Tämä pitänee paikkansa, sillä vain 1/4 valmentajistamme käyttää työssään monivuotissuunnitelmaa ja puolet heistä vuosisuunnitelmaa. Yksityisen harjoitustilaisuuden suunnitteluun uhraa vähintään 15 min. ajastaan 52 % A- ja 35 % B-valmentajista. Erilaisia suunnitelmia tekevät valmentajat seuraavasti: kausisuunnitelma 72 55 harjoituskertasuunnitelma 64 49 vuosisuunnitelma 52 31 viikkosuunnitelma 46 31 kuukausisuunnitelma 40 27 monivuotissuunnitelma 27 24 Valmentajan lisätessä suunnittelun määrää, lisääntyy arvostus häntä kohtaan jonkun verran, samoin hänen valtansa (valinnoissa) kasvaa. Yksityisen harjoitus tilaisuuden suunnitteluun käytetty aika on melko vähän riippuvainen suunnitteluun käytetystä kokonaisajasta. 8. Valmennllstyön taloudelliset kysymykset A-valmentajista ilmoitti 41 % saavansa rahallista korvausta valmennustyöstä, B-valmentajista 12 %. A-valmentajista sai kuukausipalkkaa 16 % (heistä 7 %»ammattilaisia»), tuntikorvausta 4 %, valmennuskertakorvausta 11 % ja muunlaista korvausta 19 %. Korkein kuukausipalkka amatöörivalmentajalla oli 500 mk/kk. Tuntikorvaukset olivat 10-15 mk, samoin valmennuskertakorvaukset. Kysymykseen»Paljonko saat rahallista korvausta valmennustyöstä keskimäärin kuukaudessa?», vastasi 18 % amatöörivalmentajista saavansa jonkinlaista korvausta (20-500 mk). 9. Valmentqjakoultitus Valmentajat olivat erittäin tyytyväisiä saamansa valmentajakoulu- A B tu k sen perusosaan, mutta la)' ikoulutusosasta löytyi ). 0 valmentajien mielestä puutteita: perusosa A B lajikoulutusosa A B tyytyväisiä 92 86 42 3: ei tyytyväisiä 1 3 24 ]atkokoulutustilaisuuksista olivat valme~tajat osallist~neet parhaiten piirien järjestämiin (lähes p~olet A-. Ja B-val~entaps.ta). I<:0.~masosa A-valmentajista oli osalhstunut JatkoserIl1na~relhin. L:satietoa valmentajat halusivat eniten urheilu~ psykologlasta, urheilulääketieteestä sekä valmennuksen systematukasta. 10. Valmentajan valta ja arvostus Valmentajien arvioidessa omaa v~~taans.a.. (v~lin~oissa.) oli 2/3 A-valmentajista ja puolet B-valmenta)lsta slta lnlelta, etta :.a l.t~ on huomattava. 15 % valmentajista oli sitä mieltä, että valta on vahalnen. Suomen jääkiekkoilijat sijoittuivat v:/oden.. Z971 MM-ki~oi~sa I1Cljälll~~ksi ja sanjaa l~ saavutukseen yltivät myös nuoret jääklekkotll)a".1111e EM-k/So~ssa: B de/lalj11/je ovat Neu. vostoliillo Tshekkoslovakia j a Rllotsi. Slmr/111111all kansamvalmll arvostl/ksensa ~al kiekkoill/;'ll11e kl/itenkin sil/oin kl/n MM-kisojen A!I S tars-:jol/kkl/e.eseen kelpuutettllfl //lainio puolustajamme Ilpo Koskela. T ä1l1ä kllllllianosoltus tult ensl11111lalsell kerran SI/OI~/a~. laiscii kiekkoilijan osaksi. Kuvassa Koskela seuraa silmä tarkkana vastl/stajan etme/ijuta sa/jaotte!t{ssa. 26

Puolet A- ja 3/4 B-valmentajista on jäänyt valmentajauransa aikana ilman palkitsemista tai muunlaista muistamista. Valmentajien mielestä arvostavat valmennettavat parhaiten heidän valmennus työtään. Myös oma seura/piiri/erikoisliitto ja urheilujohtajat arvostavat työtä melko hyvin, mutta yleisön ja lehdistön arvostus on heikkoa. Puolet valmentajista oli sitä mieltä, että valmentajatutkinnon suorittaminen on nostanut arvostusta omaa työtä kohtaan ainakin jonkun verran. 11. Valmentajan mielipiteet Valmentajat asettivat huippu-urheilijan luonteenpiirteet seuraavaan tärkeysjärjestykseen: 1) pitkäjännitteisyys, sitkeys, 2) kunnianhimo, 3) järjestelmällisyys, säännöllisyys, 4) älykkyys, 5) joustavuus, sopeutuvuus, 6) itsenäisyys, yksilöllisyys. Selvästi eniten haittaa valmentajien mielestä valmennus työtä Suomessa valmennukseen osoitettujen varojen niukkuus, mutta myös valmennus työn heikko arvostaminen on melko suuri haittatekijä. 2/3 valmentajista oli ainakin osittain sitä mieltä, että parhaiten menestyy valmentajana entinen aktiiviurheilija. IV. Yhteenveto SVUL:n valmentajatutkimuksen väliraportti on pyrkinyt antamaan yleiskuvan uudella järjestelmällä koulutetuista valmentajista ja heidän toiminnastaan. Tarkastelu on perustunut suoriin jakautumiin ja muuttujien välisiin korrelaatioihin. Valmentajien asennoituminen tutkimukseen on ollut myönteistä, mikä ilmenee mm. korkeana vastausprosenttina ja kyselykaavakkeen täyttämiseen keskimäärin käytettynä pitkänä vastausaikana. C-valmentajien vastausprosentti jäi odotettua alhaisemmaksi, eikä tämän alimman tason osalta voi tehdä kovin merkitseviä johtopäätöksiä. Erityisesti valmentajien aktiivisuuteen kiinnitettiin huomiota tulosten tarkastelussa. AktiivisuurIen käsitteen rajaatniseksi valittiin kahdeksan aktiivisuuden kriteeriä. Tämän jälkeen etsittiin aktiivisuuskriteereiden ja muiden muuttujien välisiä riippuvuuksia. Valmentajien aktiivisuutta selittäviksi tekijöiksi löydettiin mm. valmentajan käytössä olevat harjoitustilat, erilaisten valmennustehtävien määrä, valmennettavien määrä, valmennuksen suunnitteluun käytetty aikamäärä jne. Voitiin havaita, että hyville, aktiivisille valmentajille kasataan runsaasti valmennustehtäviä ja muita urheiluun liittyviä tehtäviä. Työnjaon puute ja pätevien valmentajien vähäisyys aikaansaavat harvojen hyvien valmentajien kuormittamisen liiallisella tehtävämäärällä. Luonnollisesti valmennustyön teho kärsii tästä, koska hyväkään valmentaja ei saa parastaan irti liiallisen kuormituksen alaisena; toisaalta hyvät valmentajat»ajetaan piippuun» tällä menettely tavalla. 28..' l 'lan vuodm jälkeen voimakkaita elpymise/i Suomen yleisllrhel/u OSOlt~ '~Jone~O;';J'stä maratoniin edistyminen oli nopeaa. Kilvassa merkkljä. EntylJ.utl JUO JIIrlJsa, ' M' 'kko Ala-LeMilampija Rauno Mattila hankki- 10.000 m:njlloksljat Seppo /lommen, I,'l"J',., massa kolmoisvoittoa rtlotsalaisista maaottelussa, Jonka Suomi VOitti. 29

KII"all//lIe IIIIomkaisel saavllllival v. /97/ Häll/emlillllassa pidetyissä ampllmahiihdoil MM-kilpailllissa hope.1111ilalill vieslissä ja Geilossa Norjassa pidetyissä P M-kilpailllissa kllllaljlilalil/ samassa lajissa. Vasemmalla Raimo Leppai/e1/, Raimo Moila/Jen ja Malli Afllslollm. Heikki 0101110, /970 vesihiihdon SIIOlI/eJI meslari kllvioissa ja pujolle/llssa, Pohjoismaiden liiestari PlljOlle/llssa, Pobjois-Ellroopan meslari kllviossa ja p"jolle/ussa sekä prol/ssimilali ",ies EM-kilpaihijen plijollelllssa. SII01l1en Vwviibloliillo 011 10-vl/olisen loimilllallsa aikana pääsj)'1 hllomallavilil kal1sainvälisiil/ saavlllllksiill. V. S/Iomalaisel vesibitvläjäl voiliivai 16 joellavasia Pobjoismaiden ljieslanllldesla /3, millkä lisäksi SlIomi voilli jol/kkllelljeslamlldm. 1'rophee des 1 aliolls - liiolocromil 250 en,' MM-jollkkllekilpailll qjelliill /3. 9. Klllllslorpissa Rllolsissa. Kllllassa prollssimilalill saavllllallll1 SI/OIIJfII jollkkl/e. VasellJmalla: Kalevi Vebkollfll, lllba Tirinen, Reillo Habl, lakalla Heikki Mikkola, Jyrki Slorm ja jollkkl/een joblaja PelIIIi Moskari. SuomCII moolloripyörällrbeilll saavutti /Jäin e 'si 7m/äisell MM-lIlilalillsa, liiikä teko ybdessä viimeaikaisien maillioidell kilpaill/lllloslen kallssa 01/ I/oslalllll lämän IIrbeilllltll/odon erääksi kal/sainvälisesli menestyksekkäimmislä IJJOOSJaJJlIIJe.

Oikea reilu vitivalkoinen Serla Arkilautasliina kodikkaaseen ruokapöytään Mönchenin XX Olympialaiset 26. 8.-10. 9. 1972 Pääsylippujen tnyynmn virallinen edustaja Suotnessa on Matkatoimisto Oy Area. Tarpeeksi iso vaikka isän leuan alle ja kyllin luja lapsen kaulaan. Ihanan vitivalkoinen. Hinta alle 2 penniä liina. Koko 33 x 33 cm. Pakkauksessa 50 liinaa. Matkatoimistoalan yhteyksistä Munche.niin kaikissa olympialaisia koskevissa asioissa - paasyl lput, matkat majoitukset - vastaa Göra~ Ekhol m (kuvassa ke~kellä) Arean ryhmät ja enkolsmatkat -osastolla. Käytännöllisistä lipunmyyntilärjestelyist~ vast~avat Kari Suoranta (vas.) ja eh. Osterberg (.?I.k.)... Enkolsosastomme tekee kaiken voitavansa jarjestaakseen mahdollisimman monelle urheilumiellsell e suomalaiselle onnistuneen kisamatkan. Tervetuloa käymään tai soittakaa. Päätoimisto Pohjoisesplanadi 2, Helsinki 13 MUn chen-osasto IV krs. puh. 660590 ja vaihde 661 491 G. A. SERLACHIUS OY MÄNTTÄ 3 SVUL 33

Suomen Valtakunnan Urheiluliiton organisaatio Jä.enjärje8töt Suomen Urheilulehden johtokun ta Urheiluhallien johtokunta Keskustoimisto Pääsihteeri ] årjeotöosasto - Järhestöpäällikkö - Sihteeristö Piirit (18) Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsinki Häme Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lahti Lappi Länsi-Pohja Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Suur-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi E rikoisliitot (1 8) Suomen Ampujainliitto SAL Suomen Ampumahiihtoliitto SAl-lL Suomen Golfliitto SGL Suomen Hiihtoliitto SHL Suomen Judoliitto SJuL Suomen Jääkiekkoliitto SJL Suomen Kanoottiliitto SKaL Suomen Koripalloliitto SKL Suomen Kuntourheiluliitto SKuL Suomen Käsipalloliitto SKäL Suomen Kävel}'llrhciluliitto SKÄvL Suomen Lentopalloliitto SLeL uomen Luisteluliitto SLL Suomen Maahockeyliitto SMHL Suomen ~liekkailuliitto SML Suomen l\loonoriliino SMoL Suomen Moottorivcncliitto SMVL Suomen Naisten Liik.kasv.liitto SNLL Suomen Nykyaik. 5-ott.liitto 5-0tt.L Suomen Nyrkkeilyliitto SNL Suomen Painiliitto SPL Suomen Painonnostoliitto SPNL Suomen Pesäpalloliitto PPL Suomen Purjehtijaliitto SPuL Suomen Pyöräilyliitto SPyL Suomen Pöytätennisliitto SPTL Suomen Ratsastajainliitto SRL Suomen alamapalloliiuo SSaL Suomen Soutuliitto SSoL Suomen Sulkapalloliirto SSuL Suomen SuunnisrusJiitto SSL Suomen Taitoluisteluliitto STaLL Suomen Tennisliitto STL Suomen Uimaliitto SUiL Suomen Urheiluliitto SUL Suomen Vesihiihtoliitto SVHL Suomen Voimisteluliitto SVL SVUL:n Nuoret NUORET L iittokokous Kokoontuu joka 3. vuosi Edustajat -18piiristä - 38 erikoisliitosu Liittovaltuusto Kokoontuu 2 kertaa vuodessa Jäsenet -18 piitistä - 38 liitosta - enintään 15 lisäjäscntä Naisvaliokunta T ieteellinen valiokunta Talousvaliokunt-a Kunniatuomioistuin Sääntöv.!iokunta TiedotusvaHokunta Koulutu8osasto _ Koulutuspö.llikkö _ Koulutusobjaajat Talousosasto - Talousjohtaja - Kassa ja ki rjanpito T iedotusosasto - Tiedoruspö,lIikkö - Suomen Urhcilulehden toimitus V, 2.467 erikois- ja yleisseuraa, joissa 1.204 paibuisyhdistystä, yhteensä 3.671 perustoimintayksikköä, joissa 760.161 henkilöjäsentä Liitloh.. lljitus Puheenjohtaja 3 varapuheenjohtajaa 10 jäsentä ]ärjcslövaliokunta Koulutusvaliokunta Kansliaos3sto - Kirjeenvaihto - Konekirjoitus - Monistus - Postitus - Jakelu - Filmipalvelu - Puhclinkc skus

Suomen Ampujainliitto Liiton kunniapuheenjohtaja Hugo V iktor Österman Liiton puheenjohtaja Otto Ylirisku Liiton toiminnanjohtaja Rene ordquisl Otto Ylirisku Liitto on perustettu 1919, liittynyt SVUL:oon 1962, kuuluu vuode~ta 1922 kansainväliseen liittoon Union International d~ Tu (OlT) Ja vuodesta 1962 kansainväliseen haulikkoammunnan luttoon Federation I~ter~tiona le de Tir aux Armes Sportives de Chasse (F.I. T. A.S.C.) Ja on Jäsenenä pohjoismaisessa liitossa Nordisk Skytteuruon (NSU). Vuonna ~971 seuroja 198, joissa jäseniä 12.381 miestä, 452 naista 1.~~~ p~lka.a,. 104 tyttöä, yhteensä 14.359. Liittoon kuului lisäksi 3 Jaqestoa, JOIssa on 68.576 mies jäsentä. Vapaakivääri 40 laukausta pystystä SM Osmo Ala-Honkola, Satakunnan Ampujat SE 1969 Osmo Ala-Honkola, Satakunnan Ampujat ME 1963 August Hollenstein, Sveitsi, Oslo Vapaakivääri 40 laukausta polvelta SM Osmo Leivo, Kajaanin Ampujat SE 1956 Vilho Ylönen, Tikkakosken Ampujat ME 1969 Valentin Kornev, USSR, Pilsen Vapaakivääri 40 laukausta makuulta SM Pekka Kling, Turun Seudun Ampujat SE 1956 Vilho Ylönen, Tikkakosken Ampujat 1964 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat ME 1966 Kurt Johansson, Ruotsi, Wiesbaden 1966 Magne Landrö, orja, Wiesbaden 1968 Valentin Kornev, N-liitto, Mexico City 1968 Erwin Vogt, Sveitsi, Mexico City Vapaakivääri 3 X 20 laukausta SM - (ei mestaruuskilp. ohjelmassa) SE 1969 Jaakko Minkkinen, Ylä-Vuoksen Ampujat Sotilaskivääri 3 X 20 laukausta SM Esa Kervinen, Joensuun Ampujat SE Juhani Laakso, Haminan Ampumaseura ME 1969 Boris Melnik, N-liitto, Pilsen 1969 J. Foster, USA, Phoenix SM joukkue Joensuun Ampujat SE joukkue 1969 Ylä-Vuoksen Ampujat ME joukkue 1969 N-liitto, Pilsen (3 amp.) (3 amp.) (4 amp.) 369 378 376 388 391 392 397 398 398 398 398 398 398 " " 582 " 560 568 566 566 1647 1600 2227 Mestarit ja ennätykset Vapaakivääri 3 X 40 laukausta SM Esa Kerv~nen, Joensuun Ampujat SE 1964 Esa Kervmen, Joensuun Ampujat ME ~ 968 Gary Anderson, USA Mexico City SM 10ukkue Joensuun Ampujat (3 amp.) SE 10ukkue 1962 Keski-Suomen Ampujat (3 amp.) ME Joukkue 1966 USA, Wiesbaden (4 amp.) 1143 pisto 1156 1157 3377 3384 4602 Sotilaskivääri 3 X 10 laukausta SM - (ei SM- kilpailujen ohjelmassa) SE 1965 Antti Tyrväinen, Tikkakosken Ampujat Pienoiskivääri 3 X 40 laukausta SM Esa Kervinen, Joensuun Ampujat SE 1969 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat Jaakko Minkkinen, Ylä-Vuoksen Ampujat ME 1969 Oleg Lapkin, N-liitto, Pilsen SM joukkue Joensuun Ampujat SE joukkue 1969 Joensuun Ampujat ME joukkue 1969 -liitto, Pilsen (3 amp.) (3 amp.) (4 amp.) 277 " 1150 " 1158 1158 1165 3402 3407 4632 36 37

Pienoiskivääri 40 laukausta pystystä SM Juhani Laakso, Haminan Ampumaseura SE Jaakko Minkkinen, Ylä-Vuoksen Ampujat ME 1969 Oleg Lapkm, -liitto, Pilsen ME joukkue 1969 -liitto, Pilsen (4 amp.) Pienoiskivääri 40 laukausta polvelta SM Antti Ko~kinen, Kajaanin Ampujat SE 1969 Esa Kerv~nen, Joensuun Ampujat ME :968 Bernd KlIngner, Länsi-Saksa, Mexico City ME Joukkue 1969 -liitto, Pilsen (4 amp.) Pienoiskivääri 3 X 20 laukausta SM - (e ~ mestaruuskilpailujen ohjelmassa) SE 1960 VIlho Ylönen, Tikkakosken Ampujat Standard-pienoiskivääri 3 X 20 laukausta SM J~hani Laakso, Haminan Ampumaseura SE 1969 SImo Morri, Poliisien Ampumaseura ME John Writer, USA, Phoenix SM joukkue Haminan Ampumaseura (3 amp.) SE.Joukkue Haminan Ampumaseura ME Joukkue 1965 N-liitto, Bukarest (4 amp.) 1969 L-Saksa, Pii sen Pienoiskivääri 60 laukausta makuulta SM ~smo Leivo, Kajaanin Ampujat SE 1967 Slm~ Morri, Poliisien Ampumaseura ME 1966 DavId Boyd, USA, Wiesbaden 1967 A. Mayer, Kanada, Winnipeg 1968 Jan Kurka, T-slovakia, Mexico City 1968 L. Hammer!, Unkari, Mexico City 1969 Peter Gorevski, I-Saksa, Pilsen 1969 Wolfram Weibel, Itävalta, Pilsen Manfred Fiess, E-Mrikka, Phoenix Esa Kervinen, Suomi, Phoenix SM joukkue Kajaanin Ampujat SE 10ukkue Kajaanin Ampujat ME Joukkue 1967 USA, Winnipeg (3 amp.) (3 amp.) (4 amp.) I/makivääri 40 laukausta pystystä SM S~ppo Hakala, Kauhavan Ampujat SE SImo Morri, Poliisien Ampumaseura ME Gottfried Kusterman, L-Saksa, Phoenix 38 369 pisto 377 379 1494 390 392 396 1557 583 575 577 579 1693 1693 2277 2277 597 599 598 598 598 598 598 598 598 598 1783 1783 2379 378 381 387 " " " " SM joukkue Haminan Ampumaseura SE joukkue 1969 Haminan Ampumaseura ME joukkue L-Saksa, Phoenix (3 amp.) (3 amp.) (4 amp.) Vapaapistooli 60 laukausta SM Seppo Saarenpää, Keski-Suomen Ampujat SE Seppo Saarenpää, Keski-Suomen Ampujat ME 1969 Grigorij Kossych, -liitto, Pilsen SM joukkue Suomen Metsästysyhd. SE joukkue Suomen Metsästysyhd. ME joukkue 1969 -liitto, Pilsen (3 amp.) (3 amp.) (4 amp.) Isopistooli 30 + 30 laukausta SM Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat SE 1968 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat 1969 Seppo Mäkinen, Turun Seudun Ampujat Seppo Saarenpää, Keski-Suomen Ampujat ME 1963 T. D. Smith, USA, Sao Paolo SM joukkue Turun Seudun Ampujat SE joukkue Turun Seudun Ampujat ME joukkue 1962 -liitto, Kairo (3 amp.) (3 amp.) (4 amp.) Isopistooli 30 laukausta koulu SM Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat SE Seppo Saarenpää, Keski-Suomen Ampujat Isopistooli 30 laukausta kuvio SM Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat SE 1959 Toivo Antikainen, Kuopion Amp. ja Mets.s. 1967 Terho Mäntynen, Joensuun Ampujat Pienoispistooli 30 + 30 laukausta SM Seppo Saarenpää, Keski-Suomen Amp. SE 1969 Seppo Mäkinen, Turun Seudun Ampujat SM joukkue Suomen Metsästysyhd. (3 amp.) SE joukkue 1968 Turun Seudun Ampujat (3 amp.) Pienoispistooli 30 laukausta koulu SM Seppo Saarenpää, Keski-Suomen Amp. SE 1969 Seppo Mäkinen, Turun Seudun Ampujat Pienoispistooli 30 laukausta kuvio SM Seppo Mäkinen, Turun Seudun Ampujat SE Seppo Mäkinen, Turun Seudun Ampujat 1095 1117 1512 570 570 " 572 " 1655 1655 2227 591 " 592 " 592 592 " 597 1736 1759 2349 " 292 297 299 300 300 591 595 1759 1766 294 297 299 300 39