EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kalatalousvaliokunta 17.2.2011 2010/0290(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Mikronesian liittovaltion kalastuskumppanuussopimukseen kuuluvan pöytäkirjan tekemisestä (KOM(2010)0572 C7-0000/2010 2010/0290(NLE)) Kalatalousvaliokunta Esittelijä: Carmen Fraga Estévez PR\851329.doc PE454.552v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
PR_NLE-AP_art90 Menettelyjen symbolit * Kuulemismenettely *** Hyväksyntämenettely ***I Tavallinen lainsäätämisjärjestys (ensimmäinen käsittely) ***II Tavallinen lainsäätämisjärjestys (toinen käsittely) ***III Tavallinen lainsäätämisjärjestys (kolmas käsittely) (Menettely määräytyy säädösesityksessä ehdotetun oikeusperustan mukaan.) PE454.552v01-00 2/10 PR\851329.doc
SISÄLTÖ Sivu LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI.5 PERUSTELUT...6 PR\851329.doc 3/10 PE454.552v01-00
PE454.552v01-00 4/10 PR\851329.doc
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Mikronesian liittovaltion kalastuskumppanuussopimukseen kuuluvan pöytäkirjan tekemisestä (KOM(2010)0572 C7-0000/2010 2010/0290(NLE)) (Hyväksyntä) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2010)0572, ottaa huomioon luonnoksen Euroopan yhteisön ja Mikronesian liittovaltion kalastuskumppanuussopimukseen kuuluvaksi pöytäkirjaksi, ottaa huomioon 6. 10. joulukuuta 2010 järjestetyssä Keski- ja Länsi-Tyynenmeren kalastuskomission (WCPFC) seitsemännessä kokouksessa annetut suositukset, ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön(c7-0000/2010), ottaa huomioon työjärjestyksen 81 artiklan ja 90 artiklan 8 kohdan, ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan suosituksen ja kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon (A7-0000/2011), 1. antaa hyväksyntänsä sopimukseen kuuluvan pöytäkirjan tekemiselle; 2. pyytää Euroopan komissiota välittämään parlamentille viivytyksettä mainittujen kokousten perusteella tehdyt johtopäätökset ja pöytäkirjat, monivuotisen alakohtaisen ohjelman, johon viitataan pöytäkirjan 3 artiklassa, ja vuosittaisten arviointien tulokset sekä esittämään Euroopan parlamentille ja neuvostolle selonteon pöytäkirjan täytäntöönpanosta pöytäkirjan viimeisen soveltamisvuoden aikana ja ennen sen uudistamista koskevien neuvottelujen aloittamista, kunnes parlamentin osallistuminen sopimuksen 9 artiklassa tarkoitetun sekakomitean kokouksiin ja töihin vahvistetaan virallisesti; pyytää Euroopan komissiota toimittamaan parlamentin tarjoaman avun mainitun sekakomitean kokouksiin; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden ja Mikronesian liittovaltion hallituksille ja parlamenteille. PR\851329.doc 5/10 PE454.552v01-00
PERUSTELUT JOHDANTO Tämän luonnoksen tavoitteena on 25. huhtikuuta 2006 voimaan astuneen Mikronesian liittovaltion (Mikronesia) kanssa tehdyn assosiaatiosopimuksen liitteenä olevan kalastuspöytäkirjan uudistaminen 1. Mikronesia koostuu 607 saaresta, jotka sijaitsevat keskiläntisellä Tyynellämerellä Filippiinien itäpuolella ja Papua-Uusi-Guinean pohjoispuolella. Tämä tarkoittaa, että valtio sijaitsee yhdellä maailman runsaimpien tonnikalavarojen alueella. Valtaosa maan hieman yli 100 000 asukkaasta saa toimeentulonsa maatalous- ja kalastustoiminnasta. Maan mineraalivarat ovat pienet ja niitä on hyödynnetty vähän lukuun ottamatta fosfaatin louhintaa. Maassa on hyvät mahdollisuudet matkailualalle, vaikka sen kaukaisen sijainnin ja vaikeapääsyisyyden vuoksi matkailutoimintaa ei ole vielä pystytty hyödyntämään kunnolla. Ulkomaalaisten läsnäolo Mikronesian talousvyöhykkeellä Mikronesian 2 978 000 km 2 :n laajuinen talousvyöhyke on maailman 13:nneksi suurin. Kokonsa vuoksi se on erittäin houkutteleva alue eri puolilta tuleville tonnikalalaivastoille, erityisesti Kiinan, Kaakkois-Aasian maiden ja Yhdysvaltain laivastoille. Ennen pöytäkirjan uudistamista laaditun Euroopan komission arviointikertomuksen mukaan Mikronesia on solminut sopimukset EU:n lisäksi Japanin, Korean, Taiwanin ja Kiinan kanssa. Japanin kanssa tehty sopimus kattaa 10 vuoden ajanjakson vuodesta 2009 lähtien, ja siinä myönnetään kalastusmahdollisuudet 157 pitkäsiima-alukselle. Myös vuonna 2009 Taiwanin kanssa solmittuun viiden vuoden sopimukseen sisältyy 32 nuotta-alusta ja mahdollisuus kahteen lisäalukseen. Yhdysvaltain ja 16 Tyynenmeren valtion 2 solmima monenvälinen sopimus kattaa puolestaan 40 nuotta-alusta. Arviointikertomuksessa ei ole tietoja Kiinan kanssa tehdystä sopimuksesta. EU:n kanssa tehty aikaisempi pöytäkirja oli voimassa kolme vuotta ja siinä annettiin kalastusmahdollisuudet 6 nuotta-alukselle ja 12 pitkäsiima-alukselle tonnikalan 8 600 tonnin viitesaalismäärälle. Euroopan unioni maksoi ensimmäisenä vuonna vaaditut 559 000 euroa, ja neljä espanjalaista nuotta-alusta haki kalastuslupaa sitä kuitenkaan saamatta, vaikka ne olivat maksaneet arviointiraportin mukaan 15 000 euron lupamaksun muiden määrättyjen maksujen lisäksi. Mikronesian viranomaiset syyttivät monimutkaista sisäistä ongelmaa, joka koski ulkomaisia pankkisiirtoja, ja antoivat takeet siitä, että vastaava ongelma ei enää toistuisi. Viranomaiset hyväksyivät myös sen, että aiemmin maksetut summat ovat uuden pöytäkirjan ennakkomaksuja, kuten pöytäkirjassa esitetään. Kyseisen ongelman vuoksi aikaisemmasta pöytäkirjasta ei ollut mitään hyötyä käytännössä. Nyt kun ongelma vaikuttaa olevan ratkaistu, voidaan vain odottaa, että Mikronesian kongressi ratifioi uuden pöytäkirjan, minkä odotettiin tapahtuvan vuoden 2011 tammikuun lopussa. 1 Neuvoston asetus (EY) N:o 805/2006, annettu 25. huhtikuuta 2006, EUVL L 151, 6.6.2006, s. 1 2 Naurun sopimuksen (NAU) kahdeksan sopimuspuolta (Mikronesia, Kiribati, Marshallinsaaret, Nauru, Palau, Papua-Uusi-Guinea, Salomonsaaret ja Tuvalu) sekä Australia, Cookinsaaret, Fidži, Uusi-Seelanti, Niue, Samoa, Tonga ja Vanuatu. PE454.552v01-00 6/10 PR\851329.doc
Vaikuttaa siltä, että hallituksen ja kongressin välinen viestintä ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Kun kongressin valtuuskunta vieraili Brysselissä heinäkuussa vuonna 2010, sen jäsenet valittivat, että heidän käsityksensä mukaan maan varojen hyödyntämisestä maksettavat korvaukset olivat erittäin pieniä. He eivät kuitenkaan tienneet lainkaan, että EU oli jo suorittanut maksut ilman, että se oli saanut Mikronesialta yhtään kalastusmahdollisuutta korvausta vastaan. Euroopan komission mukaan kongressi ei myöskään tiennyt, että pöytäkirjan uudistamisesta käytiin neuvotteluja, ennen kuin uusi pöytäkirja saapui ratifioitavaksi. On otettava huomioon myös, että osa kongressista kannattaa taloudellisten siteiden lisäämistä Kiinan kanssa mahdollisimman paljon eikä katso hyvällä muiden maiden tai EU:n kaltaisten yhteisöjen läsnäoloa, sillä nämä voivat rajoittaa liikkumavaraa Aasian mahdin kanssa solmittavissa sopimuksissa. Monenväliset yhteydet. Keski- ja Länsi-Tyynenmeren kalastuskomissio Kansainvälisellä tasolla Mikronesia on mukana kansainvälisissä sopimuksissa, joihin kuuluvat biologista monimuotoisuutta koskeva sopimus, Kioton pöytäkirja ja YK:n merioikeusyleissopimus. Se ei ole kuitenkaan ratifioinut sopimuksia. Se on mukana myös eri yhteistyösopimuksissa ja -ohjelmissa EU:n kanssa tehtyyn sopimukseen kuuluvalla alueella, kuten Länsi-Tyynenmeren nuottakalastuksen hallinnointia koskevassa Palaun sopimuksessa sekä Eteläisen Tyynenmeren alueellisen foorumin kalastusjärjestössä (FFA), minkä vuoksi EU:n kanssa tehtyjen sopimusten sisällön on oltava täysin yhdenmukainen mainituissa foorumeissa hyväksyttyjen menetelmien kanssa. Mikronesia on myös sopimuspuolena Keski- ja Länsi-Tyynenmeren kalastuskomissiossa (WCPFC), joka on alueellinen kalastusjärjestö ja vastaa alueen kalastuksen hoidosta ja säilyttämisestä. Tästä voisi saada käsityksen, että monet erilaiset järjestöt, jotka pystyvät päättämään kalastuksen hoidosta, varmistaisivat, että kalastustoimintaa säännellään yksityiskohtaisesti, mutta se on kaukana todellisuudesta. Esittelijällä oli mahdollisuus osallistua WCPFC:n seitsemänteen kokoukseen, joka järjestettiin Honolulussa (Hawaijilla) 5. 10. joulukuuta 2010. Niin kokousten toimeenpanon kuin lopullisten sopimusten osalta tulos ei olisi voinut olla masentavampi. Tyynenmeren alueen rantavaltiot kieltäytyvät jyrkästi hyväksymästä mitään kansainvälistä hallinnointimenetelmää omalla talousvyöhykkeellään. Kun otetaan huomioon maiden taipumus suosia Kiinan ja Kaakkois-Aasian etuja sekä niiden vähäisiä mahdollisuuksia ja välineitä hoitaa ja valvoa omia vesiään, on lähes täysin varmaa, että laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä (LIS) kalastusta esiintyy erittäin laajasti. Itse asiassa jo CIA:n vuoden 2010 World Factbook -julkaisussa todetaan, että ylikalastus on yksi suurimmista ympäristön riskitekijöistä Mikronesiassa ja merkittävämpi riski kuin ilmastonmuutos ja saastuminen. PR\851329.doc 7/10 PE454.552v01-00
Tämän vuoksi oli erittäin huomiota herättävää, että lukuisat kansalaisjärjestöjen edustajat pysyivät hiljaa kokousten aikana, mikä on kaukana niiden innokkaasta toiminnasta, jota ne harjoittavat esimerkiksi kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomissiossa (ICCAT). Kokouksen aikana ranta-valtiot estivät kaikki hoitotoimenpiteet, jotka liittyivät valvontatoimenpiteisiin, ja EU:n ja Japanin esittämät ehdotukset pyyntiponnistusten jäädyttämisestä hylättiin suoraan ja yhteisön valtuuskuntaa kohtaan osoitettiin selviä vihamielisyyden merkkejä. Tästä syystä on tärkeää ylläpitää ja vahvistaa yhteisön läsnäoloa alueella, ei yhteisön laivaston etujen puolustamisen ja tukemisen vuoksi, vaan koska kansainvälinen sitoutuminen on välttämätöntä vielä runsaan kalastusalueen säilyttämiseksi ja on vältettävä pahentamasta nykyistä tilannetta. Mikä tahansa pieninkin mahdollisuus toimia vastapainona maille, jotka ovat vähiten sitoutuneet LIS-kalastuksen torjuntaan mutta jotka eivät kuitenkaan avoimesti sitä harjoita, on elintärkeä kalastusalueen puolustamisessa. Salomonsaarten, Kiribatin ja Mikronesian kanssa tehtyjen kalastussopimusten ansiosta EU on WCPFC:n jäsen, minkä vuoksi EU:n LIS-kalastusta koskeva lainsäädäntö on kansainvälisesti yksi parhaimmista aseista, jonka avulla säilytetään ja hoidetaan paremmin alueen kalavaroja. Varojen tila Euroopan komission arviointiraportin mukaan tärkeimpien kalavarojen tila on edelleen yleisesti ottaen hyvä. Boniitin (Katsuwonus pelamis) kantaa ei hyödynnetä tai kalasteta liikaa, vaikka on ilmeistä, että nuottaa käyttävien alusten saaliit ovat kasvaneet. Vielä kuitenkin kalastetaan vain yli vuoden ikäisiä parvia, mikä antaa lajille tarpeeksi aikaa saavuttaa sukukypsyyden. Keltaevätonnikalan (Thunnus albacares) suhteen ei ole myöskään havaittu ylikalastusta, ja kantaa voi hyödyntää kestävän enimmäistuoton tasolla, vaikka WCPFC:n tiedekomitea ei suosittele kalastuskuolevuuden lisäämistä läntisimmällä alueella, jossa pyydetään 95 prosenttia lajin saaliista, pääasiassa Indonesian ja Filippiinien aluksilla, mikä on pienentänyt kantaa 30 prosentilla. Isosilmätonnikalan (Thunnus obesus) liikakalastuksesta on sitävastoin merkkejä. WCPFC:n tiedekomitea suosittelee kalastuskuolleisuuden vähentämistä 30 50 prosentilla vuosien 2004 2007 tasolle, jonka avulla voidaan säilyttää biomassa kestävän enimmäistuotannon vaatimusten mukaisena. Miekkakalaa (Xiphias gladius) esiintyy runsaasti tällä Tyynenmeren alueella, eikä senkään kohdalla ole merkkejä liikakalastuksesta eikä liikahyödyntämisestä, vaikka historiallisiin tietosarjoihin kohdistuvien epäilysten vuoksi suositellaan pyyntiponnistusten jäädyttämistä nykyiselle tasolle seuraavien vuosien ajaksi. PE454.552v01-00 8/10 PR\851329.doc
EHDOTUKSEN SISÄLTÖ JA ANALYYSI Seuraavassa esitetään joitakin tärkeimpiä ehdotuksen sisältöjä ja verrataan niitä edelliseen pöytäkirjaan. Uudistettu pöytäkirja Asetus (EY) 850/2006 Sopimuskauden pituus 5 vuotta 3 vuotta (26.2.2007 25.2.2010) Sopimusmuoto Tonnikalan pyyntiä koskeva sopimus Tonnikalan pyyntiä koskeva sopimus Viitesaalismäärä 8 000 tonnia 8 600 tonnia Taloudellinen korvaus Laivanvarustajien vastuulla olevat maksut Ennakot 559 000 vuodessa 408 000 vuodessa kalastusmahdollisuuksista 150 800 vuodessa tukea Mikronesian kalastuspolitiikalle 35 /tonni 35 /tonni. Hakemusmaksu: 460 /alus. Tarkkailijoista aiheutuvien kulujen maksu: 1 500 /alus. 15 000 nuotta-alusta kohti (viitesaalismäärät 428 tonnia) 4 200 pitkäsiima-alusta kohti (viitesaalismäärät 120 tonnia) 559 000 vuodessa, 18 % osoitettu vastuullisen kalastuksen edistämiseen. Hakemusmaksu: 250 /alus. Tarkkailijoista aiheutuvien kulujen maksu: 500 /alus. 15 000 nuotta-alusta kohti (viitesaalismäärät 428 tonnia) 4 200 pitkäsiima-alusta kohti (viitesaalismäärät 120 tonnia) KALASTUSMAHDOLLISUUDET Uudistettu pöytäkirja Asetus (EY) 850/2006 Nuotta-alukset Pintasiima-alukset Nuotta-alukset Pintasiima-alukset ESPANJA 5 12 75 % 8 RANSKA 1 --- 25 % -- PORTUGALI --- --- --- 4 Yhteensä 6 12 6 alusta 12 Pöytäkirjan sopimuskauden pidentäminen kahdella vuodella on hyvä uutinen sekä alueella kalastavan laivaston kannalta sekä EU:n kumppanin roolin lujittamisen kannalta. Koska aikaisempaa pöytäkirjaa oli mahdotonta käyttää, on vaikeaa arvioida syitä kalastusmahdollisuuksien vähentämiseen. On myös kiitettävä Euroopan komissiota siitä, että neuvottelujen aikana se onnistui saamaan takeet siitä, että Mikronesialle jo maksetut aikaisempaan pöytäkirjaan kuuluneet summat, joihin kuuluvat sekä ensimmäisen vuoden taloudellisia korvauksia koskevat maksut että laivanvarustajien saamatta jääneistä luvista toimittamat ennakkomaksut, vähennetään yhteisön taloudellisista korvauksista jaksottamalla ne uuden pöytäkirjan viiden vuoden voimassaolojakson ajalle ja hyväksytään ennakkomaksuiksi laivanvarustajien tapauksessa. Tämä esitetään pöytäkirjan 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa sekä sen liitteen 2 jakson 3 kohdan a alakohdassa. Liitteen I luvun 7 kohdan h alakohdassa esitetty tarkkailijoista aiheutuvista kuluista suoritettavan maksun käsite jää kuitenkin selvennettäväksi. Vaikka Mikronesian päätös PR\851329.doc 9/10 PE454.552v01-00
korottaa maksu kolminkertaiseksi on hyvin kyseenalainen ja epäilemättä tekosyy tehdä pöytäkirjasta entistä kalliimpi, tarkkailijoita koskevassa IV luvussa esitetään, että kaikissa nuotta-aluksissa on oltava tarkkailija, mutta pitkäsiima-alusten kohdalla tätä ei vaadita. Luvan saamiseksi on kuitenkin maksettava etukäteen kaikki maksut, joihin kuuluu myös tarkkailijoista aiheutuvien kulujen maksu. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa pitkäsiimaaluksen, jolla ei tarvitse olla tarkkailijaa, on yhtä lailla maksettava kyseinen maksu, eikä siinä ole mitään logiikkaa. Euroopan komissio on luvannut selvittää asian Mikronesian viranomaisten kanssa mahdollisimman pian. Euroopan parlamentti on valmis seuraamaan tarkkaan Mikronesian monivuotisen alakohtaisen ohjelman täytäntöönpanoa ja edistymistä. Ohjelmaa rahoitetaan sopimuksen kautta siten kuin pöytäkirjan 3 artiklassa on määrätty. PÄÄTELMÄT 1. Uusi pöytäkirja on erittäin tärkeä EU:lle, mutta ei sen yhteisön laivastolle tarjoamien kalastusmahdollisuuksien vuoksi, sillä laivasto on edelleen pieni toimija alueella alusten määrän perusteella. Pöytäkirja on tärkeä, koska yhdessä Kiribatin ja Salomonsaarten kanssa solmittujen sopimusten kanssa se vahvistaa ja lujittaa EU:n erittäin tarpeellista läsnäoloa alueella, kuten myös EU:n varojen säilyttämistä ja hoitoa koskevaa ajattelutapaa ja säännöstöä sekä EU:n sitoutumista LIS-kalastuksen torjumiseen. 2. Euroopan parlamentti luottaa siihen, että enää ei synny ongelmia, joiden vuoksi aikaisempaa pöytäkirjaa oli mahdotonta hyödyntää, ja odottaa komissiolta erityistä tarkkaavaisuutta yhteisön yritysten taloudellisten etujen puolustamisessa. 3. Edellisen kohdan perusteella ja voidakseen seurata monivuotista alakohtaista ohjelmaa, joka Mikronesian on pantava täytäntöön, Euroopan parlamentin on vaadittava uudelleen, että se on edustettuna sopimuksen 9 artiklassa esitetyn sekakomitean kokouksissa. 4. Ottaen huomioon alueen merkittävän aseman Euroopan parlamentti pyytää komissiota harkitsemaan mahdollisuutta perustaa alueelle edustusto. Koska alueen kaukainen sijainti vaikeuttaa huomattavasti alueelle matkustamista, alueen maiden kanssa on tehty kolme kalastussopimusta ja EU on perustanut kehitysyhteistyötä koskevan strategian, jonka mukaisesti kehitysrahastosta on myönnetty 42 miljoonaa euroa kalastushankkeiden rahoittamista varten, on alueen asioita valvottava lähemmin kuin Brysselistä käsin on mahdollista. 5. Euroopan parlamentti on erittäin huolestunut WCPFC:n suunnasta ja vastahakoisuudesta hyväksyä oikeita ja todennettavia suojelutoimenpiteitä alueella ja pyytää, että muodostetaan liittoumia muiden sellaisten maiden kanssa, jotka ovat sitoutuneet vastuulliseen kalastukseen, jotta loppusuosituksille saadaan enemmän painoarvoa ja voidaan toimia aasialaisten laivastojen epäilyttäviä pyrkimyksiä vastaan. PE454.552v01-00 10/10 PR\851329.doc