MPC-TESTI Filmiskannerit TESTATUT TUOTTEET ALLE 3000 DPI Hewlett-Packard PhotoSmart S20 Minolta Dimâge Scan Dual II 4000 DPI -LUOKKA Canon CanoScan FS 4000US Kodak Prof. RFS 3600 film scanner Microtek ArtixScan 4000t Nikon Super Coolscan 4000 ED Polaroid SprintScan 4000 Diat hyötyk ä TEKSTI: MARKKU METSÄMÄKI JA JARI TOMMINEN TESTIT JA TESTIKUVAT: PASI RISBERG, KAI LEMMETTY JA MARKKU METSÄMÄKI PÄÄKUVA: MATTI SULANTO GRAAFI: SARI LIHAVAINEN 34 MikroPC 11 / 2001 W W W. M I K R O P C. N E T
Filmiskannerilla digitoitu kuva ei kalpene reprojäljen rinnalla s. 3441 LÄHELTÄ KATSOEN Canonin skannerin mukana toimitetaan pidikkeet kinokoon filmiliuskoille ja kehystetyille dioille sekä APS-filmien syöttölaite. ja negat äyttöön Digitaalikameroiden myyntimäärät saavuttavat koko ajan hyvää vauhtia filmiä käyttävien kameroiden myyntilukuja. Digikuvauksen kasvavasta suosiosta huolimatta perinteiset kamerat ja perinteisten valokuvien kokoelmat pitävät huolen siitä, että kuvanlukijoita tarvitaan vielä vuosia. Filmiskannerit ovat kuvanlukijoita, jotka tallentavat yleensä 35 mm kinofilmille kuvatun dian tai negatiivin digitaalisessa muodossa tietokoneeseen. Monissa nykylaitteissa on myös mahdollisuus skannata kompaktikameroissa suosittuja APS-filmejä. Ammattikäyttöön on olemassa myös isompia filmikokoja lukevia skannereita. Testasimme seitsemän harrastaja- ja ammattikäyttöön sopivaa pienkuvakoon filmiskanneria. Laitemerkeistä olivat mukana Canon, Hewlett-Packard, Kodak, Microtek, Minolta, Nikon ja Polaroid. Näistä Microtek ja Polaroid ovat laiterungoltaan hyvin läheisiä sukulaisia. Filmiskannerilla digitoidut ja cdrom-levyille tallennetut kuvat säilyttävät sävynsä vuodesta toiseen. Tarjolla olevissa laitteissa löytyy valinnanvaraa edullisemmista kotiskannereista hinnakkaisiin ammattilaisten malleihin. Kaikilla testatuilla laitteilla syntyy diasta tai negatiivista käyttökelpoinen painokuva. Parhaat lähestyvät jo reprolaatua. FILMISKANNERI ON KÄTEVÄ KUVANLUKIJA Myös tasoskanneria voi käyttää filmien lukuun, jos laitteeseen on hankittu valokansi. Lopputuloksen tarkkuuden ja käyttömukavuuden takia filmiskanneri on kuitenkin suositeltavampi hankinta. Painoteollisuuden käyttämät rumpuskannerit ja reprolaadun tasoskannerit ovat mitoiltaan paljon suurempia kuin nyt testatut, kätevän kokoiset laitteet. Rumpuskannerit ovat tasoskannereiden tapaan monitoimilaitteita, joilla saa luettua vaikka taiteilijan tekemiä maalauksia, kunhan ne vain saa kääräistyä skannausrummun ympärille. Ison pesukoneen kokoinen laite ei kuitenkaan oikein istu tavallisen toimiston tiloihin eikä henkilöautoa vastaava hinta houkuttele ostamaan. PISTE PISTEELTÄ Kaikki kuvanlukijat toimivat samalla periaatteella. Kuvaa luetaan kuvapiste tai pisterivi kerrallaan laitteen muistiin. Luetuista kuvapisteistä eli pikseleistä koostetaan bittikarttakuva, jossa jokaista pikseliä kuvataan kolmen numeron sarjalla. Päävärit punainen, vihreä ja sininen saavat kukin numeroarvon, joka kertoo osavärin määrän. Silmä erottaa kerrallaan vain noin 200 harmaasävyä, joten 8 bitillä kuvattavat 256 sävyä jokaista osaväriä kohden riittävät ihmissilmän tarpeisiin vallan hyvin. True Color -nimitys juontuukin tästä kolme kertaa 256 sävyn skaalasta, jolla voidaan esittää kaikkiaan noin 16,7 miljoonaa erillistä värisävyä. Filmille voi kuitenkin tallentua enemmän sävyjä niin varjoihin kuin valoisiinkin kohtiin, joten skannereissa käytetään laajempaa sävyaluetta. Hyvin tummissa kuvissa näkyy laitteen kyky tunkeutua tiheän värikerroksen läpi. Yhtenä testikuvana käytetty veturikuva näyttää erot eri skannereiden välillä juuri tumman sävyalueen toiston osalta. W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 11 / 2001 35
MPC-TESTI Filmiskannerit SÄVYKORJAUS TEHDÄÄN PROFIILILLA Filmiskannereissa on valmiina vakioasetus, joka antaa tehtaalla asetetun perushyvän värintoiston. Tarkassa värityössä skannerin värintoisto on kuitenkin syytä täsmätä kuntoon. Säätötyötä helpottamaan on tehty standardoituja testikuvia, kuten käyttämämme Kodakin Q-60 Color Input Target. Photoshopin asennuslevyltä löytyy myös Ole No Moire -testikuva. Lisää tietoa värinhallinnasta löytyy muun muassa Adoben web-sivuilta osoitteesta www.adobe.com/support/techguides/color/photoshop/colorset.html. Silmämääräinen sävyjen visuaalinen sovittaminen onnistuu mittaamalla Photoshopin pipetillä värilappujen arvot testiskannauksesta ja pistämällä korjausarvot muistiin vastaisen varalle. Viimeistely tehdään painettavalle kuvan versiolle siten, että kuvan sävyt muutetaan katsojalle välitettävän tunnelman mukaiseksi. Alle 3 000 dpi PAINOKUVA VAATII HYVÄN EROTTELUTARKKUUDEN Toinen voimakkaasti kuvan laatuun vaikuttava tekijä on erottelutarkkuus. Erottelutarkkuus ilmoitetaan kuvapisteinä eli pikseleinä tuumalla, jonka englanninkielinen lyhenne on dpi eli dots per inch tai joskus ppi eli pixels per inch. Paperikuvien lukemiseen riittää mainiosti 600 kuvapistettä tuumalle erotteleva skanneri. Koska 35 millin filmiruutu on mitoiltaan vain alle neljännes yleisimmästä paperikuvan koosta, on filmiskannerin erottelutarkkuuden oltava vähintään 2 000 dpi:n luokkaa. Hienorakeisimmat filmit pystyvät tätäkin suurempaan erotteluun, joten ammattilainen tarvitsee 4 000 dpi:n skannerin. Kuvasta tulee melko kookas 6 000 x 4 000 pikselin mammutti, joka vie tiff-muodossa levytilaa reilut 50 megatavua. Kodakin PhotoCD-formaatti tarjoaa käyttökuville tarkkuudeksi 2 200 dpi:tä ja ammattilaisten Pro PhotoCD -laadulla jopa 4 400 dpi:n kuvia. N. 4 000 dpi Skannausnopeus Hewlett-Packard 32 s Minolta 59 s Canon Kodak Microtek 41 s Nikon Polaroid 0 100 200 300 400 500 SEKUNTIA 1 min 39 s 1 min 44 s 3 min 5 s 2 min 34 s 3 min 13 s 4 min 10 s 4 min 10 s 3 min 32 s 3 min 32 s 4 min 43 s MIKROPC 11/2001 7 min 34 s 7 min 23 s Kuva Dia Negatiivi Filmiskannereiden kuvanlukuajat on mitattu siten, että tulokseksi on saatu kuvan skannaukseen kuluva todellinen kokonaisaika eli aika skannauskäskystä tallennuksen päättymiseen. Tällöin mukana on skannerin oman lukuajan lisäksi myös skanneriohjelmiston suorittamaan kuvanmuokkaukseen ja kuvatiedoston tallennukseen kuluva aika. Lyhyempi pylväs on parempi. KUVAT KONEELLE RGB- MUODOSSA Kuvat voi tallentaa bittikarttana paljon muistitilaa vaativassa tiff-muodossa, jolloin originaalista voi tehdä käyttökuvia eri tarpeisiin. Arkistojen ongelmana on kuitenkin jatkuva tallennustilan puute, joten tarkka jpeg-muoto on hyvä vaihtoehto arkistokuvan tallennukseen. Arkistokuvasta saa mukavasti muokattua käyttökuvaksi pienemmän jpegversion tai vaikkapa gif:in webiä varten. Kuvan skannaus on samanlaista huolellisuutta vaativaa työtä kuin valokuvasuurennosten tekokin. Pöly on ikuinen riesa, joten tarvitaan hyvin siivottu työtila ja paineilmaa pölyn puhaltamiseksi filmin pinnalta. Kirpuiksi kutsutut pölyjäämät saa kyllä pois kuvasta kuvankäsittelyllä, mutta sekin on työlästä ja hidasta puuhaa. FILMISKANNERIT ALLE 3000 DPI N. 4000 DPI Merkki Hewlett-Packard Minolta Canon Kodak Malli PhotoSmart S20 Dimâge Scan Dual II CanoScan FS 4000US Prof. RFS 3600 film scanner Edustaja Hewlett-Packard Oy Minolta Suomen toimisto Canon Oy Kodak Oy Puhelin (09) 88 721 (09) 435 5650 010 54 420 (09) 584 071 Internet www.hp.fi www.minolta.fi www.canon.fi www.kodak.fi Hinta n. 3 500 mk n. 4 000 mk n. 7 000 mk n. 10 000 mk Optinen erottelutarkkuus 2400 dpi (300 dpi paperi) 2820 dpi 4000 dpi 3600 dpi Värisyvyys 36-bit 36-bit 42-bit 36-bit Filmityypit kino, paperikuva kino, APS kino, APS kino Lataustapa (syöttökehys, filmi, kehystetty dia, syöttökehys, filmi, kehystetty syöttökehys, filmi, kehystetty filmi, kehystetty dia filmi, kehystetty dia) valokuva dia, optio: filminlukija dia, rullille oma syöttölaite Ulkomitat (l x k x s) 200 x 98 x 290 mm 145 x 100 x 320 mm 92 x 368 x 144 mm 292 x 197 x 108 mm Paino ei ilmoitettu 1,5 kg 2,4 kg 1,5 kg Valoituskorjaus +/- - - - - Pc liitäntä usb usb usb, scsi usb, scsi Ohjelmisto skannausohjelmisto, Ulead skannausohjelmisto, Adobe FilmGet FS, Adobe skannausohjelmisto, Adobe PhotoImpact, PhotoExplorer, Photoshop 5.0 LE Phoshop 5.0 LE Photoshop 5.0 LE Ulead Cool 360 Käyttöjärjestelmät Win 9x/NT/2000 Win 98/2000, MacOS 8.5-9 Win 98/Me/2000, MacOS 8.6, Win 98/NT/2000, MacOS X MacOS 8.5.1 36 MikroPC 11 / 2001 W W W. M I K R O P C. N E T
LÄHELTÄ KATSOEN Canon FS-4000US:n saa liitettyä tietokoneeseen joko usb- tai scsi-väylän kautta. Tiivis skannauksen värioppi Digitaalisessa muodossa olevan värikuvan väritieto voidaan esittää useilla erilaisilla tavoilla. Väritieto sisältää paitsi tiedon jokaisen pikselin väriarvosta, myös väriarvojen esitysmuodosta, käytössä olevasta sävymäärästä eli kuvan väriavaruudesta ja mahdollisista korjausprofiileista. Väriavaruus (color space) kuvaa värisävyjä, kun taas toistoavaruus (color gamut) kuvaa laitteen (esimerkiksi skanneri, monitori tai tulostin) kykyä toistaa värisävyjä. Yleisiä värisävyalueen kuvaustapoja ovat CIE-XYZ ja CIE Lab, joita käytetään varsinkin värinhallinnan yhdysavaruuksina niiden laajan peittoalueen vuoksi. Lab toimii pallomaisessa avaruudessa, jossa värisävyn paikka määräytyy kolmen koordinaatin avulla: L-koordinaatti kertoo värin tummuuden, a paikan vihreä-punainen- ja b sininenkeltainen-akselilla. Kolmivärinen, laajagamuttinen rgbesitys sopii alkuperäisille skannaustuloksille, digikameroille ja näytöille. Painomaailmassa ja tulostimissa sen sijaan käytetään yleisesti neliväristä cmyk-kuvausta. STANDARDIAVARUUS APUNA VÄRIMUUNNOKSISSA Väriavaruuksien välillä siirrytään CIE- XYZ-yhdysavaruuden kautta (profile connection space). Tällöin yhdysavaruuteen lasketaan lähtöavaruuden väripisteitä vastaavat pisteet ja siirretään ne edelleen kohdeavaruuteen. Tätä kutsutaan toistoavaruuden sovittamiseksi (gamut mapping). Käytännössä samalla joudutaan laskennallisten sovitusten lisäksi tekemään värisävyjen visuaalista sovittamista eli näköistämistä. Etenkin laajasävyisen kuvan painamisessa paperille sävyjä joudutaan sovittamaan, joko leikkaamalla kirkkaimmat ja tummimmat sävyt pois tai siirtämällä kaikkien sävyjä. Tällöin puhutaan suhteellisista väriarvoista. Myös ihmisen silmä toimii suhteellisella periaatteella. Silmä on herkkä värien suhteille eikä niinkään mittarin osoittamille absoluuttisille arvoille. Sovittamisessa joudutaan myös päättämään miten kylläisinä värit esitetään. CIE Lab -värikaavio kuvaa kolmiulotteista väriavaruutta, jossa koordinaattiakseleiden arvoilla määritellään tarkka värin sävy. Skanneri on laite, joka pyrkii lukemaan laajan sävyskaalan, koska siitä puuttuu ihmissilmän älykäs automatiikka. Testissä kävi hyvin ilmi se, että hienoa skanneria pitää ohjata oikein, jotta sen sävyalueen lukuominaisuudet tulisi käytettyä täysin hyväksi. FILMISKANNERITKKO-O N. 4000 DPI Merkki Microtek Nikon Polaroid Malli ArtixScan 4000t Super Coolscan 4000 ED SprintScan 4000 Edustaja Pericad Oy Nikon Suomen toimisto Perkko Oy Puhelin (09) 452 3577 (09) 566 0060 (09) 478 0500 Internet www.pericad.fi www.nikon.fi www.polaroid.com Hinta n. 10 000 mk n. 13 000 mk n. 13 000 mk Optinen erottelutarkkuus 4000 dpi 4000 dpi 4000 dpi Värisyvyys 36-bit 42-bit 36-bit Filmityypit kino, APS kino, APS kino, APS Lataustapa (syöttökehys, syöttökehys, filmi, adapteri ja kehikot filmille, syöttökehys, filmi, kehystetty filmi, kehystetty dia) kehystetty dia adapteri kehystetyille dioille dia, optio: filminlukija Ulkomitat (l x k x s) ei ilmoitettu 93 x 169 x 315 mm 175 x 192 x 312 mm Paino ei ilmoitettu 3,0 kg 3,6 kg Valoituskorjaus +/- - - - Pc liitäntä scsi IEEE 1394scsi Ohjelmisto skannausohjelmisto, skannausohjelmisto, Lasersoft SilverFast A i 5 FotoStation 4.5 Kodakin Q-60-testitaulu on suunniteltu ja kuvattu Ektachrome diafilmille ANSI IT8.7/1- ja ISO 12641 -standardien mukaisesti. Testidiaa ja vastaavaa paperikuvaa myy Fimeko, p. (09) 696 2280, hintaan 245 markkaa (tuotenumero CAT 875 2222). Käyttöjärjestelmät Win 9x/NT/2000, Windows, MacOS Win 9x/NT, MacOS 7.5 MacOS 7.6.1/8.x W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 11 / 2001 37
MPC-TESTI Filmiskannerit arviot Alle kolmen tuhannen pisteen skannerit Noin neljän tuhannen pisteen skannerit HEWLETT-PACKARD PHOTOSMART S20 Hewlett-Packard on testin ainoa laite, joka osaa skannata diojen ja negatiivien lisäksi valokuvia. Skanneri asentuu mikroon helposti ensiyrittämällä ja Windows 2000 -käyttö onnistuu kaikilla käyttäjätunnuksilla. Testin miellyttävimmällä skannausohjelmistolla kuvien, diojen ja negatiivien skannaaminen oli yhtä juhlaa, mutta PhotoSmart S20 on äänekäs. Alussa skannaajaa hieman pelotti kovakouraisen tuntuinen diakuvien käsittely, mutta siihen tottui. Kokematon käyttäjä ei ehkä heti tajua, että valikko avautuu, kun kuvaa koskettaa hiirellä. Tämän jälkeen rajaus ja muut jälkikäteen tapahtuvat muokkaukset eivät tuota ongelmia. Muotoilultaan Hewlett- Packard muistuttaa lähinnä vohvelirautaa. PhotoSmart ei ole vain skanneri, vaan kotiskannaajan monipuolinen apulainen, joka oli testaajien mieleen. CANON CANOSCAN FS 4000US Canonin tarkka skanneri osoittautui testin helppokäyttöisimmäksi. Canon asentui vaivattomasti mikroon myös ohjelmiston osalta, eikä ohjekirjaa tarvinnut vilkuilla. Skannerin voi kytkeä sekä usbettä scsi-väylään, eikä laite tai ohjelmisto vaadi ylettömästi resursseja tai uuden Pentiumin hankintaa. Skannausohjelmisto toimii sujuvasti, jolloin kuvia pääsee tallentamaan hyvin lyhyen harjoittelun jälkeen. Diat ja negatiivit syötetään kehikossa pystyasennossa sisään skanneriin, joten pölyhaitat ja vahingoittumisvaara on pienempi kuin muissa testatuissa laitteissa. Pölyn saa pois myös pölynpoistoautomatiikan avulla. Skannerin mukana tulee APSfilmien syöttölaite. Kuvan tummuuden säätö toimii hyvin myös yökuvissa. CanoScan FS 4000US toimii twainajurilla, joten jälkikäteen tapahtuvaan muokkaukseen on Photoshop helppo ratkaisu. Kuvia on kätevä selailla mukana tulevalla ohjelmalla. Skanneri kilpailee ominaisuuksillaan samassa ammattiluokassa Nikonin paljon kalliimman laitteen kanssa. Testaajien mieleinen laatuskanneri, joka on miellyttävän hiljainen. HYVÄ KOTISKANNERI + ÄÄNEKÄS EDULLINEN LAATUSKANNERI + SYÖTTÖKEHIKON IRROTUS HANKALA MINOLTA DIMÂGE SCAN DUAL II AF-2820U Pienikokoinen Minolta on helppo ottaa käyttöön. Epämääräisestä asennusohjeesta ei juuri ole haittaa. Ohje keskittyy lähinnä skannausohjelmistojen käyttöön, mutta itse skanneriin siinä ei juurikaan puututa. Skannauksen aloitus vaatii oudon menettelyn, sillä syöttöluukun pitää olla kiinni, ja vasta sitten skannausohjelmisto suostuu käynnistymään. Tähän kummallisuuteen tosin tottuu nopeasti, sillä skannerin käyttö on muutoin helppoa. Kuvat ja diat laitetaan kehikkoon, joka syötetään sisään. Skannerin mukana tulee kaksi skannausohjelmistoa. Easy scan utility ja Scan utility, joista yllättäen "easy" on vaikeampi käyttää. Ohjelmiston käyttöön pitää paneutua, sillä muutoin iskee sekavuuden vaikutelma. Windows 2000:ssa pitää skannatessa olla sama käyttäjätunnus, kuin millä ohjelmisto on asennettu. Muilla käyttäjätunnuksilla tulee vastaan virheilmoituksia. KODAK PROFESSIONAL RFS 3600 FILM SCANNER Kodakin tyylikästä design-laitetta on miellyttävä katsoa. Skannerissa on kurkistusikkuna, josta näkee kulloinkin skannattavana olevan kuvan. Kodak voidaan joustavasti liittää tietokoneeseen joko scsi- tai usb-väylään, mutta skannerin ja sen ohjelmiston asennus on kuitenkin hankalaa. Windows 2000 - käyttäjätunnuksen pitää olla sama, millä ohjelmisto on asennettu. Skannatessa romppuasema meni tuon tuosta tilapäisesti epäkuntoon. Testimikroon laite suostui ensin asentumaan scsi-väylään, mutta ensimmäisen koeskannauksen jälkeen skanneri katosi kokonaan Windowsin tietoisuudesta. Usb-väylään asennettaessa onnistui kahden kuvan skannaus. Kodak on kaikesta päätellen tarkoitettu kuva-alan ammattilaisille. Ohjelmisto on monipuolisuudestaan huolimatta helppo käyttää, sillä käyttöohjeisiin ei juurikaan tarvitse turvautua. Kodak Professional RFS 3600 on testin äänekkäin skanneri, joka narisee, tärisee ja poksuu. Laitteen eject-nappula on turha, sillä se ei tökkää diaa ulospäin eikä mihinkään muuhunkaan suuntaan. Edellä luetelluista heikkouksista huolimatta Kodakia voi suositella varauksin ammattikäyttöön. KOHTUULLISEN HYVÄ KOTISKANNERI + VAATII OHJELMAAN PANEUTUMISTA ÄÄNEKÄS KUVANTYÖSTÖKONE + VAIKEA ASENTAA, ÄÄNEKÄS 38 MikroPC 11 / 2001 W W W. M I K R O P C. N E T
MICROTEK ARTIXSCAN 4000T Microtekin hiljainen käyntiääni hiveli korvia. Microtek olisi erittäin miellyttävä skanneri, jos sen ohjelmisto olisi parempi. Microtek ArtixScan 4000t on helppo ottaa käyttöön, sillä ohjelmisto asentuu vaivattomasti. Skannatessa diat ja negatiivit syötetään kehikossa sisään ja ohjelmistolla hoidetaan loput. Kehikon saa tarvittaessa hyvin ulos ejectnappulalla. Scsi-liitännällä varustettu laite on myös siedettävän nopea. ScanWizard Pro TX -skannausohjelma ei tunnistanut skandinaavisia merkkejä, joten tallennusvaiheessa kuvat jouduttiin nimeämään aitoamerikkalaiseen tyyliin. Ohjelmassa eivät myöskään asetukset pysyneet tallella, vaan ne tuntuivat vaihtelevan ohjelman ja tietokoneen mielialan mukaan. Windows 2000 -käyttäjällä pitää olla järjestelmänvalvojan oikeudet, jotta skannaus onnistuisi. Tämä kannattaa pitää mielessä varsinkin yrityskäytössä. Tavalliset käyttäjät saivat skannausyrityksissään vain nipun epämääräisiä virheilmoituksia. POLAROID SPRINTSCAN 4000 Polaroidissa on kätevät syöttökehikot sekä dioille että negatiiveille. Tosin syöttökehikon liikuttelu sujui vähän kankeasti. Polaroid ei suostunut lainkaan asentumaan Windows 2000 -testimikroihin. Sen sijaan Windows 98:ssa se toimi erinomaisesti. Ohjelmisto asentui kertalaakista. Mikäli skannataan yhden kuvan negatiiviliuskaa, niin se on syytä sijoittaa ensimmäiseen paikkaan liuskalla. Ohjelman avulla ei voi säätää, mitä liuskan paikkaa haluaa skannata. Skannausohjelmiston käyttö oli helppo omaksua. Kuvia ei voi nimetä erikseen, vaan erälle annetaan yhteinen nimi, johon ohjelma liittää numeron. Kun tiedostojen koot ovat 50 megatavun luokkaa, joutuu kaikki tiedostot avaamaan nimeämistä varten. Polaroid SprintScan 4000 oli ohjelmiston ja laitteen toiminnan suhteen tasapaksu laite, josta ei ole erityisen huonoa sanottavaa. Hyvää on se, että laite toimii jopa 166 MHz:n Pentiumissa, jossa on muistia 128 megatavua. HILJAINEN MUTTA HIDAS + HUONO OHJELMISTO, HIDAS LUOTETTAVA MUTTA KALLIS KOTISKANNERI + VAIN WINDOWS 98 -AJURIT NIKON SUPER COOLSCAN 4000 ED Nikonin hinnakas laite vaatii ison tietokoneen käsittelykapasiteettia, jota syö myös ICE-kuvankorjailu. Itse skannerissa on ainoastaan yksi nappula, virtakytkin. Nikonin mukana tulee kaksi isoa adapteria, jotka on tarkoitettu diakuvien ja negatiivien skannaukseen. Diat syötetään yksi kerrallaan adapterin nieluun. Samaan adapteriin menee negatiivien syöttökehikko, joka on hankala käyttää ja hutera. Diakuvat skannataan yksitellen. Negatiivien skannauskehikkoon mahtuu kerralla viisi kuvaa, joista kolme voidaan skannata yhdellä kertaa. Sen jälkeen kehikko pitää kääntää toisin päin, jotta loput kaksi kuvaa saa skannattua. Työkäyttöön suunnitellun laitteen ergonomiassa on todellakin parannettavaa. Negatiivinauhalle sopiva adapteri imee nauhan hyvin sisäänsä, mutta valitettavasti skannausohjelma ei suostunut kunnolla toimimaan imurin kanssa. Nikonin skannausohjelmisto on hidas, joten Nikon onkin viisaasti käyttänyt omissa testeissään Pentium III 850 MHz konetta, jossa on 768 megatavun keskusmuisti. Nikon Super Coolscan 4000 ED on testin ainut firewire-liitäntää käyttävä laite, jonka skannausvauhdin pitäisi olla lähes elävien kuvien luokkaa, vaan ei ole. Skannausohjelmiston käyttö on hankalaa, ja siksi käyttöohjetta pitää selata kaiken aikaa. Ohjelma suostuu toimimaan Windows 2000 -käyttöjärjestelmässä vain sillä käyttäjätunnuksella, jolla ohjelmisto on asennettu. Laite ei paljoa kerro tekemisistään, sillä skannatessa saa vähän väliä ihmetellä mitä oikein tapahtuu. Edistymisestä kertova ohut hiusviiva ei näy kunnolla isolla kuvankäsittelijän näytöllä. LAADUKAS MUTTA VAATII RESURSSEJA + HIDAS OHJELMISTO,W2000-KÄYTTÖ Kustannukset kuriin värinhallinnalla Värinhallinta vähentää kustannuksia, koska oikean värisiä julkaisuja saadaan tuotettua kerralla ilman turhia kokeiluja. Hyvänä nyrkkisääntönä kannattaa muistaa, että skannatut ja digikameran kuvat säilytetään rgb-muodossa niin pitkään kuin mahdollista. Painokoneilla ja -materiaaleilla on omat värintoisto-ominaisuutensa, joita kuvataan väriprofiileilla. Värierottelu cmyk-muotoon tehdään vasta ennen kuvan painamista, jolloin värinhallinnan kannalta tärkeät profiilitiedot saadaan käyttöön. Teknisessä värinhallinnassa käytetään hyväksi laitteiden väriprofiilitietoja, joissa on esimerkiksi kuvattu skannerin ja filmin ominaisuudet. Skannerilla luetaan muistiin testikuva, jonka arvot on mitattu kuvan valmistusvaiheessa. Skannattujen ja mitattujen arvojen erotuksena kalibrointiohjelma muodostaa profiilin kyseiselle skannerille ja filmimateriaalille. Vastaavat korjaukset tehdään myös tulostusvaiheessa, jolloin apuna käytetään tulostimen ominaisuuksia vastaavaa profiilia. Microsoftin ICM-värinhallinta (Image Color Management) on rakennettu Windowsiin sisälle, joten tulostimen saa tottelemaan profiileja kirjoittimen ominaisuuslaatikosta värinhallintaa napsauttamalla. Windows 2000:ssa profiilin pitää olla odottamassa paikassa systemroot\system32\spool\drivers\color folder. Järjestelmän vakioprofiili on nimeltään srgb Color Space Profile.icm. W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 11 / 2001 39
MPC-TESTI Filmiskannerit testikuvat EROTTELUKYKY Canon HP Kodak Mikrotek Minolta Nikon Polaroid Henkilökuvissa on silmien alue kaikkein tärkein, sillä ihmiset tunnistetaan melko pitkälti silmäalueen avulla.vahvassa Q-60-testitaulun osasuurennoksessa näkyvät kaikilla skannereilla rakeet, joten kaikkien erottelutarkkuus on riittävä.alkuperäiset kuvat ovat terävämpiä, sillä painotekniikka pehmentää kuvia. SÄVYNTOISTO 42-bittisellä värisyvyydellä varustettu skanneri (Canon, vasemmalla) toistaa luonnostaan laajemman sävyskaalan kuin esimerkiksi 36-bittinen skanneri (Minolta, oikealla). Tehdasasetuksilla kuviin syntyy myös sävyeroja. Canon (raaka) HP (raaka) Värinegatiivilla on diafilmiä laajempi sävyntoisto, joten skanneriltakin vaaditaan negaskannauksessa enemmän. Skanneri tarvitsee lisäksi filmityyppikohtaiset korjausprofiilit, ja varsinkin upouusilla filmityypeillä tai vanhemmilla negatiiveilla silmämääräinen korjaus on välttämätön. Canon (ekvalisoitu) HP (ekvalisoitu) Vasemmalla Canonin ja oikealla HP:n kuvat on skannattu tehdasasetuksilla. HP:n pienempi sävyalue nostaa kohinan esiin tässä sävyjakauman osalta käsitellyssä väärävärikuvassa. Taitava skannerin käyttäjä saa kuvasta kelvollisen tekemällä sävyasetukset jo skannausvaiheessa. 40 MikroPC 11 / 2001 W W W. M I K R O P C. N E T
PISTEETTSIKKO alle 3000 dpi n. 4000 dpi Merkki Hewlett Packard Minolta Canon Kodak Microtek Nikon Polaroid Hinta noin 3 500 mk 4 000 mk 7 000 mk 10 000 mk 10 000 mk 13 000 mk 13 000 mk Käsiteltävyys 5 4 4 3 4 3 3 Filmin laitto koneeseen ja irrotus 4 3 3 4 3 3 3 Nopeus 5 5 4 5 4 3 4 Käytettävyys 5 4 4 3 3 3 3 Kuvien haku tietokoneelle 5 2 4 3 3 3 3 Äänekkyys (5 hiljainen, 1 äänekäs) 2 3 4 1 5 4 3 Ohjeet 3 4 3 2 3 3 2 Kuvan laatu (30%, maks. 15 pistettä) 7 6 10 8 7 10 6 YHTEENSÄ (maks.50p.) 36 31 36 29 32 32 27 Hinta/laatu (mk/piste) 97,22 mk 129,03 mk 194,44 mk 344,83 mk 312,50 mk 406,25 mk 481,48 mk Näin testattiin Valitsimme testiin sekä 4 000 dpi:n että alle 3 000 dpi:n tarkkuusluokan skannereita. Periaatteena oli, että testiin tulee yksi skanneri jokaiselta valmistajalta. Tuotearvioihin on koottu lainauksia testaajien kommenteista, joten lausunnot ovat testiraadilta. Testitaulut ja -kuvat on kuitenkin arvioitu tekniseltä kannalta, välttäen henkilökohtaisia mieltymyksiä. Koska erottelutarkkuudesta ja laadusta joutuu maksamaan, on lukiessa syytä muistaa nyt testissä olevien skannereiden hyvin laaja hintahaitari, joka ulottuu 3 500 markasta 13 000 markkaan. Viikkoja kestäneen testauksen tuloksena löytyivät laitteiden parhaat ominaisuudet ja suurimmat ongelmat. Kuvan erottelutarkkuus on kaikilla laitteilla painokelpoiseen tulokseen yltävä, vaikka HP:n monitoimilaitteen jälki onkin pehmeähköä. Kodak, Minolta ja Polaroid olivat ongelmallisia asentaa. Nikon oli myös varsin kranttu ja vaatii käytännössä tehokkaan tietokoneen. Vain Canon ja Hewlett-Packard on suunniteltu käytettävyydeltään hyviksi asennuksen ja ohjelmiston osalta. Miellyttävän hiljaisiksi osoittautuivat Canon, Microtek ja Nikon. Canon on tämän testin hintayllättäjä, sillä sen hinta on noin puolet pahimman kilpailijan, Nikonin hinnasta. Testissä nähtiin paljon vaivaa käytettävyyden ja teknisten ominaisuuksien selvittämisessä. Teknisessä testauksessa selvitettiin skannerin sävyjen lukuominaisuudet sekä IT8-testitaulun että testidiojen ja negatiivien avulla. Käytettävyydestä niin asennuksen kuin käytönkin osalta antoivat testaajat omat pisteensä, jotka on yhdistetty raadin mielipiteeksi. Kaikilla skannereilla tehtiin nopeustestit, jotka ovat Nikonin, Kodakin ja Polaroidin osalta jouduttu tekemään eri ympäristöissä. Nikon vaatii käytännössä tehokkaamman koneen kuin muut skannerit. Polaroid asentuu Windows 98 -käyttöjärjestelmään, joten testaus on tehty tämän mukaan pienessä Pentium 166 MHz -kotikoneessa, jossa oli muistia vain 128 megatavua. Kaikki muut skannerit istuvat Windows 2000 -ympäristöön. Testikoneina on käytetty Pentium II MX 350 MHz, 256 megatavua keskusmuistia Canonin, Hewlett-Packardin, Microtekin ja Minoltan skannereille sekä Pentium II MMX 300 MHz, 384 megatavua keskusmuistia Kodakin ja Nikonin skannereille asennusongelmien takia. Windows 2000 -koneissa ei suoritusajoissa ole ratkaisevia eroja, koska iso muisti nopeuttaa koneen toimintaa. Ajat ovat keskimääräisiä ja siis suuntaa antavia, mutta käytännön työtä vastaavia. On hyvä muistaa, että skannerin kuvanluku vie vain osan ajasta, ja filmin pujotus ja tietokoneella työskentely vaativat myös aikaa. Testipöytäkirjaan merkittiin aikojen ja mittaustietojen lisäksi myös testaajan huomiot laitteen käyttäytymisestä jatkuvassa käytössä. Myös nämä tiedot on yhdistetty käytettävyyspisteisiin ja skannerin arviointiin. Näiden vertailujen perusteella skannereille annettiin taulukossa näkyvät pisteet. Sanasto Ccd (charge coupled device) Varauksen siirtoon perustuva valonherkkä elementti, jota käytetään yleisesti optisissa kuvanlukulaitteissa kuvan muuntamisessa valosta sähkövaraukseksi. Ccd on luonteeltaan analoginen kuvamuisti. Digitaalinen Numeerinen menetelmä, jossa kuva ja ääni tallennetaan, käsitellään ja välitetään numeroina. Täysdigitaalisen järjestelmän ohella on käytössä lukuisia sekajärjestelmiä, joissa jossakin välivaiheessa tieto esiintyy analogisena. Jpeg (joint photographic expert group) Yleisin digitaalisen kuvan pakkausmuoto, jota käytetään uusimmissa digikameroissa. Myös jpg. YHTEENVETO Valitse oikea skanneri Skannerin hankinta on sikäli kiitollista puuhaa, että emme löytäneet yhtään täysin epäkelpoa laitetta. Kaikilla skannereilla syntyi varsin hyvälaatuisia tuloksia. Yksityiskohdissa on sitten paljonkin merkittäviä eroja, jos laite hankitaan päivittäiseen työkäyttöön. Laatutietoinen tallentaja hankkii 4 000 dpi:n laitteen, jossa on pelivaraa joka lähtöön. Edulliset ja monipuoliset alle 3 000 dpi:n skannerit voivat silti olla juuri oikea valinta web-kuvituksen tekijälle. W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 11 / 2001 41