SAK:n 17. edustajakokous 5. 7.6.2006 SAK:N SÄÄNNÖT
Valkealan Painokarelia Oy 2006 ISBN 951-714-247-1
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ry SÄÄNNÖT Hyväksytty SAK:n 17. edustajakokouksessa v. 2006 NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, ruotsiksi Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rf. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä järjestöksi. Järjestön kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS 2 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry on jäsenliittojensa keskusjärjestö, joka toimii etu- ja painostusjärjestönä, yhteiskunnallisena uudistusliikkeenä sekä osana kansainvälistä ammattiyhdistysliikettä. Järjestön tarkoituksena on palkansaajien ja heidän perheidensä henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin lisääminen kehittämällä palkka- ja työehtoja sekä ammatillisia, yhteiskunnallisia, taloudellisia, terveydellisiä ja sivistyksellisiä oikeuksia sekä toimimalla hyvän elinympäristön puolesta.
Tavoitteidensa toteuttamiseksi järjestö edistää palkansaajien ammatillista järjestäytymistä sekä yhteenkuuluvuutta ja yhteisvastuuta heitä yhteisesti koskevissa kysymyksissä. 3 Tarkoituksen toteuttamiseksi järjestö solmii keskusjärjestötasoisia tulopoliittisia tai keskitettyjä sopimuksia sekä sovittaa yhteen jäsenliittojen neuvottelutoimintaa vaikuttaa yhteiskunta-, talous-, työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvopolitiikkaan valtakunnallisesti ja alueellisesti vaikuttaa työelämän kehittämiseen, työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntöön sekä jäsenistön työehtoihin osallistuu kansainväliseen edunvalvontaan ja solidaarisuustoimintaan sekä kansallisella tasolla että kansainvälisten ammatillisten järjestöjen jäsenenä ja kansainvälisissä yhteisöissä tukee jäsenliittojen toimintaa ja tuottaa palveluja jäsenliitoille harjoittaa palkansaajien asemaa parantavaa yhteistyötä eri yhteisöjen ja kansalaisjärjestön kanssa sekä harjoittaa nuorisotoimintaa, jonka tarkoituksena on antaa nuorisolle valmiuksia aktiiviseen toimintaa työelämässä. JÄSENET 4 Järjestön jäsenenä voi olla sen sääntöjä ja päätöksiä noudattava rekisteröity ammattiliitto tai ammattiliittojen rekisteröity yhteenliittymä, jonka pääasiallisena tarkoituksena on jäsenjärjestöjensä ja niihin järjestäytyneiden henkilöjäsenten ammatillisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten etujen valvominen.
Järjestön jäsenenä olevaa ammattiliittoa tai ammattiliittojen rekisteröityä yhteenliittymä kutsutaan näissä säännöissä jäsenliitoksi. 5 Ammattiliiton tai ammattiliittojen rekisteröidyn yhteenliittymän, joka haluaa liittyä järjestön jäseneksi, on jätettävä järjestön hallitukselle kirjallinen hakemus. Hallitus päättää jäseneksi hyväksymisestä saatuaan tarpeelliseksi katsoman selvityksen säännöistä, jäsenmäärästä ja muista asiaan vaikuttavista seikoista. Jos päätös on kielteinen, hakijalla on oikeus saattaa asia järjestön valtuuston ratkaistavaksi ilmoittamalla tästä kirjallisesti järjestön hallitukselle 30 päivän kuluessa siitä, kun hakija on saanut tiedon hallituksen päätöksestä. 6 Eroavan jäsenliiton on ilmoitettava eroamisestaan kirjallisesti järjestön hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai järjestön edustajakokouksessa sen pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroaminen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua ilmoituksen saapumisesta, jolloin jäsenliiton oikeudet ja velvollisuudet järjestöä kohtaan päättyvät lukuun ottamatta edustuksia järjestön hallinnossa, jotka päättyvät välittömästi. Tämä ei kuitenkaan koske maksuja, jotka ovat erääntyneet tai joihin jäsenliitto on määrätyksi ajaksi sitoutunut. 7 Jäsenliitolla on oikeus itsenäisti huolehtia jäsentensä eduista. Jäsenliitto ei saa kuitenkaan toiminnallaan vahingoittaa järjestöä eikä sen muuta jäsenliittoa.
Sen lisäksi, mitä muualla näissä säännöissä on määrätty, jäsenliiton tulee huolehtia korkeasta järjestäytymisasteesta antaa lausuntoja järjestön valtuuston ja hallituksen pyytämistä asioista ilmoittaa jäsenmääränsä ja toimittaa tilinpäätöksensä järjestölle sen hallituksen tarkemmin määräämällä tavalla ja sen määräämänä aikana ilmoittaa järjestölle etukäteen jäsenliiton ylimmän toimielimen kokouksesta ja varata järjestön edustajille läsnäolo- ja puheoikeus näissä kokouksissa ilmoittaa työtaisteluun ryhtymisestä ennen työtaistelun aloittamista ja varata järjestön edustajille tilaisuus osallistua työriitaneuvotteluihin; tätä tarkoittava ilmoitus tehdään noudattamalla säädettyjä ja sovittuja määräaikoja sekä osallistua järjestön suorittamaan tilastointiin ja tutkimustoimintaan oman jäsenkuntansa osalta. 8 Järjestön hallitus voi erottaa jäsenliiton, joka toimii vastoin järjestön tarkoitusta, näitä sääntöjä tai järjestön toimielinten päätöksiä. Päätettäessä erottaa jäsenliitto järjestöstä tai päätettäessä antaa jäsenliitolle kirjallinen varoitus, on jäsenliitolle varattu mahdollisuus tulla asiassa kuulluksi. Erottamispäätös tulee voimaan 30 päivän kuluttua siitä, kun jäsenliitto on saanut tiedon päätöksestä. Jäsenliitolla on oikeus saattaa erottaminen järjestön valtuuston ratkaistavaksi ilmoittamalla tästä kirjallisesti järjestön hallitukselle edellisessä virkkeessä mainitussa määräajassa. Mikäli valtuusto vahvistaa erottamispäätöksen, se tulee voimaan heti. Mikäli jäsenliiton rikkomusta voidaan pitää lievänä, järjestön hallitus voi erottamisen sijasta antaa rikkomuksen tehneelle jäsenliitolle kirjallisen 6
varoituksen, joka merkitään hallituksen pöytäkirjaan ja annetaan tiedoksi asianomaiselle jäsenliitolle. 9 Jäsenliittojen paikallisten yhdistysten perustamat ammatilliset paikallisjärjestöt ja alueelliset yhteistyöelimet huolehtivat jäsenliittojen alueellisesta yhteistyöstä sekä sääntöjensä mukaisesta alueellisesta yhteistyötä sekä sääntöjensä mukaisesta alueellisesta edunvalvonnasta. Ammatilliset paikallisjärjestöt ja alueelliset yhteistyöelimet vastaavat alueensa yhteistyöstä sekä yhteiskunnallisesta edunvalvonnasta. TOIMINNAN RAHOITTAMINEN 10 Järjestöllä on oikeus kantaa toimintansa rahiottamiseksi jäsenliitoiltaan jäsenmaksu, jonka suuruuden ja kantoajan valtuuston kokous määrää. Jäsenmaksu määritellään prosentteina jäsenliittojen omilta jäseniltään saamasta jäsenmaksutulosta. Valtuustolla on kuitenkin oikeus vahvistaa jäsenmaksun euromääräinen vähimmäismäärä jäsenliiton henkilöjäseneltä. Jäsenmaksu suoritetaan kunkin jäsenliiton jäsenmaksukautta edeltäneen kalenterivuoden puolivälissä olleen jäsenmäärän mukaisesti. 11 Mikäli järjestö on mennyt päättämänsä tai erikseen hallituksessa hyväksytyn työtaistelun johdosta jäsenliittonsa puolesta taloudellisiin sitoumuksiin, jotka saattavat aiheuttaa taloudellisia velvoitteita, järjestö voi määrätä jä- 7
senliitoilleen ylimääräisen maksun ko. velvoitteen suorittamiseksi. Järjestö ei kuitenkaan voi määrätä ylimääräistä maksua niille liitoille, jotka ovat vastustaneet sitoutumista. Ylimääräisen maksun suuruudesta päättää järjestön hallitus. 12 Toimintansa rahoittamiseksi järjestö voi vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, panna toimeen asianomaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä sekä harjoittaa julkaisu-, kirjapaino- ja kustannustoimintaa ja olla osallisena sähköisessä viestintätoiminnassa. Järjestö voi periä jäsenliitoilta maksuja niiden jäsenpalvelutoimeksiantojen hoitamisesta aiheutuneista kustannuksista järjestön hallituksen vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Järjestö voi myös omistaa kiinteistöjä ja osakkeita sekä harjoittaa ravitsemusliikkeitä. TOIMIELIMET 13 Järjestön toimielimet ovat edustajakokous, valtuusto ja hallitus. EDUSTAJAKOKOUS 14 Järjestön varsinainen edustajakokous pidetään joka viides vuosi joko toukokesäkuussa tai syys-lokakuussa. 8
Järjestö pitää ylimääräisen edustajakokouksen, jos hallitus tai valtuusto katsoo sen tarpeelliseksi tai yksi tai useampi jäsenliitto, joiden henkilöjäsenten lukumäärä on vähintään kolmannes järjestön jäsenliittojen henkilöjäsenten lukumäärästä, sitä tiettyä asiaa varten kirjallisesti hallitukselta pyytää. Sekä varsinaisen että ylimääräisen edustajakokouksen kutsuu kokoon hallitus. Varsinaisesta edustajakokouksesta on annettava jäsenliitoille kirjallinen ennakkoilmoitus viimeistään kuusi kuukautta ja ylimääräisestä edustajakokouksesta viimeistään kaksi kuukautta ennen kokousta. Varsinainen kokouskutsu, jossa on ilmoitettava kokouksessa käsiteltävät asiat, on toimitettava jäsenliitoille kirjallisesti viimeistään yksi kuukausi ennen kokousta. Esityksiä varsinaiselle edustajakokoukselle saavat tehdä hallitus ja jäsenliitot. Edustajakokouksessa käsiteltäväksi tarkoitetut asiat on esitettävä hallitukselle kirjallisesti vähintään kolme kuukautta ennen kokousta. 15 Varsinaisessa edustajakokouksessa esitetään hallituksen selostus järjestön toiminnasta ja taloudenhoidosta edelliseltä edustajakokouskaudelta käsitellään toimintalinjoja, ohjelma- ja muita asiakirjoja sekä taloussuunnitelmaa valitaan valtuuston puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa, jotka ovat samalla myös valittavan valtuuston jäseniä 9
valitaan muut valtuuston jäsenet ja heille kullekin kaksi henkilökohtaista varajäsentä valittaessa valtuuston jäseniä tulee pyrkiä noudattamaan jäsenliittojen sukupuoli- ja ikäjakaumaa valitaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan järjestön puheenjohtajaksi, sekä muut hallituksen varsinaiset jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä sama määrä yleisvarajäseniä valitaan vähintään yksi ja enintään kolme tilintarkastajaa ja heidän varahenkilönsä päätetään edustajakokousedustajille suoritettavista korvauksista sekä käsitellään muuta edustajakokoukselle esitetyt asiat. 16 Kukin jäsenliitto valitsee edustajakokoukseen kutakin alkavaa 3 000:ta henkilöjäsentään kohden yhden edustajan ja riittävän määrän varaedustajia 30 000:een jäseneen saakka ja sen jälkeen yhden alkavaa 5 000 henkilöjäsentä kohden ja riittävän määrän varaedustajia. Kunkin jäsenliiton edustajamäärä vahvistetaan edustajakokousta edeltäneen vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon jäsenmäärän perusteella ja ilmoitetaan jäsenliitoille varsinaisessa kokouskutsussa. Mikäli edustajien määrästä syntyy erimielisyyksiä, riidan ratkaisee edustajakokous. Jäsenliiton valitessa edustajia ja varaedustajia edustajakokoukseen sen tulee pyrkiä noudattamaan liiton jäsenistön mukaista sukupuoli- ja ikäjakaumaa. Mikäli ammattiliitto tai ammattiliittojen rekisteröity yhteenliittymä hyväksytään järjestön jäseneksi edustajakokousta edeltäneen vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon jälkeen, voidaan sen edustajamäärä vahvistaa 1. kappaleessa mainittua ajankohtaa myöhemmänkin ajankohdan perusteella. 10
Kunkin jäsenliiton hallitus ilmoittaa järjestölle edustajien ja varaedustajien nimet ja osoitteet järjestön määrällä tavalla ja sen määräämänä aikana. Järjestön puheenjohtajalla ja hallituksen muilla jäsenillä, valtuuston puheenjohtajalla sekä järjestön toimihenkilöillä ja tilintarkastajilla on edustajakokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. 17 Valtuusto käyttää ylintä päätäntävaltaa kaikissa niissä järjestön asioissa, joita ei näiden sääntöjen mukaan ole määrätty edustajakokoukselle. Valtuusto valitaan varsinaisessa edustajakokouksessa. Valtuuston toimikausi alkaa välittömästi edustajakokouksen jälkeen. Valtuusto kokoontuu varsinaisiin kokouksiinsa kaksi kertaa kalenterivuodessa hallituksen tarkemmin määräämänä aikana. Valtuuston kevätkokous pidetään vuoden alkupuoliskolla viimeistään kesäkuussa, paitsi sinä vuonna, kun järjestö pitää varsinaisen edustajakokouksensa, ja syyskokous vuoden jälkipuoliskolla viimeistään joulukuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään kolmasosa valtuuston jäsenistä sitä tiettyä asiaa varten kirjallisesti vaatii. Valtuuston varsinaisesta kokouksesta on annettava jäsenliitoille kirjallinen ennakkoilmoitus viimeistään kolme kuukautta ennen kokousta. Varsinainen kokouskutsu on toimitettava kirjallisesti jäsenliitoille ja valtuuston jäsenille viimeistään kaksi viikkoa ennen valtuuston varsinaista kokousta ja kolme päivää ennen valtuuston ylimääräistä kokousta. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. 11
Esityksiä valtuuston kokoukselle saavat tehdä hallitus ja jäsenliitot. Valtuuston kokouksessa käsiteltäviksi tarkoitetut asiat on esitettävä hallitukselle kirjallisesti viimeistään kuusi viikkoa ennen kokousta. 18 Varsinainen edustajakokous valitsee kunkin jäsenliiton piiristä valtuustoon yhden varsinaisen jäsenen ja hänelle kaksi henkilökohtaista varajäsentä kutakin alkavaa 10 000 henkilöjäsentä kohden. Edustajakokousta edeltäneen vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon jäsenmäärän perusteella määrätään, kuinka monta jäsentä kunkin jäsenliiton piiristä valtuustoon valitaan. Valtuuston puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajiksi valitut henkilöt luetaan mukaan asianomaisen jäsenliiton piiristä valittaviin valtuuston varsinaisiin jäseniin. Lisäksi edustajakokous voi päättää, että muilla kuin edellisessä kappaleessa tarkoitetuilla edustajakokouksen nimeämillä jäsenliittojen edustajilla on oikeus osallistua valtuuston työskentelyyn puhe- ja esitysoikeuksin. Mikäli valtuuston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja eroaa tai tulee pysyvästi estyneeksi kesken toimikautensa, valtuustolla on oikeus keskuudestaan valita hänen tilalleen uusi puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Jos valtuuston varsinainen jäsen on ilmoittanut estyneensä ottamasta osaa kokoukseen, eroaa tai tulee pysyvästi estyneeksi, kutsutaan hänen tilalleen ensimmäinen henkilökohtainen varajäsen ja hänenkin estyneenä ollessaan toinen henkilökohtainen varajäsen. Kullakin valtuuston jäsenellä on kokouksessa yksi ääni. Valtuusto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista ja puolet valtuuston jäsenistä on kokouksessa läsnä. 12
Jos ammattiliitto tai ammattiliittojen rekisteröity yhteenliittymä liittyy järjestön jäseneksi edustajakokousten välisenä aikana, sillä on oikeus valita valtuustoon uuden jäsenlukunsa edellyttämä määrä edustajia. 19 Valtuuston kevätkokouksessa - esitetään SAK:n toimintakertomus sekä tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus edelliseltä tilikaudelta - vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä - päätetään jäsenliittojen ja hallituksen esittämistä asioista. Valtuuston syyskokouksessa - vahvistetaan toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaksi toimintavuodeksi edustajakokouksen päättämien suuntaviivojen mukaisesti - vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille edustajakokousta edeltäneeltä kalenterivuodelta - määrätään jäsenliitoilta kannettavien jäsenmaksujen suuruus ja maksuaika sekä hallituksen ja sen mahdollisesti asettamien valiokuntien jäsenten kokouspalkkiot sekä - päätetään jäsenliittojen ja hallituksen esittämistä asioista. Kun järjestö pitää varsinaisen edustajakokouksensa, valtuuston kevätkokousasiat käsitellään tässä edustajakokouksessa. Valtuuston kokouksessa puhetta johtaa valtuuston puheenjohtaja ja hänen estyneenä ollessaan jompikumpi varapuheenjohtajista. 13
HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT 20 Järjestön hallitukseen kuuluu puheenjohtaja sekä vähintään 18 ja enintään 26 varsinaista jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä sekä sama määrä yleisvarajäseniä. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hallituksen keskuudestaan valitsema varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen koko jäsenmäärästä on kokouksessa läsnä. Varsinaisen jäsenen ollessa estynyt kutsutaan hänen tilalleen henkilökohtainen varajäsen ja hänenkin estyneenä ollessaan yleisvarajäsen. Hallituksen toimikausi on varsinaisten edustajakokousten välinen aika. Jos järjestön puheenjohtaja tai muu hallituksen varsinainen jäsen, henkilökohtainen tai yleisvarajäsen eroaa tai tulee pysyvästi estyneeksi kesken toimikautensa, voi valtuusto valita toisen henkilön hänen tehtäviinsä tämän toimikauden loppuun asti. Jos ammattiliitto tai ammattiliittojen rekisteröity yhteenliittymä liittyy järjestön jäseneksi edustajakokousten välisenä aika, valtuusto voi valita tällaisen liiton edustajan hallituksen jäseneksi hallituksen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Hallituksen jäsenmäärä ei kuitenkaan saa ylittää edellä tämän pykälän ensimmäisessä kappaleessa mainittua enimmäismäärää. 21 Hallitus vastaa järjestön toiminnasta. Sen lisäksi, mitä muualla näissä säännöissä on sanottu, hallitus 14
edustaa järjestöä päättää järjestön neuvottelemien työmarkkinapoliittisten sopimusten hyväksymisestä pitää yhteyttä jäsenliittoihin sekä muihin järjestön toiminnan kannalta merkittäviin keskeisiin kotimaisiin ja ulkomaisiin tahoihinvalmistelee ja esittelee edustajakokouksissa ja valtuuston kokouksissa käsiteltävät asiat sekä panee täytäntöön näiden kokousten tekemät päätökset huolehtii järjestön taloudenpidosta päättää järjestön kiinteän omaisuuden ostamisesta, myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä päättää takausten antamisesta ja omaisuuden panttaamisesta vahvistaa järjestön toimintaorganisaation ja päättää henkilöstöhallinnosta päättää valiokuntien ja neuvottelukuntien tehtävistä sekä valitsee niiden jäsenet hoitaa muut järjestöä koskevat asiat. 22 Hallituksen kokouksen kutsuu koolle järjestön puheenjohtaja ja hänen estyneenä ollessaan hallituksen keskuudestaan valitsema varapuheenjohtaja. Hallituksen kokouksessa puhetta johtaa järjestön puheenjohtaja ja hänen estyneenä ollessaan edellä mainittu varapuheenjohtaja. 23 Hallitus asettaa 5 10 -jäsenisen työvaliokunnan valmistelemaan ja hoitamaan toimintapoliittisia ja hallituksen erikseen sille kulloinkin antamia muita tehtäviä. Hallitus valitsee työvaliokunnan jäsenille henkilökohtaiset varajäsenet. 15
Hallitus voi asettaa myös muita valiokuntia ja neuvottelukuntia työ-, valmistelu- ja asiantuntijaelimiksi keskusjärjestön eri toimialoille. Valiokunnat ovat toiminnastaan vastuussa hallitukselle. Hallitus asettaa järjestölle johtoryhmän, jonka kokoonpanon sekä sisäiset tehtävä- ja vastuualueet hallitus määrittelee. JÄRJESTÖN NIMEN KIRJOITTAMINEN 24 Järjestön nimen kirjoittavat puheenjohtaja sekä ne järjestön toimihenkilöt tai hallituksen jäsenet, jotka hallitus määrää, aina kaksi yhdessä. Pankki-, postiym. vastaavia juoksevia asioita varten voidaan taloudesta vastaava johtaja yksin määrätä kirjoittamaan järjestön nimi. 25 Järjestön toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina viimeistään maaliskuun 31. päivänä luovutettavaksi tilintarkastajille. Heidän tulee antaa valtuuston kevätkokoukselle, edustajakokousvuonna kuitenkin edustajakokoukselle, osoitettu lausunto toimittamastaan tarkastuksesta hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta, jossa tilinpäätös esitetään vahvistettavaksi. 16
ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 26 Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, paitsi niissä asioissa, joista yhdistyslaki ja nämä säännöt toisin määräävät. 27 Järjestö voi tehdä kaikkien jäsenliittojensa puolesta tulopoliittisia tai keskitettyjä sopimuksia sekä muita yleissopimuksia. Tällaisesta sopimuksesta on järjestön hallituksen kuitenkin ennen lopullista sitoutumista annettava yksityiskohtainen tieto kaikille jäsenliitoille, joilla on oikeus hallituksen asettaman, vähintään 14 vuorokauden pituisen määräajan kuluessa irtisanoutua yleissopimuksesta. Irtisanoutumisesta on ilmoitettava kirjallisesti. Ennen edellä mainittuja sopimuksia koskevien neuvottelujen aloittamista on järjestön varattava jäsenliittojen edustajille tilaisuus lausua käsityksensä neuvottelujen kohteena olevista kysymyksistä. 28 Järjestön valtuusto tai hallitus voi edellä 27 :ssä mainituissa laajakantoisissa ja periaatteellisluonteisissa kysymyksissä toimeenpanna jäsenliittojen jäsenten keskuudessa neuvoa-antavan jäsenäänestyksen. Tällainen jäsenäänestys on suoritettava myös siinä tapauksessa, että yksi tai useampi jäsenliitto, joiden henkilöjäsenten lukumäärä on vähintään puolet järjestön jäsenliittojen henkilöjäsenten lukumäärästä, sitä kirjallisesti vaatii. 17
29 Näiden sääntöjen muuttamiseen vaaditaan varsinaisessa edustajakokouksessa kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä tehty päätös. Järjestön purkamisesta on päätös varsinaisessa edustajakokouksessa tehtävän kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Mikäli päätös järjestön purkamisesta tai sääntöjen muuttamisesta halutaan tehdä ylimääräisessä edustajakokouksessa, se on tehtävä viiden kuudesosan enemmistöllä annetuista äänistä. Järjestön purkautuessa sen varat jaetaan jäsenliittojen kesken niiden kahden viimeisen vuoden aikana maksamien jäsenmaksujen mukaisessa suhteessa. 18