Laurea-ammattikorkeakoulun Poliittinen ohjelma 2013-2015
Laurea-ammattikorkeakoulun Linjapaperi 1(8) Aktiivinen kansalaisuus... 2 Opiskelijavaikuttaminen... 2 Kunnallinen vaikuttaminen... 2 Suhteet yhteistyötahoihin... 2 Koulutuspolitiikka... 2 Korkeakoulujärjestelmä... 2 Korkeakoulukenttä ja kampusrakenne... 2 FUAS-liittouma... 3 Koulutuksen laatu... 3 Tilauskoulutus... 3 Maksuton koulutus... 3 Opiskelijavalinnat... 3 Automaatiojäsenyys... 4 Opintojen monimuotoisuus ja joustavuus... 4 Opintojen ohjaus ja tukipalvelut... 4 Vertaisohjaus eli tuutorointi... 5 Henkilökohtainen opintosuunnitelma, HOPS... 5 Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen, AHOT... 5 Työharjoittelu... 5 Urapalvelut... 5 Hyvinvointi ja terveys... 6 Opiskeluterveydenhuolto... 6 Yhdenvertaisuus... 6 Toimeentulo... 6 Asuminen... 6 Kevyt- ja joukkoliikenne... 6 Opiskelijaruokailu... 7 Opiskelijaliikunta... 7 Kansainvälisyys... 7 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto, YAMK... 7 Opiskeluympäristö... 8 Esteettömyys... 8 Viihtyvyys... 8 Kestävä kehitys... 8
Laurea-ammattikorkeakoulun Linjapaperi 2(8) Aktiivinen kansalaisuus Opiskelijavaikuttaminen Opiskelijat osallistuvat aktiivisesti ja kriittisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun, vaikuttamiseen, ovat aktiivisia äänestäjiä ja toimivat vapaaehtoisina erilaisissa organisaatioissa. Kunnallinen vaikuttaminen Korkeakoulukunnissa otetaan opiskelijoiden tarpeet huomioon. Opiskelijoille on tarjolla riittävä määrä kohtuuhintaisia asuntoja, joukkoliikenteessä huomioidaan opiskelija-alennukset kotikunnasta riippumatta, terveydenhuolto on laadukasta ja hyvin saatavilla. Kevyen liikenteen väylät ja julkinen liikenne ovat sujuvia asuinalueiden ja kampusten välillä. Keskusteluyhteys kuntapäättäjien ja opiskelijoiden edustajien välillä toimii. Yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden opiskelijakuntien kanssa on laadittu yhteinen kaupunkipoliittinen ohjelma, jonka pohjalta vaikutetaan yhdessä kaupunkipäättäjiin. Suhteet yhteistyötahoihin Opiskelijakunta on osa ammattikorkeakoulua ja aidosti mukana kaikilla tasoilla ammattikorkeakoulun valmistelu- ja päätöksentekoprosesseissa. Opiskelijakunnalla tulee olla edustaja ammattikorkeakoulun hallituksessa. Opiskelijakunnalla on toimivat yhteistyösuhteet alumneihin, korkeakoulujen yhteistyöyrityksiin, ammattiliittoihin sekä muihin opiskelijajärjestöihin. Koulutuspolitiikka Korkeakoulujärjestelmä Ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on omat profiilinsa. Ammatillinen korkeakoulutus tulee keskittää ammattikorkeakouluihin ja tutkimuksellista tietoa luova koulutus yliopistoihin. Tutkintojen arvostus tulee olla tasavertainen. Korkeakoulukenttä ja kampusrakenne Korkeakoulujen kampusten tehtävien ja olemassaolon tulee olla korkeakoulujärjestelmän kokonaisuuden ja alueellisen vaikuttavuuden kannalta perusteltu. Laurean kampusten on oltava kooltaan sellaisia, että tasokkaan korkeakouluyhteisön kehittyminen on mahdollista. Laurean kampusrakennemuutokset eivät saa vaikuttaa sisäänotettavien opiskelijoiden kokonaismäärään ja kehitteillä olevan aluepalvelumallin on palveltava aidosti opiskelijaa ja aluetta. Ammattikorkeakoulukentän uudistusten seurauksena on oltava
Laurea-ammattikorkeakoulun Linjapaperi 3(8) ammattikorkeakouluissa annettavan opetuksen laadun paraneminen, ei pelkkien taloudellisten leikkausten tekeminen. Uudistuksen tulee vaikuttaa tutkintoja yhtenäistävästi ja päällekkäisyyksiä poistavasti ja johtaa tutkinnon työelämärelevanssin kasvuun. FUAS-liittouma FUAS-yhteistyötä jatketaan niin ammattikorkeakoulujen kuin niiden opiskelijakuntienkin välillä tiiviisti ja rakentavasti, mutta korkeakoulut pysyvät itsenäisinä ja tekevät tiivistä, opiskelijoille merkittävää yhteistyötä. FUAS-yhteistyön avulla tarjotaan kaikille FUAS-liittouman opiskelijoille mahdollisuuksia suorittaa opintoja joustavasti FUAS-ammattikorkeakouluissa ympäri vuoden. Koulutuksen laatu Korkeakoulutuksen laatua tulee arvioida ja kehittää opiskelijoiden edun mukaisesti. Opinnoista tulee kerätä palautetta, ja opetusta sekä alakohtaisia opetussuunnitelmia tulee kehittää sen pohjalta. Laadunvarmistustyötä ei tule tehdä kilpailu- vaan kehittämismielessä korkeakoulujen kanssa. Opiskelijat osallistuvat aktiivisesti koulutuksen laadun kehittämiseen sekä opiskelijoilla on edustus kehittämiseen liittyvissä työryhmissä. Tilauskoulutus Korkeakoulut voivat järjestää ammattikorkeakoululakia noudattavaa tilauskoulutusta, mikäli varmistetaan, että sen myötä perus- ja jatko-opiskelumahdollisuudet eivät heikkene. Tilauskoulutusta järjestettäessä on huomioitava korkeakoulun resurssit ja varmistettava, ettei tilaus-, perus- ja jatko-koulutuksen laatu eikä tarjonta kärsi. Tilauskoulutuksesta saadut tuotot tulee käyttää koulutuksen järjestämiseen ja sen tulee olla maksutonta siihen osallistuville opiskelijoille. Maksuton koulutus Korkeakoulun perus- ja jatkokoulutuksen tulee olla maksutonta kaikille Suomessa opiskeleville. Koulutus on jokaisen ihmisen oikeus sosiaalisesta asemasta riippumatta. Käynnissä olevaa lukukausimaksukokeilua ei tule jatkaa Opiskelijavalinnat Välivuosien määrää tulee pyrkiä vähentämään. Toisen asteen opiskelijoita tulee tukea saamaan haluamansa opiskelupaikan. Korkeakoulu tekee enemmän ja tiiviimmin yhteistyötä toisen asteen opinto-ohjaajien kanssa. Korkeakoulujen aloituspaikkojen määrän tulee perustua työelämän tarpeisiin niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Lukion suorittaneilla
Laurea-ammattikorkeakoulun Linjapaperi 4(8) tulee olla tasavertainen oikeus työmarkkinatukeen ilman pakkohakua korkea-asteelle. Tämä ehkäisee nuorten syrjäytymistä ja ajautumista alalle josta he eivät ole oikeasti kiinnostuneita. Valintakokeita ei tule poistaa, sillä ne ovat tärkeä osa valintaprosessia. Valintakokeiden tulisi olla yhtäläiset samalla alalla kaikissa ammattikorkeakouluissa Suomessa, ja hakijan tulee voida osallistua niihin valitsemassaan korkeakoulussa. Valintakokeissa painopistettä tulee siirtää motivaatioon ja soveltuvuuteen arvosanojen sijasta. Valintakoehaastattelut tulee taltioida opiskelijan oikeusturvan varmistamiseksi. Valintakokeiden ryhmähaastatteluissa ryhmän maksimikoon tulee olla 4 hakijaa. Automaatiojäsenyys Automaatiojäsenyyden myötä opiskelijakunnasta muodostuu ammattikorkeakoululle puolueeton yhteistyötaho. LAUREAMKO on kaikkien opiskelijoiden toiminnallinen ja hallinnollinen kokonaisuus, joka koetaan tärkeänä yhteisöllisyyden muodostumisen kannalta opintojen alusta alkaen. Opintojen monimuotoisuus ja joustavuus Opiskelijan on helppo siirtyä korkeakoulujen sisällä ja niiden välillä. Opiskelija voi suorittaa vapaasti valittavia opintoja muiltakin aloilta tai toisista korkeakouluista.korkeakoulun opintotarjontaa kehitetään aktiivisesti vastaamaan niin opiskelijoiden kuin työelämän tarpeita. Opinnot mitoitetaan niin, että kuormittavuus on tasainen koko lukuvuoden ajan. Opiskelijan tulee olla mahdollista opiskella täysipäiväisesti vähintään 5 opintopistettä kuukaudessa, joko lähi- tai etäopintoina vuoden ympäri. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus opintojen korvaamiseen vaihtoehtoisilla suoritustavoilla, mikäli he ovat olleet estyneitä suorittamaan opintojaan ennalta määrätyllä aikataululla. Yleisten tenttipäivien lisäksi korkeakoulun tulisi järjestää tarvittaessa muita suoritusmahdollisuuksia. Opiskelijalla tulee olla myös mahdollisuus opiskella tavoitetahtia nopeammin näin halutessaan. Opiskelijoita kannustetaan yrittäjyyteen ja korkeakoulu mahdollistaa innovatiivisen toiminnan. Korkeakoulun tulee tukea yritysyhteistyötä ja tarjota mielekkäitä mahdollisuuksia verkostoitua ja tutustua yrityksiin. Opintojen ohjaus ja tukipalvelut Korkeakoulussa tulee olla opiskelijoiden määrään suhteutettuna riittävästi opinto-ohjaajia, joiden puoleen opiskelija voi kääntyä kaikissa opiskeluja koskevissa asioissa. Opintojen ohjauksen tulee tukea opiskelijaa valmistumaan mahdollisimman nopeasti korkeakoulusta. Ohjausprosessi on selkeä. Korkeakoulun henkilöstölle ja opiskelijoille tulee olla selkeää, kuka opiskelijaa palvelee missäkin prosessin vaiheessa. Opettajatuutoreiden antamaan ohjaukseen tulee resursoida riittävästi aikaa, eikä opettajatuutorilla ei saa olla liian montaa tuutoroitavaa ryhmää samanaikaisesti. Tukipalveluiden, kuten opintopsykologin, oppilaitospastorin, terveydenhoitajan ja erityisopettajan, tulee olla kaikkien opiskelijoiden saatavilla, ja tieto niistä
Laurea-ammattikorkeakoulun Linjapaperi 5(8) tulee olla helposti saatavilla. Koulun henkilökunta ja opiskelijat ovat tietoisia opiskelijalle tarjolla olevista tukipalveluista. Tukipalveluhenkilöstöä tulee olla suositusten mukainen määrä. Vertaisohjaus eli tuutorointi Korkeakoulussa tulee olla aloittavien opiskelijoiden määrään suhteutettuna riittävästi osaavia vertaisohjaajia. Vertaisohjaajien osaamiseen luotetaan ja erityisesti aloittavien opiskelijoiden tukena heidän asemansa on vakiintunut. Vertaisohjaus on tasalaatuista kaikille opiskelijoille koulutusalasta, aloitusajankohdasta ja kampuksesta riippumatta. Henkilökohtainen opintosuunnitelma, HOPS Jokaisella opiskelijalla tulee olla mahdollisuus opiskella tutkintonsa omaa opintosuunnitelmaa seuraten, joka huomioi opiskelijan yksilölliset tarpeet. Opettajien resursseja opiskelijoiden ohjaukseen ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman läpikäymiseen tulee lisätä. Henkilökohtaista ohjausta tulee saada lukukausittain. Opiskelija on oikeutettu saamaan henkilökohtaista palautetta opinnoistaan. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen, AHOT Opiskelijan aikaisempi osaaminen tunnistetaan. Korkeakoululla on selkeät ja yhtenäiset menetelmät osaamisen tunnistamiseksi. Aikaisemman osaamisen tunnustamista arvostetaan. Työharjoittelu Harjoittelun ohjaus on laadukasta ja harjoittelu vastaa sekä opintojen että opiskelijan tavoitteita. Harjoittelussa opiskelijalla on nimetty tietty ohjaaja/ohjaajat, jotka ohjauksellaan tukevat tavoitteiden toteutumista. Korkeakoulun tehtävänä on varmistaa harjoittelun laatu. Harjoittelupaikoissa arvostetaan opiskelijoiden osaamista ja heidän tekemäänsä työtä. Jokainen opiskelija on itse vastuussa harjoittelupaikan hankkimisesta. Korkeakoulu varmistaa yhteistyökumppanuuksien kautta, että opiskelijoille on tarjolla riittävästi harjoittelupaikkoja kampusten lähistöllä. Opiskelija voi suorittaa työharjoittelun myös ulkomailla, ja siihen kannustetaan. Harjoittelusta saa asianmukaisen korvauksen. Urapalvelut Ammattikorkeakoulu kehittää urapalveluita vastaamaan opiskelijoiden tarvetta. Uraohjaus on kiinteä osa opintojen ohjausta. Korkeakoulu edistää urapalveluiden avulla opiskelijoiden työllistymistä.
Laurea-ammattikorkeakoulun Linjapaperi 6(8) Hyvinvointi ja terveys Opiskeluterveydenhuolto Korkeakouluopiskelijat kuuluvat Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palvelujen piiriin. Opiskelijakunta vastaa omarahoitusosuuden keräämisestä opiskelijoilta. Korkeakoulu tukee a mahdollistamalla sille resurssit toteuttaa omarahoitusosuuden kerääminen. Yhdenvertaisuus Opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun on oltava Laureassa itsestäänselvyys. Ketään opiskelijaa ei saa syrjiä iän, terveydentilan, alkuperän, kansallisuuden, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, vammaisuuden, sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen tai minkään muunkaan henkilöön liittyvän syyn perusteella. Kaikille on pystyttävä järjestämään yhtäläiset opiskelumahdollisuudet. Toimeentulo Jokaisella opiskelijalla tulee olla oikeus päätoimiseen opiskeluun, joka turvataan opintotuella. Opintotukeen tulee lisätä huoltajakorotus turvaamaan perheellisten opiskelijoiden täysipäiväinen opiskelu ja määräajassa valmistuminen. Opintotuen tulee pysyä indeksiin sidottuna. Opintotuen asumislisää tulee maksaa ympärivuotisesti, eikä pelkkä asumistuen nostaminen saa kuluttaa tukikuukausien määrää. Kaikkien opiskelijoiden tulee olla oikeutettuja asumislisään riippumatta asunnon omistussuhteista. Ateriatuki tulee sitoa kiinteäksi osuudeksi opiskelijalounaan enimmäishintaa, niin että opiskelijalounaan noustessa ateriatuki nousee vastaavalla summalla. Asuminen Opiskelija-asunnot tulee suunnitella osaksi kunnan normaalia asuntorakennetta ja niitä tulee olla jokaisessa korkeakoulukunnassa riittävästi. Palveluiden saatavuus ja kampusalueen sijainti sekä toimivat joukkoliikenneyhteydet ja kevyen liikenteen väylät, tulee ottaa huomioon opiskelija-asuntoja suunniteltaessa. Opiskelija-asuntojen kunnosta tulee huolehtia ja niitä tulee peruskorjata säännöllisesti. Opiskelija-asuntoja tulee olla tarjolla eri elämäntilanteessa oleville opiskelijoille kohtuuhintaan. Kevyt- ja joukkoliikenne Korkeakoulupaikkakuntien tulee taata kattavat kevyen liikenteen väylät.
Laurea-ammattikorkeakoulun Linjapaperi 7(8) Pyörä-parkkeja tulee lisätä koulujen ja keskustan palvelujen läheisyyteen. Opiskelijoita tulee kannustaa käyttämään joukkoliikennettä ja hyödyntämään kevyen liikenteen mahdollisuuksia. Opiskelija-alennus tulee saada niin lähi- kuin kaukoliikenteessä matkan pituudesta ja vuorokaudenajasta riippumatta. Joukkoliikenteen alennuksien tulee koskea kaikkia opiskelijoita, myös jatko-, vaihto- sekä yli 30 vuotta täyttäneitä opiskelijoita. Opiskelijaruokailu Jokaisella kampuksella on tarjolla terveellistä ja ravitsemussuositusten mukaista ruokaa. Erikoisruokavaliot huomioidaan ja korvaavien vaihtoehtojen tulee olla yhtä laadukkaita. Opiskelijoilla on oikeus olla mukana tekemässä opiskelijaruokailua koskevia päätöksiä. Opiskelijaliikunta Liikunta on tärkeä osa opiskelijoiden hyvinvointia ja nuorena syntyneet terveelliset elämäntavat jatkuvat yleensä myös vanhemmalle iälle. Korkeakoulun tulee tukea opiskelijoiden liikuntapalveluita yhdenvertaisesti jokaisella toimipisteellä. Kansainvälisyys Englanninkielisissä tutkinnoissa opetuksen laadun tulee olla tasavertaista suomenkielisen opetuksen kanssa. Suomen kielen opetuksen tulee olla laadukasta ja tutkintoa tukevaa. Suomen kielen opintojen määrän tulee olla yhtenäistä eri tutkintojen välillä. Vieraiden kielten opiskelua tulee tukea. Korkeakoulun opiskelijoille tulee antaa tarpeeksi tietoa kansainvälisistä vaihto-opinnoista sekä työharjoitteluista ja niihin liittyvistä taloudellisista tuista. Mahdollisuuksien tulee olla yhtäläiset eri yksiköiden ja koulutusalojen kesken. Korkeakouluun saapuville vaihto-opiskelijoille suunnattu opintotarjonta tulee olla laadukas, ja siihen tulee varata tarpeeksi resursseja. Opetus ja materiaali tulee olla englanniksi. Vaihto- ja englanninkielisten tutkinto-opiskelijoiden tulee olla oikeutettuja kaikkiin opiskelijaetuihin. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto, YAMK Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon voi hakea henkilö, jolla on soveltuvan alan alempi korkeakoulututkinto ja kolmen vuoden työkokemus. Työkokemus voi olla hankittu osittain alemman korkeakoulututkinnon opiskeluaikana ja ennen opintojen aloittamista, kuitenkin
Laurea-ammattikorkeakoulun Linjapaperi 8(8) niin, että ainakin yksi vuosi työkokemuksesta on tullut alemmasta ammattikorkeakoulututkinnosta valmistumisen jälkeen. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tulee olla kaikilla aloilla yhtä laaja. Koulutusohjelmia kehitettäessä tulee huomioida työelämän tarpeet. Ylemmän ammattikorkeakoulun opetuksen tulee olla monimuotoista ja opiskelijan edun mukaista. Ylemmän ammattikorkeakoulun tutkintonimikkeen tulee olla maisteri (AMK). Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet edetä tohtoriopintoihin kuin yliopistossa maisteritutkinnon suorittaneilla. Opiskeluympäristö Esteettömyys Kaikilla opiskelijoilla tulee olla tasavertainen mahdollisuus osallistua opintoihin korkeakoulussa fyysisistä, psyykkisistä tai sosiaalisista tekijöistä riippumatta. Viihtyvyys Korkeakoulujen viihtyvyyteen tulee panostaa ja opiskelijoilla tulee olla korkeakoulun sisällä mukavia oleskelutiloja. Korkeakouluissa tulee olla erikseen osoitetut tupakointialueet. Kestävä kehitys Korkeakouluyhteisöissä sitoudutaan Green Office -ajatteluun. Korkeakoulujen kampuksilla hyödynnetään energiaa säästäviä vaihtoehtoja ja huolehditaan jätteiden asianmukaisesta lajittelusta. Energian säästämiseksi sähkölaitteet ja valot sammutetaan yön ajaksi, sekä turhaa paperin käyttöä vältetään. Korkeakouluopintoihin liittyvät materiaalit tulee olla saatavilla sähköisessä muodossa. Opintoihin liittyvät tehtävät palautetaan sähköisten kanavien kautta, ja opetuksessa hyödynnetään sähköisiä järjestelmiä.