Kysymyksiä ja vastauksia kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyötukiin tulevista muutoksista 27.11.2015/KEO-30 Ulkoministeriön kehityspoliittinen osasto on valmistellut hallitusohjelman mukaisen sopeutusesityksen koskien kansalaisjärjestöjen ja kuntatoimijoiden kehitysyhteistyötukia. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle on kuluvan vuoden talousarviossa 114 miljoonaa euroa. Vuodelle 2016 suunniteltu kokonaissumma on 65 miljoonaa euroa. Leikkaukset eivät siis koske kuluvan vuoden määrärahoja, vaan kokonaisuutta valmistellaan osana vuoden 2016 budjetin toteutusta. UM on 30.6.2015 pidetyn tilaisuuden jälkeen käynnistänyt kansalaisyhteiskunnan toimijoiden rahoitusinstrumenttien uudistustyöt. Alle on koottu esiin nousseita kysymyksiä ja vastauksia niihin. Niitä päivitetään tarpeen mukaan uudistusten edetessä. YLEISTÄ / INSTRUMENTEILLE YHTEISTÄ Q. Ministeriön esittelemien uudistusten taustalla ovat ministeriön hallinnon vähenevät resurssit. Kuinka uudistuksissa on huomioitu ja tullaan huomioimaan konkreettiset vaikutukset järjestöjen tekemään työhön? Tullaanko kansalaisjärjestöjä konsultoimaan tuki-instrumenttien ohjeistuksien, ehtojen ja lomakkeiden uudistusprosessin aikana? A: Edellisessä keskustelutilaisuudessa 30.6. esille nostettuun instrumenttien uudistustarpeeseen ovat vaikuttaneet sekä määrärahaleikkaukset että henkilöstöleikkaukset. Vähenevistä resursseista huolimatta ministeriön on varmistettava, että valtionavustusten hallinto ja valvonta on sujuvaa ja tehokasta ja luo edellytykset laadukkaalle toiminnalle. Uudistustyön tukena on ollut Kepan kokoama järjestöselvitys "Ulkoministeriön järjestötuet uusiksi", johon saatiin arvokkaita huomioita yli sadalta kansalaisjärjestöltä. Ministeriö on kirjannut järjestöjen 25.11. keskustelutilaisuudessa esittämät huomiot ja ehdotukset kehittämistyötä varten. Uudistuksien suurista linjoista on tehty päätökset, mutta vuoropuhelu järjestöjen kanssa jatkuu tukimuodoittain hakijaryhmien kanssa toimenpiteiden tarkentuessa. Aikaisempien käytäntöjen mukaisesti uudistusprosessin aikana tullaan käymään dialogia järjestöjen kanssa, kunhan alkuvalmistelut UM:ssa saadaan tiettyyn pisteeseen. Kumppanuusjärjestöjen ja erityissäätiöiden kanssa tullaan käymään omat instrumenttikohtaiset keskustelunsa. Alustavien keskusteluiden mukaisesti Kepa tulee koordinoimaan järjestötapaamisen muiden instrumenttien uudistuksista heti alkuvuodesta. Ministeriö pitää tärkeänä sujuvaa keskusteluyhteyttä kansalaisyhteiskuntaan. Järjestöjä ja kuntia kannustetaan aktiiviseen keskusteluun, jotta yhteistyössä vahvistettaisiin mahdollisuuksia tehdä entistä vaikuttavampaa, tuloksellisempaa ja laadukkaampaa kehitysyhteistyötä. 1
Q: Miten uudistuksia tehdessä on huomioitu johdonmukaisuus Suomen ulkopolitiikan kannalta ja tarve tukea haavoittuvia ryhmiä maissa, joissa kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia on rajoitettu? A: Heikoimmassa asemassa olevien tukeminen on jatkossakin Suomen kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön painopiste ja sitä tullaan korostamaan myös kehityspoliittisessa linjauksessa. Myös ministeriö on seurannut huolestuneena tilannetta maissa, joissa kansalaisyhteiskunnan tila ja toimintamahdollisuudet ovat heikentyneet. Aihe on tärkeä, ja sitä on ehdotettu jonkin tulevan yhteisen tilaisuuden teemaksi. Järjestöillä on oman työnsä ja yhteistyökumppaneidensa kautta paljon arvokasta ja ajantasaista tietoa kansalaisyhteiskunnan tilasta ja toimintamahdollisuuksista eri maissa, ja tietoa olisi hyödyllistä jakaa eri toimijoiden kesken. Q: Onko UM harkinnut esikarsinnan, eli kaksivaiheisen hakumenettelyn, ottamista käyttöön osaksi hakemusten arviointiprosessia? A: Esikarsinnan käyttöönotto on noussut keskusteluissa esiin yhtenä mahdollisena muutoksena tulevien hakukierrosten yhteydessä. Esikarsinnalla tarkoitetaan tässä menettelyä, jossa riittäisi kevyempi esihakemus ja vain jatkoon päässeiltä vaadittaisiin lopullinen hankesuunnitelma. Idea on hyvä, mutta sen toteuttaminen vaatii lisätarkastelua niin, että se todellakin vähentäisi arviointitaakkaa eikä lisäisi hallinnointityötä. Q: Koska seuraava kansalaisyhteiskuntaseminaari järjestetään? A: Tämänhetkisen suunnitelman mukaan seminaari järjestetään 15.3.2016. Samassa yhteydessä avataan myös hanke- ja VGK-tukien hakukierrokset. Q: Onko omarahoitusosuuksia määriteltäessä huomioitu vaikutukset siihen, minkälaista työtä järjestöt pystyvät jatkossa tekemään? Tiettyihin teemoihin liittyvään vaikuttamistyöhön on haasteellista kerätä rahoitusta yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä. A: Järjestöjen omarahoitusosuus mahdollistaa osaltaan sen, että ministeriö pystyy tukemaan suurempaa määrää kansalaisjärjestöjä ja näin tukemaan kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyötä monipuolisemmin. Omarahoitus nähdään myös tärkeänä osoituksena järjestön sitoutumisesta hankkeisiin ja ohjelmiin sekä niiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen. Q: Onko tulevaisuudessa mahdollista, että UM tukisi järjestöjen kansallisia omarahoitusosuuksia EU:n lisäksi myös muiden kansainvälisten rahoituskanavien kohdalla tai nykyistä useamman eri EU-instrumentin osalta? A: Toistaiseksi raha- ja henkilöresurssimme eivät riitä siihen, että EU-hankkeiden kansallisen osuuden tukemisen kaltaisia tukia maksettaisiin muidenkin kansainvälisten rahoituskanavien kohdalla. Nykyisellä mallilla myönnettävän EU-tuen osalta UM luottaa EU:n tiukkaan karsinta- ja hallintoprosessiin, mikä tekee tuen hallinnoinnin suhteellisen keveäksi UM:n taholta. EU:n jäsenenä Suomella on myös erityinen intressi EU-hankkeiden tukemiseen. 2
Q: Miten uusi KEPO-ohjelma tulee vaikuttamaan rahoitusinstrumentteihin, vai vaikuttaako mitenkään? A: KEPO-ohjelmassa tullaan esittämään nykyisen hallituksen kehityspoliittiset painopisteet, joiden odotetaan heijastuvan myös kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyössä. On mahdollista että tulevissa hauissa tullaan painottamaan tiettyjä KEPO-painopisteitä; mikäli näin tulee käymään, tullaan järjestöjä tiedottamaan asiasta muiden hakukriteerien ohella mahdollisimman aikaisin ennen hakua. Q: Missä vaiheessa kehityspoliittisen linjauksen valmistelu on, ja miten järjestöt voivat osallistua prosessiin? A: Kansalaisjärjestöjä kiitetään aktiivisesta osallistumisesta kehityspoliittisen linjauksen valmisteluun. Kommentteja on saatu runsaasti ja ne on käyty huolellisesti läpi. Työ on loppusuoralla. Viimeinen luonnosversio toimitetaan sidosryhmien huomioille noin viikon kuluessa keskustelutilaisuudesta. Mahdollisten kommenttien viimeinen määräaika ilmoitetaan samassa yhteydessä. Huomioita toivotaan pikaisella aikataululla. Linjaus halutaan pitää selkeänä, ytimekkäänä ja tiiviinä, joten myös järjestöjä kannustetaan kiteyttämään huomionsa tiiviisti. Järjestöjen ja kuntien huomioita toivotaan erityisesti kansalaisyhteiskuntaa koskevaan lukuun. Yhteinen tavoite vahvistaa kansalaisyhteiskuntia on keskeinen periaate, joka tulee säilymään linjauksessa. Samalla linjaus ottaa huomioon myös järjestöt, jotka osallistuvat ulkoministeriön maaohjelmien toimintojen toteuttamiseen erillisellä maakohtaisella rahoituksella. Q: Mitä tapahtuu kehityspoliittiselle kansalaisyhteiskuntalinjaukselle? A: Kehityspoliittinen kansalaisyhteiskuntalinjaus on vuodelta 2010 ja sen sisältöön on päivitystarpeita jo senkin vuoksi, että kehityspolitiikassa on tämän jälkeen tapahtunut suuria muutoksia, kuten uudet kestävän kehityksen tavoitteet. UM palaa kansalaisyhteiskuntalinjaukseen sen jälkeen kun uusi KEPO-linjaus on astunut voimaan. Tarkoituksena on ensin tehdä selvitys kansalaisyhteiskunnan toimijoiden roolista kehitysyhteistyössä, jonka jälkeen kehityspoliittista kansalaisyhteiskuntalinjausta päivitetään tai korvataan uudella strategialla. UM tulee osallistamaan kansalaisyhteiskuntaa tähän prosessiin kun sen aika tulee. Q: Mikä tulee jatkossa olemaan ohjelmatukeen ja hanketukeen käytettävän rahoituksen suhde? A: Suhde tulee pysymään suunnilleen samalla tasolla kuin tähänkin asti. Pienet vuosikohtaiset vaihtelut ovat mahdollisia aiempina vuosina tehtyjen päätösten vaikuttaessa yhä seuraavien vuosien aikana. Q: Miten ministeriö tulee tekemään yhteistyötä järjestöjen kanssa tulosohjaukseen liittyen? 3
A: Tulosraportointia ja tuloksellisuutta on työstetty paljon ministeriössä. Julkisin kehitysyhteistyövaroin rahoitettujen hankkeiden raportointi maittain, sektoreittain, järjestöittäin ja hankkeittain on hyvin runsasta, mutta usein yhteismitatonta, mikä tekee tiedon koostamisesta haastavaa. Tähän tullaan tulevaisuudessa kiinnittämään yhä enemmän huomiota. Ministeriö korostaa myös kansalaisyhteiskunnan toimijoiden laadukkaan tulosraportoinnin tarvetta. Järjestelmää on kehitettävä, mutta siitä ei tule tehdä liian työllistävää. Ministeriö jatkaa vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa ja teemaan tullaan palaamaan tulevissa tilaisuuksissa. Tuloksellisuutta tullaan pohtimaan yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa myös kehityspoliittisen linjauksen valmistumisen jälkeen, kun kansalaisyhteiskuntalinjausta tullaan päivittämään jossain muodossa. Q: Onko uudistusten yhteydessä arvioitu UM:n nykyisten tukimuotojen mielekkyyttä muuttuvassa toimintaympäristössä tai pohdittu joustavampien instrumenttien kehittämistä nykyisten tukimuotojen tilalle? Milloin muut tukimuodot kuin ohjelmatuki evaluoidaan? A: Pitkällä aikavälillä kaikki kehitysyhteistyön instrumentit on tavoitteena evaluoida, mutta tämänhetkisistä resurssien asettamista rajoitteista johtuen evaluaation aikataulu on toistaiseksi pystytty tarkentamaan ainoastaan ohjelmatuen osalta. Muihin tullaan palaamaan myöhemmin. Lähtökohtaisesti nykyiset instrumentit on pyritty uudistuksissa säilyttämään, jotta sekä pienten, keskisuurten että suurten toimijoiden monipuolinen kehitysyhteistyö sekä viestintä- ja globaalikasvatustyö pystytään turvaamaan määrärahaleikkauksista huolimatta. Myös jatkossa instrumentteja tullaan kuitenkin arvioimaan kriittisesti kokonaisuutena, ja muutokset ovat mahdollisia. Järjestöjen toivotaan aktiivisesti esittävän näkemyksiään instrumenttien kehittämistarpeista. Järjestöiltä toivotaan hanketuen hakukierroksella innovatiivisia pilottihankkeita sekä monenlaisten toimijoiden yhteistyötä. Järjestön ollessa päähakija myös muiden toimijoiden kuten oppilaitosten tai yritysten on mahdollista olla mukana hankkeissa. Näillä keinoin toivotaan, että hanketuen piirissä pystytään vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön asettamiin haasteisiin. Q: Myöntääkö ministeriö järjestöille konferenssi- ja matkatukia? A: Erillistä instrumenttia konferenssi- ja matkatukiin ei ole. Tietyissä tapauksissa yksittäiset kulut voivat soveltua hankkeen tai ohjelman rahoituksen piiriin. Q: Minkälainen kansalaisyhteiskuntatuen osuus Suomen kehitysyhteistyön kokonaismäärärahoista tulee olemaan jatkossa? A: Leikkauksista huolimatta järjestötuen suhteellinen osuus säilyy merkittävänä. Mikäli määrärahojen kokonaistaso nousee hieman tulevina vuosina, heijastuu nousu myös kansalaisyhteiskunnan toimijoille myönnettäviin tukiin. Järjestöjä kannustetaan aktiiviseen keskusteluun Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen tasosta. 4
Q: Miten vaikuttamistyön tuloksellisuutta voidaan mitata esimerkiksi edistettäessä demokraattista tai kansalaisyhteiskuntien kehitystä? Minkälaisella aikavälillä tällaisen työn tuloksia tulisi kyetä mittaamaan? A: Vaikuttamishankkeiden ja vaikuttamistyön mittaaminen on myös ministeriössä jatkuva kehittämiskohde, johon etsitään ratkaisuja kansainvälisellä tasolla sekä eri toimijoiden yhteistyössä. On muuttujia, joiden mittaaminen numeerisesti on haastavaa. Joissain tapauksissa myös toiminnan käynnistämän muutosprosessin kuvailu voi soveltua tulosraportointiin. Mittaaminen on tärkeää, mutta siihen käytettyjen resurssien ei tulisi olla ylimitoitettuja suhteessa varsinaiseen toimintaan. Q: Minkälaista yhteistyötä UM odottaa järjestöiltä? A: Järjestöt tekevät jo nykyisellään monenlaista yhteistyötä, mutta ministeriö kannustaa yhteistyön tiivistämiseen. Esimerkiksi pienemmät toimijat voivat olla halukkaita suunnittelemaan yhteisiä hankkeita ja hakemaan tukea yhdessä ohjelmatuen järjestöjen kanssa. Yhteistyö voi olla monenlaista. Lopullisen harkinnan ja päätöksen yhteistyöstä ja sen soveltuvuudesta toimintaan tekevät toimijat itse omista lähtökohdistaan. OHJELMATUKI Q: Mikä on ohjelmatuen evaluaation tämänhetkinen toteutussuunnitelma? A: Ohjelmatuen evaluaation tämänhetkinen toteutussuunnitelma on, että ohjelmatuen piirissä olevia järjestöjä ja ohjelmatuen toteutusta evaluoidaan seuraavan vajaan kahden vuoden aikana. Evaluaatio tarkastelee kaikkien ohjelmatukijärjestöjen tuloksellisuutta ja instrumentin osalta tehtyä yhteistyötä ministeriön kanssa. Järjestöt arvioidaan omien ohjelmiensa asettamiin tavoitteisiin nähden. Koska henkilöstösäästöt kohdistuvat myös UM:n evaluaatioyksikköön, suunnitelma on, että ohjelmatukea saavat järjestöt ryhmitellään neljän ryhmän sijaan kolmeen ryhmään. Tällä varmistetaan se, että viimeisenkin ryhmän evaluaatio valmistuu ajoissa eli kesällä 2017. Ennakkotiedot ovat käytössä jo tätä ennen. Q: Miten uusien järjestöjen on mahdollista päästä ohjelmatuen piiriin? A: Tämän hetken suunnitelmien mukaan ohjelmatuesta järjestetään avoin hakukierros vuonna 2021. Hakukriteerit tullaan julkaisemaan mahdollisimman aikaisin ennen hakua. Q: Onko vuonna 2021 avattava ohjelmatuen avoin haku tarkoitettu myös muille toimijoille kuin kansalaisjärjestöille? A: Haku tulee olemaan avoin myöhemmin tarkentuvat kriteerit täyttäville kansalaisjärjestöille. 5
Q: Miksi kaikki ohjelmatukea hakevat järjestöt halutaan hakemaan tukea samana vuonna? Eikö hakemusten samanaikainen käsittely ole hallinnollisesti nykyistä raskaampi menettelytapa? A: Ohjelmatuen avoimeen hakuun halutaan siirtyä läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisäämiseksi. Vahvoilla ja osaavilla järjestöillä on myös jatkossa hyvät edellytykset toimia ohjelmatuen piirissä. Uudistukset on suunniteltu kokonaisuutena, jossa kansalaisyhteiskuntayksikössä eniten valmistelutyötä vaativat ohjelmatuen ja hanketuen hakukierrokset on porrastettu eri vuosille työmäärän tasapainottamiseksi. Q: Merkitsevätkö nelivuotiset ohjelmakaudet jatkossa sitä, että järjestöjen kumppanuusstatus raukeaa neljän vuoden jälkeen? A: Mahdollisuutta myöntää ensimmäistä ohjelmatukikautta seuraava neljän vuoden jatkokausi kevyemmällä menettelyllä tullaan selvittämään. Järjestöjen näkemyksiä kysytään jatkopohdinnassa. On selvää, että kansalaisyhteiskunnassa saavutettavat vaikutukset vaativat ammattimaista ja pitkäjänteistä työtä, johon on pystyttävä sitoutumaan useaksi vuodeksi kerrallaan. Q: Onko UM ottanut huomioon uudistusten siirtymäajasta johtuvien lyhyempien ohjelmakausien vaikutuksen toimintojen tuloksellisuudelle ja laadulle? A: Siirtymäkausi on välivaihe uuden järjestelmän ottamiseksi käyttöön. On mahdollista, että siirtymävaihe tulee väliaikaisesti vaikuttamaan laatuun ja tuloksellisuuteen, nyt ohjelmakausien lyhentyessä ja ohjelmasisältöjen siten hieman muuttuessa. UM tulee ottamaan nämä riskit ymmärryksellä huomioon järjestöjen toimintaa välivaiheen aikana arvioidessaan, ja mahdollisista vaikutuksista tullaan keskustelemaan järjestöjen kanssa muun muassa tulevien vuosineuvotteluiden yhteydessä. Q: Millainen kriteeristö tulee käyttöön uusia ohjelmatukijärjestöjä valittaessa v. 2021? A: Tähän asiaan palataan. Hakukriteereistä ja menettelytavoista tullaan käymään keskusteluja kumppanuusjärjestöjen kanssa, esim. tulevissa kumppanuusfoorumeissa. Kriteerit tarkentuvat kehittämistyön lomassa. Q: Millä tavalla vuoden 2017 hakukierros nykyisille ohjelmatukijärjestöille järjestetään ja asetetaanko sille painopisteitä? A: Hakukierroksen tarkemmat menettelytavat ja määräajat ilmoitetaan myöhemmin. Tuleva KEPO-linjaus voi ohjata määrärahojen kohdentamista. Järjestöjen ohjelmatukihakemusten samanaikainen arviointi voi johtaa siihen, että ohjelmatukea tällä hetkellä saavien järjestöjen määrärahatasot muuttuvat nykyisistä. Q: Ensi vuonna hakuvuorossa oleville ohjelmatukijärjestöille pyritään myöntämään yhden vuoden jatkorahoitus ilman uutta hakua, jotta kaikki nykyiset ohjelmatukijärjestöt 6
ovat 2017 hakemassa yhtä aikaa tukea vuosille 2018-2021. Voiko järjestö hakea vuoden jatkorahoitusta jo uudelle ohjelmakaudelle, sen sijaan että kyseessä olisi nykyisen ohjelmakauden jatkaminen vuodella? A: Tärkeänä lähtökohtana on, että kaikki järjestöt hakevat samanaikaisesti uudelle ohjelmakaudelle, eli vuoden 2017 aikana. Tänä syksynä hakuvuorossa olevat saavat kaksivuotiset päätökset, eli niilläkin on edessään normaalista poikkeava ohjelmakausi. Siirtymävaiheenkin johdosta on tärkeää, että järjestöjä kohdellaan tasapuolisesti. Näin ei välttämättä toimittaisi, jos joidenkin järjestöjen annettaisiin aloittaa kokonaan uusi kausi vuotta muita ennen. Tästä ja siirtymäkauden ajan ohjelmatoteutuksen mahdollisista muista yksityiskohdista voidaan kuitenkin keskustella yhdessä ohjelmatukijärjestöjen kanssa. Q: Onko ohjelmatuen piiriin yhä mahdollista sisällyttää kotimaassa tehtävää viestintä- ja globaalikasvatustyötä? A: Ohjelmatuen piirissä olevilla järjestöillä on merkittävä rooli kotimaisen kehitysviestinnän ja globaalikasvatuksen kentällä, ja ministeriö kannustaa järjestöjä myös jatkuvasti kehittämään aktiivisesti tätä toimintaansa osana ohjelmiaan. Tarve kotimaassa tehtävälle viestintä- ja kasvatustyölle on suuri. Q: Milloin ministeriö tekee päätöksestä tänä vuonna ohjelmatuen hakukierroksella olleista hakemuksista? A: Päätökset viedään loppuun mahdollisimman pian ennen vuoden loppua. Q: Mitä ohjelmatuen omarahoitusosuuksien harmonisointi merkitsee eri järjestöjen osalta? Mitä omarahoitukseen voi jatkossa sisällyttää? A: Uudistustyön yhtenä tavoitteena on ollut, että eri tukimuodoille olisi mahdollisimman yhtenevä omarahoitusvaatimus. Tämä selkeyttää hallintoa tämänhetkisestä tilanteesta. Lähivuosien tavoitteena on, että omarahoitusosuudet eri tukimuodoissa olisivat kautta linjan 15 prosenttia. Ohjelmatuen osalta omarahoitus on tähän asti vaadittu rahana. Muutosta tähän ei ole suunniteltu. HANKE/ VGK-TUKI Q: Mitä muutoksia on luvassa erityisesti viestintä- ja globaalikasvatusavustuksille? A: VGK-tuen hankkeilta tullaan tulevaisuudessa vaatimaan 10 % omarahoitusosuutta. Järjestöjä kannustetaan yhä enemmän kaksivuotisiin hankkeisiin ja yhteishankkeisiin. Tarkat hakukriteerit ilmoitetaan mahdollisimman ajoissa ennen seuraavan haun avaamista. 7
Q: Miksi hanketuen ja VGK-tuen viimeinen avustuserä tullaan jatkossa maksamaan vasta hyväksyttyä loppuraporttia vastaan? Onko tässä otettu huomioon pienten toimijoiden rajallinen taloudellinen kapasiteetti? A: Hanketuen ja VGK-tuen osalta on tarkoitus ottaa käyttöön maksatusjärjestely, jossa hankkeen lopussa pieni maksuerä, noin 10 %, maksetaan vasta hyväksyttyä loppuraporttia vastaan. Järjestelyn toimitaan sujuvoittavan laadukkaiden loppuraporttien toimittamista määräaikaan mennessä, nopeuttavan raporttien käsittelyä ministeriössä sekä vähentämään takaisinperintöjä ja yli jääneen tuen palautuksia korkoineen, jotka ovat taloushallinnollisesti työläitä ja vievät runsaasti aikaa. Maksatusjärjestelyiden suunnittelussa on pohdittu useita eri malleja. Tarkka viimeisen maksuerän suuruus tullaan määrittelemään hanketuen ja VGK-tuen päivitetyissä ehdoissa ennen seuraavia hakukierroksia. Tarkoituksena on löytää hallinnollisesti mahdollisimman sujuva malli, joka on toimiva sekä ministeriön että järjestöjen näkökulmasta. Valtionavustusten hallinnointi ja omarahoituksen kerääminen edellyttävät kuitenkin järjestöiltä riittävää taloudellista kapasiteettia, josta on oltava varmuus ennen valtionavustuksen hakemista. Q: Hanketuen ehtoja, ohjeistuksia ja hakulomakkeita uudistetaan; mitä uudistukset tulevat sisältämään ja milloin järjestöjä osallistetaan uudistustyöhön? A: Ehtojen, ohjeistusten ja lomakkeiden tulee olla valmiit viimeistään sitten kun haku aukeaa keväällä 2016. Ohjeistuksesta ja hakulomakkeista (uuden ja jatkohankehakemuslomakkeen) on aikomus konsultoida muutamaa kansalaisjärjestöä ja Kepaa vuoden alussa, kun KEO-30 on saanut ensimmäiset luonnokset asiakirjoista valmiiksi. Sähköinen asiointi tällä hetkellä käytössä olevilla KATSO-tunnisteilla ei tule muuttumaan ja lomakkeet tulevat olemaan pdf-muotoisia jatkossakin. Raportointilomake muutetaan myöhemmin vastaamaan uuden hakemuslomakkeen logiikkaa ja esitystapaa. Perustietoilmoituslomake ei tule muuttumaan, joten sen voi jättää milloin vain. Perustietoilmoitus tulee tehdä ennen uusien hakemusten toimittamista. Q: Milloin seuraavan hanketuen haun määräaika tulee olemaan? A: Todennäköisesti toukokuun puolessa välissä (mahdollisesti pe 13.5.). Olemme aikaistaneet haun määräaikaa muutamalla viikolla, jotta saisimme päätöksetkin valmiiksi ja tiedoksi annetuiksi hyvissä ajoin ennen vuoden loppua. Q: Voiko jatkossa hakea tukea suunnitteluhankkeille? A: Ei voi hakea. Hakemusten ja hankesuunnitelmien tulee ministeriölle toimitettaessa olla jo pitkälle kehiteltyjä. Näin mitataan jatkossa myös hakijan kapasiteettia. Q: Onko kuntien mahdollista kattaa osa kehitysyhteistyöhankkeiden omarahoituksesta kumppanimaan rahoituksella? 8
A: Ei ole. Asia linjattiin jo kuntasektorin haun yhteydessä keväällä 2015. Nyt kuntia koskevat samat ehdot kuin muitakin hanketuen hakukierroksen hakijoita. Q: Tullaanko hakukierroksia rajoittamaan temaattisesti tai maantieteellisesti? Antaako UM ennakkotietoa hakukierroksen painopisteistä jo ennen hakukierroksen avautumista, sillä hankesuunnittelu järjestöissä on jo käynnissä? A: Valmisteilla oleva Suomen kehityspoliittinen linjaus ja sen tavoitteet antavat yleisen viitekehyksen kehitysyhteistyön valtionavustuksille. Uuden KEPO-linjauksen neljä painopistettä ovat jo pääpiirteittäin tiedossa. Hakujen mahdollisista tarkemmista temaattisista painopisteistä tiedotetaan mahdollisimman aikaisin. Kansalaisyhteiskunnan kapasiteetinvahvistaminen ja vaikuttamistyö tulevat korostumaan hauissa entistä enemmän. Peruspalveluntuottamista arvioidaan tarkemmin tarve-, täydentävyys- ja kestävyysnäkökulmista. Suomalaisia kansalaisyhteiskunnan toimijoita kannustetaan toimimaan erityisesti köyhimmissä maissa ja Suomen kahdenvälisissä kumppanimaissa. Kaikki kehitysyhteistyövarat tulee joka tapauksessa kohdistaa kehitysmaihin (OECD:n luokittelun mukaan, ODA-kelpoiset maat kokonaisuudessaan). UM pyrkii antamaan lisätietoja kevään 2016 painopisteistä jo ennen kuin haku avautuu suunnitellun kansalaisjärjestöseminaarin myötä 15.3.2016. Q: Tullaanko hankkeiden lukumäärälle asettamaan katto? A: Ei, mutta vähentyneet resurssit (sekä määrärahat että henkilötyövuodet) tulevat rajaamaan myönnettyjen hankkeiden määrää. Arvioinnin perustana on kuitenkin hakemusten laatu, eli toisin sanoen voidaan sanoa, että laadullinen arviointi tulee tiukkenemaan kun määrärahaa on jaossa vähemmän. Q: Onko hanketuen myönnöille tulossa alaraja? A: Hankehallinnon näkökulmasta kaikkein pienimmät avustukset eivät aina ole kustannustehokkaita ja mahdollisia alarajoja on mietitty. Hankkeen kustannustehokkuuteen vaikuttavat kuitenkin monet kysymykset. Mahdollisen alarajan pohtimista jatketaan, mutta tällaista rajaa ei ole toistaiseksi määritelty. Q: Onko hanketuen piirissä myös jatkossa mahdollista hakea ja saada tukea jatkohankkeille? A: Kyllä. Q: Onko hanketukea jatkossa mahdollista hakea vain yhdeksi vuodeksi? A: Kyllä. Haku järjestetään kuitenkin kahden vuoden välein, joten haettaessa yksivuotista tukea jatkorahoitusta ei ole mahdollista saada heti seuraavalle vuodelle. 9
Q: Miten yritysyhteistyö tulee näkymään hanketuen myöntämisessä? A: Yhteistyö muiden toimijoiden, yritysten lisäksi muiden järjestöjen, kuntien ja yliopistojen, kanssa tullaan katsomaan eduksi hakujen yhteydessä. Pääasiallinen hakija voi kuitenkin vain olla Suomessa rekisteröitynyt yhdistys tai säätiö, tai suomalainen kunta. Q: Voiko jatkossa enää hakea kolmevuotista hanketukea? Jos ei, miten tätä uudistusta perustellaan tuloksellisuuden näkökulmasta? A: Jatkossa hanketukea on tarkoitus myöntää kaksi vuotta kerrallaan, jotta myöntökausi kulkisi käsi kädessä kaksivuotisten hakukausien kanssa. KEO-30 selvittää kuitenkin vielä mahdollisuutta tehdä kolme- tai nelivuotisia myöntöjä. Kehitysyhteistyöhankkeiden kesto on toki usein pitempi kuin kaksi vuotta, joten jatkohankkeille voi edelleen anoa lisämyöntöjä. Hanketuen ohjeistusta ja hakulomakkeita, kuten myös arviointikriteereitä, uudistetaan parhaillaan siten, että hankkeiden tuloksellisuus on paremmin arvioinnin ja seurannan keskiössä. Jatkossa sekä uusia että jatkohankkeita tullaan arvioimaan tästä näkökulmasta tarkemmin. SÄÄTIÖT JA TOIMINTA-AVUSTUKSET Q: Mitä muutoksia on luvassa toiminta-avustuksille? A: Toiminta-avustuksien mahdolliset muutokset vaativat vielä jatkotyötä. Yhtenä ratkaistavana kysymyksenä on se, voiko sama järjestö saada sekä toiminta-avustusta että ohjelmatukea. Tähän palataan ennen vuoden 2017 hakua. Q: Mitä säätiöille myönnettävien valtionavustusten ehdoille tapahtuu uudistusten myötä? A: Säätiötä koskevat ehdot sisältyvät jatkossa ohjelmatuen ehtoihin, jotka viimeistellään loppuvuoden aikana. Uusissa ehdoissa viitataan erikseen säätiöihin, jos ehdot eroavat muista ohjelmatuen ehdoista. Ehtoja valmisteltaessa on huomioitu kaikkien kumppaneiden, myös säätiöiden, antamat kommentit. Kansalaisyhteiskuntayksikkö tulee järjestämään erillisen tapaamisen säätiöiden kanssa joulukuun aikana tukimuodon ehtoihin ja niiden uudistamiseen liittyen. Säätiöiden laillista asemaa on jatkossa selkeytettävä perustuslain näkökulmasta. Laillisen aseman tarkentuminen on huomioitava tukimuodon tulevissa muutoksissa. Q: Miten säätiöiden erityisluonne tullaan huomioimaan ohjelmatuen haussa asetettaessa kaikki hakijat samalle viivalle? A: Toimijoiden erilaiset toimintamallit tullaan huomioimaan evaluaatioita tehdessä ja ohjelmatukihakemuksia arvioitaessa. Arvioinnin paino tulee ensisijaisesti olemaan laadullisilla ja 10
tuloksellisuuteen liittyvillä tekijöillä sekä toimijoiden lisäarvolla kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyön kannalta, jotka eivät ole riippuvaisia teknisestä toimintamallista. Q: Miten säätiöiden omarahoitusprosentti tulee jatkossa muuttumaan? A: Säätiöille asetettaviin ohjelmatuen ehtoihin ei vielä vuosina 2016-2017 sisälly muutoksia omarahoitusprosenttiin. Ohjelmatuen piiriin kuuluvat tuet kuitenkin harmonisoidaan lähivuosina. Säätiöille asetetaan harmonisoitu omarahoitusosuus ohjelmatukikaudelle 2018-2021. 11