CRDIV -sääntelypaketin keskeinen sisältö valvovan viranomaisen näkökulmasta Finanssivalvonnan ja EBAn tarkentava ohjeistus Finvan Basel III ja pankkien vakavaraisuus -seminaari 5.9.2013
Sisältö Sääntelypohja tulevaisuudessa Kansallinen täytäntöönpano Uuden sääntelyn vaikutukset Finanssivalvontaan CRD IV / CRR -sääntely ja siihen liittyvät EBAn tekniset standardiluonnokset Yleiskuva sääntelyn sisällöstä Tärkeimmät kansallisessa harkinnassa olevat sääntelyoptiot Omat varat Likviditeettiriski Vähimmäisomavaraisuusaste Rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäville luottolaitoksille asetettavat lisävaatimukset Makrovakausvalvonta Palkitsemisjärjestelmät ja Governance Hallinnolliset seuraamukset 1
Sääntelypohja tulevaisuudessa
Sääntelypohja tulevaisuudessa 1(2) Direktiivi N:o 2013/36/EU (CRD IV) Jäsenvaltioille ja valvojille asetetut vaatimukset Valvottaville asetetut vaatimukset, jotka vaativat täydentävää kansallista lainsäädäntöä, tai joilla on linkkejä muuhun kansalliseen lainsäädäntöön Asetetaan vaatimusten minimitaso, joten kansallisessa täytäntöönpanossa voi olla mahdollista asettaa tiukempiakin vaatimuksia Direktiivi pantava jäsenmaissa täytäntöön EU-asetus N:o 575/2013 (CRR) Yksityiskohtaiset vaatimukset valvottaville vakavaraisuus- ja likviditeettiriskivaatimusten laskennasta ja tietojen julkistamisvelvollisuudesta markkinoille Suoraan jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä Komission päätökset ja täytäntöönpanoasetukset CRR:n yhtenäisen tulkinnan varmistamiseksi Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) velvollisuudeksi on asetettu laatia teknisiä standardiluonnoksia lisäohjeistusta vaativista asetuksen kohdista Standardiluonnokset komission vahvistettaviksi Suoraan jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 3.9.2013 Taina Erovaara-Williams 3
Sääntelypohja tulevaisuudessa 2(2) Kansallinen lainsäädäntö Direktiivin täytäntöönpano ja tarpeellinen direktiiviä täydentävä kansallinen lainsäädäntö EU-asetuksen sisältämistä jäsenvaltion harkinnassa olevista sääntelyoptioista säätäminen Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet Niiden direktiivin säännösten täytäntöönpano, jotka eivät sisälly kansalliseen lainsäädäntöön EU-asetuksen täytäntöönpanon edellyttämät määräykset EU-asetuksessa toimivaltaisen viranomaisen harkintavaltaan jätetyistä sääntelyoptioista säätäminen Fivalla ei oikeutta antaa CRR:n soveltamiseen liittyviä tulkintoja Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) koordinoima kysymykset & vastaukset prosessi (Single Rulebook Q & A process) EBAn & komission tulkinnat Tärkeä osa sääntelyä tulevaisuudessa, vaikka tulkinnoilla ei olekaan juridisesti sitovaa luonnetta Prosessi jo toiminnassa (lopulliset vastaukset ja prosessissa käsittelyn alla olevat kysymykset luettavissa EBAn verkkopalvelussa) 4
Kansallinen täytäntöönpano
Kansallinen täytäntöönpano Luottolaitosten toiminnasta annetun lain (LLL) ja eräiden muiden lakien muuttamista koskeva hallituksen esitys (HE) valmisteilla valtiovarainministeriössä HE-luonnos tulossa lausunnolle lähiaikoina HE eduskunnan käsittelyyn luultavasti alkuvuodesta 2014 Lakimuutosten voimaantuloksi kaavailtu 1.7.2014 Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet valmisteltavina Fivassa Määräykset ja ohjeet x/2013: Vakavaraisuuden laskenta ja suuret asiakasriskit luonnos tulossa lausunnolle lähiaikoina Ei sisällä päällekkäisiä määräyksiä CRR:n kanssa määräyksiä ja ohjeita luettava yhdessä CRR:n kanssa Sisältää Finanssivalvonnan määräykset toimivaltaisen viranomaisen harkintavaltaan jätetyistä sääntelyoptioista Finanssivalvonnan vakavaraisuuden laskennasta annetut standardit ja vakavaraisuustietojen julkaisemisesta annettu standardi kumotaan 6
Kansallinen täytäntöönpano - Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet (jatkuu) Määräykset ja ohjeet x/2014: Vakavaraisuuden hallinta Direktiivin säännösten implementointi siltä osin kun ne eivät sisälly LLL:iin Viivästynyt EBAssa/SSM:ssä tehtävän työn ja toisaalta LLL:n valmistelun viivästymisen johdosta - lausunnolle vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla Finanssivalvonnan vakavaraisuuden hallinnasta antama standardi kumotaan Muutostarpeita myös muihin Finanssivalvonnan antamiin standardeihin, mm. Riskienhallinnasta annetut standardit Sisäisen valvonnan järjestämisestä annettu standardi Corporate governancesta annetut standardit Valmistelut sidoksissa LLL:n valmisteluun 7
Uuden sääntelyn vaikutukset Finanssivalvontaan
Uusi sääntely tuo mukanaan suuria muutoksia myös Finanssivalvonnan toimintaan Finanssivalvonnasta luottolaitosdirektiivin velvoittama kansallinen makrovakausviranomainen Yhteisen valvontajärjestelmän (SSM) tuloksena EKP mukaan valvontaan yhdeksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi Finanssivalvonta/EKP yhteistyö Valvontakollegiotyöskentely EKP: n suorassa valvonnassa olevien luottolaitosten tarkastukset ja lupahakemukset sekä jatkuva valvonta ja valvojan arviot Suoraan sitovaa EU-sääntelyä aikaisempaa enemmän Finanssivalvonnan aktiivinen panos EBAn sääntelystandardiluonnosten valmistelussa entistä tärkeämpää valtiovarainministeriön ja toimialan aktiivinen informointi valmisteilla olevista asioista Finanssivalvonnan valtuus määräysten tai tulkintojen antamiseen rajoittuu merkittävästi EBA-tulkinnat Finanssivalvonnalla kattavat raportointivelvollisuudet EBA:lle ja EKP:lle 9
Direktiivin velvoitteet viranomaisvalvonnan tehostamiseen Riskiperusteisen valvontaohjelman laatimisvelvollisuus kaikille valvottaville Valvontavaltuuksien käyttäminen (Pilari 1 ja 2) mahdollista ennakoivasti Valvojalle velvollisuus vaatia valvottavalta korjaustoimia varhaisessa vaiheessa kun valvottava ei täytä direktiivin tai asetuksen säännöksiä tai tulee todennäköisesti rikkomaan säännöksiä 12 kk:n kuluessa (valvojalla oltava näyttöä asiasta) Valvojien valvontavaltuuksien laajentaminen (mm. palkitsemisen rajoittaminen, raportointivaatimusten tiukentaminen, maksuvalmiutta koskevien lisävaatimusten asettaminen, julkistamisvaatimusten tiukentaminen) Täsmennyksiä vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden hallinnan arviointiprosessiin (SREP) Valvojan arvioiden sisältö määritelty direktiivissä aiempaa laajemmin luottolaitoslakiin Arvioitava myös valvottavien aiheuttamien riskien vaikutus koko rahoitusjärjestelmälle (makrovakaus) Pilari 2 valtuuksien laajentaminen Valvontatoimenpiteiden kohdistaminen valvottaviin, joilla on samanlainen riskiprofiili Valvottavat altistuneet samanlaisille riskeille tai aiheuttavat (tai voivat aiheuttaa) samankaltaisen riskin finanssijärjestelmälle 10
Sääntelyasioista tiedottaminen Finanssivalvonnassa Finanssivalvonnan verkkopalvelussa pyritty tehostamaan sääntelyasioista tiedottamista Sääntely-osiossa CRD IV sääntelyhanke sivu Euroopan finanssivalvontajärjestelmä osiossa Pankkivalvonta (EBA) sivu, josta löytyy linkki EBA-konsultaatioihin 11
CRD IV / CRR -sääntely ja siihen liittyvät EBAn tekniset standardiluonnokset
Mitä CRD IV pitää sisällään? Sääntelyn osa-alue Uudistuksen sisältö Voimaantulo Toimiluvat, liiketoiminnan harjoittaminen, valvontayhteistyö Sanktiot Viranomaisvalvonta Tarkennuksia valvojayhteistyöhön ja home-host - asioihin Sanktiovaltuuksien ja -käytäntöjen yhdenmukaistaminen Valvonnan tehostaminen riskiperusteisuuden korostuminen 2014 2014 2014 Pilari II Luotettava hallinto Lisäpääomavaatimukset Vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta koskevat lisävaatimukset Myös makrovakausvalvontaväline Ylimmän johdon valvontavastuu Riskienhallinnan ja valvonnan korostuminen Palkitseminen Kiinteä lisäpääomavaatimus Muuttuva lisäpääomavaatimus eli vastasyklinen puskuri) Järjestelmäriskipuskuri (kansallisessa harkinnassa) G-SII / O-SII puskurit 2014 2014 2016 2019 (etupainotteinen voimaansaattaminen 2014 kansallisella harkinnalla) (Järjestelmäriskipuskuri 2014) SII-puskurit 2016 13
Mitä CRR pitää sisällään? Sääntelyn osa-alue Sisältö Voimaantulo Likviditeettiriski Vakavaraisuuspääoma Vähimmäisomavaraisuusaste Vastapuoliriskin uusi pääomavaatimus Vakavaraisuusvaatimusten laskennan harmonisointi (luotto-, vastapuoli,- markkina-, operatiiviset riskit, suuret asiakasriskit, arvopaperistaminen) Maksuvalmiusvaatimus (LCR) Yleinen Yksityiskohtainen Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR) Hyvälaatuisen pääoman määrän lisääminen Vähennysten käsittelyn harmonisointi Ei-riskiperusteinen suhde-luku Valvonnan väline pilari II:ssa Merkittävät tiukennukset johdannaisten vakavaraisuusvaatimuksiin Kansallisten optioiden vähentäminen Mm. kiinteistövakuudellisten luottojen käsittelyn muuttuminen Pk-luottojen käsittelyn lieveneminen Yleinen maksuvalmiusvaatimus 2014 Raportointi (LCR&NSFR) 2014 Yksityiskohtainen LCR 2015-2018 (etupainotteinen voimaansaattaminen 2015 kansallisella harkinnalla) NSFR 2018? 2014 alkaen, täysimääräisenä voimaan 2019 joitain siirtymäsäännöksiä 2024 saakka Raportointi 2014 Julkaisuvelvollisuus 2015 Voimaan sitovana 2018? 2014 2014 14
Merkittävimpiä kansallisessa harkinnassa olevia sääntelyoptioita Järjestelmäriskipuskurin implementointi kansalliseen lainsäädäntöön (jäsenvaltio-optio) Pääomaa säilyttävää puskuria ja vastasyklistä puskuria koskevien säännösten etupainotteinen implementointi (jäsenvaltio-optio) Vakuutusyhtiösijoitusten käsittely omissa varoissa (viranomaisoptio) Likviditeettiriskin LCR-vaatimuksen etupainotteinen asettaminen (eli 100 % vuodesta 2015 lukien) (seä jäsenvaltio- että viranomaisoptio?) O-SII puskurivaatimuksen asettamien (viranomaisoptio) Konsolidointiryhmän sisäisten erien käsittely suurissa asiakasriskeissä (viranomaisoptio) Omiin varoihin liittyvät siirtymäsäännökset (viranomaisoptioita): Ydinpääoman ja ensisijaisen pääoman vähimmäismäärä Vanhojen pääomainstrumenttien ja erien vapauttaminen määräajaksi uusien säännösten soveltamisesta 15
Omat varat
Mikä vakavaraisuuspääoman (omien varojen) sisällössä muuttuu? Nyt Toissijaiset omat varat --- 8% Uusi EU-asetus (CRR) Toissijainen lisäpääoma (T2) Ensisijainen lisäpääoma (AT1) --- 8% --- 6% --- 4.5% Rajoituksen alaiset ensisij. omat varat Rajoituksettomat ensisij. omat varat --- 4% --- 2% Ydinpääoma (CET 1) * Vakavaraisuuspääoman lisäksi tulevat lisäpääomapuskurit 17
Pääomainstrumentin CET1 -kelpoisuus Pääomainstrumentilla CET1-kelpoisuus vain, jos se on mukana EBAn luettelossa ydinpääomainstrumenteista EBA laatii jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten antamien tietojen perusteella Ensimmäinen luettelo on tarkoitus julkaista loppuvuodesta 2013 Uusien CET1-instrumenttien lukeminen omiin varoihin edellyttää Finanssivalvonnan hyväksyntää (28.6.2013 jälkeen liikkeeseenlasketut instrumentit) EBAlla mahdollisuus poistaa CRR:n ehdot täyttämätön pääomainstrumentti luettelosta Finanssivalvonta parasta aikaa keräämässä tietoja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten ydinpääomainstrumenteista 18
EBAn valmistelemat tekniset standardiluonnokset Osa omiin varoihin liittyvistä sääntelystandardiluonnoksista on julkaistu ja lähetetty komission hyväksyttäväksi heinäkuussa Omat varat osa I instrumentit ja vähennykset Pääomainstrumenttien vähentämistä, lunastamista ja takaisinostoa rajoitetaan määrällisesti ja se vaatii Finanssivalvonnan luvan Mietinnässä limitointipäätökset pääomanhallintaprosessin valvonnan yhteyteen Omat varat osa II muut kuin osakeyhtiömuotoiset laitokset Finanssiryhmittymän vakavaraisuuslaskentaan liittyvä standardiluonnos laskentamenetelmien yhdenmukaisesta soveltamisesta Liittyy CRR:n 49 artiklan 1 kohtaan eli vakuutusyhtiösijoitusten vähentämättä jättämisen edellytyksiin Omien varojen raportointi Omista varoista julkaistavat tiedot 19
EBAn valmisteilla olevat tekniset sääntelystandardiluonnokset Omat varat osa III - mm. vähemmistöosuudet ja vähennykset omista varoista tulossa lopullinen versio loppuvuodesta Omat varat osa IV - Kerrannainen ja etuoikeutettu voitonjako tulossa lausunnolle loppuvuodesta, lopullinen luonnos annetaan todennäköisesti maaliskuussa paineita rajoittaa etenkin erilajisten osakkeiden käyttöä 20
Likviditeettiriski
CRDIV sääntelypaketti asettaa likviditeettiriskille uutena asiana sekä Pilari I että Pilari II vaatimuksia Pilari I (EU asetus): Kvantitatiiviset vaatimukset: maksuvalmiusvaatimus (LCR) ja pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR) LCR-vaatimus voimaan asteittain vuosina 2015 2018 Jäsenvaltiot voivat säilyttää tai ottaa käyttöön maksuvalmiusvaatimuksia koskevia kansallisia säännöksiä ennen lopullisia ja täysimääräisesti käyttöön otettavia EU-vaatimuksia Jäsenvaltiot tai toimivaltaiset viranomaiset voivat ottaa käyttöön täysimääräisen LCR-vaatimuksen etupainotteisesti vuodesta 2015 lukien NSFR-vaatimus voimaan 2018? Jäsenvaltiot voivat säilyttää tai ottaa käyttöön kansallisia säännöksiä ennen kuin EU:ssa määritetään ja otetaan käyttöön NSFRvähimmäisvaatimukset 22
Likviditeettiriskin Pilari I (jatkuu) EBA julkaisi ja lähetti komission hyväksyttäväksi heinäkuussa teknisen standardiluonnoksen viranomaisraportoinnista LCR ja NSFR vaatimusta määrittävät tiedonkeruut alkavat Q1/2014 Tiedonkeruilla viranomaiset keräävät tietoa vaatimusten hienosäätöä ja vaikutusarviota varten, joista EBA raportoi komissiolle: Likvidien varojen määritys Pysyvien ja helpommin poislähtevien talletusten määritys Menetelmät johdannaisten lisävakuustarpeiden laskemiselle Ryhmänsisäisten kassavirtojen käsittely Määritys ja toimenpiteet valtioissa, joissa ei riittävästi likvidejä varoja Niiden valuuttojen määritys, joissa keskuspankin rahoitusoperaatioihin kelpaa vain erityisen pieni määrä varoja Maksuvalmiusvaatimuksen vaikutuksen arviointi pankeille ja reaalitaloudelle EBAssa valmistelun alla likviditeetin lisämetriikkaan liittyvä tiedonkeruu: Rahoitusriski (Maturity ladder; contractual and behavioral) Varainhankinnan keskittyneisyys vastapuolittain (Concentration of funding by counterparty) Varainhankinnan hinnat lähteittäin (Prices for various sources of funding) Varainhankinnan uusiminen (Roll-over of funding) 23
Likviditeettiriskin Pilari II Pilari II (EU direktiivi luottolaitoslakiin): Valvojalle valtuutus asettaa erityisvaatimuksia, mikäli valvottavan likviditeettiriskiasema sitä edellyttää: Riskiä vähentävät toimet: esim. likviditeettipuskurin kasvattaminen, taseen ja rahoituksen rakenne jne. Riskienhallintaa parantavat toimet: esim. riskienottohalukkuus ja riskienhallinnan järjestäminen Intensiivisempi valvonta: esim. tihennetty raportointi, stressitestaus, jne. 24
Vähimmäisomavaraisuusaste
Step-by-step valmistelu, raportointi alkaa 2014 Vähimmäisomavaraisuusasteesta sääntelyvälineenä vähän tietoa Sovelletaan vain pankkikohtaisesti viranomaisharkinnan mukaan (pilari 2) Virallinen raportointi aloitetaan Q1/2014, tietojen julkaisu 1.1.2015 Komissio laatii EBA:n valmistelun pohjalta vaikutusarvion 31.12.2016, mihin voi sisältyä esitys sitovan vähimmäisomavaraisuusasteen käyttöönotolle 2018 alkaen (vastaa Basel III aikataulua) Vähimmäisomavaraisuusasteen raportointi perustuu EBAn tekniseen standardiluonnokseen viranomaisraportoinnista, joka komissiolla hyväksyttävänä Vuosineljännesraportointi Tunnusluvun laskemiseen raportoitava rajatut tiedot kk-tasolla (CRR:n mukaan laskettava neljänneksittäin 3kk:n arvojen keskiarvona) Finanssivalvonta voi sallia tunnusluvun laskemisen neljänneksen lopun tietojen perusteella 31.12.2017 asti Yksityiskohtaisemmat tiedot raportoitava vuosineljännestasolla Hyödynnetään vaikutusarviossa ja mahdollisen sitovan vähimmäisomavaraisuusasteen kalibroinnissa
Rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäville luottolaitoksille asetettavat lisävaatimukset
Rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäville luottolaitoksille asetettavat lisävaatimukset Maailmanlaajuisille rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäville luottolaitoksille (G-SII) asetettava max. 3,5 %:n lisäpääomavaade EU-tason tai kansallisen tason rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäville luottolaitoksille (O-SII) mahdollisuus asettaa max. 2 %:n lisäpääomavaade Finanssivalvonnan määriteltävä säädettyjen kriteerien perusteella kansalliset rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävät luottolaitokset Finanssivalvonnalla mahdollisuus asettaa näille luottolaitoksille lisäpääomavaade (vuodesta 2016 lukien) Finanssivalvonnalle mahdollisuus (?) asettaa muita lisävaatimuksia, kuten etupainotteinen maksuvalmiusvaatimuksen käyttöönotto elvytyssuunnitelmien laatimisvelvollisuus Jäsenvaltioilla mahdollisuus lisäksi ottaa käyttöön erityiset järjestelmäriskipuskuria koskevat säännökset Tarkoituksena estää tai vähentää suhdanteista riippumattomia, rakenteellisia systeemisiä tai makrovalvonnallisia riskejä 28
Makrovakausvalvonta
Makrovakausvalvonta perinteisen mikrovalvonnan rinnalle Pienessä maassa on helposti niin, että mikro (eli yksittäiset osat) = makro (eli kokonaisuus) Syynä rahoitusjärjestelmän keskittyneisyys Mikrovakauden valvonta: kaikki valvonta ja arviointi mikä liittyy yksittäisen finanssialan yrityksen toimintaan ja sen vakauteen Makrovalvonta ja -vakaus: Koko finanssijärjestelmän kollektiivisten riskien sääntely ja valvonta Focus on the wood, not the trees (Mervyn King) Makrovakauden valvonnalla tarkoitetaan sellaisten rahoitusjärjestelmässä syntyvien tai vahvistuvien järjestelmäriskien ehkäisyä, jotka toteutuessaan aiheuttaisivat merkittäviä kokonaistaloudellisia kustannuksia. (VM, Finanssimarkkinoiden makrotaloudellisten vaikutusten sääntely ja valvonta, VM julkaisuja 32/2012 30
Makrovalvontatyöryhmän keskeiset ehdotukset lokakuussa 2012 Finananssivalvonta toimivaltainen viranomainen Suomessa päätöksentekijäksi Finanssivalvonnan johtokunta (koska laajapohjainen) SP, STM, VM saavat aloiteoikeuden ja oikeuden tulla kuulluiksi Pankeille uudet lisäpääomavaatimukset vakauden lisäämiseksi Pääomaa säilyttävä, yleinen lisäpääomavaade 2,5 % (alittaminen estää voitonjaon) Muuttuva, vastasyklinen lisäpääomavaade 0-2,5 % (suhdannetilanteen mukaan alittaminen estää voitonjaon) Järjestelmäriskipuskuri ehdotetaan jatkovalmisteluun Muuttuvasta lisäpääomavaateesta päätettävä neljännesvuosittain Luotot/BKT suhde olisi päätösten ensisijainen kriteeri Enimmäisluototussuhde lakiin, Finanssivalvonnan johtokunta päättää Ei tiukempaa kuin 80 % (asunnot) ja 60 % (arvopaperisijoitukset) Suositus positiivisen luottorekisterin perustamiseksi
Muut makrovakauselementit EU-sääntelyssä CRD IV/CRR- uudistukseen sisältyy myös muita elementtejä, joita voidaan hyödyntää vastasyklisesti Pilari II:n käyttö makrovakaus-työkaluna suhteessa yksittäisiin valvottaviin ja valvottavaryhmittymiin Kansallisen valvontaviranomaisen mahdollisuus muuttaa riskipainoja ja asettaa tiukempia vaatimuksia kiinteistövakuudellisille luotoille Kansallisella viranomaisella laajat valtuudet vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimusten tiukentamiseen, mutta ainoastaan erittäin tiukkojen edellytysten täyttyessä ja komission ja neuvoston myötävaikutuksella Komissiolla tilapäinen mahdollisuus muuttaa Pilari I:n pääomavaatimuksia sektori-, alue-, ja jäsenvaltiokohtaisesti myös syklisin perustein Finanssivalvonnan käytettävissä olevat makrovakausvalvontavälineet sisällytetään valmisteilla olevaan uuteen luottolaitosten toiminnasta annettavaan lakiin (sis. lisäpääomavaatimusten käyttöönottoajankohdan) 32
Keskeinen indikaattori, eli luotot/bkt- suhdeluvun trendipoikkeama Yksityisen sektorin lainakanta/bkt-suhteen trendipoikkeama Suomessa* Suomi 1962 2011 Pankkilainat kotimaasta ja kotimaassa liikkeeseen lasketut velkapaperit 30 20 10 2 0 Kuvio 1. Yksityisen sektorin lainakanta/bkt -suhteen trendipoikkeama Suomessa* -10-20 -30-40 1962 1967 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 *Neljännesvuosidataa, trendipoikkeama laskennassa käytetyn Hodrick-Prescott-suotimen arvo 400 000. Lähde: Suomen Pankin laskelmat.
Palkitsemisjärjestelmät
Palkitsemisjärjestelmät 1/2 CRD IV Palkitsemisjärjestelmiä koskeva sääntely pääosin entisellään Merkittävin muutos: Raja muuttuvan palkkion enimmäismäärälle Muuttuva palkkio saa olla enintään yhtä suuri kuin kiinteä palkkio /hlö/vuosi tai Yhtiökokouksen päätöksellä korkeintaan 2 x kiinteä palkkio CRD IV:n implementointi Palkitsemista koskeva sääntely tulee LLL:iin Korvaa Valtiovarainministeriön asetuksen luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten palkitsemisjärjestelmistä (31.12.2010) CRR tietojen julkistaminen Suoraan sovellettavaa sääntelyä ei edellytä erillistä implementointia Art. 450 määrittää palkitsemisjärjestelmistä julkistettavan tiedon Fivan suositus: julkistettava tieto tälle tasolle ei syytä odottaa vuodenvaihdetta 35
Palkitsemisjärjestelmät 2/2 EBA laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi (RTS) 31.3.2014 mennessä: 1. Ne instrumentit (muut kuin osakkeet), jotka soveltuvat muuttuvan palkitsemisen välineiksi EBA konsultaatio päättyy 29.10.2013 2. Laadulliset ja määrälliset perusteet sellaisten henkilöiden yksilöimiseksi, joiden ammatillisella toiminnalla on merkittävä vaikutus valvottavan riskiprofiiliin (= yksi ryhmistä, joihin palkitsemissääntelyä tulee soveltaa) Kukin valvottava johtaa omasta toiminnastaan omat kriteerit Niiden lisäksi noudatetaan näitä yleisiä RTS:n sisältämiä kriteerejä Tavoitteena harmonisoitu sääntelyn soveltaminen - EBA:n konsultaatio päättyi 21.8.2013 EBA kerää jatkossakin tietoja palkitsemisen kehittymisestä jäsenmaissa sekä yli miljoona euroa ansaitsevista 36
Governance
Governance CRD IV Korostaa hallituksen roolia Sääntelyn sisältö vastaa suurelta osin Finanssivalvonnan aiempaa sääntelyä => aiempaa sitovampaa, koska implementoidaan lakiin Suhteellisuusperiaate mukana soveltamisessa Keskeisimpiä muutoksia: Merkittävillä yhtiöillä oltava riippumattomista hallituksen jäsenistä koostuva nimitysvaliokunta, tarkastusvaliokunta ja riskikomitea Merkittävien yhtiöiden laadittava elvyttämis- ja kriisinratkaisusuunnitelmat Hallituksen käytettävä riittävästi aikaa riskien käsittelyyn sille annettava kokonaiskuva otetuista riskeistä Liiketoiminnasta riippumaton riskienvalvontatoiminto, jonka vetäjä kuuluu toimivaan johtoon Osaamisvaatimukset yksittäiset hallitusjäsenet sekä hallitus kokonaisuudessaan Hallituspaikkojen määrän rajaaminen Liikkeenjohtotehtävä ja 2 jäsenyyttä tai 4 jäsenyyttä, mutta ei operatiivistä liikkeenjohtotehtävää 38
Governance EBA laatii 31.12.2015 mennessä ohjeita, jotka sitä ennen ovat konsultaatiolla. Määritetään mm. hallituksen jäsenen riittävä aika tehtävän hoitamiseen riittävä tietämys, taidot ja kokemus rehellisyys, lahjomattomuus ja riippumattomuus Mitä tarkoittaa hallituksen monimuotoisuus? Useimmat yllä olevat asiat ovat jo mukana EBA:n Guidelines on the assessment of the suitability of members of the management body and key function holders (EBA/GL/2012/06) EBAlla valtuutus antaa ohjeita governance-osuudesta Tarkoittaa käytännössä, että jo annettuja ohjeita päivitetään CRD IV:n mukaisiksi Aikataulu: työ alkaa, kun aikataulukriittiset standardit/ohjeet tehty 39
Hallinnolliset seuraamukset
Hallinnolliset seuraamukset (1) Hallinnollisilla seuraamuksilla (administrative penalties and other administrative measures) tarkoitetaan Finanssivalvonnasta annetun lain 4 luvun tarkoittamia hallinnollisia seuraamuksia (seuraamusmaksu ja julkinen varoitus) Eräitä Finanssivalvonnasta annetun lain mukaisia valvontavaltuuksia (esim. toimiluvan peruuttaminen, valvottavan ylimmän johdon toiminnan määräaikainen rajoittaminen) Voidaan määrätä CRD IV:n ja CRR:n keskeisten vaatimusten rikkomisesta Valvottavien osalta esim. hallinnon luotettavaa järjestämistä, raportointivelvoitteita (mm. omat varat, suuret asiakasriskit, maksuvalmius) ja rahanpesun estämistä koskevan sääntelyn laiminlyönti Muiden kuin valvottavien osalta esim. luottolaitostoiminnan harjoittaminen ilman toimilupaa ja merkittävien omistusosuuksien hankintaa koskevien ilmoitusten laiminlyönti Hallinnollisia seuraamuksia tulee voida määrätä sekä oikeushenkilöille että luonnollisille henkilöille (esim. valvottavan ylimpään johtoon kuuluvat henkilöt) 41
Hallinnolliset seuraamukset (3) Seuraamusmaksujen suuruus oikeushenkilölle määrättävän seuraamusmaksun maksimimäärän on oltava vähintään 10 % rikkomusta edeltävän vuoden liikevaihdosta jos osa konsernia, liikevaihto lasketaan konsernitilinpäätöksen mukaan luonnolliselle henkilölle määrättävän seuraamusmaksun maksimimäärän on oltava vähintään 5 miljoonaa euroa seuraamusmaksun on kuitenkin aina oltava vähintään kaksi kertaa rikkomuksella saavutettu hyöty, jos se voidaan määrittää Seuraamusmaksun suuruutta arvioitaessa on otettava huomioon mm. rikkomuksen laatu, laajuus ja kestoaika, saatu hyöty tai aiheutettu vahinko, seuraamuksen kohteen taloudellinen asema ja yhteistyö Fivan kanssa asian selvittämisessä Pääsäännön mukaan hallinnollinen seuraamus on julkistettava Seuraamuksen kohteen nimi voidaan jättää julkistamatta mm., jos se vaarantaisi finanssimarkkinoiden vakauden tai olisi luonnolliselle henkilölle kohtuutonta 42
Hallinnolliset seuraamukset kansallisessa lainsäädännössä Uuteen luottolaitosten toiminnasta annettuun lakiin (LLL) luku hallinnollisista seuraamuksista, Sijoituspalvelulain 15 luvun täydentäminen, Finanssivalvonnasta annetun lain 4 luvun muuttaminen Nykyisen LLL:n kriminalisoinnit (mm. luottolaitosrikos) säilyvät lisäksi seuraamusmaksu oikeushenkilölle mahdollinen Nykyiset rikkomus-säännökset dekriminalisoidaan niiden sijaan seuraamusmaksu Seuraamusmaksu määrätään ensisijaisesti oikeushenkilölle, mutta johtoon kuuluvien henkilökohtainen vastuukin mahdollinen 43
Kiitos! taina.erovaara-williams(at)finanssivalvonta.fi Puh. 010 8315422