Opetus- ja kulttuuriministeriölle OKM/16/040/2016 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän raportista: Valmiina valintoihin ylioppilastutkinnon parempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. kiittää mahdollisuudesta lausua ja esittää kunnioittavimmin lausuntonaan seuraavaa. Tiivistelmä SYL jakaa raportin valmistelijoiden kanssa huolensa siitä, että korkeakoulupaikkojen ja toisen asteen opinnot päättävien, korkeakoulutukseen haluavien nuorten välillä on selkeä kohtaanto-ongelma. SYL pitää ongelmallisena myös niin sanottua hakijasumaa varsinkin suosituimmissa hakukohteissa, erityisesti oikeus- ja lääketieteellisillä aloilla sekä kauppatieteissä. Pidämme myös ulkoaopettelua, pitkää valmistautumista tai valmennuskursseja edellyttäviä pääsykokeita osin tarpeettomina. SYL ei kuitenkaan jaa näkemystään raportin valmistelijoiden kanssa siitä, että esitetyt keinot toisivat ratkaisun kuvattuihin ongelmiin. Vaikuttaa siltä, että raportin valmistelun lähtökohtana on ollut muutaman vetovoimaisimman alan ongelmat ja nyt nämä ongelmat yritetään ratkaista muuttamalla koko järjestelmää radikaalisti. Pelkäämme, että hakupainealojen koulutuspaikat tulevat kohdentumaan vain ylioppilaskirjoituksissa täydellisesti menestyneille hakijoille, joiden motivaatiota kyseiselle alalle ei kuitenkaan pystytä varmistamaan pelkkien ylioppilaskirjoitusten tuloksilla. Työryhmän esitys johtaa todennäköisesti ylioppilaskirjoitusten uusimiseen ja valmennuskurssitoiminnan siirtymiseen lukioaikaisiin opintoihin. SYL katsoo, että esitys epäonnistuu näin tavoitteessaan nopeuttaa korkeakouluihin siirtymistä. Samojen (hakupaine)alojen valtakunnalliset yhteisvalinnat ratkaisisivat ongelmia pääsykokeiden poistamista paremmin. SYL:n liittokokouksen hyväksymän poliittisen linjapaperin mukaan Yliopistoihin tulee päästä ensisijaisesti valintakokeiden, -kurssien tai muiden toisen asteen opintomenestyksestä riippumattomien väylien kautta. Toisen asteen opintomenestystä voidaan kuitenkin käyttää valintatekijänä sellaisilla aloilla, joille se erityisesti sopii. Tällöinkin yliopistojen on varattava merkittävä osa sisäänottokiintiöstään opintomenestyksestä riippumattomien väylien kautta tuleville opiskelijoille sekä painotettava opiskelijavalinnassaan soveltuvuutta ja motivaatiota. Arviointi tulee toteuttaa ammattimaisesti, lä- syl.fi 1
pinäkyvästi ja tasapuolisesti koulutusalan erityispiirteet huomioiden. Samojen alojen pääsykokeet tulee toteuttaa valtakunnallisina yhteishakuina mahdollisuuksien mukaan. Järjestelmän on oltava sellainen, ettei valmennuskursseille ole tarvetta. Avoin yliopisto tunnistetaan väylänä niille hakijoille, joilla ei ole yleistä korkeakoulukelpoisuutta. Avoimen yliopiston tarkoitus ei ole toimia maksullisena väylänä valintajärjestelmän kiertämiseen. Ensikertalaiskiintiöt eivät ole hyvä keino jouduttaa korkeakoulutukseen pääsyä. Ministeriön työryhmäraportti on siis monelta osin ristiriidassa liittomme linjojen kanssa ja näin ollen emme voi kannattaa pääosaa esitetyistä toimenpiteistä. SYL:n arvojen mukaan koulutuspolitiikan keskiössä tulisi olla sosiaalisen liikkuvuuden lisääminen koulutuksen avulla. Erityisesti alemmista sosioekonomisista taustoista tulevien lasten ja nuorten koulutuspolulla tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota yksilön mahdollisuuksiin hyödyntää täysi osaamispotentiaalinsa. Elinikäisen oppimisen hengessä osaamisen täydentämisen täytyy olla mahdollista jokaiselle, jotta voidaan turvata aito yhteiskunnallisen osallistumisen mahdollisuus. Koulumenestys korreloi vahvasti sosioekonomisen statuksen kanssa, jolloin työryhmän esitykset itse asiassa voimistavat jo nyt paremmassa asemassa olevien nuorten pääsyä erityisesti yliopistojen eliittialoille, eli niille aloille, joissa periytyvyys on jo nyt suurta. SYL näkee, että työryhmän ja ministeriön valinta toisen asteen ammatillisen koulutuksen jättämisestä selvityksen ulkopuolelle on kestämätön. Ministeriö on lupaillut vastaavaa ryhmää ammatillisen toisen asteen tutkintojen hyödyntämisestä, mutta sitä ei ole vieläkään (27.1.2017) nimetty. Näin suuren reformin läpivieminen ilman toisen asteen kokonaistarkastelua on huolestuttava, varsinkin ammatillisen koulutuksen suuret uudistukset huomioiden. Pelkäämme, että esitetyt toimenpiteet jättävät monet ammatillisen toisen asteen suorittaneet ilman todellista mahdollisuutta hakeutua korkeakoulutukseen, kun tätä mahdollisuutta pitäisi todellisuudessa entisestään lisätä. Esitys ylioppilastutkinnon osien suorittamisen vaatimisesta ammatillisen taustan hakijoilta asettaa toisen asteen sektorit hyvin epätasa-arvoiseen asemaan keskenään sekä antaa signaalivaikutuksen siitä, että ammatillisen toisen asteen yleissivistävien opintojen osuus ei ole riittävä korkeakouluopintoihin, mikä on hyvin huolestuttavaa. Esitys on myös ristiriidassa sen kanssa, mitä korkea-asteella tapahtuu ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyön puitteissa. Voisiko tällaisia yksilöllisiä, sektorit ylittäviä koulutuspolkuja miettiä myös toiselle asteelle? Vähintäänkin pitäisi vakavasti pohtia sitä, miten ammatillisen puolen perustaitojen opintoja ja yleissivistävyyttä voitaisiin kehittää. Suomen osaamis- ja koulutustaso laskee ja nuorten miesten syrjäytyminen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle alkaa olla hälyttävällä tasolla. SYL näkee, että koulutus on osa ratkaisua myös osattomuuden ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Tarvitsemme maksuttomia osaamisen päivittämisen keinoja sekä täydennys- ja uudelleenkoulutuksen väyliä, jotta päällekkäisen koulutuksen määrää saadaan karsittua. Olemme mielellämme mukana tällaisten mahdollisuuksien kehittämisessä. syl.fi 2
Yksityiskohtaiset kysymykset ja vastaukset ministeriön lomakepohjan mukaan Raportin luvut ja työryhmän johtopäätökset 3. Vastaako raportin luvussa 2 Korkeakoulujen valintamenettelyjen nykytila esitetty ja erityisesti työryhmän johtopäätökset (s.32-33) lausunnonantajan näkemystä? * pääosin 4. Tarkempia näkemyksiä raportin luvusta 2 Raportti epäonnistuu antamaan kokonaiskuvaa valintajärjestelmän kustannustehokkuudesta: pääsykokeiden kuluista annetaan todella karkea arvio eikä ylioppilaskirjoitusten kustannuksia huomioida. Valintaperusteet koulutusohjelmiin perustuvat korkeakoulujen autonomiaan, mikä on johtanut nykyisen laajuiseen kirjoon erilaisia valintamenetelmiä. Käytäntöjen yhtenäistämistä voidaan keskustella alakohtaisesti ja aineistoperusteisten pääsykokeiden määrä toivottavasti lisääntyy. SYL ei pidä ongelmana valintaperusteiden päivittymistä vuosittain: muutokset ovat pieniä ja hyvin ennakoitavissa. Raportin esittämä väite, ettei lukiolaisilla olisi tiedossa minkälaisia kurssivalintoja kannattaa sisäänpääsyn optimoimiseksi tehdä, ei SYL:n näkemyksen mukaan pidä paikkaansa. Käsitteenä pitkää valmistautumista vaativa koe on epäselvä, kun voidaan olettaa ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisen kestävän jopa 2-3 vuotta. 5. Vastaako raportin luvussa 3 Ylioppilastutkinto ja lukioaikaiset muut suoritukset esitetty ja erityisesti työryhmän johtopäätökset (s.40-41) lausunnonantajan näkemystä? * pääosin 6. Tarkempia näkemyksiä raportin luvusta 3 SYL pitää kummallisena raportin laatijoiden käsitystä aikaisemman koulumenestyksen tarkoittavan suoraan soveltuvuutta tietylle akateemiselle alalle. Muistutamme lukiolla olevan itsenäinen rooli yleissivistävän koulutuksen antajana ja ylioppilaskirjoitusten mittaavan lukiossa opittua; ei akateemisia valmiuksia. Niillä aloilla, joilla akateemisten valmiuksien mittaamiseen ei koeta tarvetta, ovat ylioppilaskirjoitukset jo laajasti käytössä. Olemme huolissamme siitä, että yliopistoon pääseminen muilla kuin erinomaisilla kirjoitustuloksilla vaikeutuu, vaikka opiskelijalla olisikin kykyä, intoa ja motivaatiota opiskella alaa. Tällöin suosituille aloille päästäkseen opiskelijan tulisi pyrkiä useisiin L-arvosanoihin, mikä ei edesauta tavoitteita välivuosien ja valmistautumisen määrän vähentämisestä. 7. Vastaako raportin luvussa 4 Akateemiset taidot, motivaatio, kiinnostus ja soveltuvuus esitetty ja erityisesti työryhmän johtopäätökset (s.49-50) lausunnonantajan näkemystä? * syl.fi 3
pääosin 8. Tarkempia näkemyksiä raportin luvusta 4 SYL:n mielestä soveltuvuuden käsite on valinnoissa keskeinen ja sille tulisi määritellä selkeät ja avoimet kriteerit, joihin sisältyy soveltuvuus sekä alalle että opintoihin yhtäaikaa. Mielestämme pääsykoe mittaa alakohtaista ja ajankohtaista osaamista toisin kuin ylioppilaskirjoitusten arvosanat; aikapanostusta ylioppilaskirjoituksiin ei voi ekstrapoloida motivaatioksi tiettyyn korkeakoulun koulutusohjelmaan. Raportti pohjaa ehdotuksensa vahvasti ajatukseen aikaisemman opintomenestyksen automaattiselle korrelaatiolle tulevaisuuden opintomenestykseen. SYL pelkää tällaisella mallilla matalampien sosioekonomisen taustan hakijoiden karsiutuvan korkeakoulutuksen ulkopuolelle sillä sosiaalisilla ja kulttuurisilla tekijöillä on vaikutusta oppimistuloksiin. SYL ei kannata uuden mittarin, joka palkitsisi yliopistoja kitkattomasta siirtymästä toiselta asteelta korkeakouluun, lisäämistä rahoitusmalliin. 9. Vastaako raportin luvussa 5 Valintojen dynamiikka, kustannukset ja koulutuksellinen tasa-arvo esitetty ja erityisesti työryhmän johtopäätökset (s.55-56) lausunnonantajan näkemystä? * pääosin 10. Tarkempia näkemyksiä raportin luvusta 5 SYL:n mielestä raportin koulutuksellista tasa-arvoa käsittelevä osuus on pintapuolinen, mikä vähentää toimenpide-ehdotusten uskottavuutta. Raportti keskittyy pohtimaan omia ehdotuksiaan tukevia, todistusvalinnan kannalta positiivisia seikkoja ja jättää SYL:n mielestä keskeiset ongelmakohdat (sukupuolten välinen tasa-arvo, lukioiden väliset suuret alueelliset erot ja ammattikoulutuksen suhteen valintoihin) käsittelemättä. Poikien koulumenestys on viimeisimpien PISA-tulosten valossa paljon tyttöjä huonompaa, ja olisikin syytä pohtia, mikä merkitys pääsykokeilla tai suoralla todistusvalinnalla on eri sukupuolten näkökulmasta. Sosioekonomisen taustan vaikutusta koulumenestykseen olisi myös syytä pohtia paljon esitettyä tarkemmin. Myös muiden aliedustettujen ryhmien pääsyä korkeakoulutukseen pitäisi edistää. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisista nuorista suurin osa päätyy ammatilliseen koulutukseen, mikä ei johdu pelkästään nuorten omista pyrkimyksistä vaan koulujen asenneilmapiirillä on tähän iso vaikutus. Mielestämme tarvitaan myös enemmän tietoa siitä, mitä mahdolliset joustavammat lukion kirjoitusten uusimiset tarkoittaisivat ja miten mittavia muutoksia ne vaatisivat esimerkiksi kokeiden teko- ja tarkastusrytmiin. 11. Vastaako raportin luvussa 6 Ylioppilastutkinnon aiempaa parempi hyödyntäminen ehdotukset esitetty ja erityisesti työryhmän johtopäätökset (s.69-70) lausunnonantajan näkemystä? * syl.fi 4
12. Tarkempia näkemyksiä raportin luvusta 6 SYL mielestä työryhmän ehdotus edellyttää toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneilta ylioppilaskokeisiin osallistumista on järjetön. Ylioppilaskokeet ovat pitkää valmistautumista vaativa prosessi ja käytännössä työryhmän ehdotus tarkoittaisi vähintäänkin iltalukio-opintoja tai kaksoistutkintoa ammatillista väylää tulevilta. Niin sanotun toisen mahdollisuuden tarjoaminen ei voi tarkoittaa kirjoitusten uusimista. Kirjoitusten arviointi perustuu Gaussin käyrään, mikä tarkoittaa vuosittaista vaihtelua. Jos toinen mahdollisuus toteutettaisiin entistä laajemmin yo-kokeiden uusimisen kautta, ei voida ennakoida, miten uusijoiden määrä ja taso vaikuttavat kokonaiskuvaan, kokeiden pisteytyksiin ja sitä kautta myös korkeakoulujen opiskelijavalintoihin. Pidämme MOOC-tyylisten sisäänpääsykurssien hyödyntämistä opiskelijavalinnoissa kokeilemisen arvoisena. Toimenpideohjelma Alla kysytään lausunnonantajan kantaa kunkin sivuilla 11-12 esitetyn toimenpideohjelman kohdan toimeenpanoon. 13. Kannattaako lausunnonantaja toimenpideohjelman kohdan 1 toteuttamista: Korkeakoulut ottavat vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Asiasta on sovittu opetus- ja kulttuuriministeriön ja kunkin korkeakoulun välillä tulossopimuksissa vuosille 2017 2020.? * 14. Tarkempia näkemyksiä toimenpideohjelman kohdasta 1 SYL:n mielestä aikataulu on tiukka eikä vuoteen 2018 mennessä tule tehdä suuria muutoksia, erityisesti kun selvitystyötä ammatillisen toisen asteen tutkinnon hyödyntämisestä opiskelijavalinnoista ei ole vielä edes aloitettu. Tällöin mahdolliset uudistukset eivät voi tarkoittaa pääsykokeista kokonaan luopumista, koska uudistukselle reunaehdoksi annettu reiluus ei toteudu. Lisäksi ihmettelemme, miksi valinnoista on sovittu tulossopimusneuvotteluiden yhteydessä. Valinnat kuuluvat korkeakoulujen autonomiaan, jonne ministeriön ohjausvastuun ei pitäisi ulottua. 15. Kannattaako lausunnonantaja toimenpideohjelman kohdan 2 toteuttamista: Korkeakoulujen opiskelijavalintojen tulee perustua pääsääntöisesti toisen asteen koulutuksen aikana hankittuun osaamiseen eikä esimerkiksi pääsykoekirjoista opiskeltaviin korkeakouluopintojen sisältöihin. Korkeakoulut syl.fi 5
kehittävät valintojen kokonaisuutta siten, että hakukäyttäytyminen itsessään heijastaa hakijoiden motivaatiota eikä sitä tarvitse erikseen mitata yksittäisillä kokeilla. Todistusvalintojen lisääminen on kustannustennäkökulmasta erityisen tärkeää vetovoimaisilla koulutusaloilla.? * 16. Tarkempia näkemyksiä toimenpideohjelman kohdasta 2 Kuten raportti itsekin toteaa, valintajärjestelmällä ei voida oleellisesti vaikuttaa hakupainealojen hakumääriin. Tällöin erityisesti vetovoimaisten alojen opiskelijavalintojen uudistamiselle ei ole perusteita. Kustannusnäkökulmaa ei ole mahdollista arvioida, koska raportti ei anna vertailukelpoista tietoa kuluista. Emme ihan ymmärrä, mitä työryhmä on tarkoittanut seuraavalla lauseella: Korkeakoulut kehittävät valintojen kokonaisuutta siten, että hakukäyttäytyminen itsessään heijastaa hakijoiden motivaatiota eikä sitä tarvitse erikseen mitata yksittäisillä kokeilla 17. Kannattaako lausunnonantaja toimenpideohjelman kohdan 3 toteuttamista: Toisen asteen tutkintojen todistuksia ja opintomenestystä voidaan hyödyntää korkeakoulujen valinnoissa aiempaa enemmän. Nykyinen ylioppilastutkinto tarjoaa korkeakouluille luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa tutkinnon suorittaneiden osaamisesta. Korkeakoulut lisäävät todistusvalintoja siten, että vuoteen 2020 mennessä pääosa opiskelijoista valitaan toisen asteen koulutuksen todistusten perusteella ja valtaosin ylioppilastutkinnon koetuloksien perusteella.? * 18. Tarkempia näkemyksiä toimenpideohjelman kohdasta 3 SYL vastustaa toimenpidettä. SYL:n poliittisen linjapaperin mukaan yliopistoihin tulee päästä ensisijaisesti valintakokeiden, -kurssien tai muiden toisen asteen opintomenestyksestä riippumattomien väylien kautta. Toisen asteen opintomenestystä voidaan kuitenkin käyttää valintatekijänä sellaisilla aloilla, joille se erityisesti sopii. Tällöinkin yliopistojen on varattava merkittävä osa sisäänottokiintiöstään opintomenestyksestä riippumattomien väylien kautta tuleville opiskelijoille sekä painotettava opiskelijavalinnassaan soveltuvuutta ja motivaatiota. Raportin mukaan toisen asteen tutkintoja painotetaan yliopistoissa noin 40 % verran. Tämän lisäksi ylioppilaskirjoituksia hyödynnetään jo laajasti siihen sopivilla aloilla. Tällöin ylioppilaskirjoitusten merkityksen kasvattaminen ei vaadi raportissa ehdotettujen toimien kokoluokkaa. 19. Kannattaako lausunnonantaja toimenpideohjelman kohdan 4 toteuttamista: Korkeakoulut muuttavat valintaperusteiden päivitysrytmiä siten, että erityisesti todistusten hyödyntämisen osalta valin- syl.fi 6
taperusteet ovat nykyistä pysyvämpiä. Lukiolaisten tulee voida tietää opintojensa alkuvaiheessa, ennen kriittisiä ainevalintoja ja ylioppilastutkinnon kirjoittamisaikataulun suunnittelua, millaisilla perusteilla korkeakouluihin valitaan opiskelijoita lukio-opintojen päättyessä.? * Kyllä pääosin 20. Tarkempia näkemyksiä toimenpideohjelman kohdasta 4 Valintaperusteet voisivat olla nykyistä pysyvämpiä, vaikka SYL pitää valtaosaa vuosittaisista muutoksista pieninä. Mielestämme ei ole kannatettavaa, että lukio-opiskelijan ensimmäisen vuoden kurssien valinnat rajaavat hakumahdollisuuksia. Oppilaitosten opinto-ohjauksen tasossa on paljon eroja ja tulevan uran sitominen 16-vuotiaana tehtyihin valintoihin ei ole yhteiskunnan kannalta järkevää. Lukion tehtävä on antaa yleissivistää opetusta, jolloin myös opiskelun tulee olla laaja-alaista. Kannustamme lukioita ja peruskoulua kehittämään opinto- ja oppilaanohjaustaan. 21. Kannattaako lausunnonantaja toimenpideohjelman kohdan 5 toteuttamista: Lisättäessä ylioppilastutkintoon perustuvia todistusvalintoja korkeakoulut uudistavat toissijaisia valintamenettelyjä hakeutumismahdollisuuksien varmistamiseksi erilaisissa elämäntilanteissa oleville. Korkeakoulut ottavat käyttöön erityisesti verkossa järjestettyä avointa korkeakouluopetusta ja digitaalisia suoritustapoja hyödyntäviä valintoja. Nämäkin haut voidaan järjestää osana yhteishakua.? * Kyllä 22. Tarkempia näkemyksiä toimenpideohjelman kohdasta 5 Kannatamme valintamenettelyiden monipuolistamista. Toissijaista valintamenettelyä tulee kehittää sitä enemmän, mitä merkityksellisemmäksi todistusvalinta kehittyy. 23. Kannattaako lausunnonantaja toimenpideohjelman kohdan 6 toteuttamista: Yliopistot ja ammattikorkeakoulut valmistelevat vuoden 2017 aikana suositukset ylioppilastutkinnon yhteisiksi pisteytysmalleiksi yhdessä Ylioppilastutkintolautakunnan kanssa. Pisteytysmallien tulee olla käytettävissä sekä todistusvalinnoissa että mahdollisissa yhteispistevalinnoissa. Malleissa tulee huomioida IB-, EBja Reifeprüfung-tutkintojen arvosanojen pisteytys. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee kehitystyötä taloudellisesti. Erottelukyvyn lisäämiseksi pisteytysmalleissa hyödynnetään ylioppilastutkinnon arvosanoja.? * Kyllä pääosin 24. Tarkempia näkemyksiä toimenpideohjelman kohdasta 6 syl.fi 7
SYL kannattaa pisteytysmallien yhdistämistä, mikäli todistusvalintaa ollaan lisäämässä. Ammattikouluopiskelijoiden hakeutumiselle korkeakouluun ei saa muodostua estettä. Mahdollinen pisteytysmallien yhtenäistämisen tulee tapahtua vaarantamatta korkeakoulujen autonomiaa. Mielestämme valtakunnallisten kurssien määrän hyödyntäminen arvosanoissa ei luo hyödyllistä ohjausvaikutusta. 25. Kannattaako lausunnonantaja toimenpideohjelman kohdan 7 toteuttamista: Korkeakoulut huomioivat valintaperusteiden signaalivaikutukset lukioaikaisiin ainevalintoihin. Valintaperusteiden kautta korkeakoulut voivat vaikuttaa osaamiseen, joka korkeakoulutukseen hakeutuvilla on lukion päättyessä. Jos korkeakoulut kokevat esimerkiksi matematiikan, ruotsin tai muun kielitaidon nykytason ongelmalliseksi, voivat ne vaikuttaa lukiolaisten motivaatioon opiskella näitä aineita korostamalla niiden merkitystä valintaperusteissa laajasti ja viestimällä tästä selkeästi.? * 26. Tarkempia näkemyksiä toimenpideohjelman kohdasta Korkeakoulujen tehtävä on laatia avoimet valintaperusteet, mutta ei ohjata lukiolaisten kurssivalintoja. Näin myöskään osaamisen tarpeen signaalivaikutusten arviointi ei voi olla vain korkeakoulujen tehtävä. Lukion sisällön ensimmäinen lähtökohta tulee olla yleissivistävä eikä korkeakoulujen pääsykokeina toimiminen. 27. Kannattaako lausunnonantaja toimenpideohjelman kohdan 8 toteuttamista: Ammatillisten tutkintojen hyödyntämisestä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen valinnoissa käynnistetään jatkotyö, johon osallistuvat korkeakoulujen ja koulutuksen järjestäjien edustajien lisäksi Opetushallitus ja opetusja kulttuuriministeriö. Hakijat voidaan lain mukaan jakaa valinnoissa ryhmiin koulutustaustan mukaan. Kaikissa tapauksissa ei ole tarkoituksenmukaista soveltaa samoja perusteita eri ryhmiin, esim. ylioppilastutkinnon ja ammatillisen tutkinnon suorittaneisiin. Ammatillisen koulutuksen suorittaneita tulisi tulevaisuudessa valita mahdollisimman moniin koulutuksiin ammatillisen koulutuksen todistusten perusteella.? * Kyllä pääosin 28. Tarkempia näkemyksiä toimenpideohjelman kohdasta 8 Selvitys ammatillisten tutkintojen hyödyntämisestä korkeakoulujen valinnoissa olisi ollut syytä jo sisällyttää tähän raporttiin. Koulutuksen kokonaisuutta palvelee huonosti, että ammattikoulutuksesta saatava tutkinto on jätetty lähes täysin huomiotta. Ihmettelemme, miksi luvattua työryhmää ei ole jo nimetty? Nykyisessä tilanteessa pääsykoe on tasavertainen tapa mitata osaamista erilaisilla pohjatiedoilla varustettujen hakijoiden keskuudessa. syl.fi 8
29. Kannattaako lausunnonantaja toimenpideohjelman kohdan 9 toteuttamista: Niissä tapauksissa, joissa korkeakoulu haluaa edellyttää kaikilta hakijoilta vertailukelpoista näyttöä akateemisesta osaamisesta, voisi se oman pääsykokeen sijasta käyttää valintaperusteena yhtä, kahta tai kolmea ylioppilastutkinnon koetta myös ammatillisen tutkinnon suorittaneilta. Useilla aloilla yksi tutkinnon koe riittänee. Lukiolaki (L 629/1998 18a) mahdollistaa joustavan osallistumisen ylioppilastutkintoon ja sen kokeisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön ylioppilastutkinnon kehittämistarpeita kartoittava työryhmä voi ottaa kantaa 2017 alussa onko ylioppilastutkinnon osien suoritusmahdollisuuksia tarpeen tarkastella.? * 30. Tarkempia näkemyksiä toimenpideohjelman kohdasta 9 Vastustamme ehdotusta. Ammatillinen toisen asteen koulutus ei sisällä samoja yleissivistäviä sisältöjä kuin lukio, jolloin SYL:n mielestä on väärin vaatia ammatillisen puolen opiskelijoita suorittamaan ylioppilaskokeita. Käsittääksemme ammatillisella puolella on jo olemassa hyviä käytäntöjä toisen ja korkea-asteen yhteistyöstä sekä sujuvista opintopoluista, joita voitaisiin entisestään kehittää. Useilla korkeakoulualoilla ylioppilastodistus ei kerro alalle soveltuvuudesta eikä se mittaa alan akateemista osaamista. On myös kohtuutonta edellyttää kaikilta mahdollisesti korkeakouluun jossain vaiheessa hakevia suorittamaan kaksoistutkinto tai vähintäänkin iltalukion käymistä, mitä ylioppilaskokeisiin osallistuminen tai niissä menestyminen edellyttäisi. Pelkäämme, että esitys tulee johtamaan myös välivuosiin toisen asteen ja korkeakoulun välissä, mikä ei liene myöskään tavoiteltava asia. 31. Kannattaako lausunnonantaja toimenpideohjelman kohdan 10 toteuttamista: Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee lainsäädäntöön edellisen kohdan edellyttävät muutokset joko niin, että korkeakoulu voi edellyttää maksullisen ylioppilastutkinnon kokeen suorittamista ei-ylioppilaalta (YoL 8, AMKL 12 ) tai tekemällä tarvittavat muutokset ylioppilastutkinnon maksuihin.? * 32. Tarkempia näkemyksiä toimenpideohjelman kohdasta 10 SYL ehdottomasti vastustaa toimenpidettä. Pääsykokeiden tulee jatkossakin olla maksuttomia ja ylioppilaskirjoitusten maksullisuudesta tulisi lähtökohtaisesti luopua eikä laajentaa sitä uusiin ryhmiin. Ehdotus on mielestämme todella ongelmallinen koulutuksen tasa-arvon kannalta, koska se nostaa sellaisen ryhmän kynnystä hakeutua korkeakoulutukseen, jonka tiedetään jo entuudestaan hakeutuvan sinne heikosti. syl.fi 9
33. Kannattaako lausunnonantaja toimenpideohjelman kohdan 11 toteuttamista: Soveltuvuuden mittaamisen kehittämisessä korkeakouluissa tulee lähtökohtana olla nykyistä tarkempi, mahdollisuuksien mukaan tutkimusnäyttöön perustuva, määrittely siitä, mitä soveltuvuudella tarkoitetaan ja miten sitä on syytä arvioida.? * Kyllä 34. Tarkempia näkemyksiä toimenpideohjelman kohdasta 11 Soveltuvuuden entistä tarkempi määrittely ja mittaus tutkimusnäyttöön perustuen on kannatettavaa. 35. Kannattaako lausunnonantaja toimenpideohjelman kohdan 12 toteuttamista: Ammattikorkeakoulut selvittävät vuonna 2017 kansainvälisten testien hyödyntämistä laajasti I syklin vieraskielisen korkeakoulutuksen opiskelijavalinnoissa ulkomaisten tutkinnon suorittaneiden osalta.? * kantaa 36. Tarkempia näkemyksiä toimenpideohjelman kohdasta 12 SYL:lla ei ole tarpeeksi tietoa näiden testien toimivuudesta, jotta voisimme ottaa kantaa asiaan. Maksullisia pääsykokeita (tai ne korvaavia testejä) emme kannata 37. Kannattaako lausunnonantaja toimenpideohjelman kohdan 13 toteuttamista: Opetus- ja kulttuuriministeriö laatii jatkotyönä suunnitelman yhdessä korkeakoulujen kanssa opiskelijavalintojen kehittämistä tukevan tutkimuksen tarpeesta. Opiskelijavalintojen tutkimuksessa on seurattava valintojen onnistumista, kansainvälisiä hyviä käytänteitä sekä muun muassa arvioitava soveltuvuuskokeiden merkitystä valinnoissa.? * Kyllä 38. Tarkempia näkemyksiä toimenpideohjelman kohdasta 13 SYL kannattaa tutkimustietoon pohjautuvia politiikkatoimia. 39. Muita huomioita ja näkemyksiä raportista Tiedoksi Opetus ja kulttuuriministeriölle: Ylioppilaskoejärjestelmän vuosittainen kustannus on noin 10 miljoonaa euroa, josta 3 miljoonaa euroa tulee valtiolta ja 6-7 miljoonaa euroa osallistujilta. Osallistuja maksaa keskimäärin noin 160 euroa kirjoituksista. Summa muodostuu yleismaksusta 14 euroa ja 28 euron ainereaalin maksusta, joita suoritetaan keskimäärin 5,2. (Lähde: Lukiolaisten liitto) syl.fi 10
. Riina Lumme puheenjohtaja Eero Manninen pääsihteeri Lisätietoa: Niina Jurva, 0415152230 syl.fi 11