2/2008 46.. VUOSIKERTA HELSINGIN YLIOPISTON SATAKUNTALAINEN OSAKUNTA

2/2008 46.. VUOSIKERTA HELSINGIN YLIOPISTON SATAKUNTALAINEN OSAKUNTA

pääkirjoitus tässä numerossa Valmiin elämän harha Postiluukusta kolahtaa taas hääkutsu. Monivuotinen seurustelu on siirtymässä vähintään institutionaalisesti uudelle tasolle - syntyy perhe. Tuntuu, että joku on saanut jotain valmiiksi. Harha valmiista elämästä kummittelee tulevaisuuttaan rakentavien nuorten mielessä. Avioliitto saatetaan nähdä valheellisesti staattisena tilana; joko idyllinä, parisuhteen turvallisesti säilövänä tallelokerona - tai nuoruuden, vapauden ja monipuolisen elämän loppuna. Ennen hautaa ihmissuhteesta tai elämästä yleensä ei kuitenkaan voi tulla valmista. Maisterit ja tohtorit jatkavat oppimista, vaikka opiskelu päättyisi. Työelämä muuttuu. Parisuhde kehittyy. Lapsetkin kasvavat kaiken aikaa ja perheen olemus muuttaa muotoaan kehityksen mukana. Kaikilla vainajilla, hyvinkin vanhoina kuolleilla, on jäänyt jotain kesken. Jos siis oman elämän keskeneräisyys ajoittain hämmentää, voi lohduttautua sillä, että valmista ei tarvitse olla eikä tulla. Vaikka olisi kuinka iällä, urautunut tai näennäisen vakiintunut, mitään staattista tilannetta ei ole mahdollista saavuttaa. Korkeintaan muutokset hidastuvat, Kilpajuoksu ajan kanssa ei myöskään tee mistään sen valmiimpaa. Jatkuvuudessaan muutos on ainoa pysyvä asia. Salla Seppälä päätoimittaja@satakuntatalo.fi KARHUNKIERROS. Helsingin yliopiston Satakuntalaisen Osakunnan tiedotuslehti. Perustettu vuonna 1963. ISSN 1239 1913. Julkaisija: Satakuntalainen Osakunta, Lapinrinne 1 A5, 00180 Helsinki, (09) 6958 5256, www.satakuntalainenosakunta.fi. Päätoimittaja: Salla Seppälä puh.040 8668217, paatoimittaja@satakuntalainenosakunta.fi. Toimittajat: Tuomas Aivelo, Timo Dönsberg, Hanna Hannus, Karoliina Hirvola (tiedotussihteeri), Elina Häivälä, Elina Lähdeniemi, Mikko Mäkipää, Suvi Peltoniemi, Anna Rintala, Hanne Ristevirta, Martti Salo, Antti Salonen, Anu Välimäki Kannen nimiö: Kalle Järvenpää. Kannen kuva: Helmi Tervon perhealbumi. Taitto: Salla Seppälä. Painos: 310 kappaletta. Paino: Tikkurilan paino, Vantaa. 4 HYY-kuulumisia. Hanne Ristevirta edustaa ja informoi osakuntalaisia. 5 Osakuntauutisia ja erikoisia eläinperheitä 6 Kallisarvoinen perhe-elämä. Mitä maksaa olla muuta kuin sinkku? 8 Elämän merkityksellisimmät sanat. Suvi Peltoniemi otti selvää osakunnan miesten perhearvoista. 9 Vanha parta turisee. Ennen oli aikaa, vai oliko joskus toiste? 10 Uinuos lapsosein. Oi aikoja, oi henkirikoksia. Anu Välimäki perehtyi lapsensurman käsitteeseen. 12 Nykytaidetta kulttuurihaarukalla. Hanna Hannus pakotti Juhani Halmisen Kiasmaan. 14 Tarina muutamasta lapsesta. Lajin jatkumisen turvaamiseksi on täytynyt kehittyä tällainen järjenvastainen halu sitoutua vastakkaiseen sukupuoleen ja tuottaa jälkeläisiä. >> sivut 8-9 16 Yksilöllinen, ainutkertainen hääjuhla? Esittelyssä kesähäiden arkkityyppi. 17 Tahdon - toistaiseksi. Antti Salonen pohtii, pitäisikö avioliiton olla määräaikainen sopimus. 18 Kohtuus on hyveiden kruunu. Osakunnan Imelda Marcos. 19 Tuomarin perintö. Osakunnan mökki Kauvatsalla esittäytyy, matkaoppaina nykyinen ja entinen Haronmäen isäntä. 19 >> Sipin mökki odottaa malttamattomana kesää ja osakuntalaisia, sivut 19-21 Nykyinen laki pitää lapsensurmaa huomattavasti lievempänä tekona kuin murhaa tai tappoa. >> sivut 10-11 22 Kaikki irti valkolakista. Vappu tulee. Mihin kaikkeen se samettinen kapine kykeneekään? 24 Käsigranaattiomenapiirakka. Jatkuvaa ja derivoituvaa nalkutusta. 26 Luurankokaappi. Novelli. 27 Kuolemattomat 28 Paperinukke 2 KARHUNKIERROS 2/2008 KARHUNKIERROS 2/2008 3

Hyy-kuulumisia Teksti ja valokuva; Hanne ristevirta Ympäristöasiat esillä HYYn kaupunkiohjelmassa HYYn edustajisto hyväksyi maaliskuussa HYYn kaupunkiohjelman vuosille 2008-2012. Ohjelma valmistui juuri sopivasti ennen ensi syksyn kunnallisvaalikampanjoinnin alkua. Ohjelma on kätevä tapa kertoa kunnallisvaaliehdokkaille, mikä opiskelijoille on tärkeää Helsingissä ja sen kehittämisessä, vaikka edustajistossa kuultiin luonnollisesti monia eriäviäkin mielipiteitä ohjelman sisällöstä ja sanavalinnoista. Johtoajatuksena kaupunkiohjelmassa on kaupungin viihtyisyys, turvallisuus ja ympäristöystävällisyys. Joitain osia keskustakampuksen rajaavista kaduista toivotaan autottomiksi ja kevyen liikenteen väyliä halutaan lisätä. Tällä hetkellä ydinkeskustassa pyöräilevä joutuu monin paikoin sukkuloimaan autojen seassa, mikä asettaa kohtalaisen suuria haasteita autoilijoiden hermoille ja pyöräilijöiden terveydelle. HYYläiset eivät ole vain omiin opiskelijanapoihinsa tuijottelijoita, vaan kaupunkiohjelmassa vaaditaan suurempaa panostusta myös muun muassa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Lisäksi lasten kasvatukseen toivotaan sukupuolisensitiivistä otetta heti varhaiskasvatuksesta lähtien, jotta meillä olisi tulevaisuudessa enemmän naisia automekaanikkoina ja miehiä sairaanhoitajina. Ohjelmaan ehdotettiin myös lisättäväksi, että lapsille opetettaisiin jo aikaisemmin ja entistä enemmän business-ajattelua ja tietotekniikkaa, mutta me humanistit, valtiotieteilijät ja muut haihattelijat tyrmäsimme moisen ajatuksen alkuunsa, koska me emme ole huolissamme Suomen kilpailukykyisyydestä tulevaisuudessa. Emme niin. >> Kaupunkiohjelma on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.hyy.helsinki.fi osakuntauutisia SatOn vappu Osakunnalla on luvassa vappuhulinaa 30.4. 1.5. Grilli lämpenee C6:n terassilla vappuaattona klo 12 alkaen. Sieltä siirrytään Lastenlehtoon seuraamaan, kun Vuoden fuksi lakittaa Apollo-patsaan tämänvuotisen korvikkeen noin klo 15. Puistossa esiintyvät myös osakunnan kuoro sekä seniorien vappukuoro. Lastenlehdosta osakuntalaiset suuntaavat Kauppatorille seuraamaan Mantan lakitusta. Tänä vuonna lakitusvuorossa ovat taideylioppilaat. Lakituksen jälkeen vuorossa on epämääräistä hengailua Tuomiokirkon rappusilla ja osakunnalla. Seuraavana aamuna väsyneet osakuntalaiset suuntaavat Ullanlinnanmäen piknikille nauttimaan keväästä, raikkaasta meri-ilmasta ja (toivottavasti) aurinkoisesta säästä. Kuorolla kevätkonsertti Satakuntalaisen Osakunnan kuoro sekä ystävyysosakuntamme Gästrike-Hälsinge nationin kuoro järjestävät kevätkonsertin lauantaina 3.5. Konsertti alkaa Uuden ylioppilastalon Alina-salissa (Mannerheimintie 5 A, 3. krs) klo 17. Tervetuloa sankoin joukoin kuuntelemaan! SatO mukaan kansansoutuihin Satakuntalainen Osakunta osallistuu tänä kesänä jo yhdeksättä kertaa peräkkäin Satakunnan Kansansoutuihin, jotka järjestetään 18. 20.7. Kolmipäiväiselle soututapahtumalle Vammalasta Poriin kertyy mittaa yhteensä 109 km. Kansansoudut on yksi osakuntalaisten kesän kohokohdista ja samalla loistava tapa viettää aikaa osakuntatovereiden kanssa kesälläkin. Kesäretki Viime syksyn kuntavieras Nakkila kutsuu osakuntalaiset tutustumaan maisemiinsa ensi kesänä. Tarkempi ajankohta ja lisätiedot selviävät myöhemmin. Uusi juhlamestari on valittu Huhtikuun varsinaisessa kokouksessa valittiin osakunnalle uusi juhlamestari. Virkaan oli tällä kertaa peräti kaksi innokasta hakijaa, joista valituksi tuli Anu Välimäki. Uuden juhlamestarin ensimmäinen näytönpaikka on ensi syksyn Satakuntalainen Ehtoo, jolloin järjestetään myös inspehtorinvaihtokaronkka. karoliina hirvola erikoiset eläinperheet elina häivälä Moninaisten uusioperheiden kultaaikana tuntuu, että mitkään perherakenteet eivät enää hämmennä. Onko todella näin? Eläinmaailma pistää parastaan. No country for old men Rukoilijasirkkanaaraat ovat pitkän linjan yksinhuoltajaäitejä. Ne ovat tosin itse syypäitä tilanteeseensa. Naaras puraisee parittelun alussa koiraalta turhat osat pois. Käytännössä tämä tarkoittaa pään menettämistä. Kun parittelu on hoidettu loppuun, katoaa koiras kokonaan naaraan suihin. Koiraan elämä onkin lyhyt, mutta erittäin tarkoituksenmukainen. Daddy daycare Merihevosilla sukupuoliroolit ovat vaihtuneet totaalisesti. Naaras häipyy paikalta pian parittelun jälkeen ja jättää raskaana olevan koiraan huolehtimaan jälkikasvusta yksin. Koiras kantaa poikasia muutamien viikkojen ajan ja myös synnyttää ne. Parin tunnin kuluttua synnytyksestä se on jo valmis uuteen paritteluun. Nopea toipuminen. >> jatkuu sivulla 10 4 KARHUNKIERROS 2/2008 KARHUNKIERROS 2/2008 5

lapset ja raha lapset ja raha Opiskelijaelämä on tunnetusti rahatilanteen puolesta tiukkaa aikaa. Entä jos opiskeluaikana avioituu, muuttaa yhteen tai hankkii lapsen? On laskettu, että lapsen kasvattaminen vauvasta 18-vuotiaaksi maksaa vanhemmille keskimäärin kallisarvoinen perhe-elämä 200 000 euroa. teksti: Elina häivälä kuvitus: salla seppälä Yhteiselämä tarkoittaa yleensä kaksioon muuttamista. Sinkulle halvin vaihtoehto on solu, sillä yksiöt ovat hinnoissaan. Pienen vauvan kanssa elämä sujuu hyvin kaksiossa, mutta jossain vaiheessa on harkittava isompaa asuntoa, sillä lapsen kasvaessa myös oman tilan tarve kasvaa. Muutto samaan osoitteeseen seurustelukumppanin kanssa tuo muutoksia opiskeluajan tukiin. Kela laskee avopariksi samassa osoitteessa asuvat eri sukupuolta olevat henkilöt, ellei toisin osoiteta. Opintorahaan avo- tai aviopuolison tulot eivät vaikuta, mutta asumislisä lähtee pienenemään, kun puolison tulot ylittävät 15 200 euroa vuodessa. Tuloihin lasketaan myös opintoraha. Jos puolison tulot ylittävät 22 000 euroa, ei asumislisää makseta enää lainkaan. Kaksi ihmistä kuluttaa enemmän kuin yksi. Toisaalta menoja on jakamassa yksi ihminen enemmän. Esimerkiksi suurempien ruokaerien tekeminen tulee keskimäärin halvemmaksi kuin pienempien. Kaupan pakkaukset on suunniteltu lähinnä perheille, pienemmät pakkaukset ovat kilohinnaltaan naurettavan kalliita. Yhteiselämän tuottamat kulut riippuvat paljolti siitä, miten yhteiset menot jaetaan. Tunnetun keltahahmoisen piirrossarjan alussa perheen pienin liu utetaan vahingossa kaupan kassan hinnanlukijasta. Vauvan hinnaksi tulee 874,63 dollaria. Tämän on laskettu olevan vauvan tuottamat kustannukset perheelleen yhdessä kuukaudessa. Näin siis Yhdysvalloissa vuonna 1989. Suomessa vauvan arvioidaan nykyisin maksavan vanhemmilleen 500-700 euroa kuussa. Kustannuksiin lasketaan ainakin ruoka, vaatteet, vaipat, vakuutukset, lääkkeet, lelut sekä päivähoito, joka yksistään on jo noin 250 euroa kuukaudessa. Lisäksi vauvalle hankitaan muita tarvikkeita: rattaat, hoitopöytä, pinnasänky, sitteri, turvakaukalo, kylpyamme Vanhemmat tietenkin päättävät itse mitä hankkivat, minkä laatuisina ja kuinka paljon. Kuinka paljon lapseen menevistä rahoista voi saada tukien kautta? Työssäkäymättömällä opiskelijalla lapsilisän ja vanhempainrahan yhteenlaskettu summa on noin 450 euroa kuussa. Lisäksi äitiyspakkauksen mukana tulee varsin kattava vaate- ja tarvikevalikoima. Näiden lisäksi voi vielä nostaa opintorahaa. Opintorahaa saadakseen on kuitenkin saatava myös opintosuorituksia. Vanhempainraha loppuu vauvan ollessa noin yhdeksän kuukauden ikäinen. Tämän jälkeen toinen vanhemmista voi jäädä vielä hoitovapaalle. Lapsilisä loppuu 17 vuoden iässä. Rahanmeno vaikuttaa järkyttävältä, mutta paljon on kiinni vanhempien asenteista. Kaikki tarvikkeet voi ostaa myös käytettyinä ja kierrättää vauva-ajan jälkeen joko sisaruksille tai muille tarvitseville. Vaatteet ja lelutkin voi ostaa käytettynä, tai jättää kaiken ystävien ja sukulaisten hemmotteluinnon varaan. Kaikille kierrätetty tavara ei kuitenkaan kelpaa, vaan vauvan on saatava parasta mahdollista. Useat kuuluisat vaatemerkit valmistavatkin tuotteita nykyään myös vauvoille ja pienille lapsille. Kalliit merkkivaatteet ovat etenkin julkkisten ja rikkaiden suosiossa, mutta joskus vauvalle halutaan ostaa parasta, vaikka rahaa siihen ei varsinaisesti olisikaan. Nimekkäiden merkkien vauvahameista voi joutua pulittamaan jopa yli sata euroa. Täyttä rahanhukkaa, kun miettii kuinka nopeasti vauvat kasvavat yli vaatteistaan. Kertakäyttövaippoja kuluu vauvan vaippa-aikana noin 5000 kappaletta. Rahana tämä on halvimmillaan hieman alle 900 euroa. Kestovaippoihin siirtyminen onkin yksi suurimmista yksittäisistä rahansäästökeinoista. Halvimmillaan kestovaipat tulevat vaippa-aikana maksamaan noin 200 euroa. Rahan lisäksi kestovaipat säästävät myös luontoa ja vauvan ihoa. Hieman enemmän urheiluhenkeä kestovaippojen kanssa toimiminen tosin vanhemmilta vaatii. Rahanmeno ei suinkaan lopu vauvaikään, vaan kasvaa entisestään. Onneksi vain harvalla lapset ehtivät koulu- tai teini-ikään vanhempien opiskeluaikana. Lapset tulevat kasvaessaan sosiaalisen paineen ansiosta entistä muotitietoisemmiksi, eivätkä enää välttämättä tyydykään sisarusten vanhoihin vaatteisiin tai kirpputoritavaraan. Nykyään lapsilla on jo ekaluokasta lähtien oma kännykkä, pelikoneita, ehkä jopa oma tietokone. Myös harrastuksiin saa kulumaan rahaa. Lukiossa tulevat vastaan vielä kirjahankinnat. Valinta on taas vanhempien käsissä: kuinka paljon rahaa lapsen harrastuksiin ja vaatimuksiin kukin haluaa käyttää. On laskettu, että lapsen kasvattaminen vauvasta 18-vuotiaaksi maksaa vanhemmille keskimäärin 200 000 euroa. 6 KARHUNKIERROS 2/2008 KARHUNKIERROS 2/2008 7

vanha parta turisee Elämän merkityksellisimmät Mitä tarkoittaa rakas, sanat? kun sä sanot sen? Mitä tarkoittaa rakas, onko se Rakkaus vain sana, jolla pääsee läpi ahtaiden paikkojen? Mitä rakkaus on, sitä kauan hain. Hetkenkö huumaa, valhettako vain? Vastauksista löytyi sekä ritarillisuutta että realismia. Rakkautta kuvailtiin toisen arvostamisena ja kunnioittamisena, myös valmiutena uhrautua toisen puolesta. Rakkauteen kuuluu hyviä aikoja: onnea, iloa ja lämpöä, mutta toisinaan taas huonoja hetkiä: jopa pettymyksiä ja Rakkauden merkityksen suvi peltoniemi Naisena minua kiinnostivat luonnollisesti enemmän miesten mielipiteet, suurta tuskaa. Rakkaus on elämänilon eliksiiri. Mukaan mahtui myös darwinismia ja evoluu- hakemisesta on tehty joten otin tutkimukseen tioteoriaa. Rakkautta ei voi selittää, koska sen mukaan vain miehiä. Kysymykset keskeinen sisältö on järjettömyys. Lajin jatkumisen useita lauluja. Päätin lähteä selvittämään lähetettiin kymmenelle osakuntalaiselle, joiden ikäjakauma on turvaamiseksi on täytynyt kehittyä tällai- nen järjenvastainen halu sitoutua vastakkaiseen 20-30 vuotta. Käyttökelpoisia vastauksia sain neljältä, yksi koki ky- näkemys perustelee kahden samaa sukupuolta sukupuoleen ja tuottaa jälkeläisiä. Miten tämä rakkauden merkitystä osakuntalaistemme symykset liian henkilökohtaisiksi olevan välisen rakkauden? keskuudessa. Lisäksi ja loput eivät vaivautuneet vastaamaan halusin kuulla mitään. Haluan kiittää kaikkia ajatuksia avioliitosta, kyselyyni vastanneita siitä, että he Avioliitto suostuivat jakamaan henkilökohtaisia Pääosassa vastauksia korostettiin avioliiton perheestä ja lapsista. näkemyksiään. Tutkimuksen yleistettävyyden arviointi jää jokaisen lukijan omille harteille. Kukin voi itse yrittää tulkita pitävätkö stereotypiat miesten ajatusmaailmasta paikkansa, ja miten osakuntaelämä on vaikuttanut vastanneiden ajatuksiin. merkitystä tapana sitoutua toisiinsa julkisesti. Täten myös ulkopuolisilla on mahdollisuus kunnioittaa sitoutumista. Lisäksi painotettiin erityisesti valinnan pysyvyyttä. Eräs vastaaja kertoi kokevansa avioliiton paljon merkityksellisempänä kuin osoitteenmuutoskortilla ilmoitettavan avoliiton, koska toimituksen ja hääjuhlan konkreettisuus pakottaa avoparin vielä kerran pohtimaan päätöksen merkitystä ennen kuin vannovat valansa koko suvun edessä. Tässä maailmassa monet juoksevat onnensa perään kuin hajamielinen mies, joka etsii hattuaan, vaikka se on koko ajan hänen päässään tai kädessään. Sydney Smith Perhe Perhettä kuvailtiin elämän perusyhteisönä ja sukupolvia yhdistävänä yhteiskunnan perusyksikkönä. Perheeseen voi kuulua yksilöitä yhdestä tai kahdesta sukupolvesta, jopa neljästäkin. Yhdelle vastaajalle perhe merkitsi lapsen ihanteellista kasvuympäristöä. Toinen taas kirjoitti perheen muodostavan vakaan ja turvallisen kodin niin lasten kasvattamiseen kuin pariskunnan seksuaalisuuden toteuttamiseenkin. Lapset Jokaiselle vastaajalle lapsilla oli iso merkitys. Lasten kasvatusta pidettiin elämän tärkeimpänä tehtävänä, vaikkakin myös vaikeimpana. Lapset ovat vanhempien elämän keskipiste, uteliaita ja vilpittömiä maailman tutkijoita. Lapset ovat lopulta ainoa ihmisestä jäljelle jäävä perintö. Ennen oli aikaa vai oliko joskus toiste Uuno Turhapuro pohdiskeli pressan minuuttiaikatauluista houraillessaan, että ennen ei ollut rahaa, ja kun sitä rahaa on, ei ole aikaa nauttia siitä. Opiskelijana kyllä keksi rahareikiä. Opettajan palkka tuntuu opintotuella kitkuttelun jälkeen melkoiselta. Kaupassa yllättää itsensä vertailemasta, mikä leike on halvinta mutta syötävää, kun huomaa, että voi ihan hyvin ottaa juuri sen, jota tekee mieli. Työ- ja opiskelijaelämän välinen kuilu on muutenkin melkoinen. Tämä erityisesti korostuu putkiopiskelijoiden kohdalla, jotka eivät ole juurikaan tehneet töitä opiskelujen aikana. Ajanhallinta on lähes olematonta, koska aikataulu tulee oman itsen ulkopuolelta. Yksilön omalla vastuulla on organisoida kalenteri siten, että mahdollisimman monet velvollisuudet pystyy hoitamaan. Minusta tuli setä, vaikka jännitinkin loppuun asti, onko lapsi tyttö vai poika. Kun veljentyttö sitten syntyi ja minusta tuli kummisetä, elämän silmälasit saivat uusia kertoimia: Kaupungissa vieraillessa joka kulman takana tuntui tulevan vastaan lelukauppa. Kun täällä kotona viisi aikuista vuorotellen hyssyttää itkevää lasta toivoen, että pääsisi se helpottava pieru, tajuaa oikeasti, että loppujen lopuksi elämässä on todella tärkeää vain vähän. Kasvatushistorioitsijan ja naistutkijan näkökulmasta on mielenkiintoista, miten vanhemmat kautta aikojen ovat kokeneet syyllisyyttä siitä, ettei lapsille ole ollut tarpeeksi aikaa. Nykyään, kun työ ei vaadi (maataloudessakaan) ympäri vuorokautista huomiotamme, käytämme vapaa-ajan silti monesti muuhun kuin lapsiin. Mutta minulle kummityttö opetti, että työ ei ehkä olekaan elämän tärkein asia, vaikka se on kutsumus ja vaikka siitä saa palkkaa Murrosikä on ns. toinen mahdollisuus korjata lapsuuden traumoja, oman lapsen saaminen kolmas. Neljäs ja viimeinen mahdollisuus tarjoutuu, kun saa lapsenlapsia. Nykyään isovanhemmuus on monelle elämän kohokohtia, kun kunto on vielä hyvä, ja silloin ei työ entisessä määrin haittaa lapseen panostamista. Kun tekee työtä lasten ja nuorten kanssa, voi vain toivoa, että lapsista kasvaa aktiivisia kansalaisia. Opettaja voi avata oven, mutta sisään on mentävä itse. Mukavuutta osakuntalaisille, Maisteri Viitala 8 KARHUNKIERROS 2/2008 KARHUNKIERROS 2/2008 9

erikoiset eläinperheet Äiti työnsi lapsen mikroaaltouuniin Uinuos lapsosein Ransom Telkkänaaras on varsinainen superäiti. Sille ei riitä oma, noin 10 poikasen pesue, vaan se saattaa kidnapata samalla järvellä uiskentelevien muiden äitien poikueet. Samalla saavat lähteä myös kovaonniset äidit. Järvelle jääkin usein uiskentelemaan vain supermamma useiden kymmenien siepattujen untuvikkojen kanssa. Love actually Laulujoutsenet kunnioittavat vanhoja tapoja. Joutsenpariskunta pariutuu jo ennen ensimmäistä pesintäänsä. Kihlaparit etsivät itselleen sopivan reviirin, jolle myöhemmin rakentavat yhteisen pesän. Laulujoutsenet pariutuvat eliniäksi, vain puolison kuolema voi saada joutsenen vaihtamaan pariaan. Lapsiin kohdistuva väkivalta ja henkirikokset ovat niitä asioita, jotka vielä jaksavat hätkähdyttää lööppisateen keskellä. teksti ja kuva: anu välimäki Vaikka tilastollisesti lasketaan kaikki alle 1-vuoden ikäisenä henkirikoksen uhriksi joutuneet, rikoslain mukaan lapsensurmia ovat vain synnytysmasennuksesta kärsivien äitien suorittamat vastasyntyneiden murhat. Nykyinen laki pitää lapsensurmaa huomattavasti lievempänä tekona kuin murhaa tai tappoa. Päinvastoin oli vielä 1700-luvulla, kun lapsensurmaa pidettiin erityisen moitittavana ja äiti tuomittiin siitä yleensä teloitettavaksi. Kuolemantuomio poistettiin vasta vuonna 1826, jonka jälkeen lapsensa murhanneet äidit karkotettiin Siperiaan tai pakkotyöhön eli tuomio oli varsin eri luokkaa kuin nykyisin tuomittava 4kk - 4vuoden vankeusrangaistus. Pahin tilanne lapsensurmien osalta on ollut Suomessa 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa. Aviottomien lasten syntyminen yleistyi, mutta samalla yhteiskunnan sukupuolimoraali tiukentui, eivätkä aviottomien lasten tai heidän äitiensä olot olleet häävit. Ylimääräisen suun ruokkiminen saattoi olla taloudellisesti mahdotonta, ja ennen kaikkea yhteisön painostus ja moite saattoi pilata nuoren naisen toiveet avioitumisesta ja turvallisesti vanhuudesta. Lapsikuolleisuus oli varsin Vastasyntyneen ruumis pakastimessa korkea, joten pienen lapsen kuolema ei sinällään ollut mitenkään epätavallista. Erään arvion mukaan vielä 1800-luvulla joka viides lapsi kuoli ensimmäisen vuoden aikana. Lapsesta eroon pääseminen ei siis ollut ongelma, vaan hankalampaa oli kätkeä raskaus ja synnytys, jolloin pystyi kätkemään myös aviottoman lapsen aiheuttaman häpeän. Vasta 1950-luvulta lähtien lapsensurmat ovat merkittävästi vähentyneet. Vuosina 1950-54 surmattiin 75 alle 1-vuotiasta, kun 2000-04 surmattiin vain 3 samanikäistä. Kun suhteutetaan surmien määrä ikäryhmiin, viimeisten 50 vuoden aikana lapsensurmat ovat vähentyneet lähes kymmenesosaan. Ilmiön vähenemisen syyt ovat pääosin lähtöisin yhteiskuntarakenteen muutoksista. Synnytykset ovat siirtyneet valvottuihin olosuhteisiin sairaaloihin, jolloin mahdollisuus surmata vastasyntynyt on poistettu. Tuore äiti saa myös tukea ja neuvoa synnytykseen ja sen jälkeiseen masennukseen. Kulttuurin muuttuminen suvaitsevaisemmaksi on mahdollistanut yksinhuoltajuuden ja hyvinvointiyhteiskunta pyrkii takaamaan perustoimeen- Isä tappoi äidin ja pienet lapsensa tulon. Ehkäisyn kehittyminen on vähentänyt ei-toivottuja raskauksia, ja abortin laillistaminen on entisestään vähentänyt tilanteita, joissa lapsi on toivomatta ilmestynyt vanhempiensa elämään. Nykyään on mahdollisuus valita, koska haluaa lapsen - yksinkertaisesti tarve syyllistyä lapsensurmaan on vähentynyt. Onneksi myös vanhemmat lapset säästyvät nykyisin paremmin vanhempiensa murhilta: alle 10-vuotiaina henkirikoksen uhriksi joutuneiden määrä on laskenut huomattavasti 1900-luvun alkupuolen lukemista. Suomi osaa olla tässäkin asiassa tasa-arvoinen. Mitä ilmeisimmin 1700-luvullakaan eivät surmaan syyllistyneet äidit erotelleet lapsiaan sukupuolen mukaan, vaan surmansa saivat yhtä lailla tyttö- ja poikalapset. Isien osuus lasten henkirikosten tekijöinä on kasvanut samalla kun vastasyntyneiden murhat ovat vähentyneet. Yleensähän äiti on ollut se, joka on vastasyntyneen tappanut, vaikka taustalla saattoi olla isän painostus. Myös teot, joiden jälkeen surmaaja tekee itsemurhan, ovat yleistyneet. Siinä missä ennen piika surmasi aviottoman lapsensa häpeissään, nykyisin lapsensurma ilmenee lähinnä tilanteissa, joissa epäonnistunut ja toivonsa menettänyt aikuinen murhaa koko perheensä kerralla, myös itsensä. Ajat muuttuvat, ja rikokset niiden mukana. 10 KARHUNKIERROS 2/2008 KARHUNKIERROS 2/2008 11

Tarina muutamasta lapsesta Vähän isompana Nasu piti paljon prinsessoista ja metsäseikkailuista. Prinsessoja oli niin barbi-leikeissä, piirustuksissa kuin pukuleikeissä, ihan missä mies vaan. Vastapainoksi oli lähimetsiin hienoa rakentaa majoja ja tehdä tutkimusretkiä. Myös isoksi kasvanut Vauva miekkarin pääsi mukaan, vaikka olikin aika poikatyttö, mieluummin Turtles kuin prinsessa. itää Helmikin prinsessaleikeistä, varsinkin kun siihen Pyhdisti tanssin ja sai esiintyä yleisölle ihaniin mekkoihin pukeutuneena. Helmi on myös kova keräilemään vähän takana kaikkea: postimerkkejä, tarroja (erityisesti pullterrieritarroja) ja kolikoita. Littlest Pet Shop eläimiäkin on jo kokonaiset 47 kappaletta! teksti ja kuvat: Elina lähdeniemi 1986 Eräänä heinäkuun sunnuntaina klo 14.36 syntyi Nasu. Nasun perheeseen kuului äiti, isi ja makkarakoira. Ensimmäiset vuotensa Nasu asui vanhassa puutalossa ja siellä harjoitteli ensin ryömimään taaksepäin ja lopulta eteenpäinkin. Mukavia asioita olivat Romu-Roopen hyörylaiva kirja ja hyppykeinu. Muutaman vuoden päästä perheeseen tuli Vauva. Se ei aluksi osannut tehdä mitään kivaa, mutta oli silti ihan söpö. Vauvallekin oli kivaa lukea kirjaa ja auttaa äitiä Vauvan hoitamisessa. 1998 Toukokuun tiistaina klo 08.47 syntyi pikkusisko, Helmi nimeltään. Helmin lapsuus oli erilainen, kolme vanhempaa sisarusta takasi sen. Hauskaa Helmin mielestä oli laulaminen ja hiekkakakut. Myös isompien leikkeihin olisi ollut ihana päästä mukaan, mutta aina se ei vaan onnistunut. Joskus sentään pääsi pelamaan pleikkaria niiden kanssa tai sai jonkun kaveriksi Arvaa kuka? peliin. Aidalla kävelyssä Nasu oli todella hyvä, koko pitkä kotiaita oli ihan helppo juttu. Myös naapurin mattoteline oli mahtava kiipeilyväline, jolla pystyi temppuilemaan vaikka mitä. Naapurin tytön kanssa harjoiteltiin pihalla käsilläseisontaa, kiusattiin muurahaisia ja syötiin salaa naapurin tädin vadelmat suoraan pensaasta. Kerran Nasu keksi piiloleikissä niin hyvän piilon, ettei kukaan löytänyt häntä. Se oli hieno hetki. Vaikka välissä on 12 vuotta Nasun lapsuuteen, eivät Helmin leikit niin paljon erilaisia ole. Tosin prinsessaleikkien tilalla on välillä Pokemon-leikit, söpöjen koirien kuvia vaihdetaan sähköpostitse kavereiden kanssa ja barbit ovat vaihtuneet isopäisiin Bratzeihin. Ja tosi kivaa juuri tällä hetkellä Guitar Hero. 12 KARHUNKIERROS 2/2008 KARHUNKIERROS 2/2008 13

häät teksti: antti salonen kuva: salla seppälä avioliitto Individualistisen Saako olla Prinsessa Ruususta ja himmeäkiiltoista satiinia? kulttuurin suuri ristiriita on samanaikainen halu olla yksilöllinen ja valita vapaasti, ja toisaalta tarve sulautua massaan. Enemmistö ratkaisee ongelman valitsemalla vapaasti aivan samaa kuin useimmat muutkin. salla seppälä Vielä 1960-luvun tilastojen mukaan yhdeksän kymmenestä solmi avioliiton jossain vaiheessa, nykyisin enää reilu puolet ikäluokasta avioituu. Avioliitoista noin puolet päättyy eroon ja eronneista monet avioituvat uudelleen, mutta ensimmäisiä (ja miksei myöhempiäkin) häitä suunnittelevat varmasti uskovat ja toivovat valmistelevansa hääparin elämässä ainutkertaista juhlaa. Ainutkertainen ehkä hääparille, mutta niin uskomattoman tyypillinen muuten. Näin juhlitaan kaikkein tavallisimmat häät, väittää monivuotinen tarkkailija, suositun vihkikirkon opas vuodesta 2005. Hääpari Nykypäivän tyyppihääparin muodostavat 28-vuotias morsian ja 30-vuotias sulhanen. Pariskunta on asunut joitain vuosia avoliitossa ja heillä on pieni lapsi - ensisynnyttäjien keski-ikä on 27,6 vuotta. Hääpuvut ja kampaus Morsiamen puku on kaksiosaine ja täyspitkä. Yläosa on vähäeleinen ja niukka, olkaimeton korsettitoppi ja alaosa runsas, A-linjainen prinsessahame himmeäkiiltoisesta satiinista. Tukka on näyttävällä nutturalla; jos mitta ei muuten riitä, laitetaan pidennyksiä. Puolipitkä huntu kruunaa prinsessa-asun. Sulhanen on pukuvuokraamon bonjour-puvussa tai saketissa. Bestman on puettu samoin, mutta kukka rinnassa on vaatimattomampi. Yksilöllinen, ainutkertainen hääjuhla? Ajankohta ja kesto Häitä vietetään lauantaina kesä- tai heinäkuussa mieluiten kello 14. Seremonia kestää 25 minuuttia. Juhannushäitä ei vietä enää kukaan. Häämarssi Eiväthän ne ole häät eikä mitkään, ellei uruista pauhaa yksi tai mieluusti jopa kaksi seuraavista: Erkki Melartin: Juhlamarssi satunäytelmästä Prinsessa Ruusunen op. 22 no. 30, Felix Mendelssohn-Bartholdy: Häämarssi näytelmästä Kesäyön unelma op. 61 no. 9 tai Toivo Kuula: Häämarssi op. 3 no. 2. Tämä on jopa varmempaa kuin Albinonin Adagio g-mollissa vainajan siunaamisessa. Raamatunkohta Hääparille tarjotaan useita eri vaihtoehtoja. Niistä tavataan aina valita 1. kirje korinttolaisille 13:1-13: Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali.--- Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus. Seremonian kulku Morsiamen isä luovuttaa tyttärensä sulhaselle, vaikka morsian on todennäköisimmin lähtenyt kotoa jo kymmenisen vuotta aiemmin. Vihkimisessä lauletaan yksi virsi, useimmiten 818 tai 241. Laulutaitoinen omainen esiintyy sitten, kun on sanottu Tahdon. Hääpari tahtoo osoittaa toisilleen uskollisuutta ja rakkautta hyvinä ja pahoina päivinä. Tahtominen aina kuolemaan saakka on harvinaista - niin vihkimisessä kuin avioliitossakin. Tahdon - toistaiseksi Saksalainen paikallispoliitikko Niin määräaikaisella kuin pysyvälläkin YK:n ihmisoikeusjulistus mainitsee Gabriele Pauli esitti hiljattain avioliiton avioliitolla on omat ongelmansa. Kristinusko oikeuden avioliittoon ja perheen pe- määräaikaistamista. Avioliitot solmittaisiin ei aivan ilmeisistä syistä voi sallia rustamiseen ulkoisista rajoituksista vain seitsemäksi vuodeksi. Sen jälkeen puolisoiden pitäisi aktiivisesti haluta jatkoa, Pauli sanoo ilmeenkään värähtämättä. Perustelu: seitsemän vuoden kohdalla moni liitto päättyy eroon, juristit juhlivat riitaisissa oikeusprosesseissa ja entisten puolisojen rahaa kuluu kansantaloudellisestikin huomattava määrä. Nykyihmisten lyhytjänteisyydestä huolestuneet pitävät tätä ehdotusta yhtenä sen kärjistyneimmistä ilmentymistä; toisaalta toteutuessaankaan tämä menettely ei olisi kaiken sitoutumisen loppu, vaan toisi etusijalle sellaisen rakkauden, joka ei poissulje suhteen mahdollista väliaikaisuutta. Juridisesti avioliitto on kokoelma säännöksiä, jotka määräävät omaisuuden jaosta liiton purkauduttua. Avoliitto ei siinä mielessä riitä kahden sielun liitoksi yhteiskunnassa, joka pyrkii turvaamaan kunkin yksilön määräaikaista avioliittoa, shiiamuslimeilla se taas on laillinen - käyttö rajoittuu lähinnä prostituution mahdollistamiseen. Joidenkin mielestä määräaikaisen avioliiton ensimmäinen periodi olisi kypsyyskoe, jossa määräytyisi, voiko pariskunnalle antaa lisääntymisluvan. riippumatta, sekä puolisoiden yhtäläiset oikeudet niin avioliiton aikana kuin sen purkauduttua. Mainitaan myös kunkin oikeus omaisuuteen yksin tai yhdessä toisten kanssa. Nykyisellään nämä oikeudet eivät täysin toteudu kummassakaan vaihtoehdossa. Joidenkin psykologien mukaan parasta olisi, jos ihmisellä olisi kolme puolisoa, ei yhtä aikaa vaan peräkkäin eri elämänvaiheissa. Ensimmäinen liitto muistuttaisi nuorten seurustelua; sen pääpaino olisi seksissä, yhteisissä ystävissä ja sosiaalisessa kanssakäymisessä. Toinen olisi lasten hankintaa varten: puoliso valittaisiin lisääntymisvaiston ehdoilla synnyttäjäksi, perimän siirtäjäksi, kasvattajaksi. Lasten aikuistuttua erottaisiin ja kolmannessa liitossa puoliso hankittaisiin taas omia tarpeita varten, viettämään yhteisiä vanhuudenpäiviä. Jotkut ovat eläneet nämä kolme vaihetta samankin ihmisen kanssa. toimeentulomahdollisuuden Nykyään kuitenkin yhä kasvava ihmis- siviilisäädystä riippumatta. Avoliitto on seurusteluun verrattava yksityisasia, avioliitto myös yhteisöllinen instituutio. Siitä informoituna yhteisö suhtautuu liittoon, vahvistaa sen toiminnallaanmäärä ei tähän pysty: onhan toki vaivalloisempaa etsiä ratkaisuja avioliiton ongelmiin kuin erota ja kokeilla, josko palaset seuraavaksi osuisivat paremmin kohdalleen. Ei ole aivan selvää, pitäisikö yhteiskunnan tarjota tähän paremmat edellytykset. 14 KARHUNKIERROS 2/2008 KARHUNKIERROS 2/2008 15

taide taide N y k y t a i d e t t a ulttuurihaarukalla teksti ja kuva: hanna hannus Osakuntaelämässä eri tieteenalojen ymmärtämättömyys toisiansa kohtaan on sekä rikkaus että haaste. Karhunkierros selvitti, mitä tapahtuu, kun kauppatieteilijä kohtaa nykytaiteen. Kauppatieteiden ensimmäisen vuoden opiskelija Juhani Halmisella oli tämän vuoden vuosijuhlan silliaamiaisella kiireistä kiitospuheiden kanssa. Vuoden 2008 Paskaläppäpalkinnon lisäksi hän sai vastaanottaa kulttuurihaarukan, jonka kulttuuritoimikunta jakaa vuosittain ansioituneemmalle kulttuurin parjaajalle. Kun kyselin Juhanin mielipiteitä taiteesta, ei kysymys palkinnon oikeasta saajasta jäänyt epäselväksi. Hän ei nimittäin kertonut suhtautuvansa kovinkaan positiivisesti yhteiskunnan elätteihin, kuten maanviljelijöihin ja apurahataiteilijoihin. Viimeksi Juhani kertoi kuluttaneensa kulttuuripalveluita käymällä noin puoli vuotta sitten oopperassa - saatuaan ilmaisen lipun. Viimeisimmästä taidemuseokäynnistäkin oli vierähtänyt jo lähes vuosi. Juhani myönsi myös, ettei hän ollut käynyt nykytaiteen museo Kiasmassa. Niinpä Karhunkierroksen kulttuurijaos- to tunsi velvollisuudekseen tutustuttaa Juhani abstraktin taiteen moninaisiin iloihin. Helpolla Juhani ei kuitenkaan suostunut haastateltavaksi. Uhkailun, kiristyksen ja mul on leuka kipee -tyylisten selitysten sivuuttamisen lisäksi lupauduimme tarjoamaan hänelle BigMacaterian Kiasmassa käyntiä vastaan. Videotaiteen vaikeus Aloitimme taiteen tarkastelun Kiasman arkkitehtuurista, Steven Hollin suunnittelemasta museorakennuksesta (1998). Juhanin mielipide arkkitehtuurista oli hiljaisen hyväksyvä, vaikka hän ei arkkitehdin tarkoitusperiä kokenutkaan ymmärtävänsä. Kiasman sisätilat kuitenkin yllättivät ensikertalaisen. Ne olivat Juhanin mukaan paljon hienommat kuin miltä rakennus vaikutti ulkoapäin. Ennalta Juhani ei muistanut ketään nykytaiteilijaa nimeltä. Suosikkitaiteilijakseen hän nimesi ankkataiteilijan eli Kaj Stenvallin. Aloitimmekin kierroksemme hivenen haastavasti Hannu Karjalaisen videoteosparista Mies mustalla taustalla ja Mies valkoisella taustalla. Juhanin ensimmäinen kommentti oli melko torjuva: Siis mulle ei tuu noista mitään muuta mieleen kuin näytönsäästäjä. Seuraavaksi tarkastelimme Matti Peltokankaan pienikokoista, kartionmallista ja alaspäin osoittavaa marmoriveistosta Usva. Tämän teoksen hallitseva paskaläpisti koki liikkuvan rajamailla. Hänen mukaansa tavalliselta hautausmaalta olisi löydettävissä samantyyppisiä esineitä. Ilmaan pääsi myös nykytaiteesta usein kuultu klassinen lause kyllähän itsekin olisin osannut tuollaisen tehdä. Mutta entä tulkita? Kaikkea pitää kokeilla, paitsi sukulaisia ja Kiasmaa. Juhani Halminen Hidas avautuminen Kiasman omia kokoelmia esittelevä Kuvan jälkeen -näyttely etenee temaattisesti. Osiosta Kuvan kielioppia halusin ehdottomasti näyttää Juhanille Hanna Haaslahden interaktiivisen installaatioteoksen White square. Siinä museovieras ei ole passiivinen katsoja vaan aktiivinen kokija teos syntyy tietokonesimulaationa vain osallistujan toimesta. Puhuimme ensin teoksen teknisestä mielenkiinnosta, mutta etenimme myös tulkitsevammille tasoille. Siirsin keskustelun teoksen huomioon siitä, että ihmiset linkittyvät maailmaan toistensa kautta. Tätä teosta Juhani ei selvästikään halunnut kulttuurihaarukalla sohaista, vaan jäi piirtelemään valkoiselle alustalle pikselikuvioita. Kiasma-ekskursiomme loppuvaiheilla kysäisin Juhanilta, miten tutustumiskäynti oli vaikuttanut hänen suhtautumiseensa nykytaiteeseen. Juhanin oli positiivisesti yllättynyt teosten yleisilme oli hänen mukaansa odotettua kesympi, ja osan nähdyistä teoksista hän saattaisi kuulemma jopa luokitella taiteeksi. Juhani koki Kiasmassa käynnin myös yleissivistävänä kokemuksena. Nykytaiteen hengenravinto näytti ruokkineen kulttuurihaarukoijan melko hyvin. Vaikka Juhanin syvin suhde kulttuuriin ei olisikaan Kiasmavierailun myötä muuttunut, ei nykytaide ilmeisesti kuitenkaan jättänyt häneen myöskään sen suurempia traumoja. Välitöntä museonjälkeistä roskaruokatankkausta McDonald silla ei edes tarvittu. Kirjoittaja opiskelee taidehistoriaa. 16 KARHUNKIERROS 2/2008 KARHUNKIERROS 2/2008 17

>> Juttusarja kertoo osakuntalaisista, joille ei ole opetettu kohtuuden käsitettä. Sarjassa kerrotaan millaisiin erilaisiin asioihin voi hurahtaa niin pahasti, että se yksinkertaisesti menee kaiken edelle. Mikäli tunnet tarvetta paljastaa joku täydellisesti asialleen omistautunut osakuntalainen, kerro ihmeessä asiasta toimittajakunnalle. kohtuus on hyveiden kruunu Ei kengissä ole mitään syvempää filosofiaa, ne on vaan kauniita. Paljastaja epäili, ettei Riikka Kinnunen ihan täysin ymmärrä kohtuuden s ipi käsitettä. Hänen kenkiensä määrä on herättänyt osakunnassa huvitusta ja hämmennystä. Haastattelu paljasti, ettei Riikka kuitenkaan ole puhdasverinen kenkäfriikki. Tuomarin perintö heikki hyyti Nopea inventaario paljastaa Riikan kaappien kät- Löytöjä Riikka ei koskaan tee kaupassa - käytännöl- köistä yhteensä 44 kenkäparia. Muutamat on sitten liselle käyttäjälle kengät paljastuvat löydöiksi vasta käy- Osakunta omistaa mökkipalstan Kokemäellä Puurijärven pohjoispäässä. Tontilla olevaa vielä äidin luona, Riikka lisää. Vuosien mittaan kenkiä tössä: Halvat Henkka ja maukka kengät, jotka mak- on kertynyt tällainen määrä, koska niitä tarttuu mukaan soivat kympin ja joita käyttää pitkän aikaa, voivat olla mökkiä kutsutaan tuttavallisesti Sipin mökiksi. Kauvatsalainen tuomari Yrjö Sipi, vanha joka sesongin alussa ainakin yhdet. Kesällä tulee ostettua todellinen löytö. Vastaavasti, osa kengistä voi olla kestä- enemmän, koska kelit eivät rajoita jalkineiden valintaa. vyytensä tai mukavuutensa suhteen pettymyksiä. Kaap- vielä monikaan asia muuttunut. Tosin tämän talven kengät olivat suuri pettymys: Tar- pien pohjilta löytyi kaksi paria kokonaan käyttämättömiä timo dönsberg ja mikko mäkipää jolla oli vaan tosi rumia kenkiä, kuten traktoripohja- tai kenkiä: Mutta voisin ihan hyvin kuvitella joskus käyttä- mummoankka-kenkiä. Minna Parikka on aivan liian yliar- väni näitä. vostettu. Muutenkin suomalaiset kengät ovat rumia. osakuntalainen, testamenttasi sen osakunnalle vuonna 1967 - eikä niistä ajoista ole Kaksikerroksisen mökin terassilta on on arvelluttava. Mökkielämyksen kruu- Mökki on rauhallisella paikalla aivan näkymä Puurijärvelle ja Kauvatsanjoelle. naa kertalämmitteinen sauna, jonka saa- Puurijärvi-Isosuon kansallispuiston vie- Parin hehtaarin tontilla on mökin lisäk- minen kuumaksi kestää kiinnostuksesta ressä. Näkymät mökiltä ovat Kauvat- riippuen neljästä kahdeksaan tuntia. sanjoen laakson peltoaukealle ja Puu- Riikan suosikkikengät ovat ballerinakenkiä. Barcelo- si alamökki, jossa on nukkumapaikka Kenkiin Riikalta kuluu vuodessa noin 600 euroa. Hän nasta ostetut punaiset paljettiballeriinat herättivät aluksi noin 8 hengelle, saunarakennus, vinou- ei kuitenkaan tunne huonoa omaatuntoa siitä, että kulut- pohdintaa. Avopuoliso Jari Kuusisto kuitenkin muistut- tunut huussi sekä muisto autotallista. taa noin suuria rahamääriä, vaikka Afrikan lapset näkevät taa, kuinka hän oli ostopäätöksessä ratkaisevassa ase- Varsinaisessa mökissä mahtuu majoit- nälkää. Tuo syyllistäminen ei toiminut koskaan lapsena- massa: Sit mä sanoin että ota ja sit sä otit. tumaan noin 15 henkeä. Molemmat mökit lämpenevät varaavan takan voi- kaan. Ennemmin toimii ajatus, että kengille tulee ikävä, jos ne jäävät hyllyyn. Toisaalta, ilman minun kenkäostok- Mitenkään erityinen kenkäintoilija Riikka ei kui- malla ja valaistukseen käytetään lähinnä siani, afrikkalaisilla lapsilla ei olisi lainkaan ruokaa. Riikan tenkaan ole. Merkkikenkiä hänellä ei ole, eikä hän lait- öljylamppuja. Ruuanlaittoon mökillä on mielestä kenkien tuotantoketjut ovat niin läpinäkymättö- taisi korkokenkiä jalkaansa: Viimeksi käytin korkkareita puu- ja kaasuhella sekä avotakka ja ulko- miä, ettei hyvän omatunnon shoppailu onnistu. Riikan rippijuhlissani. Hänestä ei myöskään ole liittämään ken- na grillipaikka, sen sijaan keittiön puuliesi eettisten ostosten rajat kulkevat kenkien materiaalissa. kiin mitään muuta kuin kauneus- ja käytettävyysarvoja. Yritän hankkia kenkäni niin, ettei kukaan sika joudu luo- Täyttä bullshittiä, että kengät kertoisivat jotain ihmi- Näin Sipin mökkiä mainostettiin pumaan nahastaan. sestä. Karhunkierroksessa 5/1981 18 KARHUNKIERROS 2/2008 tuomas aivelo KARHUNKIERROS 2/2008 19

Sipin mökillä tapahtunutta ja tapahtuvaa: Hyvä tietää mökistä: mökille ei tule sähköä eikä vettä - kaivon vesi kelpaa peseytymiseen mökillä on perusvarustus astioita, lamppuöljyä ja kynttilöitä mökillä on liiterillinen polttopuita ja hyvät kirveet laiturille on matkaa noin 200 metriä ja kunnan uimarannalle noin 500 metriä uimarannan sillalta voi ja on suotavaa hypätä lilolu tarkoittaa limaista lohenlutkaa eli loimulohta mökille tarvitsee mukaan lähinnä ruokaa, juomaa ja makuupussin muut saa itse soveltaa lähimmät kaupat löytyvät Äetsästä (13km) ja Huittisista (20km) Kauvatsalla 4km päässä on huoltoasema ja pizzeria-pub lähin Alko on Huittisissa mökillä on riittävästi kaikkea eikä taatusti liikaa mitään timo dönsberg rijärvelle. Mökkipalsta on peltojen keskellä olevalla metsäsaarekkeella. Paikka on täydellinen esimerkiksi nuotiokitarointiin, taiteellisen runokokoelman ideointiin tai ihan vain oleiluun. Myös gradua Sipin mökillä on tehty - onhan osakunnan sääntöihinkin kirjattu, että mökki on tarkoitettu etupäässä Satakunnasta olevien opiskelijoiden lepo- ja virkistyskohteeksi sekä opiskelijoiden biologiseksi tutkimusasemaksi. Luonnonrauhaa häiritsevät vain linnut ja junat. Mökistä huolehtii Haronmäen isäntä. Tänä vuonna virkaa hoitaa Timo Dönsberg. Häneltä saa myös mökin avaimia. Kaikki osakuntalaiset saavat halutessaan käyttää mökkiä. Mökkeilystä kannattaa kuitenkin ilmoittaa isännälle etukäteen. Osakunnan verkkosivuilla on lisätietoa mökistä ja ajo-ohjeet - matkalla Sipille on mahdollista ajaa harhaan lukuisin eri tavoin. Toki myös Haronmäen isäntä vastaa kysymyksiin. Virvokkeita Kuun palvonta Mässäily Kahvi Suunnistusta Vaalipäälliköt ui Lintujen bongausta 00.00 01.00 02.00 03.00 04.00 05.00 06.00 07.00 08.00 09.00 10.00 11.00 12.00 Alastomuutta ja ylioppilaslakkeja kaurapellossa paarmojen surmaamista Unelmoidaan autotallin räjäyttämisestä tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu suunnitellaan mökin kunnostusta Rosvopaistia Lilolu pashanjauhantaa kaksi nukkujaa samassa makuupussissa valkovuokkojen poimimista katseita kääntävää alastomuutta kunnan uimarannalla Siivousta Sauna ja uinti 13.00 14.00 Vanhempainilta Rapujuhlat 15.00 16.00 17.00 18.00 19.00 Viinat uppoaa Vene uppoaa Isännät uppoaa 20.00 21.00 värjätään villalankaa suuressa Uimahyppyjä 22.00 23.00 24.00 padassa Siivousta joskus joku nukkuukin muistellaan mökin kunnostuksen suunnittelua erikoiset eläinperheet Caligola Mäkipää juhlistaa vuosiaan Lautapelejä Lautapelejä Lautapelejä Erään vesikirpun lisääntymisessä on jotain todella kieroa. Poikaset kuoriutuvat jo emonsa kohdussa ja parittelevat keskenään. Syntyessään viimein ulkomaailmaan, ne ovat siis jo raskaana. Äiti tuleekin synnyttäneeksi samalla sekä lapsensa että lapsenlapsensa Happy Ending Mökin ainutlaatuinen tunnelma kannattaa ehdottomasti kokea itse ja mielellään hyvässä seurassa. 20 KARHUNKIERROS 2/2008 KARHUNKIERROS 2/2008 21

vappu vappu Se ei ole erityisen tyylikäs, eikä lämmitä korvia kylmältä tuulelta. Kokemuksen mukaan se ei taida suojata edes auringonpistokselta, kun aina kuitenkin särkee päätä. Kaikki i r t i Ei sitä silti turhaan pidetä! Karhunkierros tarjoaa kymmenen kohdan listan ylioppilaslakin erityisen hyödyllisistä käyttötavoista, joita saa vapaavalintaisesti soveltaa vapun pitkäksi venyvillä tunneilla X Sääliä, ihannointia ja paheksuntaa Enemmän tai vähemmän valkoinen lakki selittää kaiken käyttäjänsä toiminnan. Tuskin se ihan oikeuttamisperusteesta käy, mutta ainakin siitä tunnistetaan opiskelijaksi hyvässä ja pahassa. Valkolakista teksti ja kuvat: anu välimäki I Kampaus IV Ups, unohtui Sitä ei tarvita! Lakki päähän ja menoksi. Kaipaatko syytä palata söpön humanistin Ei tarvitse selvittää takkuja takaraivolta, kämppään, jossa olivat parhaat vaan voi suunnata suoraan Ullikselle. jatkot ikinä? Järjestyy! Unohda lakki sohvan taakse, niin se pitää käydä hakemassa II Yhteystiedot pois. Lakin sisäpuolella on usein fiksua merkitä oikea omistaja. Puhelinnumeronkin V Tupsu sinne voi liittää, jos uskaltaa. Tällöin voit Liekö luontoäiti määrännyt teekkarit jättää lakkisi hetkeksi potentiaalisen kasvattamaan tupsun päähänsä? Hyvä soittajan ulottuville tai vahingossa vaihtaa lakkinne. Varoitus: Humalassa tehty arvio potentiaalisesta yksilöstä saattaa johtaa hyvinkin tuhoisiin seurauksiin. III Kuka? Minäkö? Tietenkin niistä yhteystiedoista voi olla muutakin hyötyä. Niistä voi tarpeen vaatiessa tarkistaa oman henkilöllisyytensä, jos pääsee unohtumaan. niin, sillä nyt ne ainakin erottaa joukosta. Enää pitää vain päättää, kannattaako suunnata juuri siihen suuntaan, vai lujaa vastakkaiseen. VI Kerjuulle Kun rahat on juotu ja kaipaat muutaman euron hampurilaiseen, on syytä nöyrtyä. Lakki pois päästä ja performanssia kehiin, niin loput rahat kerääntyvät ohikulkijoilta. Muista kuitenkin Järjestyslain 2. luku: Järjestyksen ja turvallisuuden vaarantaminen sekä häiriön aiheuttaminen älä siis laula epävireisesti VII Haavi Eikö kerjuu onnistunut? Kyseenalaista on, saako lakin avulla lokkeja tai kaniineja kiinni, mutta ainakin sillä on tehokasta kauhoa näytekarkkeja. VIII Siveellisyyttä Jos kaikki muut vaatekappaleet ovat jääneet matkalle, lakilla voi peittää vapaavalintaiset intiimit alueet. Kätevä yllättävissä äkkilähdöissä. IX Kuminauha Useimmissa lakeissahan on hassu kuminauha. Kuristaa ja tekee lakista entistäkin epämukavamman, mutta eipähän katoa. Toim.huom. Toimittaja ei ole vielä ehtinyt varmistamaan kaikkien käyttötapojen mahdollisia sivuvaikutuksia. Karhunkierros ei ole missään vastuussa tapahtumista tai niiden aiheuttamista seurauksista (kts. s.10). 22 KARHUNKIERROS 2/2008 KARHUNKIERROS 2/2008 23

Käsigranaattiomenapiirakka teksti: antti salonen kuvat: antti salonen ja salla seppälä arkistojen uumenista Osakuntalehti Satakuntalainen 50 vuotta sitten, huhtikuussa 1958 Oman aikansa Mäkipää, >> tunnelista tunneliin >> kitaristi Tällä kertaa tarjoamme näkemystämme vinoutuneisiin ihmissuhteisiin vuosien kokemuksella. Kun vatupassi ja suorakulma eivät enää riitä tilanteen toteamiseen, turvaudu näihin neuvoihin ja selviät siitä, mihin fiksummat eivät edes joudu. Monet ihmiset ovat löytäneet yhteisen kielen lihakaupan tiskiltä ja sen jälkeen havainneet nauravansa samoille asikanaudoille. Kuten tunnettua, lopullinen tie miehen sydämeen käy alaonttolaskimon kautta; ei kuitenkaan usein kestä kauaakaan, kun tuossa samassa sydämessä on jo useampi ämmä ja maksakin on pettänyt. Tässä vaiheessa moni luovuttaa ja siirtyy soijalinjalle. Liha on heikko, mutta toisin on kuivaksi käristetyn tofuköntin laita - kaiken se kestää. Jos ei jaksa kuunnella jatkuvaa ja derivoituvaa nalkutusta, diskreetistä suodatuksesta tai satunnaisen kohinan lisäämisestä voi olla apua sen välttämiseen. Missään tilanteessa emme kuitenkaan rohkaise ketään muodostamaan suoranaista riippuvuutta psykoaktiivisiin yhdisteisiin tai auton takaluukussa säilytettävään hinausköyteen. Välillisetkin korrelaatiot edellä mainittuihin ovat yleensä haitallisia, ja voivat ääritapauksissa johtaa virheellisiin johtopäätöksiin esimerkiksi kesämökin sähköistyksessä. nimimerkki Salavoro jakaa viisauttaan palstalla Ohikulkeneen ajatuksia : Laiskuus on vika. Mutta ellemme olisi laiskoja, saattaisimme saada omaksemme sen hyvän, mikä oikeuden nimessä kuuluu ahkerille. Karttakaamme tekemästä sellaista vääryyttä. * Tärkeintä on johdonmukaisuus. Ole siis aina johdon mukainen. Tee johdonmukaisesti juuri niinkuin ne tahtovat jotka johtavat. Silloin voit hyvinkin päästä johtoon mukaan. * Ville oli hyvä mies. Häntä onnesti hyvin. Häntä sanottiin hyväonniseksi mieheksi. Kalle oli kova mies. Häntä onnesti kovin. Mutta häntä ei sanottu kovaonniseksi mieheksi. Valokuvat naamiaisista 7.2.1958 * Menestys on huumaavaa. Tästä kai johtuu, että huumaamalla usein menestyy. * Aikuisena olemisen ilo on usein hyvin lapsellista. >> pe-su-sie-ni Sanotaan, että on parempi katsoa asioita silmiin kuin myöhemmin katua. Kolmas vaihtoehto on katsoa myöhemmin katua, mutta sitä talsiessaan kannattaa varoa törmäämästä kohtiin, jossa ihmissuhde tai tie ei ole hyvin määritelty - moisten lähestyminen saattaisi tuoda systeemiin ei-toivottua dynamiikkaa ja raskauksia. Äärettömyyteen ilman varoitusta pompsahtava kulkuväylä nimittäin pyörittää sukkia paatuneimmankin kanta-astujan jalassa. Siinä kaikki tällä kertaa; pysykää ratkaisukäyrillä. 24 KARHUNKIERROS 2/2008 KARHUNKIERROS 2/2008 25

novelli kuolemattomat Tällä palstalla esitellään osakunnassa viime aikoina lentäneitä viisauksia. Mun goalini olis ainaki ollu mennä ja tehdä alasti kuperkeikkoja niin että joku olis pudonnut. - Juhani julkisivuremontin menettämisestä 7.3. luurankokaappi Teksti: anna rintala kuvitus: salla seppälä Pimeää, ahdasta. Ei liikkumismahdollisuuksia ilman välitöntä luhistumisen vaaraa. Tunkkaista. Tunnelma tiheä, mutta muuttumaton; muutosta on jo odotettu pitkän aikaa. Huoneessa leijuvaa kuoleman tuntua ei voi peittää alleen edes pistävä desinfiointiaineen katku. Kuolevan sängyn ympärille on kokoontunut omaisia, jotka odottavat yhä vielä ja alati lisää aikaa. Siirtymä tilasta toiseen on nopea, kuin huomaamattaan mies löytää itsensä vanhasta työhuoneesta, kuin olisi unissaan kävellyt sinne. Vasta lukon naksahdus saa hänet havaitsemaan, että kaikki ei olekaan kuin ennen ja huoneesta löytyy vanha, raskaasti rakennettu kaappi, joka ei varmasti ollut siellä ennen. Mies käännähtää, ja näkee takanaan luurangon. Hänen vanha hahmonsa kuolisi säikähdyksestä, ellei olisi jo kuollut ja kuolleet eivät kuollessaan synny uudelleen. Kuka Mikä helvetti sinä olet? Ei, en suinkaan helvetti! Sinne sinulla on vielä hetken matkaa jäljellä. Olen luurankosi, se vastaa. Minun luurank Mies koskettaa rintakehäänsä ja tuntee kätensä suhahtavan läpi. Olen siis kuollut. Hyvä. Jakautuvatko kaikki kuolleet siis haamuksi ja luurangoksi? Luurangot kalisevat myrskyöinä ja haamut ujeltavat aina muuten vaan? Ei suinkaan, ei suinkaan! Sinä olet saanut muuten kunniakkaan elämäsi aikana aikaan monta luurankoa. Monta luurankoa? Enhän minä ole tappanut ketään! Etkö suinkaan, etkö suinkaan? Eihän niin luurankoja tehdä minä olen sinun naisseikkailujesi luuranko.?! Niin huone täyttyi toinen toistaan vääristyneemmistä luurangoista, jotka kuitenkin astuessaan ovesta näyttivät saavan lisää notkeutta. Viimeinen napsahdus oli, kun pieni, tuskin puoltakaan metriä oleva vauvan luuranko kapsahti kiinni hänen kinttuunsa kirkuen Iiisiii, iisiii Miten minä pääsen eroon teistä? Mies parahtaa hädissään. Et mitenkään, et mitenkään. Ellet sitten Luuranko on miettivinään vapauta meitä? Vapauta teitä? Teen ihan mitä vaan päästäkseni tästä piinasta. Mitä minun pitäisi tehdä. Vapauttaa salaisuutemme, ei kun siis salaisuutesi, tietenkin, emmehän me muuten olisi luurankoja! Mies ei nähnyt muuta ratkaisua, kuin totella luurankojaan. Hieman se kirpaisi pilata maineensa, vaikkakin kuoleman jälkeen; tärkeämpää oli varmentaa kuolemanjälkeisen elämän laatu kuin paikka sukukirjoissa. Oven loksahtaessa hänen edessään, hänen ja ilmaan nousevien luurankojen välissä, kaapin sisäpuolella, hän huomaa kuitenkin olleensa väärässä. Poika kiertää vielä viimeisen kerran työhuoneen lävitse ennen kuin jättää kaiken sen taakseen. Etäältä kuuluu outoa tuminaa, mutta enää häntä ei huvita lapsuuden leikki etsiä paperimiehiä seinien välistä. Huoneen oven kolahtaessa hänen takanaan hän on vapaa. Mun päässä rahisee joku. - Karkki vuosijuhlan jälkeen 16.3. Nyt on sellainen olo että olis kiva mennä mykkyrälle ja laittaa peukalo suuhun. - Timo D. vuosijuhlan jälkeen16.3. Topista ja Tessusta on lyhyt matka Brokeback Mountainiin. - Ville V. 16.3. Kortsuja?! Kuka niitä enää käyttää, ne on niin 80-lukua. - Kimmo 17.3. Mä oon kotoisin kolmosesta. Kakkonen is so last season. - Kalle puhuu postinumeroista 3.4. Every hole is a goal for Kalle. - Paappa 5.3. Mä en oo tänään ottanut mitään, enkä eilenkään vielä. - Make ruotii juomisiaan 27.3. Juo vettä! Se on ihan yhtä täyttävää ku joku Bigmac! - Emmi Juhanille 27.3.2008 Kanta-astuja on vähän kuin kanta-asiakas, säännöllinen panija. - Antti S. 5.4. Mä en oo kännissä, mul on vaan isot luut. - Paappa 6.4. Manipuloiva paskiainen - sehän on mun virkani. - Pommis 10.4. Sit kun ihmiset tulee ja juo, eikun siis syö lehtiä. - Kalle arvioi sopivaa pöytien kokoa 10.4. 26 KARHUNKIERROS 2/2008 KARHUNKIERROS 2/2008 27