Suomen UN Women Julkaisu koululaisille Nyt puhuvat tytöt! Elämä ilman väkivaltaa on jokaisen oikeus
Hei! Tämä julkaisu kertoo tytöistä. Miksi on tärkeää puhua juuri tytöistä? Syynä on se, että kaikkialla maailmassa ei ole vielä yhtä arvokasta syntyä tytöksi kuin pojaksi. Suuri osa maailman tytöistä on näkymättömiä - heillä ei ole poikien tavoin mahdollisuutta opiskella, harrastaa tai puhua vapaasti omista mielipiteistään. Tyttöjen ihmisoikeuksia rikotaan monessa maassa. Kaksi kolmasosaa koulua käymättömistä lapsista ja nuorista on tyttöjä. Merkittävin syy sille, että tytöt lopettavat koulunkäynnin, on väkivallan pelko. Kaikki väkivalta on otettava vakavasti. Se, että erityisesti tytöt kokevat väkivaltaa, on osoitus siitä, että sukupuolten tasa-arvoa ei vielä ole saavutettu maailmassa. Poikalapset ovat monissa köyhissä maissa toivotumpia, koska he jatkavat sukua ja sen perinteitä ja tuovat taloudellista hyötyä perheelle. Me voimme auttaa tyttöjä puolustamaan oikeuksiaan kaikkialla maailmassa.vankka tutkimustieto osoittaa, että tyttöjen aseman paranemisesta hyötyvät kaikki: niin tytöt kuin pojat, naiset kuin miehet. Voimme pohtia näitä asioita myös omassa elämässämme ja toimia sen puolesta, että kaikki kokevat olonsa turvalliseksi niin kotona, koulussa kuin vapaa-ajalla. Jokainen meistä voi olla esimerkkinä ja kohdella kaikkia tasa-arvoisesti riippumatta sukupuolesta, seksuaa lisesta suuntautumisesta tai ihonväristä. Tasa-arvo ei ole keneltäkään pois, vaan se hyödyttää yhtä lailla kaikkia. Sara Säkkinen Näyttelijä Kuva: Sampo Leino/ MASSIVE Helsinki Opettajalle Tämä julkaisu on suunnattu yläkoulun ja lukion oppilaille, ja sen tavoitteena on keskustella tasa-arvokysymyksistä ja erityisesti tyttöihin ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Julkaisu soveltuu käytettäväksi esimerkiksi historian ja yhteiskuntaopin, äidinkielen, elämänkatsomustiedon, filosofian ja maantiedon tunneilla sekä yleisessä kansainvälisyyskasvatuksessa. Julkaisuun liittyvät opettajan ohjeet ja vinkit sekä valmiita päivänavauksia löydät internetistä: www.unwomen.fi/ osallistu/koulut Julkaisija Suomen UN Women Finlands UN Women ry Työpajankatu 10, 4. kerros 00580 Helsinki www.unwomen.fi TUETTU ULKOMINISTERIÖN KEHITYSYHTEISTYÖVAROIN
Johdanto Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä. YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, artikla 1 yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus vuonna 1948 loi perustan nykyiselle YK:n ihmisoikeusajattelulle, millä tarkoitetaan sitä, että kaikilla ihmisillä on perustavanlaatuisia oikeuksia kaikkialla maailmassa. Kuitenkin ihmisoikeuksien toteutumisessa on paljon epäkohtia, ja erityisesti tyttöjen ja naisten oikeuksien toteutumisessa on vakavia puutteita. Useissa maissa tyttöihin ja naisiin kohdistuu syrjintää ja väkivaltaa heidän sukupuolensa vuoksi. Joka kolmas nainen maailmassa joutuu väkivallan kohteeksi. Tekijä on yleensä tuttu: puoliso, perheenjäsen tai sukulainen. Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta on yksi laajimmista, systemaattisimmista ihmisoikeusrikkomuksista ja äärimmäinen ilmentymä sukupuolten epätasa-arvosta. Jos kohtaat itse väki Valtaa, älä jää yksin Lasten ja nuorten puhelin päivystää numerossa 116 111 ma pe klo 14 20 ja la su klo 17 20. Puhelu on soittajalle ilmainen eikä näy puhelinlaskussa. Tietoa omista rajoista, seurustelusuhteesta, väkivallasta ja avun hakemisesta: www.omatrajani.fi Tukinainen antaa maksutonta neuvontaa ja kriisiapua seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan kysymyksissä numerossa 0800-97899, ma pe klo 9 15, la su klo 15 21, pyhinä ja niiden aattoina klo 15 21. MITÄ ON VÄKIVALTA? Väkivalta voi olla fyysistä, seksuaalista, psykologista, henkistä tai taloudellista. Väkivaltaa voi kokea kotona, julkisella paikalla tai internetissä ja se voi myös olla valtion harjoittamaa tai hyväksymää. Väkivaltaa on muun muassa seksuaalinen häirintä, kotiväkivalta, lapsiavioliitot, kunnia murhat, sukupuolielinten silpominen, ihmiskauppa ja väkivalta konflik teissa. Eri väkivallan muodot ovat monesti yhtey dessä toisiinsa. Ongelma korostuu sodissa ja konflikteissa, joissa siviiliväestö on väkivallan pääasiallinen kohde. Naisiin ja tyttöihin kohdistuvasta väkivallasta on tullut nykyaikaisissa konflikteissa tietoinen sodankäynnin taktiikka: Seksuaalista väkivaltaa käytetään systemaattisesti siviiliväestön häpäisemiseen ja lannistamiseen. Sukupuoleen perustuva väkivalta ei liity yksinomaisesti mihinkään tiettyyn maahan, uskontoon tai kansallisuuteen. Kyseessä on rajat ylittävä ihmisoikeusrikkomus, joka voidaan lopettaa. Tasa-arvon vahvistaminen, tyttöjen kouluttaminen ja köyhyyden vähentäminen ovat tärkeitä askeleita kohti maailmaa, jossa elämä ilman väkivaltaa on jokaisen oikeus. SYKSY 2013 3
Koulutie 20 30 % teini-ikäisistä tytöistä on kokenut häirintää koulussa. 60 % Miljoonille tytöille koulunkäynti on liian vaarallista väkivallan uhan vuoksi. kehitysmaiden kaupunkien asukkaista on joutunut rikoksen kohteeksi. Turvallinen koulutie? Julkinen tila kadut, puistot, metroasemat näyttäytyy erilaisena naisten ja miesten silmin. Jo yli puolet maapallon väestöstä asuu kaupungeissa. Kaupungit houkuttavat ihmisiä paremman toimeentulon toivossa, mutta tilanpuutteessa suurin osa köyhistä joutuu muuttamaan slummeihin, joissa köyhyys ja huonot elinolot lisäävät väkivaltaa. Kehitysmaissa naisten riski joutua väkivallan kohteeksi kaupunkialueilla on kaksinkertainen miehiin verrattuna. Naiset ja tytöt kokevat turvattomuutta, sillä he joutuvat ahdistelun kohteeksi kulkiessaan töihin, kouluun 4 nyt puhuvat tytöt! Fakta Malawissa joka neljäs koululainen pelkää joutuvansa hyökkäyksen kohteeksi kävellessään kouluun. Kolmasosa pelkää tiettyjä paikkoja koulun alueella. tai ostoksille. Puolet kaikista seksuaalisen häirinnän tapauksista maailmalla kohdistuu alle 16-vuotiaisiin tyttöihin. Monille tytöille koulumatka on päivän vaarallisin hetki. Joka vuosi 60 miljoonaa tyttöä joutuu seksuaalisen väkivallan tai ahdistelun uhriksi koulumatkoilla. Ongelmat ovat laajoja slummiutuneilla kaupunkialueilla, mutta myös syrjäseuduilla, joissa kouluja on vähemmän ja koulumatkat ovat pitkiä. Väkivaltaa tapahtuu myös kouluissa Tyttöjen kokema väkivalta koulupäivän aikana ei rajoitu vain koulumatkalle. Monissa maissa väkivaltaa ja ahdistelua tapahtuu myös koulussa. Tekijä voi olla luokkatoveri, vanhempi oppilas tai opettaja. Maailman koulua käymättömistä
Joka vuosi 60 miljoonaa tyttöä joutuu seksuaalisen väkivallan uhriksi koulumatkoilla. Muutoksentekijät Pitääkö meidän todella kohdella naisia huonosti ollaksemme miehiä? Yritämme kertoa kavereillemme, että heidän pitää kunnioittaa tyttöjä eikä kohdella heitä seksi objekteina. Nuoret on helpompi saada tietoisiksi asiastamme. Freddy Calderón ja Damián Valencia, Ecuador Fakta lapsista kaksi kolmasosaa on tyttöjä. Seksuaalisen väkivallan pelko on merkittävin syy siihen, että tytöt lopettavat koulunkäynnin. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus opiskella turvalliseen oppimiseen. Koulun ja kouluympäristön pitää olla paikkoja, joissa voi opiskella, liikkua, leikkiä ja viettää aikaa pelkäämättä ja vastuullisen opettajan johdolla. Sukupuolten välillä vallitseva epätasa-arvo johtaa siihen, että tyttöjä ei pystytä suojelemaan tarpeeksi tehokkaasti. Seksuaalinen väkivalta on monessa maassa vaiettu asia, joka aiheuttaa häpeää uhrille ja hänen per- Väkivalta on yleisin syy, jonka vuoksi tytöt jättävät koulunkäynnin Sambiassa. 62 % Lusakassa haastatelluista tytöistä ja nuorista naisista sanoo, että tyttöjä pakotetaan seksuaaliseen kanssakäymiseen parempien arvosanojen tai kursseista läpipääsemisen takia. heelleen. Muutoksen aikaansaamiseksi on ymmärrettävä, että väkivalta ei ole koskaan uhrin, vaan tekijän syytä. Jos tyttöjen kokemaan väkivaltaan ei puututa, tavoite kaikkien lasten ja nuorten tasa-arvoisesta mahdollisuudesta käydä koulua jää toteutumatta. Muutoksentekijät Tyttöihin kohdistuvan väkivallan ytimessä on epätasa-arvo, joten on tärkeää että jokainen tyttö ja poika ymmärtää olevansa tasa-arvoinen toisten kanssa. Haluan myös omien lasteni tietävän, että väkivalta toista ihmistä vastaan on aina väärin. Haluan heidän tietävän, että useimmat ihmiset ovat hyviä ja auttavaisia. Meidän täytyy toimia yhdessä väkivallan estämiseksi. Nicole Kidman, näyttelijä ja UN Womenin hyvän tahdon lähettiläs SYKSY 2013 5
Koulutie 6 nyt puhuvat tytöt!
Sarjakuvat: Aleksi Siirtola SYKSY 2013 7
Lapsiavioliitot Kuva: Stephanie Sinclair/VII/Tooyoungtowed.org Rakkautta vai pakkoa? Lapsiavioliitto on väkivaltaa, joka varastaa tytön tulevaisuuden. Rakastumisen, seurustelun, naimisiinmenon ja äitiyden pitäisi olla ihania ja toivottuja asioita sellaisia, joista jokainen saa itse päättää. Kaikille tämä ei ole todellisuutta: joka päivä 39 000 tyttöä menettää lapsuutensa joutuessaan alaikäisenä naimisiin. Aviomies on usein paljon tyttöä vanhempi, ja lapsimorsianta kohdellaan miehen omaisuutena. Naimisissa olevia tyttöjä painostetaan hankkimaan lapsia, vaikka he eivät itse olisi siihen valmiita. Raskaaksi tuleminen voi olla hengenvaarallista. Raskauteen ja synnytykseen liittyvät kuolemat ovat 15 19 8 nyt puhuvat tytöt!
Fakta Mosambikissa 60% kouluttamattomista tytöistä menee naimisiin alaikäisenä. Toisen asteen koulutuksen suorittaneista tytöistä vain 10 % ja korkeamman koulutuksen suorittaneista ainoastaan 1 % on naimisissa ennen täysi-ikäiseksi tuloa. JEMEN: Ennen koulua yhdessä käyneet 8-vuotiaat Tahani ja Ghada ovat kumpikin naimisissa 27-vuo tiaan miehen kanssa. -vuotiaiden tyttöjen yleisin kuolinsyy maailmassa. Varhainen avioliitto ja raskaus ei vaaranna ainoastaan nuoren äidin terveyttä, vaan vaikuttaa merkittävästi myös mahdollisuuksiin elämässä. Tytöt, jotka joutuvat naimisiin ja saavat lapsen, joutuvat jättämään koulun kesken eivätkä myöhemmin pääse mukaan työelämään. Nuoret 50% kehitysmaiden tytöistä tulee raskaaksi alaikäisenä Fakta Lapsiavioliitto on maailmanlaajuinen ongelma, joka ylittä maantieteelliset, kulttuuriset ja uskonnolliset rajat. Lapsimorsiamia löytyy joka puolelta maailmaa Lähi-idästä Latinalaiseen Amerik kaan ja Etelä-Aasiasta Eurooppaan. Lapsiavioliittoja solmitaan niin kristit tyjen, muslimien, hindujen kuin muiden uskontokuntien piirissä. Kaikkialla maailmassa yhä useammat naiset ja miehet ovat nousseet yhdessä vastustamaan lapsiavioliittoja ja toimimaan muutoksen puolesta. Uskonnollisilla ja perinteisillä johtajilla on tärkeä rooli tässä työssä. Ensimmäinen asia on selvittää tytön ikä. Jos hän on alle 18-vuotias, en salli avioliittoa, sanoo uskonnollinen johtaja Shek Mohamed Hassen Etiopiasta. äidit joutuvatkin helposti köyhyyden kierteeseen, koska paluu koulun penkille on vaikeaa. Mistä lapsiavioliitot johtuvat? Lapsiavioliitot ovat satoja vuosia vanha perinne, jonka syynä ovat naisten ja miesten välinen epätasa-arvo ja köyhyys. Lapsiavioliitot ovat yleisimpiä köyhillä maaseutualueilla, joissa tytöillä ei ole muita mahdollisuuksia. Köyhät perheet naittavat tyttärensä, jotta heillä olisi yksi suu vähemmän ruokittavana. Joissakin kulttuureissa lapsimorsiamista maksettava hinta houkuttelee perheitä myymään tyttärensä vaimoiksi. Monissa yh- teisöissä sosiaalinen paine tyttöjen naittamiseen on voimakas, eivätkä perheet välttämättä edes tiedä muista vaihtoehdoista. Perheet myös pelkäävät tyttäriensä tulevan raskaaksi avioliiton ulkopuolella, minkä uskotaan monissa kulttuureissa häpäisevän perheen kunnian. Laki kieltää lapsiavioliitot monissa maissa, joissa niitä eniten harjoitetaan. Usein tämä johtuu siitä, että köyhien maiden hallituksilla ei ole 39 000 tyttöä joutuu naimisiin joka päivä riittävästi resursseja valvoa lain noudattamista. Joskus hallituksilla ei ole myöskään tahtoa muuttaa vallitsevia haitallisia perinteitä. Koulutus, koulutus, koulutus Tyttöjen kouluttaminen on paras keino vähentää lapsiavioliittoja. Kaksi kolmasosaa maailman koulua käymättömistä lapsista on tyttöjä. Jos tyttö on suorittanut toisen asteen koulutuksen, hänen riskinsä joutua naimisiin on kuusi kertaa pienempi kuin koulunkäynnin kesken jättäneellä tytöllä. Jotta tytöt saavat poikien kanssa tasa-arvoisen mahdollisuuden kouluttautua, pitää asenteiden muuttua. Jos perheet näkevät tytöt ja pojat yhtä arvokkaina, he ovat valmiimpia kouluttamaan myös tyttölapsensa. Kouluista ja koulumatkoista on tehtävä turvallisia, sillä monet tytöt jättävät koulun kesken turvattomuuden ja väkivallan vuoksi. Lapsiavioliittojen lopettaminen vaatii kaikkien yhteistyötä. Uskonnolliset ja perinteiset johtajat voivat olla tärkeitä yhteistyökumppaneita haitallisten perinteiden kitkemisessä. SYKSY 2013 9
Lapsiavioliitot 10 nyt puhuvat tytöt!
Sarjakuvat: Aleksi Siirtola SYKSY 2013 11
Ihmiskauppa Muutoksentekijät Huomasin että kaikilla tytöillä, nuorilla ja naisilla oli saman kaltaisia kokemuksia väkivallasta. Tämä oli minulle uutta, sillä luulin, että väkivaltaa tapahtuu vain omassa yhteisössäni. Kun kuuntelin kertomuksia, tulin siihen johtopäätökseen, että tyttöjen pitää puhua näistä asioista, jotta he ymmärtävät, että väkivalta ei ole normaalia, että he eivät ansaitse joutua väkivallan kohteeksi ja että he voivat pysäyttää sen oppimalla toimimaan hätä tilanteissa. Hilda Vázquez, Guatemala Voiko ihmisen myydä ja ostaa? Ihmiskauppa on väkivaltaa, jossa käytetään hyväksi toisen ihmisen turvattomuutta. 12 nyt puhuvat tytöt!
ilman kunnollisia työehtoja tai riittävää vapaa-aikaa. Fakta Joka vuosi arviolta 2,5 miljoonaa ihmistä joutuu ihmiskaupan uhriksi. Suurin osa ihmiskaupasta liittyy maiden rajat ylittävään siirtolaisuuteen, mutta ihmiskauppaa tapahtuu myös maiden sisällä. Ihmiskaupan uhrit voivat joutua vastoin tahtoaan esimerkiksi pakkotyöhön, seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi, prostituutioon, avioliittoon tai adoptoitavaksi. Usein ihmiskaupan uhrit tekevät pitkiä työpäiviä Köyhyys ja syrjintä taustalla Syitä tyttöjen joutumiselle ihmiskaupan uhriksi on monia, mutta suurin syy on köyhyys ja tyttöjen näkeminen poikia vähempiarvoisina. Tytön myymiseen voi vaikuttaa houkutus paremmasta toimeentulosta tai velvoite perheen elättämisestä. Usein nuoret ja erityisesti tytöt ovat kyvyttömiä vastustamaan aikuisten tai vanhempien vaatimuksia. Koulutuksen puutteen vuoksi tytöillä ei ole tasaveroisia mahdollisuuksia hankkia tuloja virallisessa työssä. Ihmiskaupan uhriksi joutuneen toipuminen kokemuksistaan on usein vaikeaa. Perhe voi syrjiä ja hävetä ihmiskaupan uhria. Siksi normaaliin elämään palaaminen voi olla vaikeaa ihmiskaupasta selviytyneille. Ihmiskauppa Enemmistö pakkotyöhön kaupatuista yli 20 miljoonasta ihmisestä on naisia ja tyttöjä. Seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi on joutunut ihmiskaupan seurauksena arviolta 4,5 miljoonaa ihmistä heistä 98 % on naisia ja tyttöjä. Ihmiskaupassa käytetään hyväksi ja kontrolloidaan toista ihmistä käyttäen hyväksi hänen turvattomuuttaan tai rikoksen tekijästä riippuvaista asemaansa. Aina ihmiskauppa ei kytkeydy järjestäytyneeseen rikollisuuteen, vaan tekijät voivat olla myös uhrin sukulaisia tai tuttavia. Uhrin riippuvuutta rikoksen tekijästä pidetään yllä väkivallalla tai uhkailemalla. Pohtikaa yhdessä seuraavan aukeaman sarjakuvan tositarinaa: Miksi Meskelin vanhemmat lähettivät tyttärensä ulkomaille? Mitä muita vaihtoehtoja Meskelillä olisi ollut? Minkälaista apua Meskel sai turvatalosta selvitäkseen kokemuksistaan? Miten väkivaltaa voitaisiin ehkäistä ja miten se voitaisiin lopettaa kokonaan? SYKSY 2013 13
Ihmiskauppa 14 nyt puhuvat tytöt!
Sarjakuvat: Aleksi Siirtola SYKSY 2013 15
Päivätyökeräys 2013-2014 Uskallan mennä kouluun! UN Womenin tavoitteena on maailma, jossa on yhtä arvokasta syntyä tytöksi kuin pojaksi. Osallistumalla koulujen päivätyökeräykseen olette mukana rakentamassa turvallisempaa huomista kehitysmaissa ja konfliktialueilla. Maailman koulua käymättömistä lapsista kaksi kolmasosaa on tyttöjä. Väkivallan pelko koulumatkoilla on yksi merkittävä syy sille, että tytöt lopettavat koulunkäynnin. Yhdessä voimme vaikuttaa siihen, että yksikään tyttö ei jätä koulua kesken väkivallan uhan vuoksi. Safe Cities on YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin globaali ohjelma, joka tekee suurkaupungeista turvallisempia paikkoja naisille, nuorille ja lapsille erityisesti tytöille. Taksvärkkipäivä on koko koulun yhteinen ponnistus ja arvokas suomalainen perinne. Onhan koulusi mukana? Annetaan tänä vuonna yhdessä maailman tytöille oikeus koulutukseen ja väkivallattomaan elämään! Lisää tietoa ja ilmoittautumiset: www.unwomen.fi/osallistu/koulut toimisto@unwomen.fi puh. (09) 6940 944 16 nyt puhuvat tytöt!