TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO 2009

Kansi ja taitto: Maaret Kihlakaski Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print Tampere 2010

Sisällys Esipuhe... 5 Johtokunta määrittää kirjaston toiminnan raamit... 7 Kirjastotilat ovat käyttöä varten... 8 Tietotekninen infrastruktuuri ja e-ympäristö... 15 Painetut kokoelmat osa kirjaston aineistotarjontaa... 18 Elektronisten aineistojen määrä lisääntyy... 21 Tietokantatyö ja kokoelmien löytyvyys... 25 Lainojen uusintakertojen rajoittaminen laski lainauslukuja... 26 Pitkäjänteinen kehittämistyö näkyi tiedonhankintataitojen opetuksen laadussa... 35 Väitöskirjoissa rikottiin ennätyksiä... 39 Rinnakkaisjulkaiseminen ja yliopistoallianssin yhteinen julkaisuarkisto... 42 Kirjojen myynti ja markkinointi... 43 Tiedotusta ja markkinointiviestintää... 45 Verkottumalla vaikutetaan... 47 Yhdessä 2010-luvulle... 49 Kansainvälistymistä konferenssiosallistumisesta... 51 Henkilökunnan työhyvinvointiin panostettiin... 53 Koulutusraha tukee osaamisen kehittämistä... 57 Vuoden kirjastolainen ja kirjastoteko... 58 Kirjaston talous nojaa budjettirahoitukseen... 60 Liitteet... 64

Esipuhe Kirjaston toiminta jatkui vuonna 2009 vakaana ja tuloksellisena. Toimintakertomus kuvaa hyvin sitä, miten laajassa käytössä kirjaston hankkimat aineistot sekä sen tarjoamat palvelut ja tilat olivat. Vaikka kirjastopalveluita käytettiin hyvin paljon verkon kautta, kirjastossa myös edelleen käytiin ja työskenneltiin ahkerasti. Kuluneeseen vuoteen sisältyy monia hienoja saavutuksia ja onnistumisia. Kirjaston strategia saatiin valmiiksi, tiedekirjakauppa Tajun myynti kasvoi erityisesti Tampere University Pressin kustantamien kirjojen ansiosta, yliopiston julkaisurekisterin sisältämien bibliografisten tietojen tarkistus vakiintui osaksi kirjastossa tehtävää työtä, maksumuistutuskampanja vietiin läpi ilman suuria suruja ja kirjaston sisäistä viestintää parannettiin muun muassa wiki-intran avulla. Näistä ja monista muista onnistumisista kerrotaan toimintakertomuksen sivuilla. Toiminta ei kuitenkaan aina etene niin helposti kuin toivoisi. Rinnakkaisjulkaisemisen ja allianssin yhteisen julkaisuarkiston valmistelussa ei saavutettu haluttuja tuloksia. Joskus on kuitenkin syytä ottaa askel taaksepäin, jotta voidaan jatkossa ottaa vähintään kaksi eteenpäin. Pitää uskaltaa luottaa siihen, että kuluneena vuonna julkaisuarkiston kehittämiseksi tehty työ ei mennyt hukkaan vaan on hyödyksi myöhemmin. Rinnakkaisjulkaisemisessa ollaan todennäköisesti nyt vasta innovaatioiden leviämisen alkuvaiheessa, jolloin liikkeellä ovat innovaattorit ja varhaisomaksujat, suuri aalto tulee mukaan myöhemmin. Se, miten rinnakkaisjulkaiseminen innovaationa leviää, riippuu muun muassa siitä, mikä on sen suhteellinen etu tutkijoille ja miten yhteensopiva se on tutkijoiden arvojen, aiempien kokemusten ja tarpeiden kanssa. Rinnakkaisjulkaiseminen ja julkaisuarkisto eivät ole vain kirjaston, vaan koko yliopiston haaste. Kirjasto kehittää toimintaansa näyttöön perustuvan tiedon varassa. Asiakkailta kerätään säännöllisesti palautetta, joka käydään huolellisesti läpi ja jonka pohjalta tehdään tarvittavia toimenpiteitä. Tämän lisäksi kerätään systemaattisesti muutakin tietoa kirjaston käytöstä. Syksyllä kartoitettiin kirjaston kaikissa päivystyspisteissä asiakastapahtumat ja asiakasmäärät neljän viikon aikana. Näin saatiin hyödyllistä tietoa päivystysresurssitarpeista ja niiden riittävyydestä. Asiakkaiden työskentelyä pääkirjastossa havainnointiin monitoring-menetelmällä jo keväällä. Havainnointi toistettiin syksyllä, jolloin se toteutettiin myös osastokirjastoissa. Saadut tulokset kertovat paitsi siitä, mitä asiakkaat kirjastossa tekevät myös siitä, minä päivinä ja mihin aikaan he kirjastossa Tampereen yliopiston kirjasto 5

eniten käyvät ja työskentelevät. Samoin kuin liikenteessä, myös kirjastossa on selvästi näkyvissä ruuhka-ajat ja hiljaiset hetket. Sekä päivystysresurssikartoituksen että kirjaston tilojen käytön havainnoinnin tuloksista on raportoitu paitsi tässä toimintakertomuksessa myös kirjaston verkkolehti Bulletiinin numerossa 1/2010. Toimintaa kuvaavan näyttötiedon kerääminen antaa hyvän pohjan toiminnan kehittämiselle varsinkin silloin, kun rajallisia resursseja joudutaan kohdentamaan uudelleen. Vuoden 2009 loppuessa päättyi yliopiston asema valtion tilivirastona yliopiston muuttuessa julkisoikeudelliseksi laitokseksi. Tästä aiheutuvat muutokset ja niiden vaikutukset olivat ennakoitavissa kirjastossakin jo vuoden loppuessa. Ne koskevat monia asioita, muun muassa taloushallinnon uusien käytänteiden ja järjestelmien käyttöön ottamista ja opettelemista. Siinä missä vanhojen käytäntöjen jatkuminen tarkoittaa tuttuutta ja turvallisuutta, muutos haastaa olemassa olevan luoden samalla mahdollisuuden menestyä. Muutostilanteessa tarvitaan epävarmuuden sietokykyä ja rohkeutta tehdä asioita toisin kuin ennen. Avaintekijäksi nousee ihmisten osaaminen ja halu hankkia uutta osaamista. Kirjastossa on hieno ja osaava henkilökunta, joka on aktiivisesti kehittänyt ammattitaitoaan ja asiantuntijuuttaan. Henkilökunnan monipuolinen osaaminen muodostikin hyvän pohjan toiminnan onnistumiselle kuluneena vuonna. Kiitän kirjaston henkilökuntaa hyvin tehdystä työstä. Mirja Iivonen 6 Toimintakertomus 2009

Johtokunta määrittää kirjaston toiminnan raamit Johtokunnalla on keskeinen asema kirjaston toiminnan ohjaamisessa ja kehittämisessä. Sen tehtävistä määrätään yliopiston johtosäännössä. Hyväksyessään kirjaston toiminta- ja taloussuunnitelmat johtokunta määrittää kirjaston toiminnan raamit. Käsitellessään toiminta- ja talouskertomukset se arvioi kirjaston toiminnan onnistumista. Johtokunnalla on tärkeä rooli myös kirjaston strategisessa suunnittelussa. Johtokunnassa olivat edustettuina yliopiston kaikki tiedekunnat, opiskelijat ja kirjaston henkilökunta. Lisäksi johtokuntaan kuului yksi muuta yliopistoyhteisöä edustava jäsen. Johtokunnan esittelijänä toimi ylikirjastonhoitaja ja sihteerinä kirjaston amanuenssi. Johtokunta kokoontui kuluneena vuonna viisi kertaa. Toiminta- ja taloussuunnitelmien ja -kertomusten lisäksi se käsitteli virkojen täyttöjä ja kirjaston aukioloaikoja. Pääkirjaston kurssikirjalukusalin kokeiluna olleen 24 h/vrk-aukioloajan vakinaistamisesta päätettiin tammikuussa ja terveystieteiden osastokirjaston aukioloaikojen pidentämisestä lokakuussa. Johtokunta osallistui aktiivisesti kirjaston uuden, vuosille 2010 2015 ulottuvan strategian valmisteluun. Strategiaa valmistelleeseen työryhmään kuului kirjaston henkilökunnan edustajien lisäksi myös useita johtokunnan jäseniä. Opetus- ja tutkimushenkilöstöä edustivat johtokunnan jäsenistä Christian Krötzl, Eeva Moilanen, Ilkka Mäkinen ja Jukka Tuomela. Johtokunnan opiskelijajäsenistä/varajäsenistä mukana olivat Maija Mattila, Mikko Niemelä, Maria Nummela ja Tetti Vähämaa. Strategiatyö aloitettiin jo vuonna 2008, mutta se jatkui tiiviinä koko vuoden 2009 strategiatyöryhmän kokoontuessa neljä kertaa. Kokousten välissä työskenneltiin pienryhmissä. Marraskuussa pidettiin johtokunnan ja kirjaston johtoryhmän yhteinen kehittämisseminaari, jossa luotiin vielä katsaus koko strategiaprosessiin ja tunnistettiin tulevien vuosien kaikista kriittisimmät menestystekijät. Niitä ovat muun muassa julkaisuarkistoon liittyvän osaamisen varmistaminen, koko kirjaston laadunvarmistusjärjestelmän kehittäminen ja omatoimisten palveluiden kehittäminen. Strategia hyväksyttiin johtokunnassa tammikuussa 2010 ja on luettavissa kirjaston verkkosivuilla (http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/tietoa/strategia. php). Kirjaston strategia tukee omalta osaltaan koko yliopiston strategian toteutumista. Johtokunnan ja kirjaston henkilökunnan yhteistyönä laatima strategia on vaativa, mutta samalla myös mahdollistava. Yhteinen ymmärrys siitä, missä kirjasto haluaa olla vuonna 2015, on hyvä pohja toiminnan kehittämiselle. Tampereen yliopiston kirjasto 7

Kirjastotilat ovat käyttöä varten Kirjasto toimi vuonna 2009 viidessä toimipaikassa: pääkirjasto Linna-rakennuksessa yliopiston keskustakampuksella, yliopiston päärakennuksessa toimivat sanomalehtikokoelma ja -lukusali, humanistis-kasvatustieteellinen osastokirjasto TietoPinni-rakennuksessa yliopiston keskustakampuksella ja yliopiston Hämeenlinnan yksikössä sekä terveystieteiden osastokirjasto Kaupin kampuksella alkuvuoden FinnMedi 5-rakennuksessa ja loppuvuoden Arvo-rakennuksessa. Taulukko 1. Kirjastotilat vuonna 2009 Ryhmätyöhuoneitluokkipaikkoja Opetus- Asiakas- Kirjaston yksikkö Pinta-ala Pääkirjasto 4 2 497 6 251 m² Terveystieteiden osasto -FinnMedi 5 -rakennuksessa 31.7. saakka -Arvo-rakennuksessa 1.8. alkaen Humanistis-kasvatustieteellinen osasto, Humanika Humanistis-kasvatustieteellinen osasto, Hämeenlinnan yksikkö 3 3 1 1 135 124 1 619 m² * 1 196 m² 5 2 190 2 211 m² 1 0 105 627 m² Yhteensä vuoden lopussa 13 5 916 10 285 m² * Terveystieteiden osastokirjaston lehtikokoelman tilavuokran maksoi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP) Pääkirjasto Pääkirjasto toimi kolmannen kokonaisen vuoden yliopiston pääkampuksella Linna-rakennuksessa. Kirjasto oli auki 61 tuntia viikossa, eli lukukausien aikana maanantaista perjantaihin klo 8 19 ja lauantaisin klo 9 15. Lainaustoimisto ja tietopalvelu palvelivat asiakkaita arkisin klo 10 19. Lauantaisin lainaustoimisto oli avoinna klo 11 15. Kurssikirjalukusalissa toimi ensimmäisen kokonaisen vuoden ajan ympärivuorokautinen aukiolo. Yliopiston opiskelijoilla oli mahdollisuus käyttää kurssikirjalukusalia 24 tuntia vuorokaudessa opiskelijakorttiin aktivoidun kulkuluvan avulla. Asiakaspalvelu kurssikirjalukusalissa oli avoinna arkisin klo 8 19 ja lauantaisin klo 9 15. Vuodenvaihteessa ja kesällä kirjaston aukiolo- ja palveluajat olivat edellisvuosien tapaan lyhyemmät. 8 Toimintakertomus 2009

Pääkirjaston kolmannessa kerroksessa sijaitsevat oppimiskeskustilat ja ryhmätyöhuoneet olivat asiakkaiden käytettävissä kirjaston aukioloaikoina. Nämä tilat olivat vuoden aikana aktiivisessa käytössä. Käytön aktiivisuutta kuvaavat vuosien 2008 ja 2009 varausluvut ryhmätyöhuoneiden sähköisestä ajanvarausjärjestelmästä: vuonna 2009 pääkirjaston ryhmätyötilat olivat varattuina yhteensä 6 327 tuntia, joka on 1 136 tuntia enemmän kuin edellisenä vuonna. Ryhmätyöhuoneiden kuukausittainen käyttöaktiivisuus edellä mainittuina vuosina näkyy kuviosta 1. 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Vuosi 2008 388 623 488 716 347 128 80 136 445 727 716 397 Vuosi 2009 544 704 701 709 481 159 140 194 624 777 799 495 Kuvio 1. Pääkirjaston ryhmätyöhuoneiden varaukset tunteina sähköisen varausjärjestelmän mukaan vuosina 2008 2009. Sanomalehtikokoelma ja -lukusali toimivat yliopiston päärakennuksessa. Sanomalehtikokoelma ja -lukusali olivat vuonna 2009 avoinna maanantaista perjantaihin klo 8 19. Päivystystä lukusalissa oli maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9 12. Terveystieteiden osastokirjasto Terveystieteiden osastokirjasto toimi kevätlukukauden Finn-Medi 5 -rakennuksessa Kaupin kampuksella. Kesän aikana kirjasto muutti Arvo-rakennukseen ja avasi ovensa siellä elokuussa. Uuteen lääketieteen taloon sijoittuivat kirjaston lisäksi hoitotieteen laitos ja lääketieteen laitoksen toimintoja. Rakennuksen suunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto Helamaa-Heiskanen ja sisustussuunnittelusta Santaniemi Oy. Kirjastotilat uudessa rakennuksessa ovat yli 1 100 neliötä. Arvo-rakennuksen vihkiäisiä vietettiin marraskuun alussa. Tampereen yliopiston kirjasto 9

Arvo-rakennuksen vihkiäisiä vietettiin 2. marraskuuta. Arvo-ra kennuksessa toimivalla Tertiolla on rakennuksessa yli 1 100 neliön tilat. Tampereen kaupunki palkitsi Arvo-talon hyvän rakentamisen palkinnolla. Kuvat: Erja Kymäläinen Muuton yhteydessä osastokirjaston aukioloajat lisääntyivät. Kirjasto oli syyslukukauden aikana auki 40 tuntia viikossa. Maanantaisin kirjasto oli avoinna 9 18, tiistaista torstaihin 9 17 ja perjantaisin 9 16. Kevätlukukauden aikana kirjasto oli auki 37 tuntia viikossa. Maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kirjasto oli avoinna klo 9 16 sekä tiistaisin ja torstaisin klo 9 17. Kesällä terveystieteiden osastokirjastossa oli poikkeusaukioloajat muuton vuoksi. Kirjasto oli kokonaan suljettuna 20.7. 8.8. Lukusali ja oppimiskeskus olivat niin Finn-Medi 5- kuin Arvo-rakennuksessa opiskelijoiden käytössä 24 tuntia vuorokaudessa. Tertiossa ryhmätyöhuoneiden sähköinen ajanvarausjärjestelmä otettiin käyttöön muuton jälkeen elokuussa. Ryhmätyöhuoneet Tertiossa olivat varattuna lähes 510 tunniksi syksyn aikana. Ryhmätyöhuoneiden kuukausittainen käyttöaktiivisuus näkyy kuviosta 2. 10 Toimintakertomus 2009

200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 38 108 113 173 78 Elo Syys Loka Marras Joulu Kuvio 2. Tertion ryhmätyöhuoneiden varaukset tunteina sähköisen varausjärjestelmän mukaan syksyllä 2009. Humanistis-kasvatustieteellinen osastokirjasto Keskustakampuksella toimivan humanistis-kasvatustieteellisen osaston Humanikan kirjaston aukioloajat pysyivät ennallaan edellisvuosien tapaan. Maanantaista torstaihin Humanika oli avoinna klo 8 18 ja perjantaisin klo 8 16. Kirjasto oli lukukausien aikana avoinna 48 tuntia viikossa. Humanikan ryhmätyöhuoneet, oppimiskeskus ja lukutilat olivat vuoden aikana aktiivisessa käytössä. Humanikan ryhmätyöhuoneiden sähköinen ajanvarausjärjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2008 syyslukukauden alussa. Vuonna 2009 Humanikan ryhmätyötilat olivat varattuina 4 491 tuntia. Ryhmätyöhuoneiden kuukausittainen käyttöaktiivisuus syyslukukautena 2008 ja vuonna 2009 näkyy kuviosta 3. 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Vuosi 2008 55 350 519 630 336 Vuosi 2009 260 606 641 645 204 66 8 49 358 615 739 300 Kuvio 3. Humanikan ryhmätyöhuoneiden varaukset tunteina sähköisen varausjärjestelmän mukaan vuosina 2008 2009. Humanikassa sähköinen varausjärjestelmä otettiin käyttöön elokuussa 2008. Tampereen yliopiston kirjasto 11

Humanistis-kasvatustieteellisen osaston Hämeenlinnan yksikön lukukausien aikainen aukiolo säilyi myös ennallaan. Hämeenlinna yksikkö oli avoinna maanantaisin klo 9 18 ja tiistaista perjantaihin klo 9 15. Keskittämällä yksikön henkilökunnan lomat lukukausien ulkopuolelle ja pitämällä kirjasto suljettuna ainoastaan heinäkuussa ja vuodenvaihteessa, taattiin kirjaston tarjoamien paikallispalveluiden saavutettavuus lukukausien aikana. Kirjastotilojen käyttö painottuu itsenäiseen työskentelyyn Kirjasto tiloissa käydään paljon, kuten kuviosta 4 ilmenee. Käyntilukujen lisäksi vuoden 2009 aikana selvitettiin monitoring-menetelmän keinoin mitä asiakkaat tekevät kirjastotiloissa. Pääkirjastossa havainnoitiin asiakkaiden kirjaston käyttöä keväällä 2009 viikon ajan (30.3. 3.4.) ja laajemmin kaikissa kirjaston Tampereen toimipaikoissa viikon ajan (12. 17.10.) syksyllä 2009. 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 Pääkirjasto Terveystieteiden osasto Humanistiskasvatustieteellinen Humanistiskasvatustieteellinen Yhteensä 2007 337 402 30 230 90 280 28 710 486 622 2008 356 980 28 334 92 880 26 775 504 969 2009 351 405 45 675 84 919 27 595 509 594 Kuvio 4. Kirjastokäynnit eri kirjastoyksiköissä porttilaskureiden mukaan vuosina 2007 2009. Havainnoinnin tavoitteena oli kerätä tietoa kirjaston tilojen käytöstä. Kirjaston kaikilla osastoilla on käytössään 2000-luvulla rakennetut tilat. Tieteellisten tietoaineistojen siirryttyä yhä enemmän verkkoon on yliopistokirjastojen fyysisten tilojen merkitys muuttunut perinteisten kokoelmien säilytyspaikasta monimuotoiseksi opiskelijoiden työtilaksi. Monitoroinnin avulla haluttiin kerätä palvelunlaatukyselyjä täydentävää tietoa siitä, miten hyvin kirjasto on onnistunut uusien tilojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tulokset osoittavat, että yliopistokirjaston tilojen käyttö painottuu opiskelijan itsenäiseen työskentelyyn, lukemiseen, kirjoittamiseen ja työskentelyyn tietokoneella (kuvio 5). Tässä kohdin tulokset eroavat aikaisemmista yleisissä kirjastoissa tehdyistä monitoring-havainnoinneista, joiden tuloksissa on korostunut kirjaston funktio asiakkaiden virkistyspaikkana. 12 Toimintakertomus 2009

2500 2000 1500 1000 500 0 Istuu/seisoo yksin kirjaston tietokoneen ääressä 394 324 128 Istuu yksin lukemassa tai kirjoittamassa (ilman tietokonetta) 996 213 104 Istuu yksin oman kannettavan ääressä 397 23 4 Kävelee tai seisoo yksin 220 89 15 Selailee yksin hyllyjä 58 26 5 Istuu tai seisoo ryhmässä kirjaston tietokoneen ääressä Istuu ryhmässä lukemassa tai kirjoittamassa (ilman tietokonetta) Pääkirjasto Humanika Tertio 57 99 6 40 21 14 Muut toiminnot* 175 39 22 * Muut toiminnot: esim. jonottaa, käyttää itsepalveluautomaattia tai kopiokonetta, kävelee tai seisoo ryhmässä tai istuu ryhmässä omien kannettavien tietokoneiden kanssa. Kuvio 5. Yleisimmät havainnot yhteensä viikolla 42 kirjaston eri toimipaikoissa Kuvioista 6 ja 7 käyvät ilmi aktiivisimmin käytetyt viikonpäivät ja kellonajat pääkirjastossa, Humanikassa ja Tertiossa. Viikonpäivistä tiistai oli vilkkain päivä kaikissa toimipaikoissa ja perjantai hiljaisin. Tulokset osoittivat, että iltapäivä on selkeästi vilkkain aika kaikissa toimipaikoissa. Kello 15 havainnointikierroksella tehtiin eniten havaintoja pääkirjastossa ja Humanikassa. Sen sijaan Tertiossa vilkkain aika oli klo 12. Tampereen yliopiston kirjasto 13

1 2 0 0 1 0 0 0 8 0 0 6 0 0 4 0 0 2 0 0 0 k lo 9 k lo 1 2 klo 1 5 klo 1 7 /1 8 V ko 1 4 P ä ä kirja sto 2 6 1 7 7 6 9 1 8 3 7 8 V ko 4 2 P ä ä kirja sto 1 9 8 7 5 2 9 9 3 3 9 4 V ko 4 2 H u m a n ika 7 5 3 0 9 3 4 0 1 1 0 V ko 4 2 T e rtio 3 9 1 3 7 1 2 2 Kuvio 6. Havaintojen lukumäärät viikonpäivittäin pääkirjastossa viikoilla 14 ja 42, Humanikassa ja Tertiossa viikolla 42. 1 2 0 0 1 0 0 0 8 0 0 6 0 0 4 0 0 2 0 0 0 k lo 9 k lo 1 2 klo 1 5 klo 1 7 /1 8 V k o 1 4 P ä ä k irja s to 2 6 1 7 7 6 9 1 8 3 7 8 V k o 4 2 P ä ä k irja s to 1 9 8 7 5 2 9 9 3 3 9 4 V k o 4 2 H u m a n ik a 7 5 3 0 9 3 4 0 1 1 0 V k o 4 2 T e rtio 3 9 1 3 7 1 2 2 Kuvio 7. Havaintojen lukumäärät kellonajoittain pääkirjastossa viikoilla 14 ja 42, Humanikassa ja Tertiossa viikolla 42. 14 Toimintakertomus 2009

Tietotekninen infrastruktuuri ja e-ympäristö Kirjasto tarjoaa asiakkaiden käyttöön työasemia jokaisessa kirjaston toimipaikassa. Asiakaskoneita kirjastossa oli vuonna 2009 yhteensä 284 kappaletta. Asiakkaiden käytössä oli pääkirjastossa 112 konetta, terveystieteiden osastossa 55 konetta, humanistis-kasvatustieteellisessä osaston Humanikan yksikössä 96 konetta ja Hämeenlinnan yksikössä 21 konetta. Vuonna 2009 kirjaston henkilökunnalla oli käytössään 131 konetta. Pääkirjastossa henkilökunnan koneita oli 90 kappaletta, terveystieteiden osastossa 15 kappaletta, humanistis-kasvatustieteellisen osaston Humanikan yksikössä 19 ja Hämeenlinnan yksikössä 7. Niin asiakkaiden kuin henkilökunnan koneiden määrä pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2008. 120 100 90 112 96 80 60 55 40 20 19 7 21 15 0 Pääkirjasto Humanika HOKL Tertio Henkilökunnan käytössä olevat koneet Asiakkaiden käytössä olevat koneet * * Asiakkaiden käytössä oleviin koneisiin on laskettu mukaan myös opetusluokkien koneet. Kuvio 8. Asiakkaiden ja henkilökunnan käytössä olevat tietokoneet eri kirjastoyksiköissä vuonna 2009. Valtaosaan kirjaston tarjoamien työasemien käyttöön tarvitaan yliopiston peruspalvelutunnus: kirjastossa on myös joitakin työasemia yliopiston ulkopuolisten asiakkaiden käytössä. Työasemat pitävät sisällään monipuolisesti eri ohjelmia. Kaikilla asiakaskoneilla on käytössä Microsoft Officen perusohjelmat ja muita opiskelijoiden tarvitsemia ohjelmia. Kirjasto tarjoaa asiakkaiden käyttöön myös elektronisten lehtien lukupaikkoja, joilla asiakkaat ilman peruspalvelutunnusta voivat käyttää elektronisia aineistoja. Tampereen yliopiston kirjasto 15

Kirjaston tarjoamien työasemien käyttöön tarvitaan pääsääntöisesti yliopiston peruspalvelutunnus. Kaikki työasemat pitävät sisällään monipuolisesti eriohjelmia. Kuva: Erja Kymäläinen Kirjaston tiloissa toimii myös langaton verkko, johon yliopiston peruspalvelutunnuksen omaava yliopistolainen tai yliopiston vieras, jolla on lyhytaikainen vierailijatunnus, voi kirjautua kannettavalla tietokoneellaan yliopiston tiloissa. Kirjaston tiloissa langaton verkko toimii pääkirjaston toisessa ja kolmannessa kerroksessa, Humanikassa ja terveystieteiden osastokirjastossa. Työasemien lisäksi kirjastossa on asiakkaiden käytössä skannereita, tulostimia, kopiokoneita ja mikrofilmien lukulaitteita. Tulostimia ja kopiokoneita on asiakkaiden käytössä useita jokaisessa kirjastoyksikössä. Vuoden 2009 aikana asiakkaiden tulostaminen ja kopiointi ulkoistettiin Juvenes Printille. Tulostaminen ja kopiointi kirjastossa tapahtuvat erillisellä kopiokortilla, jota myydään kirjaston asiakaspalvelun lisäksi myös Juveneksen kirjakaupassa. Kaikilla yliopiston kopiokoneilla käy uudistuksen myötä sama kopiokortti. Kirjasto tarjoaa tilojen ja laitteiden lisäksi asiakkaalle mahdollisuuden asioida kirjastossa myös elektronisessa ympäristössä. Asiakkaat pystyvät hoitamaan kirjastoasioita, kuten esimerkiksi etsimään aineistoa, tekemään varauksia ja uusimaan lainojaan kirjaston tietokannan Tamcatin avulla, käyttämään elektronisia aineistoista Nelli-portaalin kautta ja seuraamaan muun muassa kirjaston ajankohtaisia asioita verkkosivuilta. Edellisvuonna kirjastossa ryhdyttiin kartoittamaan sosiaalisen median mahdollisuuksia ja Web 2.0-sovelluksia. Vuoden 2009 aikana näitä mahdollisuuksia hyödynnettiin lähinnä kirjaston tiedotuksessa ja markkinoinnissa. 16 Toimintakertomus 2009

Kirjastossa otettiin käyttöön muun muassa LibraryThing-pohjainen uutuusluettelo, Tertio avasi Facebook-profiilin ja asiakaspalvelussa testattiin pikaviestimiä. Sosiaalisen median kartoitustyö jatkuu myös seuraavana vuonna. Myös kirjaston sisällä elektronisessa ympäristössä tapahtuvan työskentelyn kehittäminen jatkui. Edellisinä vuosina aloitettu intranetin uudistaminen saatiin päätökseen. Kirjaston wikipohjainen intranet otettiin käyttöön syyslukukauden alussa. Myös henkilökunnan sähköisessä kalenterissa siirryttiin Google-kalenterisovellukseen. Vuonna 2009 kirjastossa otettiin käyttöön Tampereen yliopiston henkilöstöasioiden palveluportaali etyöpöytä, jonne on koottu yliopiston henkilöstöhallinnon palveluja. etyöpöydällä on linkkejä henkilöstöhallinnon ohjeisiin, ajankohtaisiin asioihin, sähköisiin lomakkeisiin ja muihin keskeisiin henkilöstön käyttämiin tietojärjestelmiin. etyöpöydän kautta henkilöstöön kuuluva voi tehdä loma- ja poissaoloilmoituksen, työstävapautusanomuksen sekä tarkastella loma- ja poissaolotietojaan ja päivittää henkilötietonsa. Työajanseurantaa jatkettiin edellisvuonna käyttöön otetussa sähköisessä ympäristössä tapahtuvan työajanseurannan (SoleTM) avulla. Matkasuunnitelmat ja -laskut tehtiin Travelissa. Laskut käsiteltiin sähköisesti Rondossa. Tampereen yliopiston kirjasto 17

painetut kokoelmat osa kirjaston aineistotarjontaa Kasvava elektronisen aineiston tarjonta näyttää jo jossain määrin vähentävän painettujen kirjakokoelmien kasvua. Painetuilla aineistoilla on kuitenkin merkitystä, sillä suurin osa asiakkaiden tekemistä hankintaehdotuksista kohdistuu edelleen painettuihin kirjoihin. Vuonna 2009 pääkirjaston kirjakokoelmat karttuivat 6 059 ni teel lä, mikä oli lähes 3 000 nidettä vähemmän kuin edellise nä vuonna. Kokoelmista poistettiin 8 228 nidettä, joista 3 135 oli vanhentuneita kurssikirjoja. Vuoden 2009 aikana pääkirjastossa karsittiin sekä psykologian, terveystieteiden ja -politiikan että informaatiotutkimuksen luokkien kokoelmia. Karsinnan perusteena käytetään pääkirjastossa laadittua ohjeistusta, jossa kirjojen vähäiset lainausluvut ovat yksi olennainen peruste kirjan poistamiselle kokoelmista. Terveystieteiden osastokirjaston painettujen kirjojen määrä lisääntyi vain 1 252 teoksella. Syynä tähän oli muun muassa muuton vuoksi hidastunut aineiston käsittely. Suurin osa poistoista tehtiin muuton vuoksi jo edellisenä vuonna. Vuonna 2009 poistettiin vain 177 teosta. Humanistis-kasvatustieteellisessä osastokirjastossa painetun aineiston uutuushankintaa tehtiin valtaosin yliopiston henkilöstöltä ja opiskelijoilta tulleiden hankintaehdotusten perusteella. Humanikassa tietokantaan luetteloitujen kirjojen kokonaismäärä kasvoi 2 063 niteellä, joista ostoja on 1 053 ja 483 kirjaa vaihtoja tai lahjoituksia. Painetut aineistot ovat osa kirjaston aineistotarjontaa. Kuvat: Marianne Partanen 18 Toimintakertomus 2009

Loput kartunnasta selittyy Humanikassa tehdyllä takautuvalla luetteloinnilla. Omatoimisessa hankinnassa huomioitiin muun muassa kokoelmakarttatyön analyysien tulosten avulla selville saadut kartuntatarpeet. Humanikan kokoelmista poistettiin 994 nidettä. Taulukko 2. Monografioiden koko ja kartunta vuonna 2009. Toimipiste Monografiat Kokoelmien koko niteet Kokoelmien kartunta - niteet Pääkirjasto 288 569 6 059 Terveystieteiden osastokirjasto Humanistis-kasvatustieteellinen osastokirjasto, Humanika Humanistis-kasvatustieteellinen osastokirjasto, Hämeenlinnan yksikkö 19 944 1 252 136 897 58 720 2 063 1 056 Yhteensä 504 130 10 854 Pääkirjastoon saapui 279 painettua aikakauslehteä, joista ostettuja oli 178. Viime vuosien aikana periaatteena on ollut, että painetun lehden tilalle hankitaan elektroninen versio aina, kun se on mahdollista. Terveystieteiden osastokirjastoon saapuneiden painettujen lehtien määrä oli 102, joista ostettuja oli 81. Humanikassa jatkettiin painettujen aikakauslehtien osalta vanhojen vuosikertojen karsintaa poistamalla yhteensä noin kahdeksan hyllymetriä aineistoa. Varastotilojen rajallisuuden vuoksi säännöllinen karsinta on välttämätöntä. Humanikaan saapuvia lehtiä oli yhteensä 290, joista ostoja oli 215. Vuoden 2009 alussa lopetettiin tai lakkasi ilmestymästä yhdeksän lehteä. Uusia lehtiä tilattiin neljä kappaletta. 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Pääkirjasto Tertio Humanika Hämeenlinnan yksikkö 2007 1 030 102 425 158 2008 894 106 406 162 2009 791 102 375 156 Kuvio 9. Kausijulkaisujen kartunta vuosikertoina vuosina 2007 2009. Tampereen yliopiston kirjasto 19

Kokoelmakartan avulla kokoelmat näkyviksi Kirjasto kuuluu Varastokirjaston hallinnoimaan Kokoelmakartta-konsortioon, joka on jatkoa Yliopistokirjastojen neuvoston kokoelmakartta-hankkeelle. Kokoelmakarttaa varten kirjasto arvioi yhteisesti sovittuja käytäntöjä noudattaen yliopiston opetukselle ja tutkimukselle keskeiset tieteenaloittaiset kokoelmansa, sekä painetun että elektronisen, ja kuvailee kokoelmat Kansalliskirjaston ylläpitämään digitaalisten aineistojen Doria-palveluun, jossa kuvailut ovat avoimesti saatavilla. Valmiit aiheenmukaisten kokoelmien kuvailut tallennetaan myös kirjaston intranetiin. Kokoelmakartta on yksi kirjaston laadunvarmistusta tukeva toimintatapa, jonka avulla kirjasto saa faktoja aiheenmukaisten kokoelmien, sekä painettujen että elektronisten kokoelmien, nykytilasta ja käytöstä. Faktojen perusteella kirjasto voi kehittää kokoelmiaan, karsia vanhentunutta ja käyttämätöntä aineistoa sekä kohdentaa uutuushankintaa. Kokoelmakartta tekee kirjaston kokoelmat näkyviksi ja tarjoaa sitä kautta hyvän lähtökohdan kirjaston ja laitosten välisen yhteistyön laajentamiselle kokoelmien kehittämiseksi. Kirjastossa onkin vakiintunut käytännöksi esitellä tietyn tieteenalan kokoelmaanalyysin tulokset asianomaiselle ainelaitokselle. Vuonna 2009 kokoelmakarttatyö jatkui pääkirjastossa ja osastokirjastoissa. Painettuja ja elektronisia kokoelmia kartoitettiin määrällisesti. Painettujen kirjakokoelmien ikä- ja kielijakauma selvitettiin ja kokoelmien sisältöä arvioitiin muun muassa hyllytarkastelumenetelmällä. Myös kokoelmien käyttöä selvitettiin. Saadut tulokset analysoitiin ja niiden pohjalta laadittiin kuvailut tarkastelluista aiheenmukaisista kokoelmista. Vuoden 2009 keväällä pääkirjastossa valmistui informaatiotutkimuksen kokoelma-analyysi. Kokoelma-analyysin tuloksia esiteltiin informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitoksen edustajille kirjastossa lokakuussa. Informaatiotutkimuksen kokoelman karsinta alkoi loppuvuodesta. Keväällä aloitettiin myös liiketaloustieteen kokoelman kartoitus ja käytön selvitys. Työtä jatkettiin kartoitustulosten ja käyttötilastojen analysoinnilla. Kokoelman kuvailu valmistuu 2010. Humanikassa tehtiin useita oppiainekohtaisia kokoelma-analyyseja. Kokoelman analyysi ja kuvailu tehtiin kielitieteiden kokoelmasta, kirjallisuustieteen ja kaunokirjallisuuden kokoelmasta, englantilaisen filologian kokoelmasta, pohjoismaisen filologian kokoelmasta sekä yleisen kirjallisuustieteen kokoelmasta mukaan lukien kansanrunous. Kokoelmien kuvailut tallennetaan alkuvuodesta 2010 kirjaston intranetiin ja Doria-palveluun. Terveystieteiden osastossa toteutettiin vuonna 2009 gerontologian ja geriatrian kokoelman kartoitus ja kokoelma-analyysi. Kokoelman kuvailu tallennetaan alkuvuodesta 2010 kirjaston intranetiin ja Doria-palveluun. Kokoelmakartta oli kirjaston posteriesityksen aiheena elokuussa Italian Milanossa pidetyssä IFLA-konferenssissa. 20 Toimintakertomus 2009

Elektronisten aineistojen määrä lisääntyy Kirjaston yhteisellä aineistorahalla hankittu elektronisten aineistojen kokoelma on muodostunut sisällöltään melko vakiintuneeksi. Suurin osa aineistoja koskevista muutoksista vuoden 2009 aikana oli kustantajista aiheutuvia. Blackwell- ja Wiley-kustantajat yhdistyivät vuonna 2008, mutta neuvotteluista huolimatta molemmista lehtipaketeista saatiin erilliset tarjoukset, vaikka lehdet olivat käytettävissä saman käyttöliittymän kautta. Lisäksi hankittiin Lippincottin lääketieteen alaan kuuluvien kokotekstilehtien LWW Total Access Collection -kokoelma. FinELibin tekemä hankintalain mukainen kilpailutus aiheutti jonkin verran muutoksia aineistojen toimittajissa ja siten myös käyttöliittymissä: Philosopher s Index, PsycInfo, PsyArticles ja RILM vaihtuivat Ebscolta Ovidille. Muutaman vuoden tauon jälkeen SourceOECD-aineiston kirjaosio hankittiin uudelleen käyttöön asiakkaiden toivomuksesta. Uutena aineistona hankittiin venäläinen, useiden tiedontuottajien tietokannoista integroitu tiedonhakuportaali Integrum Profi. Kirjasto hankki useita e-hakuteoksia eri tieteenaloille. Hankittaviin hakuteoksiin kuuluimoniosainen Collected Works of John Dewey 1882 1952 -kirjasarja, joka sai erityistä kiitosta laitoksilta ja jonka e-versio osoittautui hyvin toimivaksi. Lisäksi hankittiin oikeustieteellinen Index to Foreign Legal Periodicals -viitetietokanta ja lääketieteellinen Oxford Medical Handbooks Online -käsikirjasto, joka sisältää 12 keskeistä lääketieteen e-kirjaa. MOT-sanakirjastoa täydennettiin kahdella uudella sanakirjalla: MOT Collins Compact Thesaurus 1.0 ja MOT Gummerus Englanti-suomi-idiomisanakirja 1.0 Uusia e-kirjoja hankittiin myös Taylor & Francis-, Ebrary- ja MyiLibrarypalveluista. Suurin osa hankituista e-kirjoista oli kurssikirjoja. Vähäisen käytön vuoksi lakkautettiin Keesing s World News Archive. Myös sarjajulkaisutietoja sisältävän Ulrichsweb-tietokannan tilaus lopetettiin. Elektronisten hakuteosten ja muiden käsikirjatyyppisten e-kirjojen löytyvyyden parantamiseksi ja käytön edistämiseksi perustettiin syksyllä e-käsikirjastoprojekti. Projektin tuloksena syntyi Nelliin e-käsikirjastosivu Nellin aineistovalinnan aihealueiden pohjalta. Uusiksi ryhmiksi tulivat paljon kysytyt menetelmäoppaat ja asiakirjamallit. E-käsikirjastoon tallennettiin kirjoja pääsääntöisesti kirjaston ostamista e-kirjapaketeista. E-käsikirjastoon tallentaminen muuttui projektin jälkeen kirjastossa tehtäväksi jatkuvaksi työksi. Kirjasto tarjosi asiakkailleen Nelli-portaalin kautta käyttöön 28 516 elektronista lehteä ja 339 771 e-kirjaa. Kuviosta 10 käy ilmi elektronisten lehtien määrän kasvu vuosina 2007 2009. Kuviosta 11 puolestaan käy ilmi elektronisten kirjojen määrän kasvu samoina vuosina. Tampereen yliopiston kirjasto 21

30 000 28 516 25 000 20 000 21 019 24 127 15 000 10 000 5 000 0 2007 2008 2009 Kuvio 10. Käytettävissä olevien elektronisten kausijulkaisujen määrä vuosina 2007 2009. 350 000 340 000 330 000 320 000 310 000 328 360 339 771 300 000 295 212 290 000 280 000 270 000 2007 2008 2009 Kuvio 11. Käytettävissä olevien elektronisten kirjojen määrä vuosina 2007 2009. 22 Toimintakertomus 2009

2 5 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 1 5 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 5 0 0 0 0 0 2 0 0 7 2 0 0 8 2 0 0 9 EBSC O 219 937 219 515 221 367 ScienceD irect 91 609 110 913 118 670 JSTO R 14 877 16 322 20 790 E me ra ld 7 7 5 1 8 2 7 8 1 3 6 6 2 Blackw ell/w iley 26 683 34 580 29 311 Kuvio 12. Elektronisten aineistojen lataaminen* Ebscosta, ScienceDirectista, JSTOR: sta, Emeraldista ja Blackwellistä/Wileysta vuosina 2007 2009. Aineistopakettien tilastointiperiaatteet vaihtelevat vuosittain. Tämän vuoksi tietojen vertailu on haastavaa. *Elektronisten aineistojen lataaminen = elektronisten artikkelien avaaminen näytölle Elektronisten aineistojen merkitys kasvaa vuosi vuodelta. Ladattujen artikkeleiden määrä vuonna 2009 oli 1 337 946, mikä on yli 300 000 latausta enemmän kuin edellisenä vuonna (kuvio 13). Käytetyimmät aineistotietokannat kuluneena vuonna olivat MOT-sanakirjasto Ebrary Ovid WSOYpro Ebsco ScienceDirect Hyvin paljon käytettyjä olivat myös kirjaston oma kokoelmaluettelo Tamcat ja yliopistokirjastojen yhteisluettelo Linda. Tampereen yliopiston kirjasto 23

1 600 000 1 400 000 1 337 946 1 200 000 1 000 000 1 059 315 800 000 714 594 600 000 400 000 200 000 0 2007 2008 2009 Kuvio 13. Elektronisten aineistojen lataaminen (=elektronisen artikkelin avaaminen näytölle) vuosina 2007 2009. Elektronisten aineistojen tarjonnan merkittävä etu on, että yliopistoyhteisön jäsenet voivat käyttää aineistoja kaikkialta, missä verkkoyhteys on olemassa. Aineistojen etäkäyttö onkin lisääntynyt vuosi vuodelta. Kuviosta 14 käy ilmi Nellin kuukausittaiset etäkäyttöluvut vuosina 2007 2009. Yhteensä etäkäyttökirjautumisia vuonna 2009 oli yhteensä 285 551, mikä on 25 780 kirjautumista enemmän kuin edellisenä vuonna. Maalis-, loka- ja marraskuussa etäkäyttökirjautumisia oli yli 30 000 kuukaudessa. Vilkkaimpina aikoina marraskuussa kirjautumisia oli päivässä yli 1 500. TAYS:n henkilökunnalle annettiin vuoden 2009 aikana 156 etäkäyttötunnusta. 40 000 30 000 20 000 10 000 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 2007 14 445 15 853 16 305 15 282 13 020 7 318 6 605 8 058 14 967 25 729 28 206 17 306 2008 25 363 29 132 26 676 28 114 21 301 11 707 9 764 11 340 21 584 28 641 30 570 15 579 2009 24 426 27 498 30 214 26 748 22 603 13 105 11 177 14 358 25 758 31 354 37 116 21 194 Kuvio 14. Nellin etäkäyttökirjautumiset vuosina 2007 2009. 24 Toimintakertomus 2009

Suomen jälkeen etäkäyttökirjautumisia oli eniten seuraavista maista: - Saksa - Iso-Britannia - Viro - Ranska - Ruotsi - Espanja - Venäjä - Portugali - Usa Tietokantatyö ja kokoelmien löytyvyys Kirjasto tuotti ja ylläpiti Tampereen yliopiston kirjaston TAMCAT-tietokantaa, jonne kirjaston kokoelmiin kuuluvat dokumentit luetteloidaan ja sisällönkuvaillaan. TAMCATista näkee myös kirjan saatavuustiedon eli tiedon siitä, onko kirja lainassa vai hyllyssä. Kirjasto osallistui yliopistokirjastojen yhteistietokannan LINDAn ja kotimaisen artikkeliviitetietokannan ARTOn tuottamiseen ja ylläpitoon. Lisäksi kirjasto huolehti tietojen tallennuksesta yliopiston väitöskirja- ja tutkielmatietokantoihin sekä näiden tietokantojen käyttöliittymistä. Tietokantatyössä etusijalla on kirjastoon hankitun uuden aineiston tietojen tallennus TAMCAT-tietokantaan. Vuoden 2009 aikana jatkettiin jonkin verran aineiston takautuvaa luettelointia ja näin lisättiin kirjaston tietokannan kattavuutta. Pääkirjastossa jatkettiin vanhojen opinnäytteiden takautuvaa luettelointia. Humanikassa panostettiin takautuvan luetteloinnin lisäksi kaksoiskappaleiden karsintaan. Takautuvasti luetteloitiin kirjallisuustieteen aineistoa. TAMCAT-tietokannasta poistettiin tarpeettomia kaksoiskappaleita kasvatustieteen kokoelmasta ja selviteltiin tietokannassa olevan lainaamattoman aineiston tilaa. Poistettava aineisto lähetetään pääosin Varastokirjastoon, josta kirjoja saa nopeasti yhteislainaan. Takautuvaa luettelointia ja karsintatyötä riittää edelleen, sillä vuoden lopussa Humanikan kortistossa oli vielä arviolta 13 700 nimekettä; lähinnä kirjallisuustiedettä, kaunokirjallisuutta sekä kielitiedettä. Terveystieteiden osastokirjaston kokoelmien löytyvyyttä lisäsi ennen muuttoa toteutettu painettujen kirja- ja lehtikokoelmien karsinta. Lisäksi tietokannan MeSH-asiasanoituksen tarkistaminen vuosittaisten asiasanamuutosten vuoksi paransi aineiston löytyvyyttä. Tampereen yliopiston kirjasto 25

Tietokantatyössä toteutui kaksi suurta muutosta vuoden 2008 lopulla: siirryttiin käyttämään MARC 21-formaattia ja työskentelemään oman tietokannan Voyager-järjestelmän lisäksi uudessa Aleph-järjestelmässä, johon yhteisluettelo LINDA Voyagerista siirtyi. Koulutuksia luetteloijille, sisällönkuvailijoille ja hankinnan henkilökunnalle järjestettiin kirjastossa vielä vuoden 2009 alussa. Myös formaatin ja järjestelmän muutoksen vaatimat uudet luettelointiohjeet laadittiin vuoden 2009 aikana. Uusi LINDA saatiin asiakaskäyttöön maaliskuussa, ja sitä esiteltiin koko henkilökunnalle keväällä. Siirtyminen Aleph-LINDAan oli odotettua työläämpää. Tietueiden käsittely kahdessa järjestelmässä aiemman yhden sijasta lisäsi sekä luetteloinnin että sisällönkuvailun työmäärää ja hidasti työskentelyä. Pääkirjaston hyllyluokkaprojektia jatkettiin vuonna 2009. Projektin tavoitteena on yksinkertaistaa hyllyjärjestystä. Hyllyluokituksen uusimisen toivotaan helpottavan kirjojen löytymistä hyllystä, vähentävän neuvonnan tarvetta ja lisäävän kirjastonkäyttäjien omatoimista asioimista. Yleiskokoelman hyllyluokkien uusiminen saatiin valmiiksi vuonna 2007, EU-kokoelman hyllyluokkamuutokset valmistuivat kesän 2009 aikana ja oppimiskeskuksen hyllyluokkien uudistaminen jatkui vuonna 2009. Myös Humanikan hyllyluokitusta uusittiin ja hyllynpäätyopasteita paranneltiin ja uudistettiin kesällä 2009. Lainojen uusintakertojen rajoittaminen laski lainauslukuja Kirjastossa annettiin vuonna 2009 yhteensä 1 620 084 lainaa, joka on 23 % (488 863 lainaa) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vähentynyt lainausaktiivisuus selittyy lähinnä sillä, että verkossa tehdyt uusinnat vähenivät huomattavasti edellisen vuoden luvuista. Kurssikirjojen uusintamäärää rajoitettiin 1.9.2009 lukien kymmeneen kertaan eli asiakkaan oli mahdollista saada kurssikirja lainaan korkeintaan viideksi kuukaudeksi, jos siihen ei ollut varauksia. Uusimismäärää rajoittamalla tuettiin kurssikirjojen kiertämistä. Vuonna 2008 omatoimisia uusintoja verkon kautta tehtiin 1 778 891 ja vuonna 2009 vain 1 341 427. Vähennystä oli 437 464 eli 25 %. Kun tarkastellaan lainauslukuja ilman verkon kautta tehtyjä uusintoja ja ilman lukusalilainoja, ts. tarkasteltaviksi otetaan ainoastaan kotilainat ja uusinnat, jotka on tehty palvelutiskillä ja itsepalvelulaitteilla, lainausten määrä laski vuonna 2009 koko kirjastossa 12 % edelliseen vuoteen verrattuna. 26 Toimintakertomus 2009

Eniten laskua oli humanistis-kasvatustieteellisessä osastossa (22 %) ja vähiten terveystieteiden osastokirjastossa (3 %). Hämeenlinnan osastossa lainaus laski 12 % ja pääkirjastossa 11 %. Taulukko 3. Kirjastosta annetut lainat vuosina 2007 2009. 2007 2008 2009 Pääkirjasto 244 078 233 026 208 329 Terveystieteiden osastokirjasto 19 002 18 330 17 762 Humanistiskasvatustieteellinen 46 765 40 996 32 061 osastokirjasto, Humanika Humanistiskasvatustieteellinen osastokirjasto, Hämeenlinnan 17 819 18 107 15 888 yksikkö Uusinnat verkossa 1 559 621 1 778 891 1 341 427 Lukusalilainat 19 647 19 597 4 617 Yhteensä 1 906 932 2 108 947 1 620 084 Taulukosta 3 käy ilmi lukusalilainojen määrässä tapahtunut selvä romahdus edellisiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2008 lukusalilainoja pääkirjastossa ja Hämeenlinnan yksikössä oli yhteensä 19 597, mutta vuonna 2009 vain 4 617. Laskua oli peräti 76 %, mikä selittyy pääkirjaston kurssikirjalukusalin lainauskäytäntöjen muuttumisella: asiakas voi lainata kirjan mihin aikaan päivästä tahansa ja palautus on aina seuraavana kirjaston aukiolopäivänä klo 10. Kurssikirjalukusalista lainatuista kirjoista tuli kotilainoja (yhteensä 16 694 kotilainaa, jotka sisältyvät pääkirjaston lainalukuun) vuoden 2009 helmikuun alusta lukien. Ilman lukusalin kotilainoja pääkirjaston lainausaktiivisuuden lasku olisi ollut peräti 18 %. Jos taas tarkastellaan ainoastaan kotilainojen määrää, eli itsepalvelulainoja ja lainoja palvelutiskillä, voidaan Tertiossa todeta vähäistä nousua (3 %) edellisen vuoden vastaaviin lukuihin verrattuna. Mikäli pääkirjaston kotilainoihin otetaan mukaan kurssikirjalukusalista annetut kotilainat, myös pääkirjastossa oli nousua noin kaksi prosenttia vuoteen 2008 verrattuna. Laskevissa lainausluvuissa näkyy yhä selvemmin elektronisten aineistojen tarjonnan ja käyttömahdollisuuksien lisääntyminen kaikissa osastoissa. Vuodesta 2007 vuoteen 2009 lainaluvut 1 ovat vähentyneet 22 %. Kuviosta 15 käy ilmi lainamäärien vuosittainen vähentyminen koko kirjastossa. Vuoden 2009 lainalukuja laski osaltaan myös kurssikirjojen uusintakertojen rajoittaminen. 1. Vuoden 2009 lainamäärästä on jätetty pois kurssikirjalukusalin kotilainat vertailtavuuden vuoksi Tampereen yliopiston kirjasto 27

350 000 300 000 250 000 327 663 310 459 257 346 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2007 2008 2009 Lainaluvut eivät sisällä verkkouusintoja eikä lukusalilainoja. Pääkirjaston lainamäärä vuodelta 2009 ei sisällä kurssikirjalukusalista annettuja 16 694 kotilainaa. Kuvio 15. Lainamäärien vuosittainen vähentyminen koko kirjastossa 2007 2009 Asiakkaiden omatoimisuus edelleen tavoitteena Asiakkaiden omatoimisuuden lisääminen on pysynyt vuodesta toiseen lainaustoiminnoissa tavoitteena. Omatoimisuutta lisättiin edelleen myös vuoden 2009 toiminnoissa. Kirjaston eri osastoissa pyrittiin itsepalveluautomaatilla tapahtuvan lainauksen lisäämiseen. Tämä vähentäisi palvelutiskillä tapahtuvaa lainausta ja siirtäisi rutiinitoimintoja asiakkaiden itsensä hoidettaviksi, mikä vaikuttaisi osaltaan myös kirjaston päivystysresurssitarpeisiin ja resurssien tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Palvelutiskillä tapahtuva lainaaminen on kuitenkin ollut kaikissa osastoissa itsepalvelulainausta suositumpaa lukuun ottamatta pääkirjastoa, jossa vuonna 2009 itsepalvelun osuus oli lähes sama kuin tiskissä lainatun aineiston osuus. 28 Toimintakertomus 2009

Taulukko 4. Itsepalveluna ja palvelutiskillä lainattu aineisto vuosina 2008 ja 2009. Toimipiste/Vuosi 2008 2009 Itsepalvelulainat Lainat palvelutiskillä Itsepalvelulainat Lainat palvelutiskillä Pääkirjasto 62 662 72 068 60 793 61 231 Terveystieteiden osastokirjasto 3 628 10 186 4 066 10 202 Humanistis -kasvatustieteellinen osastokirjasto, 11 828 15 521 11 090 12 682 Humanika Humanistis -kasvatustieteellinen osastokirjasto, Hämeenlinnan yksikkö 4 196 7 432 4 000 6 498 Yhteensä 82 314 105 207 79 949 90 613 Vuonna 2009 itsepalveluna lainattiin 47 % ja palvelutiskillä 53 %. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat 44 % ja 56 %. Tertiossa ja Hämeenlinnan yksikössä henkilökohtainen palvelu on vielä hallitsevana. Pääkirjastossa ja Humanikassa sen sijaan itsepalvelulainojen ja tiskillä lainattujen välinen ero on kaventumassa. Syksyllä 2009 toteutetun päivystystarvekartoituksen tulosten pohjalta kävi ilmi, että liki kolmannes pääkirjaston lainaustoimiston asiakastapahtumista oli varatun aineiston noutamista. Tämä on käytäntö, jonka toivotaan muuttuvan vuonna 2010 varatun aineiston avonoudon käyttöön ottamisen myötä ja joka myös automaattisesti lisäisi itsepalvelulainausten määrää kaikissa osastoissa, eniten pääkirjastossa. Asiakkaille lähetettiin vuonna 2009 yhteensä 41 134 saapumisilmoitusta varatusta aineistosta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että 45 % palvelutiskillä lainatusta aineistosta oli varattujen kirjojen lainaamista. Vuonna 2009 itsepalveluautomaateilla tehtiin yhteensä 80 022 lainausta, joka on 2 357 lainaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Itsepalvelulainaus lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna ainoastaan terveystieteiden osastokirjastossa (12 %) ja laski kaikissa muissa osastoissa. Pääkirjastossa laskua oli kolme %, Humanikassa kuusi % ja Hämeenlinnan yksikössä viisi %. Pääkirjaston kuukausittaisista lainatilastoista on vuodelta 2009 löydettävissä muutamia piikkejä, jolloin itsepalveluautomaateilla lainattiin enemmän kuin palvelutiskillä. Tilastopiikit osuivat touko-, elo-, syys- ja joulukuulle. Pääkirjastossa oli itsepalvelulainoja toukokuussa 4 122, joka 52 % kaikista lainoista. Elo- ja joulukuun jakaumat olivat toukokuun kaltaisia. Syyskuussa sen sijaan itsepalvelulainoja oli 7 749, joka oli peräti 57 % kaikista lainoista. Muiden osastojen kuukausitilastoista ei ollut havaittavissa vastaavia piikkejä vuoden 2009 aikana. Humanikassa itsepalveluautomaatilla ja palvelutiskillä lainattiin Tampereen yliopiston kirjasto 29

kutakuinkin yhtä paljon helmi-, touko- ja syyskuussa sekä Hämeenlinnan yksikössä marraskuussa: palvelutiskillä 588 lainaa ja itsepalveluna 551 lainaa. Vastaavasti henkilökohtaisena palveluna saatujen lainojen ja uusintojen määrät laskivat edellisvuoteen verrattuna kaikissa osastoissa. Koko kirjaston tasolla laskua oli 22 %. Osastoittain tarkasteltuna palvelutiskillä tehdyt lainat ja uusinnat laskivat Humanikassa peräti 28 %, pääkirjastossa 22 %, Hämeenlinnan yksikössä 14 % ja Tertiossa vain seitsemän %. Tertion lainausmäärissä näkyy osittain myös uusien tilojen ja mahdollisesti myös muutosta johtuvien sulkuviikkoja edeltävän ajan lainausintoa lisäävä vaikutus. Taulukosta 5 käy ilmi kirjastossa tehdyt varaukset vuosina 2007 2009. Varauksia tehtiin vuonna 2009 yhteensä 62 748 kappaletta. Määrä väheni 15 % edellisvuoteen verrattuna. Tämä selittynee osittain sillä, että kurssikirjalukusalin lainauskäytäntöjä muutettiin vuoden 2009 alkupuolella ja kurssikirjalukusalin kokoelmissa olevia kurssikirjoja annettiin yöksi kotilainaan lukusalilainaamisen lisäksi. Verkon kautta tehtiin 45 096 varausta (72 % kaikista varauksista), mikä on 9 467 verkkovarausta (17 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Palvelutiskillä tehtyjen varausten suhteellisen suuri määrä (28 % kaikista varauksista) johtui osaltaan siitä, että tietyt varaustoiminnot, muun muassa varastosta ja osastokirjastoista tilattu aineisto, edellyttävät virkailijan tekemiä toimenpiteitä. Niitä asiakas ei voi varata itse suoraan verkon kautta. Tosin näitä tilauksia oli vuonna 2009 kaikista varauksista vain 5 %. On todennäköistä, että loput 23 % palvelutiskillä tehdyistä varauksista kohdistuivat edelleen kysytyimpiin kurssikirjoihin. Taulukko 5. Kirjastossa tehdyt varaukset vuosina 2007 2009 Vuosi Asiakaspalvelutiskissä Verkon kautta tehdyt tehdyt varaukset varaukset Varaukset yhteensä 2007 21 109 60 815 81 924 2008 19 097 54 563 73 660 2009 17 652 45 096 62 748 Verkon kautta tehdyt lainojen uusinnat ovat vuosi vuodelta lisänneet suosiotaan. Uusinta-aktiivisuus pysyi suurin piirtein samana edelliseen vuoteen verrattuna. Verkon kautta tehtiin 94 % kaikista uusinnoista vuonna 2009, joka on saman verran kuin edellisenä vuonna. Puhelimitse, sähköpostitse, maksullisella uusintasopimuksella ja palvelutiskillä tapahtunut uusinta on vähentynyt vuosi vuodelta. Vuoden 2009 uusinnoista tehtiin virkailija-avusteisesti ainoastaan 6 %, joka on saman verran kuin edellisenä vuonna. 30 Toimintakertomus 2009

Syksyn 2009 päivystystarvekartoitus osoitti, että lainatun aineiston omatoiminen palauttaminen on parhaiten toteutunut pääkirjastossa, jossa palautuksia varten on erillinen palautusautomaatti. Pääkirjastossa lainoista lähes 100 % palautetaan palautusautomaatilla. Sen sijaan osastoissa lainojen palauttaminen suoraan palvelutiskiin oli runsasta myös niissä osastoissa, joissa lainausautomaattiin on asennettu palautusmahdollisuus. Tertiossa 26 %, Hämeenlinnan yksikössä 19 % ja Humanikassa 13 % kaikista kartoitusajan asiakastapahtumista palvelutiskissä oli aineiston palauttamista. Koko kirjaston tasolla omatoimisuus lainauspalveluissa (sis. itsepalveluna tehdyt lainat ja uusinnat sekä verkon kautta tehdyt uusinnat ja varaukset) väheni 24 % vuonna 2009. Omatoimisten palvelujen käytön väheneminen selittynee edellä mainitulla kurssikirjojen uusintakertojen rajoittamisella. Omatoimiset palvelut sinällään ovat olleet ja tulevaisuudessa ehkä entistäkin enemmän nykyajan asiakaskunnan suosimia. Kaukopalvelun asiakkaiden tarpeet erilaisia eri osastokirjastoissa Vuonna 2009 pääkirjastoon tuli 1 672 kaukopalvelupyyntöä muilta kirjastoilta. Kaukopalvelun kautta lähetettiin aineistoa (lainat + kopiot) 1 466 kappaletta. Kotimaahan lähetettiin aineistoa yhdeksän prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta ulkomaille puolestaan 18 prosenttia enemmän. Henkilöasiakkailta tuli pääkirjastoon kaukopalvelutilauksia 1 500 kappaletta. Saapuneista toimituksista (yhteensä 1275 kpl) kopioiden määrä kasvoi 17 prosenttia ja lainojen määrä puolestaan laski 17 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2009 kopioita tilattiin ulkomailta enemmän kuin kotimaasta, koska kopioiden tilaaminen suomalaisista kirjastoista on yleensä kalliimpaa kuin Subitosta Saksasta tai Norfri-kirjastoista Pohjoismaista. Kirjastoon tulevien e-lehtien embargo-ajat vaikuttavat myös siihen, että kopioita tilataan kaukopalvelun kautta. Terveystieteiden osastokirjaston kotimaan kaukolainatilauksia otettiin vastaan 447 ja annettuja kaukolainoja oli 236. Tilauksia puolestaan lähetettiin toisiin kotimaisiin kirjastoihin 698 ja saatiin lainana 145 ja jäljenteinä 599, yhteensä 744. Saatujen kotimaisten kaukolainojen määrä pysyi ennallaan vuoteen 2008 verrattuna. Kansainvälisiä kaukolainoja tilattiin ulkomailta 730 ja saatiin lainoina 23 ja jäljenteinä 634 eli yhteensä 657. Vuonna 2008 vastaava luku oli 937, eli saatujen ulkomaisten kaukolainojen määrä väheni lähes 30 prosenttia. Humanikassa vastaanotettiin kotimaasta kaukolainatilauksia 349. Kaukolainoja toimitettiin kotimaisiin kirjastoihin yhteensä 307 kappaletta. Näistä lainoja oli 283 ja jäljenteitä 24. Ulkomaille toimitettiin lainoina viisi ja jäljenteinä kolme kaukolainaa. Ulkomaisen kaukolainauksen määrä on edellisen Tampereen yliopiston kirjasto 31

vuoden tasoa, mutta kotimaisessa kaukolainauksessa on selvää laskua (2008 annettuja kaukolainoja oli yhteensä 370). Hämeenlinnan yksikössä lainoja lähetettiin 240 ja saatiin 17. Kopioita puolestaan lähetettiin 11 ja saatiin 1. Asiakkaat tilasivat vuonna 2009 Varastokirjastosta yhteislainoja 93 kappaletta. Arkistolainoja tilattiin pääkirjastoon 24 kappaletta. Lähettävän kaukopalvelun keskitetty kaukopalvelulaskutus tehtiin vuonna 2009 touko-, marras- ja joulukuussa. Kuviot 16 ja 17 kuvaavat lähettävän ja tilaavan kaukopalvelun lainojen ja kopioiden määrien muutosta kolmen viimeisimmän vuoden aikana. 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2007 2008 2009 2007 2008 2009 Lainat Kopiot Humanika+HOKL 747 650 528 63 60 38 Tertio 286 294 237 525 359 197 Pääkirjasto 1364 1258 1197 479 350 269 Kuvio 16. Kaukopalvelun lähettämät lainat ja kopiot vuosina 2007 2009. 2500 2000 1500 1000 500 0 2007 2008 2009 2007 2008 2009 Lainat Kopiot Humanika+HOKL 56 37 17 2 2 1 Tertio 156 184 168 1678 1494 1233 Pääkirjasto 1152 1167 973 375 259 302 Kuvio 17. Kaukopalveluun saapuneet lainat ja kopiot vuosina 2007 2009. 32 Toimintakertomus 2009

kurssikirjalukusalin 24 h/vrk-aukiolo pysyväksi Asiakaslähtöisyydellä ja asiakkailta saadulla palautteella on merkittävä osuus kirjaston palveluja kehitettäessä. Opiskelijoilta tulleen aloitteen pohjalta ryhdyttiin syksyllä 2008 kokeiluun kurssikirjalukusalin ympärivuorokautisesta aukiolosta yliopiston varsinaisille opiskelijoille. Kokeilu sujui hyvin ja palaute oli pelkästään positiivista. Opiskelijat ovat olleet erittäin tyytyväisiä mahdollisuuteen lukea lukusalissa heille parhaiten sopivaan aikaan. Kokeilu vakinaistettiin vuoden 2009 alussa. Kurssikirjalukusalin 24 h/vrk-aukiolo vakinaistettiin vuoden 2009 alussa. Myös lukusalin lainauskäytäntöjä yksinkertaistettiin helmikuun alussa. Kuvat: Marianne Partanen Kurssikirjalukusalin kävijöiden määrää on seurattu kulkuportin lukemien avulla, jonka mukaan vuonna 2009 kokonaiskävijämäärä oli 80 229. Lukumäärä vaihteli viikonpäivittäin. Perjantai-ilta ja -yö olivat hiljaisimmat. Tampereen yliopiston kirjasto 33

Viikonloppuina ja arkipyhinä oli hyvinkin vilkasta. Tentti- ja lomakaudet näkyivät selvästi kävijämäärissä. Lukusalin lainauskäytäntöjä yksinkertaistettiin helmikuun alussa 2009. Asiakas voi lainata kirjan mihin aikaan päivästä tahansa ja palautus on aina seuraavana kirjaston aukiolopäivänä klo 10 mennessä. Lainatun kirjan voi myös viedä ulos lukusalista kotilainaan. Vuoden 2009 aikana pääkirjaston kurssikirjalukusalista annettiin yhteensä 16 694 lainaa, mikä oli 622 lainaa (4 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Syksyn 2009 aikana pohdittiin kurssikirjojen varaamismahdollisuutta, jotta mahdollisimman moni tarvitsija pääsisi oikeaan aikaan ja tasapuolisesti hyötymään kurssikirjalukusalin kokoelmista. Palvelupisteiden päivystysresurssit kartoitettiin Kirjaston palvelupisteiden päivystysresurssit ja niiden riittävyys suhteessa aukiolo- ja palveluaikoihin selvitettiin syksyn 2009 aikana. Keväällä perustettu työryhmä laati kirjaston kaikki toimi- ja palvelupisteet kattavan suunnitelman selvitystyön toteuttamiseksi. Suunnitelman mukaan tilastoitiin asiakastapahtumat ja asiakasmäärät sekä pää- että osastokirjastojen kaikissa palvelupisteissä lukuun ottamatta sanomalehtikokoelmaa ja -lukusalia. Tilastointi toteutettiin syksyllä 2009 neljän viikon aikana (viikot 34, 38, 42 ja 46). Kartoitustyön tuloksista tehtiin yhteenvedot osastoittain ja palvelupisteittäin sekä koko kirjaston tasolla. Kartoituksessa nousi esiin uusia näkökulmia, miten käytäntöjä ja toimintoja muuttamalla voidaan resurssien riittävyyttä säädellä. Samoin tuli esiin mahdollisuus kohdentaa resursseja entistä tarkemmin niihin palveluihin ja toimintoihin, jotka ovat välttämättömiä laadukkaan toiminnan takaamiseksi koko kirjaston tasolla. Kartoitus toi selvästi esiin käytännön työn akuutit solmukohdat, joiden avaamiseen vuosi 2010 tuo paljon haasteita. Palautteen systemaattista keräämistä ja käsittelyä selkeytettiin kirjastossa vuonna 2007. Keväällä 2009 lukukauden lopussa kirjastossa tehtiin toinen asiakaspalautetilinpäätös. Tilinpäätöksen mukaan kirjasto sai yhteensä 284 palautetta. Keskimäärin palautteita saatiin viisi viikossa. Edellisvuoden tapaan kiitosta sai eniten kirjaston asiakaspalvelu. Myönteistä palautetta saatiin myös kokoelmista ja julkaisutoiminnasta. Asiakkaiden esittämät toiveet ja moitteet painottuivat lainauskäytäntöihin, tiloihin ja laitteisiin sekä kurssikirjoihin ja kurssikirjalukusaliin. Loppuvuoden aikana palautteiden yhteydessä testattiin myös kirjaston toiminnassa ilmenevien poikkeamien kirjaamista. Poikkeamat tullaan huomioimaan seuraavan vuoden palautetilinpäätöksessä. 34 Toimintakertomus 2009

Pitkäjänteinen kehittämistyö näkyi tiedonhankintataitojen opetuksen laadussa Tiedonhankintataitojen eli informaatiolukutaidon opetus sisältyi yliopiston kaikkien tiedekuntien opintoihin, useimmissa tiedekunnissa myös pakollisena osana opinto-ohjelmaa. Kirjaston opetuksen kehittämisessä on pidetty tärkeänä, että kirjaston informaatikot ovat voineet osallistua yliopiston järjestämään yliopistopedagogiseen koulutukseen. Vuonna 2009 yksi informaatikko osallistui koulutukseen. Koulutuksen suorittaneet informaatikot ovat tuoneet uusia ideoita kirjaston opetuksen kehittämiseen ja edistäneet kirjaston antaman opetuksen linjakkuutta osana yliopiston opetuskokonaisuutta. Opetusta annettiin eri kohderyhmille 897 tuntia osallistujia 5 612 Vuonna 2009 kirjasto järjesti tiedonhankinnan opetusta yhteensä 897 tuntia. Opetuksiin osallistui yhteensä 5 612 henkilöä. Opetusta järjestettiin opiskelijoiden lisäksi myös yliopiston ja yliopistollisen sairaalan henkilökunnalle. Kirjaston antaman tiedonhankintataitojen opetuksen tunti- ja osallistujamäärät vuosina 2008 ja 2009 käyvät ilmi taulukosta 6. Kirjaston antama opetus kerrytti opiskelijoille kaikkiaan 1 576 opintopistettä. Opetustuntien ja osallistujien määrä kasvoi kaikissa osastoissa. Koko kirjaston tasolla opetustuntien määrä kasvoi noin 15 % ja osallistujien määrä noin kahdeksan % edellisvuodesta. Lisääntyneet määrät johtuvat muun muassa vuosittaisista opiskelijamäärien vaihteluista, uusien maisteriohjelmien käynnistymisestä ja opetustarjonnan laajenemisesta esimerkiksi kaikille avointen RefWorkskoulutusten aloittamisesta Humanikassa ja Tertiossa. Taulukko 6. Kirjaston antama opetus vuosina 2008 ja 2009. Osallistujamäärät Opetustunnit 2008 2009 2008 2009 Pääkirjasto 3 703 3 770 463 477 Humanistiskasvatustieteellinen osasto* 703 756 125 135 Terveystieteiden osasto 770 1 086 193 285 Yhteensä 5 176 5 612 781 897 * sisältää Humanikan ja Hämeenlinnan yksikön. Tampereen yliopiston kirjasto 35

Tertion opetusluokka uudessa Arvo-rakennuksessa. Kuva: Erja Kymäläinen pitkäjänteistä opetuksen kehittämistä Pääkirjaston opetustarjontaan kuuluvaa Tiedonhankinnan perusteet -opintojaksoa kehitettiin vuoden 2008 opiskelijakeskeisten menetelmien pilotoinnista saatujen opiskelija- ja opettajapalautteiden pohjalta. Opintojakson massaopetusta muutettiin ottamalla harjoitusryhmien työskentelyyn opiskelijakeskeisiä, aktiivista oppimista tukevia ryhmätyötehtäviä. Jokaiseen harjoituskertaan, joita oli neljä jokaisessa kolmessa opintojaksossa eli yhteiskuntatieteellisen, informaatiotieteiden ja hallintotieteiden tiedekuntien opiskelijoiden kursseilla, otettiin yksi tai kaksi ryhmätyötehtävää. Edellisenä syksynä tehdyn pilotoinnin palautteet antoivat selkeää tietoa opiskelijoiden aktiivista oppimista tukevien opetusmetodien hyödyistä. Massaopetus kuitenkin rajoitti joidenkin opetusmenetelmien hyödyntämistä. Lisätietoa aiheesta löytyy kirjaston verkkolehti Bulletiinissa (Tevaniemi, Valovirta ja Tiitinen 2009) olevasta artikkelista. Kehitystyön tuloksista syksyllä 2009 saadut palautteet opiskelijoilta ja opettajilta olivat erittäin kannustavia ja opintojakson opetusta tullaan todennäköisesti jatkamaan samantyyppisenä ainakin syksyllä 2010. Tiedonhankinnan perusteet -opintojakson varsinaisena kurssina suoritti vuonna 2009 yhteensä 448 opiskelijaa. Tiedonhankinnan perusteet -opintojakson vaihtoehtoista suoritustapaa, osaamistestiä, kehitettiin tarkistamalla testin kysymykset ja luomalla uusia 36 Toimintakertomus 2009

kysymyksiä testin tietopankkiin. Kysymysten painotusaluetta muutettiin kehittämään opiskelijoiden osaamistavoitetta tiedonhankinnan kokonaisvaltaisemman ajattelun suuntaan. Vaikka osaamistesti suoritetaan yliopiston sähköisenä tenttinä ja osaamista todentavana, on sen tarkoitus toimia myös opiskelijoiden tiedonhankinnan oppimista ja osaamista kehittävänä toimintana. Osaamistestillä opintojakson suoritti vuonna 2009 yhteensä 40 opiskelijaa. Tertiossa järjestettiin tiedonhankintataitojen opetusta opetusohjelman mukaisesti lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoille. Myös bioteknologian opetusohjelmaan liitettiin kirjaston aloitteesta Systemaattisen tiedonhankinnan syventäminen- ja Refworks -kurssit. Kaikille lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoille pidettävissä kirjaston esittelyissä sovellettiin osittain opiskelijoita aktivoivaa, niin sanottua kefalonialaista metodia. Tietokantoja koskevat ennakkotehtävät otettiin käyttöön sekä hoito- ja kansanterveystieteen, bioteknologian että lääketieteen opiskelijoiden systemaattisen tiedonhankinnan kursseihin. Myös Humanikassa lisättiin opetusten vuorovaikutteisuutta erityisesti uusien opiskelijoiden opetuksessa, jossa kokeiltiin niin sanottua kefalonialaista metodia. Palautteet olivat hyviä, joten jatkossakin opiskelijoiden aktiivisuutta opetuksissa pyritään lisäämään. Lisäksi Humanikassa otettiin käyttöön kaikilla räätälöidyillä kursseilla, kuten seminaariryhmissä, elektroninen taustatietolomake, jossa kysyttiin nimettömänä opiskelijoiden ennakkotietoja ja osaamista. Saatujen ennakkotietojen perusteella opetus pystyttiin kohdentamaan paremmin opiskelijoiden tarpeisiin. Humanikassa lisättiin myös verkko-opetusta lähiopetuksen tukena ja Moodlea hyödynnettiin kasvatustieteen pidemmillä kursseilla siirtämällä osa opetuksesta kokonaan verkkoon. RefWorks-viitteidenhallintaohjelman opettajista organisoitiin koko kirjaston yhteinen RefWorks-tiimi ja kaikille avoin RefWorks-koulutus aloitettiin syksyllä 2009 pääkirjaston lisäksi myös Humanikassa ja Tertiossa. Lisäksi RefWorks-koulutusta järjestettiin tilauksesta. Esimerkiksi Tertiossa toteutettiin TAYS:n henkilökunnalle tiedonhaku- ja RefWorks-koulutusta ja pidettiin lääketieteen syventävien opintojen ja tohtoritutkinnon johdantokurssilla RefWorks-työpaja. Kaikissa kirjaston osastoissa kiinnitettiin huomiota opetuksen palautelomakkeisiin ja kehitettiin palautekäytäntöjä. Esimerkiksi Tertiossa lisättiin palautelomakkeisiin opetuksen vaikuttavuutta paremmin esille tuovia kysymyksiä. Pääkirjastossa kandidaatti- ja graduvaiheen opiskelijoiden palautteen keruuta kehitettiin siten, että opiskelijoiden palaute pyydettiin vasta lukukauden lopussa. Näin haluttiin selvittää, miten opiskelijat olivat hyödyntäneet kurssilla oppimiaan tiedonhankintataitoja omassa työssään ja miten he itse arvioivat kurssin hyödyllisyyttä muille opinnoilleen. Tampereen yliopiston kirjasto 37

Kirjaston tiedonhankintataitojen opetus tuki kansainvälistyvän yliopiston tarpeita Kaikille avoimia Nelli-koulutuksia järjestettiin pääkirjastossa ja Humanikassa sekä suomen- että englanninkielisinä. Uusille kansainvälisille opiskelijoille tarkoitettuun Library Orientation -koulutukseen perustettiin lisäryhmä syksyllä 2009, sillä kansainvälisiä opiskelijoita tuli yliopistolle aiempaa enemmän. Keväällä 2009 järjestettiin International School of Social Sciences -laitokselle Tiedonhankinnan perusteet -opintojakso (2 op) englanninkielisenä Bachelor s tason kansainvälisille opiskelijoille ja yliopistoon saapuneille kiinalaisille opiskelijoille. Englanninkielisen opetuksen tueksi laadittiin yhteistyössä opetusteknologiakeskuksen kanssa verkko-oppimateriaali Basics in Information Seeking. Tertiossa järjestettiin kansainvälisten maisteri- ja tohtorikoulutusohjelmien opiskelijoille Information Retrieval Courses 1 2 ja RefWorks-koulutusta. Englanninkielistä oppimateriaalia laadittiin myös Humanikassa, jossa humanististen ja kasvatustieteiden tiedonhankinnan verkko-oppaat julkaistiin englanniksi. Maksuttomat tiedonhaut lisääntyivät jonkin verran ja uusia palvelumuotoja kehitettiin Kirjaston tiedonhankintataitojen opetuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien itsenäistä tiedonhankintaa. Tiedonhankinta nähdään keskeisenä osana oppimis- ja tutkimusprosessia. Kirjasto tarjoaa asiakkaille ohjausta omatoimiseen tiedonhankintaan, mutta tekee tarvittaessa myös maksullisia tiedonhakuja asiakkaan toimeksiannosta. Kirjaston tekemien tiedonhakujen lukumäärät käyvät ilmi taulukosta 7. Vuonna 2009 kirjaston maksullisten tiedonhakujen toimeksiantojen määrä laski kaikissa osastoissa vuoteen 2008 verrattuna. Koko kirjaston tasolla lasku oli yli 40 %. Maksullisten tiedonhakujen määrä on edelleen suurin terveystieteiden osastokirjastossa, vaikka laskua oli sielläkin edellisvuoteen verrattuna yli 47 %. Uutena palvelumuotona terveystieteiden osastokirjastossa annettiin syksyllä 2009 Tilaa informaatikko -palvelua lääketieteellisen tiedekunnan henkilökunnalle ja opiskelijoille yhteensä 53 tuntia 47 henkilölle sekä TAYS: n henkilökunnalle yhteensä 19 tuntia 56 henkilölle. Palvelu sai hyvän vastaanoton ja sitä jatketaan vuonna 2010. 38 Toimintakertomus 2009

Maksuttomien tiedonhakujen määrä kasvoi koko kirjaston tasolla noin 17 %. Vuonna 2009 Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun käyttö vakiintui edellisvuoden tasolle. Vuonna 2009 kirjasto vastasi palvelun kautta yhteensä 340 kysymykseen. Vastaukset kysy kirjastonhoitajalta -palveluun hoidettiin kirjaston eri osastojen informaatikoiden yhteistyönä. Taulukko 7. Kirjaston tekemät tiedonhaut vuosina 2008 ja 2009. Maksulliset** Maksuttomat** 2008 2009 2008 2009 Pääkirjasto 26 22 1 143 1434 Humanistis 5 2 324 372 -kasvatustieteellinenosasto* Terveystieteiden osasto 80 42 1 100 1200 Yhteensä 111 66 2 567 3006 * sisältää Humanikan ja Hämeenlinnan yksikön. ** Tiedonhaku on maksullinen silloin kun tietopalvelu tekee tiedonhaun asiakkaan toimeksiannosta. Maksutonta sen sijaan on asiakkaiden neuvonta ja ohjaus omatoimiseen tiedonhakuun sekä ns. manuaalinen haku puoleen tuntiin saakka. Väitöskirjoissa rikottiin ennätyksiä Kirjastossa toimiva Tampere University Press (TUP) jatkoi vakiintunutta ja laadukasta kustannustoimintaa julkaisemalla väitöskirjojen lisäksi myös muita tiedekirjoja ja tukemalla laitosrajat ylittävien tutkimusalasarjojen julkaisemista. Kirjavuosi oli ennätyksellinen, sillä TUP kustansi 134 kirjaa, joista 117 oli väitöskirjoja. TUP kustansi 17 kirjaa enemmän kuin vuonna 2008. Kirjamäärä oli TUPin 15-vuotisen historian suurin. Kasvu selittyy sillä, että väitöksiä oli 136, mikä oli 16 enemmän kuin edellisenä vuonna. Kirjasto vastasi edelleen myös yliopiston väitöstiedotuksesta. Tampereen yliopiston kirjasto 39

150 100 50 0 2007 2008 2009 Yliopiston kaikki väitöskirjat 108 119 136 Verkossa julkaistut 98 116 125 väitöskirjat TUPin kustantamat väitöskirjat 91 101 117 Kuvio 18. Yliopistossa julkaistut väitöskirjat vuosina 2007 2009. Verkossa julkaistiin 125 väitöskirjaa, mikä oli 92 % yliopiston kaikista väitöskirjoista (kuvio 18). Väitöskirjoja on julkaistu verkossa vuodesta 1999 alkaen. Väitöskirjoja myös luettiin verkon välityksellä. 73 % verkkoväitöskirjojen tiedostoista sai yli tuhat latauskertaa. Kaikkiaan väitöskirjoja oli käyty lataamassa yhteensä lähes 1,5 miljoonaa kertaa. Kuviosta 19 ilmenee, että väitöskirjatietokannassa kävi 288 480 vierailijaa. Yksittäisten vierailijoiden määrä nousi 94 % edellisestä vuodesta. Tätä selitti ehkä se, että kiinnostavia väitöskirjoja oli paljon, ja toisaalta toteutettiin ensimmäistä kertaa väitöskirjojen haravointi kahteen uuteen kansainväliseen tietokantaan: Dart-Europe ja WorldCat. Pääosa vierailijoista oli Suomesta, mutta seuraavaksi suurin käyttäjäryhmä tuli Yhdysvalloista. 350 000 300 000 288 480 250 000 200 000 150 000 141 618 148 590 100 000 50 000 0 2007 2008 2009 Kuvio 19. Vierailut Tampereen yliopiston väitöskirjatietokannassa (http://acta. uta.fi/index.php vuosina 2007 2009 40 Toimintakertomus 2009

Myös pro gradu -tutkielmien ja lisensiaatintutkimusten verkkojulkaisemisessa saavutettiin hyvä tulos. Hyväksytyistä lisensiaatintutkimuksista julkaistiin verkossa 83 ja pro gradu -tutkielmista 84 %. Tämä oli 12 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Tutkielmien absoluuttinen lukumäärä oli 718 ja se romahti 59 % edellisvuodesta, jolloin tutkielmia hyväksyttiin 1732. Vuosien 2007 ja 2008 lukuja nosti huomattavasti se, että vuosi 2008 oli viimeinen, jolloin maisterin tutkinnon saattoi suorittaa vanhan tutkintosäännön mukaan. Vuonna 2009 palattiin lähelle normaalia vuotta. Tietokannassa vierailleiden määrä pysyi lähes samana ja oli 228 967 henkilöä. 2000 1500 1000 500 Pro gradu -tutkielmat ja lisensiaatintutkimukset verkossa Hyväksytyt pro gradu -tutkielmat ja lisensiaatintutkimukset 0 2007 2008 2009 758 1 245 608 1 022 1 741 724 Kuvio 20. Hyväksytyt pro gradu -tutkielmat ja syventävät työt sekä niiden määrä verkossa vuosina 2007 2009. Tampub on yliopiston kolmas julkaisukanava. Pääosa Tampubin verkkojulkaisuista ilmestyi laitosten tai Tampere University Pressin verkkosarjoissa. Tampubissa julkaistiin 47 verkkojulkaisua, mikä oli 11 julkaisua vähemmän kuin vuonna 2008. Tampub-tietokannassa vierailleiden henkilöiden määrä kuitenkin nousi 45 % edellisvuodesta. Nousua mahdollisesti selitti julkaisujen kiinnostavuus. Erityisesti mediaan liittyvät julkaisut keräsivät paljon latauskertoja. Tampereen yliopiston kirjasto 41

rinnakkaisjulkaiseminen Ja yliopistoallianssin yhteinen Julkaisuarkisto Rehtorin vuoden 2008 lopulla nimittämä rinnakkaisjulkaisutyöryhmä työskenteli alkuvuodesta tiiviisti ja valmisteli rehtorille esityksen, jossa yliopiston tutkijoita kehotetaan rinnakkaisjulkaisemaan tieteellisissä julkaisuissa ilmestyneet artikkelinsa yliopiston julkaisuarkistossa 1.1.2011 alkaen. Rehtori teki Rinnakkaisjulkaisuseminaari järjestettiin huhtikuussa Linna-rakennuksessa. Kuvat: Mervi Ahola 42 Toimintakertomus 2009

asiasta työryhmän ehdotuksen mukaisen päätöksen 16.4.2009. Vastuutahona päätöksen toimeenpanossa toimii kirjasto. Rehtorin vuoden 2008 lopulla nimittämä rinnakkaisjulkaisutyöryhmä työskenteli alkuvuodesta tiiviisti ja valmisteli rehtorille esityksen, jossa yliopiston tutkijoita kehotetaan rinnakkaisjulkaisemaan tieteellisissä julkaisuissa ilmestyneet artikkelinsa yliopiston julkaisuarkistossa 1.1.2011 alkaen. Rehtori teki asiasta työryhmän ehdotuksen mukaisen päätöksen 16.4.2009. Vastuutahona päätöksen toimeenpanossa toimii kirjasto. Kirjasto järjesti huhtikuussa seminaarin, jossa esiteltiin rehtorin päätöksen sisältöä, kuultiin Helsingin yliopiston kokemuksia rinnakkaisjulkaisemisesta sekä kahden tutkijan kommenttipuheenvuoro rinnakkaisjulkaisemisesta tutkijan näkökulmasta. Tampereen yliopiston kirjasto koordinoi allianssiyliopistojen kirjastojen yhteishanketta, jossa Yliopistoallianssille kehitettiin yhteistä julkaisuarkistoa. Kirjastoon palkattiin tietoasiantuntija tätä tehtävää varten. Hankkeen avulla pyrittiin edistämään tutkimusjulkaisujen avointa saatavuutta, lisäämään toiminnan kustannustehokkuutta sekä allianssin näkyvyyttä ja tunnettuutta. Tampereen yliopiston tarkoituksena oli tallentaa tutkimusjulkaisujen rinnakkaisjulkaisut allianssiyliopistojen yhteiseen julkaisuarkistoon rakentamalla siihen rajapinta yliopiston tutkimusrekisteristä SoleCRISistä. Julkaisuarkistohankkeen oli alun perin tarkoitus jatkua vuosina 2010 2011, mutta hankkeen toiseen vaiheeseen ei haettu rahoitusta Jyväskylän yliopiston kirjaston ilmoitettua, ettei sillä ole edellytyksiä hankkeessa toimimiseen. Allianssiarkisto AllPub jäi näin ollen vuoden lopussa prototyyppivaiheeseen. Prototyyppi on Tampereen teknillisen yliopiston kehityspalvelimella. Tuotantokäyttöön sitä ei saatu. Kirjojen myynti ja markkinointi Kirjastossa toimiva Tiedekirjakauppa TAJU myi noin 25 000 kirjaa. Näistä 75 % oli TUPin kustantamia kirjoja, 14 % laitosten ja 11 % muiden kustantajien kirjoja. Muiden kustantajien kirjojen osuus myydyistä kirjoista laski pari prosenttia edellisestä vuodesta. TAJUn euromääräinen myynti puolestaan kasvoi 14 %. Käteismyynnin osuus koko myynnistä laski pari prosenttia ja oli 16 % TAJUn kokonaismyynnistä. Verkkokirjakauppa Granumin vuosimaksun nosto 60 euroon vuodesta 2006 alkaen aiheutti edelleen muutaman kustantajan eroamisen. Granumissa oli vuoden lopussa 176 kustantajaa ja vajaa 15 000 julkaisua. Vierailijoiden määrä tietokannassa nousi pari prosenttia ja oli lähes 145 000. TAJUun saa- Tampereen yliopiston kirjasto 43

tiin edelleen Granumin kautta suuri määrä tilauksia, vaikka tilausten määrä vähenikin kuusi prosenttia. Tilauksia tuli vuoden aikana yhteensä 2 068 tilausta, joista 80 englanninkielisen käyttöliittymän kautta. Kirjoja markkinoitiin ja myyntiin useissa tapahtumissa ja seminaareissa, verkkokirjakauppa Ellibsin ja Googlen Book Search -palvelun kautta. Suomenkielinen TUPin kirjojen sähköpostiuutuusluettelo ilmestyi kuukausittain, englanninkielinen neljännesvuosittain, painettu luettelo keväällä ja syksyllä. TAJU järjesti keväällä kirjavaraston tyhjennysmyynnin ja syksyllä perinteiset syyshulinat. TUPilla ja Tampereen Yliopistopainolla oli yhteinen osasto sekä Tampereen että Helsingin kirjamessuilla. Helsingin kirjamessuilla oli yhteistyökumppanina myös Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö. TUPin vuoden 2008 kirja julkistettiin Tampereen kirjamessuilla. Ensimmäiseksi TUPin vuoden kirjaksi valittiin Susanna Välimäen kirja Miten sota soi? Sotaelokuva, ääni ja musiikki. Vuonna 2009 ilmestyneistä kirjoista myytiin eniten Matti Parjasen Marskin ritari Paavo Koli. Itseään käskenyt mies sekä Timo Toikon ja Teemu Rantasen Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Näkökulmia kehittämisprosessiin, osallistamiseen ja tiedontuotantoon. Risto Harisalon vuonna 2008 ilmestynyttä kirjaa Organisaatioteoriat myytiin paljon vielä 2009, sillä se oli hyväksytty Helsingin yliopiston pääsykoevaatimuskirjaksi. Tampereen kirjamessuilla julkistettiin ensimmäisen kerran TUPin vuoden kirja. Vuoden 2008 kirjaksi valittiin Susanna Välimäen kirja Miten sota soi? Sotaelokuva, ääni ja musiikki. Kuva: Outi Sisättö. 44 Toimintakertomus 2009

Tiedotusta ja markkinointiviestintää Kirjaston tiedotuksen kehittäminen jatkui vuonna 2006 laaditun viestintästrategian pohjalta. Vuonna 2007 uudistetut verkkosivut olivat käytössä kolmatta vuotta. Kirjaston verkkosivuja ladattiin vuonna 2009 lähes 515 000 kertaa, mikä noin 55 000 latausta enemmän kuin edellisenä vuonna. Lisäksi TAYS:n IP-alueelta tultiin kirjaston sivuille Sairaalaportaalin kautta 18 269 kertaa. Kuviosta 21 käy ilmi kirjaston verkkosivujen latausmäärät vuosina 2008 ja 2009. Kuukausittain tarkasteltuna verkkosivujen käytön aktiivisimmat kuukaudet painottuivat syyslukukauteen: loka- ja marraskuu olivat edellisten vuosien tapaan kaikkein aktiivisimmat kuukaudet. Marraskuussa kirjaston verkkosivujen etusivua ladattiin yli 60 000 kertaa. 530000 514 833 500000 470000 461 414 440000 410000 380000 350000 2008 2009 Kuvio 21. Kirjaston verkkosivujen latausmäärät vuosina 2008 ja 2009. Neljättä vuotta toimineiden viestintäkanavien Kirjastouutisten ja Bulletiinin käyttö jatkui kirjaston tiedotuksessa. Sähköpostitse toimitettava Kirjastouutiset-uutiskirje ilmestyi vuoden aikana 12 kertaa. Uutiskirjeessä tiedotettiin kirjaston ajankohtaisista asioista ja esiteltiin elektronisia aineistoja. Kirjaston verkkolehden Bulletiinin kuukausittaisia latausmääriä tarkastelemalla nousee selkeästi esiin ne kuukaudet, jolloin lehdestä on ilmestynyt uusi numero (kuvio 22). Vuonna 2009 Bulletiini ilmestyi kaksi kertaa. Vuoden ensimmäinen numero ilmestyi toukokuussa ja toinen numero lokakuussa. Syksyllä ilmestyneen IFLA-konferenssin antiin paneutuneen numeron lukijamäärä ylsi 576 lukijaan. Numero sai lukijoilta positiivista palautetta. Artikkeleita Bulletiinissa julkaistiin vuonna 2009 yhteensä 18. Vuonna 2009 Bulletiini ilmestyi kaksi kertaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Edellis- Tampereen yliopiston kirjasto 45

vuoden numeroiden ja artikkeleiden suurta määrää selittää vuonna 2008 tehdyn kansallisen käyttäjäkyselyn toiminto- ja palvelukohtaisten tulosten raportointi Bulletiiniin. 700 600 500 400 300 200 100 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2008 325 231 198 539 165 552 105 158 191 398 125 359 2009 273 179 125 139 389 112 94 105 149 576 117 66 Kuvio 22. Verkkolehti Bulletiinin latausmäärä kuukausittain vuosina 2008 2009. Terveystieteiden osastokirjaston Tertio 5.0 -blogi perustettiin edellisvuonna osastokirjaston muutosta tiedottamisen kanavaksi. Vuoden lopussa Tertion asetettua aloilleen Arvo-rakennukseen osastokirjaston blogi lopetettiin ja kirjastossa ryhdyttiin suunnittelemaan kirjaston yhteistä blogia, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2010 alussa. Uutena palvelujen markkinoinnin keinona otettiin maaliskuussa käyttöön kuukauden palveluvinkki, joka ilmestyy sähköisenä ja painettuna versiona. Kuukauden palveluvinkissä esitellään kirjaston eri palveluita. Myös painettujen aineistojen markkinointiin kiinnitettiin vuoden aikana huomiota. Kirjaston verkkosivuilla otettiin käyttöön Librarything-sovelluspohjaiset uutuusluettelot, joissa esitellään valikoidusti osastoihin hankittuja uutuuskirjoja. Elektronisia aineistoja mainostettiin puolestaan esittelemällä kuukauden e-aineisto kirjaston verkkosivuilla. Terveystieteiden osastokirjastossa pilotoitiin vuoden aikana sosiaalista mediaa viestinnän ja markkinoinnin keinona. Terveystieteiden osasto liittyi Facebook- ja Twitter-yhteisöihin. Facebookissa tiedotetaan osaston ajankohtaisista asioista suomeksi. Twitter on suunnattu puolestaan ulkomaalaisille asiakkaille. Tertiolla oli Facebookissa vuoden lopussa 159 fania. Markkinoinnin keinoina kirjastossa pilotoitiin jalkautumista yliopistotiloihin sinne missä opiskelijat liikkuvat. Kirjasto järjesti lokakuussa yliopiston päätalon aulassa e-kirjoja esittelevän tietoiskun. Jalkautuminen asiakkaiden pariin sai erittäin myönteisen vastaanoton. 46 Toimintakertomus 2009

Sosiaalista mediaa hyödynnettiin kirjaston tiedotuksessa ja markkinoinnissa. verkottumalla vaikutetaan Kirjasto toimii osana Suomen yliopistokirjastojen verkkoa. Yliopistokirjastojen yhteistyöelimenä toimii yliopistokirjastojen neuvosto, jossa kirjastoa edustaa ylikirjastonhoitaja. Yliopistokirjastojen neuvoston toiminnassa oli kuluneena vuonna keskeisesti esillä yliopistojen rakenteellinen kehittäminen ja siihen liittyvä muutos sekä yhteistyömahdollisuudet ammattikorkeakoulukirjastojen kanssa. Varastokirjaston koordinoiman Kokoelmakartta -konsortion ohjausryhmässä oli myös kirjaston edustaja. Konsortio on jatkoa Yliopistokirjastojen Tampereen yliopiston kirjasto 47

neuvoston kokoelmakartta -hankkeelle. Konsortion tehtävänä on muun muassa ohjeistaa kokoelmien arviointia ja kuvailua sekä tietojen viemistä Kansalliskirjaston ylläpitämään digitaalisten aineistojen Doria-palveluun, johon viedään myös Tampereella tehdyt kokoelmien kuvailut. Suurin osa elektronisista aineistosta hankitaan FinELib -konsortion kautta. FinELib -konsortioryhmän puheenjohtajana toimi toista vuotta ylikirjastonhoitaja. Hän toimi myös FinELibin ohjausryhmän varajäsenenä. Kirjaston edustajia on myös mukana FinELibin asiantuntijaryhmissä, jotka muun muassa tekevät ehdotuksia uusien aineistojen lisenssineuvottelujen aloittamisesta. Olemalla mukana näissä ryhmissä kirjastolla on mahdollisuus vaikuttaa suoraan siihen, mitä elektronisia aineistoja on saatavilla FinELibin kautta. Kirjaston edustajat ovat myös aktiivisesti mukana elektronisten aineistojen tiedonhakuportaalin Nellin kehitystyössä osallistumalla kokouksiin ja koulutuksiin. Yliopistokirjastoilla on käytössään yhteinen kirjastojärjestelmä Voyager. Kirjastojärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen kirjaston edustajat osallistuvat aktiivisesti olemalla mukana Linnea-työryhmissä. Julkaisutoiminnassa yhteistyötä tehtiin edellisvuosien tapaan yliopistojen ja korkeakoulujen julkaisutoiminnasta vastaavien henkilöiden kanssa. Myös yhteistyö muiden tiedekustantajien kanssa on osoittautunut hyödylliseksi; Tampere University Pressin edustaja oli Suomen tiedekustantajien liiton hallituksessa. Allianssiyhteistyö Tampereen teknillisen yliopiston kirjaston ja Jyväskylän yliopiston kirjaston kanssa keskittyi vuonna 2009 yhteisen julkaisuarkiston kehittämiseen. Vuoden 2007 alussa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti yliopiston kirjasto jatkoi kirjastopalvelujen tuottamista TAYS:n henkilökunnalle (aineisto-, tieto- ja kaukopalveluita). Terveystieteiden osastokirjasto vastasi kolmannen vuoden ajan terveystieteellisen tutkimustoiminnan julkaisujen bibliografisten tietojen tarkastamisesta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja sen erityisvastuualueen, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen, Seinäjoen ja Vaasan sairaanhoitopiirien osalta. Tampereen kirjastopäivät järjestettiin vuonna 2009 Poliisiammattikorkeakoulun tiloissa. Teemana oli tiedonhankintataitojen opetus. Terveystieteiden kirjastonhoitajien järjestö (BMF) piti syysseminaarinsa marraskuussa 2009 Tampereella Arvo-rakennuksen auditoriossa. Seminaarin ohjelma oli houkutellut paikalle yli kolmekymmentä osallistujaa. Terveystieteiden osastokirjaston toiminnasta ja aineistoista pidettiin esitys seminaarissa ja lisäksi seminaarilaiset osallistuivat tilojen ja aineistojen kirjastoesittelyyn. 48 Toimintakertomus 2009

yhdessä 2010-luvullE Yliopistokirjastojen välisen yhteistyön lisäksi kirjastolle on keskeistä yliopistonsisällä tehtävä yhteistyö. Kirjaston henkilökunnalla on virallisia jäsenyyksiä erilaisissa yliopiston elimissä. Ylikirjastonhoitaja toimi jäsenenä yliopiston opetusneuvostossa. Kirjaston henkilöstöä on yliopiston tietohallinnon johtoryhmän jäsenenä, palkkausjärjestelmän muun henkilöstön arviointiryhmän jäsenenä ja yliopiston henkilöstönkehittämistoimikunnan jäsenenä. Laitosyhdyshenkilötoiminnan merkeissä järjestettiin helmikuussa kirjaston ja laitosten yhteinen seminaari Yhdessä 2010-luvulle, jonka aiheina olivat kirjaston muutos, yliopiston imago ja lisäksi esiteltiin kirjaston laitosyhdyshenkilötoimintaa. Seminaariin osallistui noin 50 henkilöä. Yhdessä 2010-luvulle seminaarissa esiteltiin kirjaston laitosyhdyshenkilötoimintaa. Kuva: Mervi Ahola Kirjasto järjesti jälleen vuosittaiset tapaamiset tiedekuntien kanssa kevään aikana. Tiedekuntatapaamisten aiheina vuonna 2009 olivat kirjaston vaikuttavuus, asiakaspalautteen kerääminen ja sen hyödyntäminen kirjastossa sekä laitosyhdyshenkilötoiminta. Kirjasto kutsui yliopiston johtoa kirjastoon helmikuussa. Tapaamisessa keskusteltiin muun muassa kirjaston vaikuttavuudesta, tutkimusrekisteristä sekä terveystieteiden osastokirjaston tulevasta muutosta ja yhteistyöstä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Tapaamisessa myös julkistettiin Mirja Iivosen juhlakirja Johtamishaasteena muutos. Tampereen yliopiston kirjasto 49

Uusi rehtoraatti vieraili syyslukukauden aluksi jokaisessa yliopiston laitoksessa ja yksikössä. Tapaamisessa esiteltiin rehtoristolle muun muassa kirjaston tulevan strategian valmistelun vaihetta sekä kirjaston asiakastyytyväisyyskyselyitä ja niiden tuloksia. Yliopiston uusi rehtoraatti vieraili kirjastossa 14. syyskuuta. Kuva: Marianne Partanen Yhteistyö opiskelijoiden kanssa on kirjastolle hyvin tärkeää. Opiskelijoiden edustajat toimivatkin aktiivisesti kirjaston johtokunnassa ja uuden strategian valmistelutyöryhmässä. Yhteistyö yliopiston suunnitteluyksikön kanssa jatkui yliopiston tieteellisen ja taiteellisen toiminnan tietojärjestelmän kehittämisessä ja ylläpidossa. SoleCRISiin tallennetut julkaisutiedot tarkistettiin pääkirjastossa. Yhteistyö yliopiston tietokonekeskuksen kanssa on vakiintunutta ja se on välttämätöntä kirjaston toiminnan kannalta. Hyviä esimerkkejä onnistuneesta yhteistyöstä ovat muun muassa julkaisujärjestelmien ylläpitoon liittyvä työ ja päivitettyjen opiskelijatietojen siirtäminen opiskelijarekisteristä kirjaston tietokantaan. 50 Toimintakertomus 2009

kansainvälistymistä konferenssiosallistumisesta Kirjasto tukee yliopiston kansainvälistymistä tarjoamalla houkuttelevaan tutkimus- ja opiskeluympäristöön kuuluvat laadukkaat ja ajantasaiset kirjastopalvelut ja tietoaineistot. Elektronisten aineistojen etäkäyttömahdollisuus tukee merkittävästi myös yliopiston omien tutkijoiden ja opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta. Kirjaston tarjoamat julkaisupalvelut lisäävät tehdyn tutkimuksen kansainvälistä näkyvyyttä. Kirjaston omassa toiminnassa kansainvälisyys ja kansainvälistyminen ovat tärkeitä asioita. Kansainvälisiin konferensseihin osallistuminen ja kansainvälisten vieraiden vastaanottaminen on hyödyllistä sekä kirjastoalan kehityksen seuraamiselle että kontaktien solmimiselle. Samalla ne tarjoavat mahdollisuuden esitellä kirjaston ja yliopiston toimintaa kansainväliselle yleisölle. Kirjaston henkilökunnan jäseniä osallistui kansainvälisiin konferensseihin vuoden aikana. Kirjastoalan laajin kansainvälinen konferenssi IFLA-konferenssi (International Federation of Library Associations and Institutions) pi- Kirjastoalan laajin kansainvälinen konferenssi IFLA-konferenssi (International Federation of Library Associations and Institutions) pidettiin vuoden 2009 elokuussa Milanossa, Italiassa. Tampereen yliopiston kirjasto 51

dettiin vuoden 2009 elokuussa Milanossa, Italiassa. Konferenssin teemana oli Libraries Create Futures: Building on Cultural Heritage. Konferenssiin osallistui kirjastosta 21 henkilöä. Konferenssissa esiteltiin kirjastoalan ajankohtaisia asioita eri puolilta maailmaa. Se tarjosi myös hyvän mahdollisuuden verrata oman kirjaston toimintaa muiden kirjastojen toimintaan niin konferenssiesitysten, kirjastovierailujen kuin kollegatapaamisten avulla. Edellisvuonna kirjaston järjestämän valtakunnallisen e-kirjaseminaarin tuotto käytettiin matkakustannusten kattamiseen. Anne Lehto ja Leena Toivonen osallistuivat Torinossa, Italiassa järjestettyyn IFLAn ns. satelliittikonferenssiin 20. 21.8., jossa kirjastolla oli Anne Lehdon, Leena Toivosen ja Mirja Iivosen tekemä esitys otsikolla The Impact of University Library as Space and Place: Best Practices in Tampere University Library. Leena Toivonen ja Anne Lehto osallistuivat myös IFLAn jaostojen jäseninä työryhmien kokouksiin. IFLA-konferenssin osana järjestetään perinteisesti laaja kirjastojen projekteja tai hankkeita esittelevä posterinäyttely, jossa kirjastolla oli posteriesitys otsikolla Collection Mapping: How to Make Library Collections Visible to the Faculties. Kokoelmakarttaposteria työstivät ja esittelivät Aniita Ahlholm-Kan- Kirjasto esitteli Milanossa pidetyssä IFLA-konferenssissa koelmakarttahanketta. Posteriesityksen nimi oli Collection Mapping: How to Make Library Collections Visible to the Faculties. Kuva: Marianne Partanen 52 Toimintakertomus 2009

nisto, Merja Hyödynmaa, Maarit Laskujärvi, Hannele Nurminen, Anna-Maija Paltila ja Marianne Partanen. Leena Toivonen valittiin Suomen tieteellisen kirjastoseuran edustajana The European Bureau of Library, Information and Documentation Associations hallituksen varajäseneksi kaudelle 2009 2011. Maija Ikonen osallistui LIBERin (Ligue des Bibliothèques Européennes de Recherche) konferenssiin Toulousessa, Ranskassa kesä-heinäkuun vaihteessa. Heli Vanamo puolestaan osallistui Helsingissä järjestettyyn IGeLUn (International Group of Ex Libris Users) konferenssiin syyskuun alussa. Kirjastotietojärjestelmien ylläpitoon ja aineiston hankintaan liittyy paljon kansainvälistä yhteistyötä ja toimintaa kansainvälisten aineistovälittäjien ja ohjelmistotuottajien kanssa. Henkilökunnan työhyvinvointiin panostettiin Vuonna 2009 kirjastossa tehtiin 86,5 henkilötyövuotta, mikä on 1,5 vuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna (88 htv). Edellisvuosiin verrattuna kirjastoon palkattiin vähemmän tunti- ja projektityöntekijöitä. Kirjastossa oli vakituisia virkoja 74. Määräaikaisina työntekijöinä kirjastossa työskenteli työharjoittelijoita, työkokeiluun osallistuvia, työllisyysvaroin palkattua henkilökuntaa, valtionhallinnon harjoittelijoita ja lainauksen tuntityövoimaa. Lisäksi kirjastossa työskenteli henkilöitä erilaisissa projektitehtävissä kuten rinnakkaisjulkaisemisen ja yliopistoallianssin yhteisen julkaisuarkiston, e-käsikirjaprojektin ja takautuvan luetteloinnin parissa. Työharjoittelijat ja työkokeilijat tekivät vuonna 2009 noin kahdeksan prosenttia kaikista henkilötyövuosista (6,8 htv). Vuonna 2008 vastaava luku oli noin seitsemän prosenttia. Taulukko 8. Henkilötyövuosien määrä kirjastossa vuonna 2009. Vakituiset työntekijät 71,7 Tilapäiset työntekijät Työllisyystyöntekijät Maksullinen palvelutoiminta Muut määräaikaiset Siviilipalvelus Työkokeilut ja harjoittelu Valtionhallinnon harjoittelijat 14,8 2,5 0,6 3,5 0,2 6,8 1,2 Kaikki yhteensä 86,5 Tampereen yliopiston kirjasto 53

Vuoden 2009 aikana kirjastossa täytettiin seitsemän vakituista virkaa: pääkirjaston hankintaosaston informaatikko, kirjastoamanuenssi ja kirjastosihteeri, pääkirjaston tietopalvelun informaatikko, terveystieteiden osastokirjaston kirjastonhoitaja, kirjaston tiedottaja, julkaisukeskuksen myyntisihteeri ja humanistis-kasvatustieteellisen osastokirjaston osastonjohtaja. Kirjaston virkarakenteeseen tuli muutos terveystieteiden osastokirjaston kirjastoamanuenssin viran muuttuessa informaatikon viraksi. Ylikirjastonhoitajan sijaisena toimi syys-joulukuussa Leena Toivonen. Ylemmän korkeakoulututkinnon vakituisesta henkilökunnasta oli suorittanut 55 %, joka on hieman vähemmän kuin vuonna 2008 (57 %). Tätä selittää se, että kirjastossa täytettiin vuoden aikana virkoja, joiden kelpoisuusvaatimuksiin ei kuulunut ylempi korkeakoulututkinto. Määräaikaisesta henkilökunnasta 14 % oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, joka 26 % vähemmän kuin vuonna 2008. Vuoden 2009 aikana kirjastossa työskenteli huomattavasti vähemmän akateemisen loppututkinnonsuorittanutta työllisyysvaroin palkattua henkilökuntaa. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli vuoden 2009 lopussa 49,7 vuotta, joka oli hieman alempi kuin vuonna 2008 (50 vuotta). Kirjastossa toteutettiin edellisvuosien tapaan TYKY- ja TYHY -toimintaa. Vakituiselle henkilökunnalle kustannettiin influenssarokotus ja henkilökunnan hierontapalveluiden käyttöä tuettiin. Päivittäistä taukoliikuntaa jatkettiin. Henkilökunta käytti hyväkseen yliopiston tarjoamia liikuntapalveluita ja -seteleitä. Kirjastosta osallistui vuoden aikana neljä henkilöä ASLAK-kuntoutukseen ja kaksi henkilöä muuhun kuntoutukseen. Kirjaston sairauspoissaolot vähenivät yhdellä henkilötyövuodella vuodesta 2008 (6,5 htv) vuoteen 2009 (5,5 htv). Keskimääräinen poissaolojen määrä henkilöä kohden oli 7,8 päivää mikä on keskimäärin 4,7 päivää vähemmän kuin edellisenä vuonna (12,3 päivää vuonna 2008). Pitkät yli kymmenen päivää kestävät sairauslomat vähenivät eniten. Vuonna 2009 näitä oli 57 % kaikista sairauspoissaoloista kun vuonna 2008 vastaavia oli 65 %. Yli 40 %:lla 60 % 40 % 33 % 35 % 42 % 20 % 0 % 2007 2008 2009 Kuvio 23. Kirjaston terveysprosentti (ilman sairauspoissaoloja olevien osuus) vuosina 2007 2009. 54 Toimintakertomus 2009

henkilökunnasta ei ollut yhtään sairauspoissaoloja eli kirjaston terveysprosentti (=ilman sairauspoissaoloja olleiden prosenttiosuus) on parantunut edellisestä vuodesta seitsemällä prosentilla (kuvio 23). Syksyllä 2009 kirjastossa käynnistettiin uuden henkilöstösuunnitelman työstäminen. Uuden henkilöstösuunnitelman keskeisiä asioita ovat osaamisen kehittäminen, henkilöstön työhyvinvointi ja henkilökuntarakenteen muutokset. Kirjastossa toteutettiin syksyllä tasa-arvoon ja henkilöstön hyvinvointiin keskittyvä kysely, jonka tuloksia voidaan käyttää hyödyksi henkilöstösuunnitelman laadinnassa. Kyselyn tulosten perusteella kirjastossa on hyvät mahdollisuudet itsensä kehittämiseen. Koulutuksiin osallistuminen on runsasta. Kirjaston henkilökunnan virkistysiltapäivä järjestettiin toukokuussa Kangasalla. Kuva: Terttu Suomi Tampereen yliopiston kirjasto 55

Työilmapiiriin ja johtamistapoihin oltiin pääasiassa tyytyväisiä, vastaukset olivat selvästi keskiarvon yläpuolella. Työhyvinvoinnille haasteita havaittiin uralla etenemisessä, työssä jaksamisessa ja kiireessä sekä työtaitojen riittävyydessä. Näihin asioihin paneuduttiin muun muassa syksyllä pidetyissä kehityskeskusteluissa. Kirjaston sisäistä viestintää parannettiin ottamalla käyttöön uudistettu wikipohjainen intranet. Kirjaston intraan laadittiin vuoden aikana muun muassa työhyvinvointisivusto, joka tuo esiin keinoja lisätä työhyvinvointia työyhteisössä ja tarjoaa yksittäiselle työntekijälle keinoja vaikuttaa sekä omaan että työyhteisön hyvinvointiin. Koko henkilökunnan virkistysiltapäivä järjestettiin toukokuussa Kangasalla. Kirjaston alumnit vierailivat joulukuussa Tertion uusissa tiloissa Arvo -rakennuksessa. Kirjastossa on jatkuvasti seurattu työajan kohdentumista eri työtehtäville. Vuonna 2009 voitiin ensimmäistä kertaa käyttää hyväksi koko vuoden osalta SoleTM-järjestelmään syötettyjä tietoja. Kuviossa 24 on esitetty työajan jakautuminen prosentteina vuosina 2007 2009. Yliopiston hallinnon muutokset ja uusien järjestelmien tulo lisäsivät vuonna 2009 hallintotehtävien osuutta kirjaston tehtävistä. Aineistomäärärahojen painottuminen elektronisiin aineistoihin näkyi kokoelma- ja tietokantatyön vähenemisenä. Tietoteknisten uudistusten myötä www- ja atk-tehtäviin kohdennettu työaika lisääntyi. Myös julkaisutehtäviin kohdennettu työaika lisääntyi muun muassa julkaisuarkistoon ja rinnakkaisjulkaisemiseen liittyvien projektien myötä. Työajanseurannan muut tehtävät piti sisällään vuonna 2009 muun muassa kansallista kirjastoyhteistyötä ja kirjaston IFLA-projektiin liittyviä tehtäviä. Niiden osuus pysyi samana kuin edellisenä vuonna. 4 0 3 5 3 0 2 5 2 0 1 5 1 0 5 0 Hallinto K okoelma- ja tietokantaty ö sekä kokoelmien A siakaspalvelu, ml. kauko- ja tietopalvelu sekä W W W - ja atktehtävät Julkaisutehtävät 2007 10,5 35 36,8 8,9 6,6 2,2 2008 11 32 36,2 7,8 7,1 6 2009 13,4 26,5 35,9 10 8,3 6 Kuvio 24. Työajan jakautuminen prosentteina vuosina 2007 2009. Muut tehtävät 56 Toimintakertomus 2009

Koulutusraha tukee osaamisen kehittämistä Kirjaston henkilökunta osallistui edelleen aktiivisesti erilaisiin koulutustilaisuuksiin. Vuosittain järjestettävissä kehityskeskusteluissa tarkistettiin kirjaston osaamiskartan perusteella laaditut kehityssuunnitelmat. Esimiesten arvioiden mukaan suurin osa kehittämissuunnitelmista toteutui. Vuodella 2010 laadituissa kehittämissuunnitelmassa korostui erityisesti uuden yliopistolain tuomat uudistukset, e-aineistoihin liittyvä osaaminen, talousasioiden hallinta ja julkaisuasioihin liittyvän osaamisen lisääminen. Kirjastossa jokaista vakinaista virkaa ja tointa kohden on varattu 200 euroa koulutusrahaa ja tavoitteena on, että jokainen käyttää koulutusrahansa. Koulutusrahan käyttö on lisääntynyt jatkuvasti kuten kuviosta 25 käy ilmi. Vuonna 2009 koko koulutusrahansa käytti puolet kirjaston henkilökunnasta (50 %), mikä on 16 % enemmän kuin vuonna 2008. Yli 150 euroa koulutusrahasta käytti 53 % henkilökunnasta, joka on kaksi prosenttia enemmän kuin vuonna 2008. Yhteensä koulutusrahaa käytti 74 % henkilökunnasta: vuonna 2008 vastaava luku oli 66 %. Koulutuspäiviä kertyi henkilöä kohden keskimäärin yhdeksän, joka on saman verran kuin vuonna 2008. Kaikkiaan koulutuksiin käytettiin 9,3 päivää henkilötyövuotta kohden, mikä on noin yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuonna 2008. 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Koulutusrahaa käyttäneitä Yli 150 koulutusrahaa käyttäneitä Täyden koulutusrahan (200 ) käyttäneitä 10 % 0 % 2007 2008 2009 Kuvio 25. Koulutusrahan käyttäneet vuosina 2007 2009. Tampereen yliopiston kirjasto 57

Yliopiston järjestämään yo-pedagogiseen koulutukseen (10 ov) osallistui vuoden 2009 aikana yksi informaatikko. Kirjaston esimiehet osallistuivat edelleen erilaisiin esimieskoulutuksiin. Esimiesten vuosittaisessa seminaarissa käsiteltiin muun muassa yliopistokirjastojen rakenteellista kehittämistä, kirjastossa toteutetun tiedonkulkukyselyn tuloksia sekä osaamiskartan ja työajanseurannan tuloksia. Osastojen omissa kehittämispäivissä käsiteltiin vuoden aikana muun muassa työhyvinvointiin, jaksamiseen ja eri-ikäisiin työntekijöihin liittyviä kysymyksiä, työajanhallintaa, kokoelmien parempaa näkyvyyttä, kirjaston laitehankintastrategiaa, osaamiskartan uudistamista, osastojen toimintasuunnitelman toteutumista ja Tertion muuttoa. Pääkirjaston tietopalvelulla ja kirjaston sisäisillä palveluilla oli yhteinen kehittämispäivä, jossa käsiteltiin osastojen välisen yhteistyön tiivistämistä. Loppuvuodesta kirjastossa järjestettiin asiakaspalvelussa työskentelevälle henkilökunnalle ensiapukoulutusta. Tietopalvelu ja mikrotuki jatkoivat henkilökunnan kouluttamista antamalla Refworks-, Nelli- ja mikrotuen antamia räätölöityjä koulutuksia. Kirjaston intranetin käyttöön liittyvää koulutusta annettiin koko henkilökunnalle. Kirjaston henkilökunta osallistui myös yliopiston järjestämiin koulutuksiin, joissa käsiteltiin uutta yliopistolakia, talousjärjestelmää ja työsopimusasioita. Vuoden kirjastolainen ja kirjastoteko Kirjastossa on perinteisesti valittu vuoden kirjastolainen ja kirjastoteko. Perinteen tarkoituksena on palkita kirjaston henkilökuntaa hyvin onnistuneesta työstä. Vuoden 2009 kirjastolainen ja kirjastoteko palkittiin kirjaston pikkujouluissa Humanikassa. Vuoden kirjastolaiseksi valittiin Paula Nissilä. Paula omaa monipuolisen ja laajan kokemuksen kirjastoalan eri tehtävistä. Hän on todellinen moniosaaja, joka tarttuu rohkeasti uusiin haasteisiin. Paula sitoutuu työhönsä aina sataprosenttisesti ja tekee työnsä huolella. Hän on joustava ja tehokas työntekijä. Paula on esimerkillinen asiakaspalvelutyössä. Paula kohtelee asiakkaita tasavertaisesti. Hän ottaa jokaisen asian ja asiakkaan omakseen ja paneutuu niihin perin pohjin. Paula on pidetty henkilö myös asiakkaiden keskuudessa. Paulalla on erinomaiset taidot opetustyöhön. Lisäksi hän on hoitanut yhteistyön vastuulaitostensa kanssa hyvin. 58 Toimintakertomus 2009

Työtoverina Paula on aina valoisalla mielellä ja pelastaa aurinkoisella olemuksellaan huonoimmankin päivän. Hän on aina valmis auttamaan, opastamaan ja kannustamaan muita työyhteisön jäseniä. Vuoden 2009 kirjastoteoksi nimettiin maksumuistutuskampanja, joka toteutettiin kirjastossa kolmannen kerran. Ennakkovalmistelut kampanjaa varten aloitettiin jo keväällä ja niitä jatkettiin läpi kesän. Maksumuistutuksia alettiin lähettää lokakuussa. Huolelliset esityöt ja harkiten laaditun aikataulun mukaisesti lähetetyt muistutukset takasivat aiempaa huomattavasti sutjakkaamman kampanjan. Asiakkailta tuli aiempaa vähemmän negatiivista palautetta, ja myös kirjastossa tehtävät kampanjan jälkityöt kuormittivat tällä kertaa vähemmän. Maksumuistutuskampanja on projektiluontoisuudestaan huolimatta kirjastossa tehtävää perustyötä, sellaista hiljaista puurtamista, joka ansaitsee tulla palkituksi. Kampanja on hyvin onnistuakseen vaatinut useamman ihmisen täyttä työpanosta ja tiivistä yhteistyötä yli osastorajojen. Pankkiviitteiden jakamiseen ja maksujen vastaanottamiseen on osallistunut lainausväki koko kirjastossa. Päätyön kampanjan toteuttamisessa ovat tehneet seuraavat henkilöt: Eija Einemäki-Pakonen, Pirjetta Kaijalainen, Irene Tiilikainen, Kalle Tiitinen ja Timo Vuorisalmi. Vuoden 2009 kirjastolaiseksi valittiin Paula Nissilä. Kuva: Erja Kymäläinen. Tampereen yliopiston kirjasto 59