Pöytäkirja 2 B/2016 1 (6) Oikeustieteellisen tiedekunnan johtokunnan kokous 2 B/2016 Aika keskiviikko klo 10 11.30 Paikka Valmistelija Puheenjohtaja tiedekunnan kokoushuone Enges, Tiia, opintopäällikkö Tapani, Jussi, dekaani Jäsenet Kumpula, Anne (Viljanen, Pekka) Korhonen, Outi Niemi, Johanna Tapani, Jussi (Tuomisto, Jarmo) Viljanen, Veli-Pekka (Koskinen, Seppo) Heikkonen, Johannes (Iire, Tero) Helminen, Anna-Maija Asplund, Aino Kainulainen, Heini (Viljanen, Mika) Salminen, Janne (Raitanen, Elina) Laakso, Ville (Paavola, Tomi) Seppä, Sami-Petteri Dahlström, Tuomas Hirvonen, Elina (Laitinen, Iiris) Lehtonen, Susanna (Leppä-Aro, Laura) Sihteeri Enges, Tiia 1. Oikeusnotaarin, oikeustieteen maisterin sekä kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkintojen tutkintorakenteet 2016 2018 Turun yliopiston johtosäännön 21 :n mukaan tiedekunnan johtokunnan tehtävänä on hyväksyä opetussuunnitelmat. Turun yliopiston opintojohtosäännön 12 :n mukaan opetussuunnitelmassa määritellään muun muassa tutkinnon tavoitteet, tutkinnon rakenne, tutkintoon vaadittavat opinnot ja niiden sisältö. Seuraavan lukuvuoden opetussuunnitelmat tulee hyväksyä toukokuun loppuun mennessä. Opintoasiainneuvoston päätöksen mukaisesti opetussuunnitelmat laaditaan vuodesta 2014 alkaen kaikissa Turun yliopiston tiedekunnissa ja Turun kauppakorkeakoulussa kaksivuotisiksi eli tänä keväänä lukuvuosille 2016 2018. Liite 1/2B/2016 Peruskoulutustoimikunta on kokouksessaan 8.2.2016 käsitellyt liitteen 1/2B/2016 mukaisen ehdotuksen oikeusnotaarin, oikeustieteen maisterin sekä kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkintojen tutkintorakenteiksi. Kysymys on osasta pitkäaikaista tutkinnonuudistushanketta, jossa on tässä vaiheessa tarpeen tehdä päätöksiä, kun uudistettujen tutkintojen suunnitellaan käynnistyvän lukuvuoden 1.8.2016 alusta, ja niihin sisältyvien opintojaksojen suunnittelu on käynnistettävä 32
Pöytäkirja 2 B/2016 2 (6) lähiaikana. Tutkintouudistusta on toteutettu avoimessa ja laajaalaisessa valmistelussa sekä varsin kattavassa yhteisymmärryksessä opiskelijoiden kanssa. Kuitenkin siltä osin kuin on kysymys pakollisesti suoritettavien erikoistumisjaksojen määrällisestä vähentämisestä ja vastaavasti yhden erikoistumisjakson pakollisuudesta luopumisesta vapautuvien opintopisteiden sijoittamisesta muihin (nykyisiin valinnaisiin) opintoihin opiskelijat eivät asian viimeisessä valmistelukokouksessa kannattaneet esitystä. Kaikkien tutkintojen osalta ehdotetaan valinnaisten opintojen nimikkeen muuttamista muiksi opinnoiksi. Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 794/2004 9 ja 15 mukaan alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua perus- ja aineopintoja, kieli- ja viestintäopintoja, monitieteisiä opintokokonaisuuksia, muita opintoja sekä asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Ylempään tutkintoon voi kuulua myös syventäviä opintoja. Turun yliopistossa maaliskuussa 2016 käyttöön otettavat uudet yhteiset tutkintotodistuspohjat edellyttävät em. asetuksessa käytettyjen termien käyttämistä tutkintotodistuksissa, joten tästäkin syystä olisi perusteltua muuttaa valinnaisten opintojen nimike muiksi opinnoiksi. Oikeusnotaarin tutkinto 180 opintopistettä Oikeusnotaarin tutkinnossa ehdotetaan ON-seminaarivaiheen pienentämistä 15 opintopisteeseen, jolloin ON-seminaarivaihe muodostuu vain erikoistumisjaksosta (8 op) ja sille tehdystä ONopinnäytteestä (7 op). Johdatus oikeustieteellisen kirjoittamiseen, joka muodostuu suomen kielen kirjallisen viestinnän 2 op ja juridisen kirjoittamisen 1 op opintojaksoista, ehdotetaan siirrettäväksi ON-seminaarivaiheesta kieli- ja viestintäopintoihin, jolloin kieli- ja viestintäopintojen kokonaisopintopistemäärä kasvaisi 21 opintopisteestä 24 opintopisteeseen. Näin kaikki viestintäopinnot saadaan sijoitettua samaan kokonaisuuteen. Muilta osin tutkintorakenne säilyy nykyisellään. Oikeustieteen maisterin tutkinto 120 opintopistettä Oikeustieteen maisterin tutkinnossa ehdotetaan edellytettävien erikoistumisjaksojen määrän muuttamista neljästä kolmeen ja muiden opintojen kasvattamista vastaavasti 18 opintopisteestä 30 opintopisteeseen. Erikoistumisjaksot tulisi edelleen tehdä kolmesta eri poolista. Erikoistumisjaksoihin ei muuten puututtaisi. Muutos on tilaisuus muistuttaa erikoisjaksojen intensiivisestä luonteesta ja tiedollisten ja taidollisten elementtien yhteennivomisesta näillä opintojaksoilla. Kunkin erikoistumisjakson osana on kirjallinen työ, jonka on tarjottava tilaisuus ON-opinnäytteen laatimiseen. Erikoistumisjaksojen pedagogiset ja taidolliset tavoitteet saavutetaan jo yhden ON-tutkintoon ja kahden OTM-tutkintoon suoritetun erikoistumisjakson aikana. Taidollisia kompetensseja 33
Pöytäkirja 2 B/2016 3 (6) tuodaan uudistettaviin oikeudenalojen perusteiden opintojaksoihin ensi lukuvuodesta alkaen, jolloin taitoja voidaan harjoituttaa eri tavalla koko opintojen ajan. Uudistuksella lisätään opiskelijan valinnanmahdollisuuksia sen kuitenkaan mitenkään vaarantamatta tutkinnon korkeaa laatua ja laaja-alaista luonnetta. OTM-tutkinnossa kasvavat muut opinnot (ent. valinnaiset opinnot) lisäävät opiskelijalle valinnan mahdollisuuksia. Näin opiskelijalle tulee nykyistä paremmat mahdollisuudet valita monipuolisesti jo nykyisin suhteellisen laajasta ja monimuotoisesta valinnaisten opintojen tarjonnasta tutkintoonsa oikeustieteellisiä opintoja. Samalla uudistus myös laajentaa tutkinnon monitieteisyyden mahdollisuuksia: sitä haluavat voivat sisällyttää OTM-tutkintoon kokonaisen 25 opintopisteen sivuaineen perusopintokokonaisuuden toisesta tiedekunnasta tai esimerkiksi yliopiston strategian 2016 2020 esille nostettuja työelämävalmiuksiin liittyviä opintoja, esimerkiksi yrittäjyysopintoja. Muutoksella voitaisiin tukea paremmin myös kansainvälistymistä: opiskelijavaihdossa suoritetut opinnot mahtuisivat paremmin osaksi tutkintoa. Opiskelijavaihdossa käy vuosittain 60-75 oikeustieteellisen tiedekunnan tutkinto-opiskelijaa. Kun vaihdossa suoritetut opintopisteet jatkossa ovat helpommin sisällytettävissä tutkintoon, opiskelijavaihtoon lähtemisen ei tarvitse viivästyttää opintojen etenemistä. Nykyistä tutkintorakennetta vastaavat tiedolliset kompetenssit ovat saavutettavissa myös muulla tavoin kuin erikoistumisjaksoja suorittamalla. Esimerkiksi erikoistumisjakson ja valinnaisen opintojakson yhdistelmiä voidaan lisätä, jolloin myös nykyistä suurempi määrä opiskelijoita pääsee erikoistumisjaksojen tietokompetensseista osalliseksi. Edellytettävien erikoistumisjaksojen määrän vähentäminen mahdollistaisi pidemmällä aikavälillä myös opetus- ja tutkimushenkilökunnan opetusresurssin kohdentamisen aiempaa enemmän oikeudenalojen perusteiden opetuksen monipuolistamiseen ja valinnaisten opintojaksojen järjestämiseen. On ilmeistä, että edellytetyt oikeudenalojen perusteiden sisällölliset ja etenkin toteutustavan uudistukset lisäävät opetus- ja tutkimushenkilökunnan kuormitusta perusteiden opetuksen osalta, millä saattaa olla vaikutuksia esimerkiksi tiedekunnassa tarjottavien valinnaisten opintojaksojen määrään ja kapasiteettiin tarjota erikoistumisjaksoja. Vähentämällä pakollisten erikoistumisjaksojen määrää voidaan opetusresurssia suunnata myös valinnaisten opintojaksojen tarjontaan ja kannustaa opetusja tutkimushenkilökuntaa luomaan opiskelijoille edellä mainittuja mahdollisuuksia suorittaa erikoistumisjakson teemasta valinnainen opintojakso. Erikoistumisjaksojen määrän vähentäminen tutkinnosta lieventäisi myös erikoistumisjaksojen nykyisin muodostamaa pullonkaulaa opinnoissa etenemisessä. Erikoistumisjaksot ovat myös olleet 34
Pöytäkirja 2 B/2016 4 (6) tutkinnossa yksi selkeä opintojen etenemisen pullonkaula, johon ei ole toistaiseksi löydetty muuta kestävää ratkaisua. Siirtymäkaudeksi ehdotetaan yhtä lukuvuotta eli lv. 2016 2017 järjestettäville erikoistumisjaksoille haettaessa neljättä paikkaansa hakevat huomioidaan valinnoissa entiseen tapaan, mutta halutessaan 1.8.2016 jälkeen oikeustieteen maisteriksi voi valmistua kahdellakin erikoistumisjaksolla. Lukuvuodesta 2017 2018 alkaen opiskelija voi edelleen suorittaa neljä erikoistumisjaksoa, mutta neljännelle pääsee vain ensimmäiseltä opetuskerralta jos sinne on jäänyt tilaa valittujen ja varasijalla olleiden jälkeen. Tällöin neljäs erikoistumisjakso vähentää muihin opintoihin edellytettävien opintopisteiden määrää. Muilta osin tutkintorakenne säilyy nykyisellään. Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto 120 opintopistettä Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin (Master of International and Comparative Law) tutkinnossa ei ehdoteta muutoksia tutkintorakenteeseen valinnaisten opintojen nimikkeen muuttamista lukuun ottamatta. Sisällöllisiä muutoksia on kaavailtu erikoistumisjaksojen valitsemiseen siten, että jatkossa Law and Information Society ohjelmaan määritellään kolme, kaikille opiskelijoille pakollista erikoistumisjaksoa ja pakollisiin opintoihin luodaan uusi johdantokurssi (4 op) nykyisen johdantokurssin tilalle. Nämä muutokset tulevat päätettäväksi opetussuunnitelmien ja yleisten määräysten yhteydessä. Muilta osin tutkintorakenne säilyy nykyisellään. Päätösesitys Käsittely Johtokunta päättää hyväksyä oikeusnotaarin, oikeustieteen maisterin sekä kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkintojen tutkintorakenteet lukuvuosille 2016 2018 liitteen 1/2B/2016 mukaisesti. Keskustelun yhteydessä opiskelijajäsen Ville Laakso esitti päätösehdotuksesta poikkeavan ehdotuksen, joka on seuraava: Johtokunta päättää hyväksyä oikeusnotaarin, oikeustieteen maisterin sekä kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkintojen tutkintorakenteet lukuvuosille 2016 2018 liitteen 1/2B/2016 mukaisesti siten, että OTM-tutkinnon osalta siirtymäkauden pituus on kaksi lukuvuotta. Lukuvuosien 2016 2018 erikoistumisjaksoille haettaessa neljättä erikoistumisjaksopaikkaansa hakevat huomioitaisiin valinnoissa entiseen tapaan. Koska asiassa esitettiin valmistelijan päätösehdotuksesta poikkeava ehdotus, puheenjohtaja järjesti asiasta äänestyksen. Valmistelijan tekemää päätösehdotusta kannattivat Anne Kumpula, Jussi Tapani, Veli-Pekka Viljanen, Heini Kainulainen, Janne Salminen, Aino Asplund ja Johannes Heikkonen. 35
Pöytäkirja 2 B/2016 5 (6) Päätösehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta kannattivat Ville Laakso, Tuomas Dahlström, Elina Hirvonen ja Susanna Lehtonen. Puheenjohtaja totesi, että koska valmistelijan tekemä päätösehdotus sai enemmän kannatusta, tehdään sen mukainen päätös. Päätös Johtokunta päätti hyväksyä oikeusnotaarin, oikeustieteen maisterin sekä kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkintojen tutkintorakenteet lukuvuosille 2016 2018 liitteen 1/2B/2016 mukaisesti. 2. Perusopintojen ja aineopintojen oikeudenalojen perusteiden opetusperiodit 2016 2018 Liitteet 2/2B/2016 ja 3/2B/2016 Peruskoulutustoimikunta on kokouksessaan 8.2.2016 käsitellyt liitteen 2/2B/2016 mukaisen ehdotuksen oikeudenalojen perusteiden uusiksi opetusperiodeiksi lukuvuosille 2016 2017 ja 2017 2018. Ajoitusehdotuksen merkittävimpinä lähtökohtina ovat oikeudenalojen perusteiden vastuuopettajille tehdyn kyselyn vastaukset. Kyselyssä kysyttiin muun muassa ihanteellisen opetusperiodin pituutta sekä niitä oikeudenaloja, joiden kanssa olisi mahdollista tehdä opetus- tai muuta sisällöllistä yhteistyötä. Ensimmäinen ajoitusehdotus oli koko henkilökunnan ja opiskelijaedustajien kommentoitavana 24.11.2015 pidetyssä keskustelutilaisuudessa ja tilaisuuteen liittyneessä intranetin työryhmätilassa. Lisäksi peruskoulutustoimikunnan puheenjohtaja Janne Salminen ja opintopäällikkö Tiia Enges ovat keskustelleet ehdotuksesta oikeudenalojen perusteiden vastuuopettajien kanssa tammi-helmikuussa pidetyissä palavereissa, joiden pohjalta on päädytty esittämään liitteen 2/2B/2016 mukaisia perusopintojen ja aineopintojen oikeudenalojen perusteiden opintojaksojen opetusperiodeja. Monella opintojaksolla on yhteinen, pitkä opetusperiodi. Tarkoitus ei ole, että kontaktiopetuksen määrää kasvatettaisiin, vaikka opetusperiodi pitenee vaan pidemmällä periodilla mahdollistetaan opetuksen erilaiset rytmitykset, välitehtävien ja vastaavien sijoittaminen opetuksen väleihin ja opiskelijalle aikaa perehtyä opiskeltavaan ainekseen syvällisemmin. Opintojaksojen opetuksen järjestystä ja opetukseen todennäköisesti käytettävää ajanjaksoa on havainnollistettu liitteenä 3/2B/2016 olevassa lukuvuoden 2016 2017 opetuksen esimerkkiajoituskaaviossa. Liitteessä on myös esitetty ON-tutkinnon ohjeellinen etenemiskaavio ehdotetulla ajoitussuunnitelmalla. Koska opetussuunnitelmat laaditaan kahdelle lukuvuodelle, peruskoulutustoimikunta ehdottaa oikeudenalojen perusteiden opetusperiodeja vahvistettavaksi niin ikään kahdelle lukuvuodelle. 36