Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjalassa Loppuraportti Kirsi Mäkinen 2014
Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Hankkeen kuvaus... 1 2.1 Tausta ja tavoitteet... 1 2.2 Toimijat... 2 2.3 Toiminta-alue... 2 2.4 Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi... 3 2.5 Yhteistyö... 4 3. Hankkeen kulut ja rahoitus... 4 4. Hankkeen jätevesineuvojat ja muut työntekijät... 5 4.1. Neuvojien taustat, koulutus ja työtehtävät... 5 4.2 Työajan käyttö... 6 4.3 Laatutyö... 6 5. Tiedotus ja markkinointi... 7 5.1 Nettisivut... 7 5.2 Tiedotteet... 7 6. Yleisneuvonta... 7 6.1. Neuvontapisteet tapahtumissa... 8 6.2 Jätevesi-illat... 9 6.3 Puhelin- ja sähköpostineuvonta... 10 7. Kiinteistökohtainen neuvonta... 10 7.1 Toteutustapa - kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamalli... 10 7.2 Neuvontamateriaali... 11 7.3 Neuvonta-alueet ja toteutuneet käynnit... 11 7.4 Jäteveden käsittelyn tilanne neuvonta-alueilla... 12 8. Palaute neuvonnasta... 14 9. Tuloksellisuus... 15 10. Johtopäätökset... 15 LIITTEET... 15
1. Johdanto Ihmisillä on vielä paljon vääriä käsityksiä ja harhaluuloja jätevesilainsäädännön vaatimuksista. Maaliskuussa 2011 uudistunut lainsäädäntö aiheuttaa edelleen hämmennystä haja-asutusalueen asukkaiden keskuudessa. Suurella osalla haja-asutusalueen kiinteistöistä jäteveden käsittelyjärjestelmän uudistaminen on edelleen tekemättä. Uudistusten tekemättä jättäminen johtuu mm. tietämättömyydestä huonosti käsiteltyjen jätevesien haitoista, virheinvestointien pelosta sekä epätietoisuudesta, kuinka edetä uudistamisessa. Näiden väärinkäsitysten korjaamiseksi tarvitaan puolueetonta, helposti lähestyttävää ja asiantuntevaa jätevesineuvontaa. Vuonna 2011 ympäristöministeriö rahoitti kolmea pilotti-jätevesineuvontahanketta eri puolella Suomea. Yksi pilottihankkeista oli Lappeenrannan seudulla toimiva Jässi-jätevesineuvontahanke, jota toteuttivat Suomen Kylätoiminta ry, Suomen Omakotiliitto ry ja Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry. Pilottihankkeiden onnistuttua hyvin laajeni jätevesineuvonta valtakunnalliseksi vuonna 2012. Jässi-hanke laajeni myös neljäksi hankkeeksi eri puolille Suomea. Yksi näistä hankkeista on Pohjois-Karjalassa toiminut Jässijätevesineuvontahanke. Vuonna 2012 saatujen hyvien kokemuksien vuoksi hanke sai jatkoa myös vuodelle 2013. Pohjois-Karjalassa on merkittävässä määrin vesistöalueita. Koko maakunnan pinta-alasta noin viidennes on vesistöjä. Suomen suurin vesistö, Vuoksen vesistö, laskee valuma-alueeltaan Vuoksea pitkin Venäjän puolelle Laatokkaan. Pohjois-Karjalan alueella on myös runsaasti pohjavesialueita, yhteensä 342 kpl. Pohjavesialueet kattavatkin yhteensä lähes 6 % alueen maapinta-alasta. Pohjois-Karjalan alueella yleisten viemäriverkostojen ulkopuolella on noin 30 % maakunnan väestöstä. Haja-asutuksen ja vapaa-ajan asumisen kuormitus on suurinta juuri vesistöjen läheisyydessä, minne vapaa-ajan asunnot pääosin sijoittuvat. Herkkien alueiden kuten vesistöjen ranta-alueiden ja pohjavesialueiden runsauden sekä viemäriverkostojen ulkopuolelle sijoittuvien kiinteistöjen suuren määrän perusteella Pohjois-Karjalan alueella on perustelua tarvetta hajaasutusalueen jätevesineuvonnalle. 2. Hankkeen kuvaus 2.1 Tausta ja tavoitteet Pohjois-Karjalan ELY-keskus on myöntänyt avustusta maaliskuussa 2013 Suomen Kylätoiminta ry:n (SY- TY) ja Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n (LUVY) yhteiselle Jässi-jätevesineuvontahankkeelle. Hankkeessa tarjotaan haja-asutusalueen asukkaille ja mökkiläisille puolueetonta, maksutonta ja ajantasaista jätevesineuvontaa. Hankkeen toimintamuotoina ovat kiinteistökohtainen neuvonta, yleisneuvonta ja tiedotus. Hankkeen valvojaksi määriteltiin hankepäätöksessä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vesihuoltoinsinööri Ari Heiskanen ja hänen sijaisena diplomi-insinööri Mari Heikkinen. 1
Hankkeen toteuttaminen on aloitettu huhtikuussa 2013 ja sitä on toteutettu väliraporteissa 1/2013 ja 2/2013 esitetyn mukaisesti. Tämä raportti on hankkeen loppuraportti ja liittyy hankkeen kolmanteen ja viimeiseen maksatushakemukseen. Hankkeen määrällisenä tavoitteena on tehdä 400 500 kiinteistökohtaista jätevesineuvontakäyntiä sekä järjestää 10 20 yleisneuvonnan tapahtumaa. 2.2 Toimijat Hankkeen toimijoina ovat Suomen Kylätoiminta ry ja Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry. Suomen Kylätoiminta ry vastaa hankkeen käytännön toteutuksesta. Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n vastaa hankkeen työntekijöiden koulutuksesta ja laatutyöstä. Käytännössä koulutuksesta ja neuvojien laadunvarmistuksesta vastaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) jätevesiasiantuntija Minttu Peuraniemi. Suomen Kylätoiminta ry on maamme yli 3000 rekisteröidyn kyläyhdistyksen valtakunnallinen yhteistyö- ja keskusjärjestö. Lisäksi toiminnassa on mukana noin 1000 rekisteröitymätöntä kylätoimikuntaa. Kylätoiminta kattaa käytännössä koko maan haja-asutusalueet ja painottaa voimakkaasti paikallisten asukkaiden vastuunottoa oman alueensa kehittämistyössä, johon kuuluu myös kylien infrastruktuurista ja jätevesiasioista huolehtiminen. Paikallisena toimijana alueella on Pohjois-Karjalan Kylät ry ja heidän lukuisat jäsenjärjestöt. Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry on alueellisten vesiensuojeluyhdistysten kattojärjestö. Sen jäseninä ovat 10 alueellista vesiensuojeluyhdistystä, joiden jäseninä on kuntia, teollisuuslaitoksia, yrityksiä, paikallisia yhdistyksiä sekä muita yhteisöjä. Vesiensuojeluyhdistykset ovat tehneet haja-asutuksen jätevesineuvontatyötä jo 2000-luvun alusta yhteistyössä kuntien kanssa. Vesiensuojeluyhdistysten jätevesiosaaminen on erittäin vahvaa. 2.3 Toiminta-alue Hankkeen toiminta-alueena on Pohjois-Karjalan maakunta. Yleisneuvontaa ja tiedotusta tarjottiin ja järjestettiin koko maakunnan alueella. Toiminta-alueen olleessa suuri valittiin kiinteistökohtaiselle neuvonnalle kohdekunniksi 5 kuntaa, jossa neuvontaa suoritettiin järjestelmällisesti. Kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekuntina olivat Kontiolahti, Juuka, Nurmes, Valtimo ja Lieksa. Kuvassa 1 on esitetty kartalla kiinteistökohtaisen neuvonnan alueet. Neuvonta-alueet olivat: Kontiolahdella Katajaranta ja Romppala Juuassa Timanttikylien alue Nurmeksessa Savikylä ja Kopras Lieksassa Viekijärven ympäristö ja Nurmijärvi Valtimolla Puukari ja Pajukoski 2
Kuva1. Kiinteistökohtaisen neuvonnan alueet on merkattu karttaan vihreillä ympyröillä. MML 2014 2.4 Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Hankkeessa pyrittiin tiiviiseen yhteistyöhön hankealueen kuntien kanssa. Hankkeen alussa järjestettiin kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekuntien edustajille yhteinen infotilaisuus hankkeesta 8.4.2013 Pohjois- Karjalan ELY-keskuksessa ja sen jälkeen joka kunnassa vielä oma kuntakohtainen tapaaminen. Kuntakohtaisissa tapaamisissa käytiin läpi kunnan vesihuollon tilannetta tarkemmin ja sovittiin tietyt alueet kiinteistökohtaiselle neuvonnalle. Kuntakohtaiset tapaamiset olivat: Valtimon kunnantalolla 19.4.2013 Juuan kunnantalolla 19.4.2013 Kontiolahden kunnantalolla 23.4.2013 Lieksan ja Nurmeksen kuntakokous Lieksan kunnantalolla 23.4.2013 Pohjois-Karjalan muiden kuntien edustajia informoitiin hankkeesta ja sen toiminnasta sähköpostilla sekä ELY-keskuksen että Jässi-hankkeen toimesta. Hankepäätöksessä määriteltiin että hankkeelle on perustettava ohjausryhmä, jossa hankkeen toimintaa seurataan. Ohjausryhmään kuuluivat: Ari Heiskanen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus 3
Mari Heikkinen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Tuomas Perheentupa, Suomen Kylätoiminta ry (ohjausryhmän puheenjohtaja) Tuomo Eronen, Pohjois-Karjalan Kylät ry Jukka Koski-Vähälä, Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry Riitta Laatikainen, ympäristönsuojelutarkastaja Lieksa Kirsi Kärkkäinen, ympäristönsuojelutarkastaja Nurmes Antti Suontama, ympäristönsuojelusihteeri Kontiolahti Pertti Kaikkonen, rakennustarkastaja Juuka Jarmo Rönkkö, rakennustarkastaja Valtimo Kirsi Mäkinen, jätevesineuvoja Jässi-hanke Hanna-Riikka Ruokolainen, jätevesineuvoja Jässi-hanke Tuulia Jääskeläinen, jätevesineuvoja Jässi-hanke Jani Laukkanen, jätevesineuvoja Jässi-hanke Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kolme kertaa, 24.5.2013, 20.9.2013 ja 5.2.2014. 2.5 Yhteistyö Hankkeessa on tehty tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Alueen kunnat ja varsinkin ympäristö- ja rakennustarkastajat ovat olleet mukana hankkeen toiminnassa. Kunnat ovat toimittaneet hankeen käyttöön ajankohtaista tietoa vesihuollon tilanteesta ja ympäristönsuojelumääräyksistä. Lisäksi kunnat ovat toimittaneet kiinteistötietoja kiinteistökohtaisen neuvonnan toteuttamiseksi. Yhteistyö kuntien kanssa on sujunut hankkeessa hyvin. Tiedonvaihtoa ja yhteydenpitoa kuntiin tapahtui koko hankkeen ajan, erityisesti kesän aikana kiinteistökäyntejä suoritettaessa. Tärkeä tiedon vaihtokanava oli ohjausryhmän kokoukset. Kuntien edustajat kävivät ohjausryhmän kokouksissa kiitettävästi. Tiivistä yhteistyötä tehtiin myös muiden Jässi-hankkeiden kanssa. Neuvojien välinen yhteydenpito ja ajatusten vaihto oli tärkeä osa hankkeen toiminnan kehittymistä. Neuvojaverkosto toimi myös tiedonvaihdon ja avunannon kanavana. 3. Hankkeen kulut ja rahoitus Pohjois-Karjalan ELY-keskus myönsi hankkeelle 93 000 hankeavustuksen. Lisäksi SYTY osallistui hankkeen kustannuksiin 1500 omarahoitusosuudella. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 94 500. Toteutuneet kustannukset olivat 92 880,60 eli 98 % budjetoidusta. 4
Hankkeen suurimpina kuluina olivat palkkakulut (68 %) ja matkakulut (16 %). Muita suuria kulueriä olivat laadun varmistus ja koulutus työntekijöille sekä tarvikekustannukset. Hankkeen kulut on jaoteltu tarkemmin taulukossa 1. Taulukko 1. Hankkeen kokonaiskustannukset eriteltyinä kustannuslajeittain (luvut pyöristetty). Kululajit Kustannukset Osuus kokonaiskuluista % Palkkakulut 63 100 68 Matkakulut 14 500 16 Laadunvarmistus ja koulutus 6 200 7 Neuvontatilaisuudet 2 100 2 Tarvikekustannukset 3 400 4 Taloushallinto 1 600 2 Muut kustannukset 500 0,5 Omarahoitus 1 500,00 2 Yhteensä 92 900 4. Hankkeen jätevesineuvojat ja muut työntekijät 4.1. Neuvojien taustat, koulutus ja työtehtävät Hankkeeseen palkattiin neljä työntekijää. Projektipäällikkönä toimi filosofian maisteri Kirsi Mäkinen 1.4.2013 30.4.2014. Jätevesineuvojana toimi insinööri Jani Laukkanen 15.5.2013 31.10.2013. Kesäneuvojina toimivat insinööri Hanna-Riikka Ruokolainen 17.5.2013 2.9.2013 ja insinööri Tuulia Jääskeläinen 15.5.2013 31.8.2013. Neuvojat osallistuivat SYKE:n järjestämään neuvojakoulutukseen 2. 3.5.2013. Lisäksi kaikki neuvojat osallistuivat hankkeen laatuvastaavan Minttu Peuraniemen organisoimaan koulutukseen ja toimintamalliin perehdytykseen 7.- 8.5.2013. Neuvontatyön painopiste oli kesän ja syksyn aikana kiinteistökohtaisessa neuvonnassa ja neuvontapisteissä. Talven aikana keskityttiin lisäksi raportointiin, uuden hankehakemuksen valmisteluun ja uuden hankkeen järjestelyihin. Hankkeen projektipäällikkö työskenteli osa-aikaisesti hankkeessa ja vastasi yleisneuvonnasta, koulutuksesta, raportoinneista, hankehakemuksesta ja hankkeen hallinnointitöistä. Kiinteistökäyntejä suorittavilla neuvojilla oli oma vastuukunta / -kunnat, jonka alueella he suorittivat kiinteistökohtaista neuvontatyötä. Neuvojien kiinteistökohtaisen neuvonnan vastuukunnat olivat: Jani Laukkanen: Nurmes ja Valtimo Hanna-Riikka Ruokolainen: Lieksa Tuulia Jääskeläinen: Kontiolahti ja Juuka Lisäksi hankkeessa työskenteli korkeakouluharjoittelija 5 viikon ajan Nurmeksen toimipisteellä. Hän teki neuvojia ja hanketta auttavia töitä. 5
4.2 Työajan käyttö Hankkeen jätevesineuvojat arvioivat päivittäin työajankäyttöään. Pohjana työajankäyttötaulukossa käytettiin SYKE:n tekemää mallipohjaa. Työajankäyttöä arvioitiin noin 1 h tarkkuudella. Suurin osa neuvojien työajasta meni kiinteistökäyntien valmisteluun, purkuun ja itse käynteihin. Runsaasti työaikaa kului myös hankkeen suunnitteluun ja muuhun hallinnolliseen työhön. Tähän jakeeseen laskettiin mukaan hankkeen suunnittelutyö, oma kouluttautuminen, kokoukset, raportointi ja muu työ. Työajankäytössä näkyy myös matkustamisen kulunut osuus. Pohjois-Karjalan hankealueella välimatkat neuvontakohteiden ja työpisteen välillä olivat välillä pitkiäkin. Yleisneuvonnaksi lasketaan tässä neuvonnan suunnittelu ja tapahtumien järjestäminen sekä tapahtumiin osallistuminen. Kuva 2. Kuva 2. Hankkeen jätevesineuvojien työajankäyttö. 4.3 Laatutyö Hankkeen laatuvastaavana ja neuvojien kouluttajana toimi jätevesiasiantuntija Minttu Peuraniemi Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä. Neuvonnan laatu varmistettiin perehdytyskoulutuksen lisäksi kanssakäymisellä hankkeen työntekijöiden ja laatuvastaavan Minttu Peuraniemen välillä. Keskeinen osa laatutyötä oli monitorointi, joka tehtiin kiinteistökohtaisen neuvonnan osalta pian kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien alettua. Monitoroinnin keskeinen tavoite on, että neuvojan tietotaito ja toiminta maastossa vastaavat yhdessä sovittua. Lisäksi monitoroinnin avulla saadaan toimintamallille palautetta kentältä. Laatuvastaava monitoroi hankeen neuvojat 2.- 3.7.2013. Monitoroinneista on laadittu muistiot ja molemminpuoliset palautteet on annettu ja saatu sekä suullisesti että kirjallisesti. Hankkeen laatuvastaava oli monitoroinnin perusteella tyytyväinen neuvonnan laatuun. Lisäksi neuvojat monitoroivat toisensa heinäkuun lopulla. 6
5. Tiedotus ja markkinointi 5.1 Nettisivut Kaikille neljälle Suomessa toimiville Jässi-jätevesineuvontahankkeille on perustettu uudet yhteiset nettisivut keväällä 2012 osoitteeseen www.jatevesihanke.fi. Pohjois-Karjalan Jässi-hankkeen sivut löytyvät näiden sivujen alaisuudesta osoitteesta www.jatevesihanke.fi/pohjois-karjala. Nettisivuilla on kattavasti tietoa jätevesiasioita, linkkejä luotettaville ja puolueettomille neuvontasivustoille sekä ajantasaista tietoa hankkeesta ja sen tapahtumista. Nettisivuja päivitettiin hankkeen kuluessa tarvittaessa. Keväällä 2014 nettisivuille tehtiin hieman suurempia päivityksiä ja sivuja hiottiin vieläkin paremmin kuntalaisia palveleviksi. 5.2 Tiedotteet Hankkeen aikana tehtiin tiedotusvälineiden käyttöön asiapitoisia tiedotteita ajankohtaisista jätevesiasioista ja hankkeen kulusta. Tiedotteita julkaistiin yhteensä 4 kpl: Tiedote 28.3.2014: Jässi-jätevesihanke on antanut neuvontaa yli 1100 kiinteistöllä Pohjois- Karjalassa Tiedote 29.7.2013: Jätevesien käsittely kuntoon myös kesäasunnoilla Tiedote 28.5.2013: Jässi-hanke aloittaa kiinteistökohtaiset jätevesineuvontakäynnit Tiedote 16.4.2013: Jässi-jätevesineuvontahanke sai jatkoa Pohjois-Karjalassa Tiedotusvälineet ottivat hankkeen hyvin vastaan. Hankkeesta julkaistiin useita lehtijuttuja ympäri maakuntaa. Lehtijutut olivat sävyltään positiivisia ja asiapitoisia. 6. Yleisneuvonta Yleisneuvonnan tarkoituksena oli tarjota Pohjois-Karjalan hankealueella kattavasti neuvontaa myös niille vakituisen ja vapaa-ajan kiinteistöjen omistajille, jotka eivät kuuluneet hankekuntien kiinteistökohtaisen neuvonnan piiriin. Yleisneuvonnalla pyrittiin maksimoimaan kiinteistönomistajien tiedonsaanti koko hankealueella. Yleisneuvonnan toimintamuotoja olivat: Neuvontapisteet tapahtumissa Jätevesi-illat ja vesihuoltoinfot Sähköposti- ja puhelinneuvonta Kesän ja syksyn aikana järjestettiin 12 neuvontapistettä kuuden kunnan alueella. Keväällä järjestettiin neljä jätevesi-iltaa kyläyhdistysten kanssa yhteistyössä. Kiinteistönomistajilla, jotka eivät pystyneet käymään neuvontapisteillä tai jätevesi-illoissa, oli mahdollista saada tietoa puhelimen tai sähköpostin avulla. Kiinteistönomistajilla oli myös mahdollista saada neuvontatapahtumien jälkeen tarkennuksia oman jätevesijärjestelmän tilasta soittamalla tai laittamalla sähköpostia jätevesineuvojille. 7
6.1. Neuvontapisteet tapahtumissa Neuvontapisteiden tarkoituksena oli jalkauttaa jätevesineuvonta helposti omakotiasujien ja vapaa-ajan asujien saataville tuomalla neuvontaa sinne, missä asukkaat vapaa-ajallaan muutoinkin liikkuivat. Tapahtumia kartoitettiin paikallisten toimijoiden ja kuntien avustuksella. Neuvonpisteitä saatiin järjestettyä mm. messuille, toreille ja kesätapahtumiin. Alussa hanke oli itse aktiivisesti yhteydessä tapahtumien järjestäjiin, mutta saadessaan näkyvyyttä myös tapahtumien järjestäjät ottivat itse yhteyttä ja pyysivät hanketta mukaan tapahtumiinsa. Neuvontapisteistä ilmoitettiin Jässi-hankkeen nettisivuilla, tapahtumien järjestäjien mainoksissa ja lehti-ilmoituksissa. Neuvontapisteille jätevesineuvojat olivat tavattavissa henkilökohtaisesti eikä aikaa neuvonnalle tarvinnut varata. Pisteillä oli henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi jaettavana neuvontamateriaalia: Jätevesiopas-esite Askel askeleelta opas Jätevesijärjestelmän selvityslomake Lista jätevesisuunnittelijoista Käyttöpäiväkirja-malli Taustajärjestöjen näytelehtiä Hyvä jätevesien käsittely-opas Kesämökin jätevesi-opas Ja lisäksi tapauskohtaisesti jaossa oli huussiohjeita, kuntakohtaisia etenemisohjeita jne. Neuvontapisteillä pidettiin kirjaa kävijämääristä ja yleisimmistä keskustelunaiheista. Kaikkia keskustelunaiheita ei kuitenkaan aina pystytty kirjaamaan runsaasta kävijämäärästä johtuen. Tapahtumasta riippuen neuvontapisteillä kävi hyvinkin runsaasti ihmisiä ja keskustelun aiheita oli monenlaisia. Yleisimpiä keskustelunaiheita olivat mm: asetuksen vaatimukset vanhan järjestelmän kelvollisuus vähäisen jätevesimäärän käsittely hanke ja sen toiminta kunnan määräyksistä lupamenettelystä ikäpoikkeuksesta 8
Neuvontapisteitä pidettiin yhteensä 12 tapahtumassa. Kirjattujen kävijämäärätietojen perusteella neuvontapisteillä vieraili yhteensä 298 kävijää. Kontakteja neuvontapisteillä oli keskimäärin 25 kappaletta / tapahtuma. Neuvontapisteet ja eritellyt kävijät näkyvät taulukossa 2. Taulukko 2. Neuvontapisteet tapahtumissa sekä kävijämäärät. Tapahtuma Kunta Päivämäärä Osallistujat Rakennusmessut Joensuu 20.4.2013 40 Rakennusmessut Joensuu 21.4.2013 45 Pielisen messut Lieksa 8.6.2013 37 Pielisen messut Lieksa 9.6.2013 31 Suuri vesikiertue Nurmes 2.7.2013 20 Suuri vesikiertue Lieksa 5.7.2013 6 Saaristolaismarkkinat Juuka 6.7.2013 13 Mökkiläispäivä Juuka 19.7.2013 34 Nurmeksen iltatori Nurmes 22.7.2013 15 Kesätori Kontiolahti 10.8.2013 22 MM Tatti tapahtuma Joensuu 24.8.2013 20 Valtimon marrasmessut Valtimo 30.11.2013 15 Yhteensä 298 6.2 Jätevesi-illat Jätevesi-iltojen tarkoituksena oli tuoda neuvontaa laajasti hankealueen eri kyliin alueella jo toimivien tahojen välityksellä. Jätevesi-iltojen järjestämismahdollisuutta tarjottiin alueella tunnistetuille toimijoille lähestymällä heitä tiedotteella. Tiedote jätevesi-iltojen järjestämisestä yhteistyössä Jässi-hankkeen kanssa lähetettiin postilla Pohjois-Karjalan Kylät ry:n kyläkirjeen mukana kaikille kyläyhdistyksille. Lisäksi mahdollisuutta mainostettiin nettisivuilla ja lehdistötiedotteilla. Jätevesi-iltojen järjestelytyöt tehtiin yhdistysten kanssa yhteistyössä. Kyläyhdistykset tarjosivat tilat, järjestivät kahvituksen ja hoitivat mainostamista tilaisuuksista. Sovittaessa hanke kustansi osan illan järjestelykuluista. Perusrungoltaan ohjelma oli hyvin samanlainen kaikissa jätevesi-illoissa. Ohjelmaa kuitenkin muokattiin, jos tiedettiin jonkun aihealueen koskettavan erityisesti aluetta. Illan ohjelma muovautui myös jonkin verran syntyneiden keskustelujen pohjalta. Jätevesi-iltojen esitelmät perustuivat pääpiirteittään seuraaviin asioihin: 9
Jässi-hankkeen esittely Keskeisimmät lainsäädännön muutokset ja kuntakohtaiset määräykset Käymälä- ja jätevesijärjestelmävaihtoehtojen esittely Etenemisohje järjestelmän kunnostamiseen Tilaisuuksien loppuun varattiin aikaa keskustelulle ja kysymyksille. Monesti kysymyksiä heräsi kuitenkin jo esityksen aikana. Jätevesi-illoissa oli jaossa sama materiaali kuin neuvontapisteilläkin. Kiinteistökohtaisia neuvontapyyntöjä tuli useita jätevesi-iltojen jälkeen. Jätevesi-iltoja järjestettiin yhteensä 4 kpl kuuden kunnan alueella. Kävijöitä illoissa oli yhteensä 67 kpl. Iltojen osallistujamäärä vaihteli 12-19 välillä. Keskimäärin kuuntelijoita oli tilaisuutta kohden 17 henkilöä. Kylä Kunta Päivämäärä Osallistujat Ruvaslahti Polvijärvi 8.5.2013 18 Kajoo Juuka 23.5.2013 18 Revonkylä Joensuu 12.6.2013 19 Raatevaara Joensuu 25.9.2013 12 Yhteensä 67 6.3 Puhelin- ja sähköpostineuvonta Puhelin- ja sähköpostineuvonta toimi kiinteistökohtaisen- ja yleisneuvonnan rinnalla. Puhelin- ja sähköpostineuvontaa mainostettiin yleisötilaisuuksissa, nettisivuilla ja muun mainonnan/ tiedotteiden yhteydessä. Neuvontapyyntöjä tuli puhelimitse yhteensä 26 kpl ja sähköpostilla 7 kpl. Lisäksi osa kiinteistökohtaisista neuvontakäynneistä korvattiin puhelinneuvonnalla, yhteensä 12 kpl. Kaikkiaan puhelimen ja sähköpostin välityksellä annettiin neuvontaa 45 henkilölle. 7. Kiinteistökohtainen neuvonta 7.1 Toteutustapa - kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamalli Kiinteistökohtaisessa neuvonnassa käytettiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kehittämää kartoitusja neuvontakäyntien toimintamallia. Toimintamalli perustuu järjestelmälliseen ja kustannustehokkaaseen neuvonta-alueiden kartoittamiseen. Kiinteistökohtaisille neuvontakäynneille valitaan tietyt alueet kunnista, joilla neuvontaa suoritetaan. Aluevalinnat tehdään yhdessä kunnan ympäristö- ja rakennusvalvonnan kanssa. Kunnat myös toimittivat hankkeen käyttöön valittujen alueiden kiinteistötiedot. Hanke puolestaan toimitti kunnan käyttöön neuvontakäynneillä kerätyt kartoitustiedot niiden kiinteistöjen osalta, joiden omistajat ovat antaneet luvan tietojen luovutukseen kunnalle. 10
Alueen kiinteistöomistajia lähestytään kirjeitse tiedotteella (liite 1) tarjoamalla heille ilmaista kiinteistökäyntiä tietylle ajankohdalle. Kiinteistökäynti on vapaaehtoinen, joten kiinteistön omistaja voi perua käynnin tai siirtää käynnin hänelle paremmin sopivaan ajankohtaan. Kun neuvontaa tehdään järjestelmällisesti alueittain, säästetään matkustamisesta aiheutuvia kuluja, helpotetaan työn hallintaa ja mahdollistetaan kerätyn tiedon alueittainen tarkastelu. Neuvontakäynnillä kartoitetaan kiinteistön jätevesijärjestelmän tilanne kokonaisvaltaisesti keskustelemalla kiinteistönomistajan kanssa sekä silmämääräisesti tarkastelemalla. Nykyistä jätevesijärjestelmää verrataan lainsäädännön vaatimuksiin ja kiinteistönomistajalle annetaan arvio uudistamistarpeesta. Jos kiinteistöllä on tarve uudistaa nykyistä jätevesijärjestelmää, kerrotaan omistajalle lainsäädännön vaatimuksista, esitellään erilaisia järjestelmiä ja kerrotaan oikeasta etenemisjärjestyksestä. Lisäksi omistajalle esitellään järjestelmän huolto- ja hoitotoimenpiteitä. Käynnin lopuksi kiinteistönomistajalle annetaan kirjallinen arviolomake nykyisen järjestelmän uudistustarpeesta sekä tilanteeseen räätälöity neuvontapaketti. 7.2 Neuvontamateriaali Kiinteistökäyntien neuvontamateriaalien pohjina käytettiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laatimia neuvontamateriaaleja. Näiden materiaalien pohjalta muokattiin Jässi-hankkeelle sopivat neuvontamateriaalit. Kiinteistökäynnin tiedot kerättiin kartoituslomakkeelle (liite 2) ja kiinteistönomistajalle annettiin käynnin yhteydessä arviolomake (liite 3), josta näki jätevesineuvojan antaman arvion jätevesijärjestelmän tilasta. Lisäksi kiinteistönomistajalle annettiin Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton, Jässi-hankkeen ja SYKE:n materiaaleja. Kiinteistönomistajalle jätettävä materiaali räätälöitiin käynnin yhteydessä aina tapauskohtaisesti. Jaettavia materiaaleja olivat: Jätevesiopas (SVYL) Kesämökin jätevesiopas (Jässi-hanke) Jätevesijärjestelmän selvityslomake (SVYL) Järjestelmien yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet (SVYL) Toimenpidepäiväkirjamalli (LUVY) Kuntakohtainen etenemisohje yhteystietoineen (Jässi-hanke) Lista Pohjois-Karjalan alueella toimivista jätevesisuunnittelijoista (Jässi-hanke) 7.3 Neuvonta-alueet ja toteutuneet käynnit Kiinteistökohtaisen neuvonnan alueet valittiin yhdessä alueen kuntien ympäristö- ja rakennusvalvontaviranomaisten kanssa keväällä. Aluevalinnoissa painotettiin vesiensuojelullisesti merkittäviä alueita kuten pohjavesialueita, ranta-alueita ja tiivisti asuttuja alueita. Jos tällaisia alueita ei kunnasta neuvonnalle löytynyt, valittiin muu neuvonnan tarpeessa oleva alue. Keväällä valittuja alueita laajennettiin kesän aikana, koska neuvontatyön resursseja oli käytettäväksi runsaammin. Kiinteistökohtaista neuvontaa tehtiin tarvittaessa myös pyynnöstä muuallakin kuin kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekuntien alueella. Kiinteistökohtaisia neu- 11
vontakäyntejä tarjottiin toukokuun lopulta lokakuun puoleen väliin asti. Tämän jälkeen hankkeessa tehtiin vielä muutamia pyydettyjä kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä. Hankkeessa tarjottiin neuvontakäyntejä 761 kiinteistölle. Näistä käynneistä toteutui 515 neuvontakäyntiä. Näiden lisäksi tehtiin pyynnöstä 55 neuvontakäyntiä. Yhteensä neuvontaa annettiin siis 570 kiinteistöllä. Kiinteistökäyntien toteuma oli 68 %. Toteuma oli oikein hyvä ja se paranikin viime vuodesta hieman. Kiinteistökohtaisen neuvonnalle asetettu tavoite 400 500 kiinteistökäyntiä toteutui ja ylittyikin. (Taulukko 3). Kohdealueiden ulkopuolisia neuvontakäyntipyyntöjä tuli hankkeessa 55 kpl. Kaikki pyydetyt käynnit pyrittiin toteuttamaan. Pyynnöstä tehdyt käynnit veivät neuvojien työaikaa hieman enemmän. Välimatkat saattoivat olla pitkiä neuvontakohteelle. Lisäksi alueen erityispiirteet, jolla kiinteistöt sijaitsivat eivät olleet neuvojalle välttämättä entuudestaan tuttuja. Käyntiä valmisteleviin töihin meni siis hieman enemmän aikaa. Tätä ei kuitenkaan koettu neuvojien keskuudessa haastavaksi tai liian työlääksi. Pyynnöstä tehdyt käynnit toivat työtehtäviin mukavaa vaihtelua. Taulukko 3. Kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit kunnittain Tarjotut Toteutui Pyynnöstä Yhteensä toteutui Toteuma Kontiolahti 127 87 5 92 69 % Juuka 101 83 12 95 82 % Nurmes 187 122 2 124 65 % Valtimo 163 108-108 66 % Lieksa 183 115 16 131 63 % Muut alueet 20 20 761 515 55 570 68 % 7.4 Jäteveden käsittelyn tilanne neuvonta-alueilla Neuvontakäynneillä kerättiin kattavasti tietoa käytössä olevista jätevesijärjestelmistä ja niiden kunnosta. Kerätyn tiedon perusteella on mahdollista koostaa monipuolista tilastotietoa käytössä olevista jätevedenkäsittelyjärjestelmistä, kiinteistöjen varustelusta, asukkaiden määrästä ja vedenkäytöstä sekä lainsäädännön vaatimusten täyttymisestä. Kaikki kerätty tieto on tallennettu sähköisesti ja kiinteistökäyntien pöytäkirjat on arkistoitu Jässi-hankkeelle. Kartoitus- ja neuvontakäynneillä selvitettiin, onko kiinteistöillä olemassa selvitys jätevesijärjestelmästä, käyttö- ja huolto-ohjeet sekä niihin liittyvä toimenpidepäiväkirja kuitteineen. Lisäksi selvitettiin muun muassa jätevesijärjestelmän osat ja tyyppi sekä monia järjestelmään liittyviä yksityiskohtia. 12
Kerätyn tiedon perusteella neuvontakäynnin yhteydessä tehtiin kirjallinen arvio jätevesijärjestelmän uudistamistarpeesta ja korjaus- tai tehostamistoimien laajuudesta. Arvio jätettiin kiinteistönomistajalle tai hänen edustajalleen. Arvio uudistamistarpeesta annettiin neliportaisella asteikolla: punainen: järjestelmä ei täytä vaatimuksia ja se on uusittava viimeistään 15.3.2016 keltainen: järjestelmä vaatii kunnostustoimia tai toimivuuden seurantaa vihreä: jätevesijärjestelmä on nykyisellään kunnossa sininen: vähäinen jätevesimäärä Neuvontakäynti suoritettiin 570 kiinteistöllä. Käydyistä kiinteistöistä 80 % oli vakituisessa asuinkäytössä ja 20 % oli vapaa-ajan käytössä. Vakituisessa asuinkäytössä olevista kiinteistöistä 97 %:lla ja vapaa-ajan asunnoista 37 %:lla syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä eli nämä kiinteistöt kuuluvat asetuksen puhdistusvaatimuksen piiriin. Kaikista neuvontaa saaneista kohteista 85 % oli suuremman kuin vähäisen jätevesimäärän kohteita ja 15 % oli vähäisen jätevesimäärän kohteita. Asetuksen puhdistus vaatimustaso ei koske vähäisen jätevesimäärän kiinteistöjä. Kaikista neuvontaa saaneista kiinteistöistä 69 %:lla oli akuutti jätevesijärjestelmän uudistamistarve eli järjestelmä on uudistettava 15.3.2016 mennessä. Seurantaa ja pieniä kunnostustarpeita oli 5 %:lla kiinteistöistä. Nykyinen jätevesijärjestelmä täytti lainsäädännön vaatimukset 11 %:lla kiinteistöistä. Kuva 3. Kuva 3. Kaikkien neuvontakohteiden jätevesijärjestelmien uudistustarve. Neuvontakäynneillä läpi käydyissä kiinteistöissä oli laaja kirjo erilaisia jätevedenkäsittelyjärjestelmiä. Kuvassa 4 tarkastellaan kiinteistöjen, joissa syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä, erilaisten jätevesijärjestelmien jakautumista. Suurimmalla osalla kiinteistöistä jätevedet johdettiin saostuskaivojen kautta maaperään tai ojaan. Toiseksi yleisin jätevesienkäsittelyjärjestelmä oli imeytyskenttä kaikille jätevesille. Kolmanneksi yleisin järjestelmä oli umpisäiliö kaikille jätevesille. Liitteessä 4 Tilannekatsaus kerrotaan yksityiskohtaisemmin kiinteistökäynneillä saaduista tuloksista. 13
Kuva 4. Erilaisten jätevesijärjestelmien jakautuminen vähäistä suuremmat jäteveden kiinteistöillä. 8. Palaute neuvonnasta Hankkeessa kerättiin palautetta asukkailta kiinteistökohtaisen neuvonnan onnistumisesta. Palautekysely lähetettiin kiinteistökohtaisen neuvontakauden päätteeksi 150 satunnaisesti valitulle kiinteistölle, joilla suoritettiin jätevesineuvontaa kesällä 2013. Vastausaktiivisuutta pyrittiin parantamaan arpomalla vastaajien kesken 3 kpl 100 S-ryhmän lahjakorttia. Arvontaan osallistumisen ehtona oli, että sekä palautelomake että arvontalipuke toimitettiin täytettynä määräaikaan mennessä. Palautekyselyyn vastasi yhteensä 49 neuvonnan saaneista kiinteistönomistajista. Palautekyselyn tavoitteena oli saada tietoa neuvontakäyntien sujuvuudesta. Kyselyssä selvitettiin mm. kiinteistön omistajien jätevesiasioiden aikaisempaa tietämystä, yhteydenottotavan sopivuutta, neuvontakäynnin sujuvuutta, neuvontamateriaalin sopivuutta ja toimenpiteitä neuvontakäynnin jälkeen. Vastausten perusteella neuvontakäynteihin oltiin pääosin tyytyväisiä ja vastaajat kokivat saaneensa tarvittavaa tietoa. Neuvontaa pidettiin asiantuntevana, selkokielisenä ja moni oli valmis suosittelemaan sitä myös tuttavilleen. Neuvontamateriaalia pidettiin ymmärrettävänä ja tarpeeksi kattavana ja sitä esiteltiin riittävästi. Kiinteistökäynnin jälkeen oli yleisimmin tutustuttu materiaaliin ja seurattu uutisointia. Vastaajista11 aikoi tehdä kiinteistökäynnillä ehdotetut toimenpiteet vuosina 2012 2014, 12 siirtymäajan loppupuolella ja 17 vastaajaa ilmoitti, ettei heillä ollut tarvetta toimenpiteille. Kooste kiinteistökohtaisen neuvonnan palautteesta on liitteenä 5. 14
9. Tuloksellisuus Suomen ympäristökeskus on luonut jätevesineuvonnalle tuloksellisuuden laskentamallin. Mallissa kiinteistökohtainen neuvonta saa kertoimen 100 (z), yksilöllinen neuvonta saa kertoimen 40 (y) ja yleisneuvonta saa kertoimen 10 (x). Näitä tuloksellisuuslukuja verrataan hankkeen kokonaiskuluihin. ( ) ( ) ( ) Hankkeessa annettiin kiinteistökohtaista neuvontaa 570 henkilölle. Yksilöllistä neuvontaa annettiin 343 henkilölle. Yksilölliseksi neuvonnaksi laskettiin neuvontapisteillä, puhelimessa ja sähköpostilla annettu henkilökohtainen neuvonta. Yleisneuvontaa annettiin 67 henkilölle. Yleisneuvonnaksi laskettiin jätevesi-illoissa ja vesihuoltoilloissa olleiden henkilöiden määrä. Hankkeen vertailuluvuksi saatiin 128. ( ) ( ) ( ) 10. Johtopäätökset Pohjois-Karjalassa toteutettua Jässi-jätevesineuvontahanketta voidaan pitää erittäin hyvin onnistuneena. Hankkeelle asetetut tavoitteen niin kiinteistökohtaisen neuvonnan kuin yleisneuvonnan osalta saavutettiin ja ylitettiinkin. Alueen asukkaat ja yhteistyötahot ottivat neuvontahankkeen hyvin vastaan. Paikallisilta asukkailta saatu palaute oli erittäin positiivista ja kertoi myös osaltaan neuvonnan tarpeellisuudesta alueella. Hankkeen molemmat neuvontamuodot, yleisneuvonta ja kiinteistökohtainen neuvonta, koettiin hankkeessa tarpeellisiksi ja kummallekin neuvontamuodolle löytyi asiakkaita. Kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit ovat hyvä keino tavoittaa tietyllä alueella asuvia asukkaita. Hankkeessa käytetyllä toimintamallilla pystytään antamaan neuvontakäyntien loputtua hyvä kuvaus alueen uudistamistarpeen tasosta. Saadut tulokset voidaan joissain tapauksissa yleistää koskemaan laajempaakin aluetta. Kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamallilla ei kuitenkaan pystytä tarjoamaan laajasti neuvontaa kaikille sitä haluaville. Tämän vuoksi on tärkeää tarjota yleisneuvontaa, puhelin- ja sähköpostineuvontaa. Näin neuvonta ulotetaan kaikkien sitä tarvitsevien keskuuteen. Näin lyhyessä hankkeessa ehdittiin tarjoamaan jätevesineuvontaa vain murto-osalle kuntien hajaasutusalueen asukkaille. Tarvetta neuvonnalle on varmasti myös jatkossa alueella. Neuvonnan tarve todennäköisesti kasvaa mentäessä kohti vuotta 2016, jolloin jätevesijärjestelmien tulisi olla lainsäädännön vaatimukset täyttäviä. Hankerahoitus jätevesineuvontahankkeille annetaan kerralla noin vuodeksi eteenpäin. Jos hankkeiden jatkuvuudelle olisi varmuus, helpottasi se neuvontatyön suunnittelua ja markkinointia sekä antaisi paikallisille asukkaille varmuuden neuvojien tavoitettavuudesta. 15
LIITTEET Liite 1: Tiedote asukkaille kiinteistökohtaisesta neuvontakäynnistä Liite 2: Kartoituslomake Liite 3: Arviolomake Liite 4: Tilannekatsaus Liite 5: Kooste kiinteistökohtaisen neuvonnan palautteesta 16
Liite 1 TIEDOTE 20.5.2013 HYVÄ VASTAANOTTAJA Jässi-jätevesihanke tekee jätevesineuvontaa Savikylän alueella Nurmeksessa. Hanke tarjoaa alueen vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille puolueetonta ja ajantasaista jätevesineuvontaa. Hankkeen neuvoja kiertää alueen kiinteistöt yksi kerrallaan touko-heinäkuun aikana. Kiinteistökäynnillä käydään läpi nykyinen jätevesijärjestelmä, jätevesijärjestelmän selvitys, käyttö- ja huolto-ohjeet sekä käyttöpäiväkirja. Kiinteistökäynnin yhteydessä teillä on mahdollisuus kysyä neuvoja jäteveden käsittelystä ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä, sekä saada vinkkejä asiassa etenemiseen. Varaa mielellään muistiinpanovälineet mukaan! Kiinteistökäynti kestää n. 1 h ja se on maksuton. Jätevesineuvontakäynti ei ole viranomaistarkastus eikä mitään tietoja jätevesijärjestelmästä luovuteta kunnalle ilman kiinteistönomistajan lupaa. Jätevesineuvoja on tulossa kiinteistöllesi klo. Kiinteistökäynti edellyttää kiinteistönhaltijan tai hänen edustajansa paikalla oloa. Jos ajankohta ei sovi teille, ota ystävällisesti yhteyttä neuvojaan uuden ajankohdan varaamiseksi (ark. klo 9-16). Huom! Jos neuvoja ei heti vastaa puhelimeen, hän on todennäköisesti kiinteistökäynnillä ja soittaa takaisin, kunhan vapautuu. Neuvojan yhteystiedot ovat: Kirsi Mäensivu puh. 045 8814200 kirsi.maensivu@jatevesihanke.fi Lainsäädännön vaatimus Asetus jätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) astui voimaan 15.3.2011. Asetus on kansallinen ja se koskee sekä ympärivuoden asuttuja että vapaa-ajan asuntoja hajaasutusalueilla. Asetus sisältää uudenlaisia vaatimuksia jäteveden käsittelylle. Mm. perinteiset sakokaivot eivät yksinään enää riitä saavuttamaan jäteveden puhdistusvaatimuksia, vaan käsittelyä on tehostettava entisestään. Ennen vuotta 2004 rakennetuilla asuintaloilla ja vapaa-ajan asunnoilla on vielä hieman aikaa järjestelmän uusimiseen, koska asetus antaa näille kiinteistöille 15.3.2016 asti jatkuvan siirtymäajan. Selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä tulee kuitenkin olla tehtynä jokaisella kiinteistöllä jo nyt, samoin nykyisen järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet. Käytä hyväksesi tilaisuus saada puolueetonta ja ilmaista neuvontaa tontillesi! Lisätietoa Jässi-jätevesihankkeesta ja jätevesiasioista antaa: jätevesineuvoja Kirsi Mäensivu, 045 8814200, kirsi.maensivu@jatevesihanke.fi. Katso myös verkkosivut: www.jatevesihanke.fi ja Opas jätevesien maailmaan www.vesiensuojelu.fi/jatevesi Tiedotteen jakelu: Savikylän alueen kiinteistönomistajat. Osoitetiedot: Nurmeksen kunta. 1
TIEDON KERÄYS Neuvojan nimi /organisaatio/allekirjoitus HAJAJÄTEVESI kiinteistökäynnin pöytäkirja 2013 PVM Liite 2 Kiinteistönomistaja/edustaja: Nimi ja allekirjoitus Neuvontakäynnillä kerätyt tiedot toimitetaan kunnan ympäristönsuojelutoimen käyttöön KIINTEISTÖN TIEDOT Kiinteistörekisteritunnus Jätevesijärjestelmän sijainti, koordinaatisto/projektio YKJ KKJ2 EUREF Katuosoite P I Postinumero- ja toimipaikka Tontin pinta-ala KIINTEISTÖN LUVAT, lupanro KIINTEISTÖN SIJAINTI RAVA Pohjavesialueella I II III TESU Ranta-alueella, etäisyys rantaan m YS Taajaan rakennetulla alueella VL Potentiaalisella vesiosuuskunta-alueella Muu, mikä? Muu, mikä? KIINTEISTÖN KÄYTTÖ Ympärivuotinen asuminen Vapaa-ajan asuminen, käyttö vrk/kk Kesäasuminen, käyttö kk/vuosi Erillinen sauna Vähäinen vesimäärä* Ulkokäymälä (kunto: hyvä/huono) Muu rakennus, mikä? Käyttötarkoitus: Asuinrakennuksen huoneistoala m2 (mitattu/arvioitu) Asukkaita, kpl VEDENHANKINTA Vesijohto Kunnan Vesiosuuskunnan Porakaivo Rengaskaivo Järvi Muu Yhteinen kaivo Kantovesi Vesimittari käytössä Arvioitu veden käyttö l/hlö/vrk (m 3 /vuosi) Arvioitu etäisyys talousvesikaivolta nykyiseen käsittelyjärjestelmään: m VARUSTELU WC DT: Tiskikone Kompostoiva Erotteleva Pyykkikone Muu, mikä? Suihku Muu, mikä? Sauna Käytetään fosfaatittomia pesuaineita Seuraavan 5 vuoden aikana on odotettavissa muutoksia varustelutasossa Täytä myös kohta yksinkertainen maaperäkäsittely, tai muu käsittelyyn liittyvä kohta. Jos muuta kuin vähäinen vesimäärä, täytä oma lomake.
HAJAJÄTEVESI kiinteistökäynnin pöytäkirja 2013 Liite 2 VIEMÄRÖINTI 1-putkiviemäröinti 2-putkiviemäröinti WC:n erillisviemäröinnin mahdollisuus Kyllä Ei Ei tietoa Virtsan erillisviemäröinti, mihin? Ulosteen erillisviemäröinti, mihin? Alipainekäymälä, minne johdetaan? JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TIEDOT Rakennusvuosi: Tehdyt muutokset: Suunnittelija: Rakentaja/asentaja: Vastaava työnjohtaja: Tarkastettu rakennusvaiheessa, kuka? Suunnitelma/selvitys Toimenpidepäiväkirja ja kuitit Huoltosopimus, yritys: WC-vedet Mitoituksen asukasmäärä Puhdistustulos tutkittu JÄTEVEDEN PÄÄSTÖ Oja Salaoja Muu, mikä? Päästön etäisyys vesistöön m Näytteenotto käsittelemättömästä vedestä Erillinen näytteenottokaivo YKSINKERTAINEN MAAPERÄKÄSITTELY Kivipesä tai imeytys kaivo (alleviivaa) Tilavuus: m 3 Kasvillisuussaareke Pinta-ala: m 2 Saostussäiliö Muuta, esim. keittiö erillisviemäröity? Käyttö- ja huolto-ohjeet Harmaat vedet Mitoituksen vesimäärä Vuosi: Maaperä (täytä myös yksinkertainen maaperäkäsittely) Vesistö Ei tietoa Purku naapurin tontille Rasite olemassa Näytteenotto käsitellystä vedestä Näytteenotto ei mahdollista Imeytysputki Pituus: m Muu, mikä? SAOSTUSSÄILIÖ Kaikki Musta Harmaa Rakennusvuosi: Osioita: kpl Tilavuus yhteensä: m 3 Nykyinen tyhjennysväli: krt/vuosi Tyhjentäjä: Muovi Lasikuitu Teräs Betoni Muu, mikä? Ei tietoa T-haarat Pohja Tarkistukset 5 vuoden välein
HAJAJÄTEVESI kiinteistökäynnin pöytäkirja 2013 Liite 2 PIENPUHDISTAMO Valmistaja Malli Prosessi Aktiiviliete Biosuodin Bioroottori Toiminta Jatkuvatoiminen Panos (Ylijäämä)lietteen tyhjennys: krt/(vuosi/kk) Minne liete viedään: Biologisen prosessin toimivuus tarkistettu krt/(vuosi/kk/viikko) Kemiallisen prosessin toimivuus tarkistettu krt/(vuosi/kk/viikko) Rakenteen ja toiminnan tarkistukset 10 vuoden välein UMPISÄILIÖ, valmistusvuosi: WC-vedet Tiskikoneen vedet Harmaat vedet Muovi Teräs Muu, mikä? Tilavuus: m 3 Nykyinen tyhjennysväli: krt/vuosi Tarkistukset 5 vuoden välein Virtsa Kaikki jätevedet Muuta, mitä? Lasikuitu Betoni Ei tietoa Täyttymishälytin Tyhjentäjä: MAAHANIMEYTTÄMÖ Saostussäiliö Kentän pinta-ala: m 2 Imeytysputket: kpl Tuuletusputket: kpl Kallio Hiekka Savi Turve Muu, mikä? Maaperän soveltuvuus tarkistettu.. (pvm) Menetelmä: Tehostettu imeytys levitys- ja kasvualustojen avulla, merkki/malli: Pohjaveden ylin pinnankorkeus: m maanpinnan alapuolella Tarkistettu.., mittausmenetelmä: MAASUODATTAMO Saostussäiliö Kentän pinta-ala: m 2 Imeytysputket: kpl Tuuletusputket: kpl Kokoomakaivo Eristys muusta maasta: Suodatusmateriaalin soveltuvuus tarkistettu.. (pvm) Menetelmä: Tehostettu suodatus levitys- ja kasvualustojen avulla, merkki/malli: Tehostettu fosforinpoisto (käytössä/vain asennettu) Esisaostus Jälkisaostus Rakennettu kenttään Muu, mikä?
HAJAJÄTEVESI kiinteistökäynnin pöytäkirja 2013 JOHTOPÄÄTÖKSET Käynnillä tultiin seuraavaan johtopäätökseen jätevesijärjestelmän uusimistarpeen suhteen: Järjestelmä ei täytä vaatimuksia, se on uusittava viimeistään 15.3.2016 Järjestelmä vaatii kunnostustoimia tai pieniä parannuksia Järjestelmä vaatii seurantaa Järjestelmä nykyisellään kunnossa Jätevesimäärä vähäinen nykyisellään, järjestelmä ei vaadi toimenpiteitä Ikäperusteisen vapautuksen edellytykset olemassa Kyllä Ei Liite 2 JOHTOPÄÄTÖKSET Asukkaalle esitellyt vaihtoehdot ja ehdotetut toimet Jätevesijärjestelmän dokumentointi / alustava aikataulu Laaditaan selvitys / Laaditaan suunnitelma / Yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet jätetty kiinteistölle Jätevesijärjestelmän kunnostaminen / kuormituksen vähentäminen WC:n vaihto kuivakäymäläksi tai kuivakäymälä WC:n uusiminen vähän vettä käyttäväksi huuhtelukäymäläksi lisäkäymäläksi Mietojen pesuaineiden käyttö Fosforinpoiston tehostaminen Saostussäiliöiden kunnostus Saostussäiliöiden osioiden lisäys Hälyttimen lisääminen umpisäiliöön Muu, mikä? Jätevesijärjestelmän uudistaminen, jätevesien johtaminen umpisäiliöön mustat harmaat maapuhdistamoon, jonka tyypin suunnittelija imeytyskenttään valitsee maasuodattamoon harmaavesisuodattimeen laitepuhdistamoon muu, mikä? Jätevesien käsittely naapureiden kanssa yhteisessä järjestelmässä Esite vaihtoehdoista jätetty kiinteistölle LISÄTIETOJA/MUISTIINPANOJA Liittyminen viemäriverkostoon Kuvien käyttöoikeus Saa käyttää verkkosivuilla ja neuvontatarkoituksiin (jos ihmisiä mukana) Saa käyttää vain yhdistyksen sisäisesti
*Johtopäätös tehty pintapuolisen tarkastelun ja kiinteistökäynnillä saatujen tietojen perusteella. Jos tilanne muuttuu, on uusimistarve arvioitava uudelleen. ARVIO jätevesijärjestelmän uusimistarpeesta Liite 3 TAUSTATIEDOT: Neuvojan nimi /organisaatio/allekirjoitus Kiinteistökäynnin päivämäärä: Kiinteistön osoite, postinumero ja postitoimipaikka tai rekisterinro: Kiinteistönomistaja/edustaja: Kiinteistön käyttö: ympärivuotinen asuminen vapaa-ajan asuminen, käyttö Nimi ja allekirjoitus Selvitys jätevesijärjestelmästä olemassa kyllä ei massa kyllä ei Käyttö- ja huolto-ohjeet ole- Kartoitus- ja neuvontakäynnillä päädyttiin pintapuolisen tarkastelun jälkeen siihen, että käytössä on Ikäperusteisen vapautuksen edellytykset olemassa kyllä ei JOHTOPÄÄTÖS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN UUSIMISTARPEESTA*: Järjestelmä uusittava viimeistään 15.3.2016 Jätevesijärjestelmä ei nykyisellään täytä asetuksen 209/2011 puhdistusvaatimuksia. Jätevesijärjestelmän uusimista varten on tehtävä jätevesijärjestelmän suunnitelma ja haettava toimenpidelupa. Järjestelmää kunnostettava tai tehostettava Järjestelmän toimivuutta seurattava Suositellut toimenpiteet: Järjestelmä kunnossa Järjestelmän asianmukainen toimivuus edellyttää hyvää huoltoa käyttö- ja huoltoohjeiden mukaisesti. Vähäinen jätevesimäärä Puhdistusvaatimus (YSL 86/2000) ei koske tätä kohdetta nykyisellään. Kuvaus jätevesimäärästä: Suositellut pienet parannukset: MUISTILISTA JATKOTOIMENPITEISTÄ Selvitys laaditaan Järjestelmän kunnostustoimet tehdään mahd. pian Jätevesisuunnitelma teetetään Säiliöt tyhjennetään viimeistään Toimenpidelupa uudistamiseen haetaan Toimivuuden seurantatoimenpiteet tehdään Järjestelmä uusitaan viimeistään Määräaikaishuollot (Vna 209/2011): Muuta: KIINTEISTÖLLE ANNETTU TIEDOKSI SEURAAVAT OHJEET JA ESITTEET: JÄTEVESIOPAS-esite/Kesämökin JÄTEVESIOPAS-esite Esite jätevesiverkkosivuista Yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet Käyttöpäiväkirjamalli Kuntakohtainen ohje toimenpideluvasta Lista suunnittelijoista Lista suunnitelman sisältövaatimuksista Selvityslomake Muuta:
Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2013 Liite 4 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET POHJOIS-KARJALAN HANKEALUEELLA Kontiolahti, Juuka, Nurmes, Lieksa ja Valtimo Tilannekatsaus 2013 Kirsi Mäkinen 2014
Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2013 Sisällys Termien selityksiä... 10 1. Johdanto... 11 2. Haja-asutuksen jätevedet hankealueella... 12 3 Kuntakohtaiset vaatimukset... 13 3.1 Kontiolahden kunnan ympäristönsuojelumääräykset... 13 3.2 Vaatimusten täyttyminen... 13 4. Käytössä olevat jätevesijärjestelmät... 15 4.1 Ympärivuotinen asutus... 16 4.2 Vapaa-ajan asunnot... 17 4.3 Vähäiset jätevesimäärät... 19 5. Johtopäätökset... 20 5.1 Vaatimusten piirissä olevat kohteet ja uudistamistarve... 20 5.2 Selvitysvaatimus ja erot kuntien sekä kohteiden välillä... 20 5.3 Tulevaisuus ja aktivointitarpeet... 21
Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2013 Termien selityksiä Erityisalue Harmaa jätevesi Ikävapautus Jätevesiasetus Jätevesijärjestelmä Kaksiputkiviemäröinti Maahanimeyttämö Maasuodattamo Pienpuhdistamo Saostussäiliö (saostuskaivo) Selvitys jätevesijärjestelmästä Umpisäiliö (umpikaivo) Vähäinen jätevesimäärä Vesiensuojelullisesti ja maankäytön suunnittelullisesti jätevesien käsittelyn kannalta haasteelliset alueet (esim. Pohjavesi- ja ranta-alueet sekä asukastihentymät) Asumisessa erilaisista pesutoiminnoista syntyvä jätevesi, johon ei sisälly käymäläjätevettä Koskee vakituisesti asuttujen kiinteistöjen omistajia, jotka ovat 9.3.2011 mennessä täyttäneet 68 vuotta. Valtioneuvoston asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, säädetty YSL 86/2000 nojalla, sellaisena kun sen on laissa 196/2011. Talousjätevesien johtamiseen ja käsittelemiseen tarkoitettu kokonaisuus, johon sisältyvät mm. putkistot, tuuletus, käsittelyjärjestelmä ja purkujärjestelyt. Rakennuksen sisäinen putkisto, jossa harmaat jätevedet ja käymälävedet johdetaan eri käsittelyjärjestelmiin. Maahan kaivettu tai pengerretty talousjäteveden käsittelylaitteisto, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi imeytetään maaperään puhdistumaan ennen sen kulkeutumista pohjaveteen. Maahan kaivettu tai pengerretty talousjäteveden käsittelylaitteisto, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun, pääasiassa hiekkaa tai muuta maa-ainesta olevan suodatinkerroksen läpi ja se kootaan putkistolla sekä johdetaan edelleen ympäristöön tai jatkokäsittelyyn. Talousjäteveden käsittelylaite, jossa jäteveden puhdistuminen tapahtuu fysikaalisesti, kemiallisesti tai biologisesti tai niiden yhdistelmänä. Tavallisimpia ovat panospuhdistamot ja biosuotimet. Jäteveden yksi- tai useampiosainen, vesitiivis säiliö, jonka läpi jätevesi virtaa ja jonka pääasiallisena tarkoituksena on pidättää jätevedestä erottuvat laskeutuvat kiintoaineet ja vettä kevyemmät aineosat. Kirjallinen kuvaus kiinteistöllä tällä hetkellä olevasta jätevesijärjestelmästä. Vesitiivis, talousjäteveden tai lietteen tilapäiseen varastoimiseen tarkoitettu säiliö, josta ei ole jäteveden purkuputkea ympäristöön. Kiinteistöt joissa ei ole vesikäymälää, paineellista lämminvesivaraajaa, suihkua, kylpyammetta tai painevettä sähköllä käyttäviä laitteita kuten pyykin- tai astianpesukoneita tai vastaavia (esim. kantovedelliset kesämökit ja pihasaunat). Yksinkertainen maaperäkäsittely Jätevesien johtamista maaperään esim. kivipesän, betonirenkaan tai saunapallon kautta. Yksiputkiviemäröinti Rakennuksen sisäinen putkisto, jossa käymäläjätevedet ja harmaat jätevedet johdetaan samaan käsittely- tai säilytysjärjestelmään.
Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2013 1. Johdanto Pohjois-Karjalan ELY-keskus myönsi keväällä 2013 avustusta Suomen Kylätoiminta ry:lle hajaasutusalueiden jätevesineuvontaan Pohjois-Karjalassa. Rahoitusta myönnettiin hankesuunnitelman mukaan kiinteistökohtaiseen neuvontaan sekä yleisneuvontaan. Hanketta toteutettiin koko Pohjois-Karjalan alueella, mutta kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekunniksi valittiin Kontiolahti, Juuka, Nurmes, Lieksa ja Valtimo. Tämä raportti käsittelee kiinteistökohtaisen neuvonnan tuloksia kesän ja syksyn 2013 ajalta. Hankkeessa käytettiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kehittämää kartoitus- ja neuvontakäyntien toimintamallia. Toimintamallin lähtökohtana on järjestelmällisyys ja kustannustehokkuus, joka toteutuu kartoittamalla systemaattisesti läpi priorisoituja alueita. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa yhteistyössä valittiin jokaisen hankekunnan alueelta kohteita, jossa kiinteistökohtaista neuvontaa asukkaille tarjottiin. Alueet valikoitiin pääasiassa vesiensuojelullisesta näkökulmasta, jos tällaisia alueita ei löytynyt, neuvontaa suoritettiin muulla neuvonnan tarpeessa olevalla alueella. Neuvonta-alueet olivat: Kontiolahdella Katajaranta ja Romppala Juuassa Timanttikylien alue Nurmeksessa Savikylä ja Kopras Lieksassa Viekijärven ympäristö ja Nurmijärvi Valtimolla Puukari ja Pajukoski Kuva 1. Kartta hankealueesta, merkattuna kohteet, joissa kiinteistökohtaista neuvontaa annettu. MML 2014.
Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2013 2. Haja-asutuksen jätevedet hankealueella Pohjois-Karjalassa olevien haja-asutusalueen kiinteistöjen määrää selvitettiin tuloksien vertailuksi. Vuoden 2010 mukaan Pohjois-Karjalassa oli haja-asutusalueella väestöä 49 257 henkilöä. Pysyvästi asututtuja rakennukset haja-asutusalueella oli 20 637 kpl. Tästä saadaan Pohjois-Karjalassa keskimääräiseksi asukasluvuksi kiinteistöillä noin 2,4 henkilöä. /1/ Kiinteistökohtaisen neuvonnan kohteena olevien kuntien väestömäärä on 15 299 /2/. Haja-asutusalueella kiinteistöjä on noin 6 100. Eniten haja-asutusalueen väestöä on Kontiolahden kunnassa. Huomattava on kuitenkin että osa näistä kiinteistöistä on mukana yhteisessä jätevedenkäsittelyssä. Taulukko 1. Arvio haja-asutuksen määrästä JÄSSI-hankkeen toiminta-alueella. Kunta Väestö haja-asutusalue Kiinteistöt * Kontiolahti 4362 1745 Juuka 2856 1142 Nurmes 2960 1184 Lieksa 3828 1531 Valtimo 1293 517 Yhteensä 15299 6119 * Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta löydettiin tieto väkiluvusta taajamissa, haja-asutusalueella ja tuntemattomalla alueella taulukosta Väkiluvut taajamittain 31.12.2012 /2/. Haja-asutusalueen väkiluku saatiin laskemalla haja-asutusalueen asukkaat ja tuntemattomalla alueella asuvat yhteen. Kiinteistöjen määrä saatiin jakamalla väestö keskimääräisellä asukasluvulla 2,4. Hankealueella neuvonta- ja kartoituskäyntiä tarjottiin yhteensä 761 kiinteistölle. Kiinteistökäynti toteutui 515 kiinteistöllä, joten kohdekiinteistöistä käytiin läpi 68 %. Ennalta valittujen alueiden lisäksi neuvonta- ja kartoituskäyntejä tehtiin myös asukkaiden pyynnöstä, yhteensä 55 kpl. Yhteensä käyntejä tehtiin siis 570 (Taulukko 2). Taulukko 2. Kiinteistökohtaiset neuvonnat kunnittain. Tarjotut Toteutui Pyynnöstä Yhteensä toteutui Toteuma Kontiolahti 127 87 5 92 69 % Juuka 101 83 12 95 82 % Nurmes 187 122 2 124 65 % Valtimo 163 108-108 66 % Lieksa 183 115 16 131 63 % Muut alueet 20 20 761 515 55 570 68 % Jätevesineuvontaa annettiin 455 (80 %) ympärivuotisesti asutulla kiinteistöllä ja 114 (20 %) vapaa-ajan kiinteistöllä. Lisäksi yhdellä kiinteistöllä suoritettiin neuvontakäynti, mutta siellä ei saanut tarkastella nykyistä järjestelmää. Kyseisellä kiinteistöllä annettiin vain neuvontaosuus käynnistä. Hankkeessa neuvontaa saaneista
Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2013 kiinteistöistä 484 (85 %) kiinteistöllä oli vähäistä suurempi jätevesimäärä. Kiinteistöistä 85 (15 %) oli vähäisen jätevesimäärän kohteita. Vähäisen jätevesimäärän kohteista 13 oli vakituisessa asuinkäytössä, muut kiinteistöt olivat vapaa-ajan käytössä. Vähäisen jätevesimäärän kohteilla riittää jätevesijärjestelmän selvityksen tekeminen. Vähäistä suurempia jätevesiä muodostuessa koskee kohdetta tämän lisäksi asetuksen puhdistusvaatimus. Vähäisiä suurempia jätevesimääriä muodostui 42 vapaa-ajan asunnolla ja 442 vakituisesti asutulla kohteella. Näin ollen 37 % vapaa-ajan asutuksesta ja 97 % vakituisesti asutuista kiinteistöistä eli yhteensä 85 % kaikista läpikäydyistä kohteista, on asetuksen puhdistusvaatimuksen piirissä. Vakituisesti asuttujen kartoitus- ja neuvontakäyntikohteiden kotitalouksien koko vaihteli 1-15 asukkaan välillä, keskimäärin asukkaita oli 2,2. Myös varustelutaso neuvontakohteissa vaihteli paljon kantovedellisistä normaalin omakotitalon varustelutasoon. Kun huomioidaan kaikki neuvontakohteet, oli WC yleisin varuste, joka löytyi 83 % neuvontakohteista. Muita varusteita olivat pyykki (82 % kohteista) - ja tiskikone (58 % kohteista) sekä suihku (79 % kohteista). 3 Kuntakohtaiset vaatimukset Uuden valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) voimaantulon myötä kunnat voivat omissa ympäristönsuojelumääräyksissä määritellä herkillä alueilla tiukempia puhdistusvaatimuksia. Hankekunnissa vain Kontiolahdella ympäristönsuojelumääräykset olivat päivitetty uuden jätevesilainsäädännön myötä. Muissa kunnissa määräykset jätevesien käsittelystä ja johtamisesta viittasivat vuoden 2004 asetukseen. Kontiolahdella määräykset olivat tulleet voimaan 1.1.2013. Kunnissa, joissa ympäristönsuojelumääräykset eivät olleet voimassa, kehotettiin kiinteistönomistajia olemaan yhteydessä kuntaan, etenkin jos järjestelmän uusiminen tapahtui herkällä alueella. Hankealueella neuvontaa suoritettiin kaikissa kunnissa myös herkillä alueilla. Ranta-alueen neuvontakohteita oli kaikissa viidessä kunnassa. Pohjavesialueilla neuvontaa suoritettiin kaikissa muissa kunnissa paitsi Kontiolahdella ja Nurmeksessa. Lisäksi asukastihentymiä, joissa neuvontaa suoritettiin, oli kaikkien kuntien alueella. 3.1 Kontiolahden kunnan ympäristönsuojelumääräykset Kontiolahden ympäristönsuojelumääräyksissä määritellään herkille alueille tiukempia puhdistusvaatimuksia. Jätevesien maahan imeyttäminen on kiellettyä pohjavesialueilla. Ympäristönsuojeluviranomaisen luvalla, mikäli pohjaveden pilaantumisvaara on vähäinen, voidaan talousjätevedet käsitellä myös laitepuhdistamossa, tiivispohjaisessa maasuodatuskentässä tai vastaavassa. Ranta-alueella (150 m) jätevedet tulee käsitellä tiukemmat puhdistusvaatimukset täyttävällä menetelmällä. Muilla alueilla jätevedet tulee käsitellä lainsäädännön vaatimalla tavalla. Vähäiset jätevesimäärät voidaan imeyttää hallitusti maaperään. 3.2 Vaatimusten täyttyminen Valtioneuvoston asetuksen (209/2011) mukaan kiinteistöllä tulisi olla selvitys nykyisestä järjestelmästä, järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet sekä käyttöpäiväkirja. Hanke alueella selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä oli tehtynä 49 %:lla kohteista, joilla neuvontaa annettiin. Nykyisen järjestelmän käyttö ja huolto-ohjeet löytyivät vain 4 %:lla kaikista neuvontakohteista. Kiinteistöjen omistajilta, joiden kiinteistöllä muodostuu vähäistä suurempia jätevesimääriä, edellytetään huoltotoimenpiteiden kirjaamista toimenpidepäiväkirjaan. Kuitenkin vain 2 %:lla vähäistä suuremman jätevesimäärän kohteista oli kirjannut huoltotoimenpiteet muistiin ja kuititkin oli säilyttänyt vain 9 % kiinteistönomistajista. (Taulukko 3) Taulukko 3. Jätevesijärjestelmien dokumentoinnin tilanne kaikilla neuvontakohteilla.
Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2013 Vähäistä suurempi jv määrä Selvitys tai suunnitelma Käyttö- ja huolto-ohje Toimenpidepäiväkirja Kuitit toimenpiteistä kpl % kpl % Kpl % kpl % 251 52 22 5 12 2 42 9 Vähäinen jv määrä 28 33 1 1 0 0 0 0 Yhteensä 279 49 23 4 12 2 42 7 Kiinteistöillä, joilla syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä, tarkasteltiin nykyisten jätevesienkäsittelyjärjestelmien riittävyyttä verrattuna uuteen lainsäädäntöön. Arviointi tehtiin kiinteistökäynnin yhteydessä pintapuolisena tarkkailuna sekä osittain kiinteistön omistajan tietojen pohjalta. Tarkastelussa kiinnitettiin huomiota rakenteiden kuntoon, järjestelmän ikään, sijoituspaikkaan sekä syntyvien jätevesien määrään suhteessa olemassa olevaan järjestelmään. Kesän ja syksyn 2013 aikana kierretyistä kohteista 15 % (85 kpl) oli vähäisen jätevesimäärän kohteita, joiden ei tarvitse täyttää asetuksen puhdistusvaatimuksia. Vähäistä suurempien jätevesien kohteilla 11 %:lla (63 kpl) oli nykyisen lainsäädännön vaatimukset täyttävä jätevesienkäsittelyjärjestelmä. Suurin osa järjestelmistä, 69 % (390 kpl), olivat täyden uusimisen tarpeessa, sillä ne eivät vastanneet nykyisellään asetuksen vaatimuksiin. Pienten kunnostustoimien tai seurannan tarpeessa oli 5 % (30 kpl) kohteista (kuva 2). Tällöin toimenpiteinä olivat mm. nykyisen jätevesijärjestelmän toiminnan tarkkailu ja toimenpiteisiin ryhtyminen mikäli ongelmia ilmenee tai pienten parannusten tekeminen, kuten umpisäiliön täyttymishälyttimen lisääminen, tuuletusputkien hattujen lisääminen tai saostussäiliöiden tiiveyden tarkistaminen. Jos tarkastellaan vaan kohteita joissa syntyy vähäistä suurempia jätevesimääriä, niin jopa 81 % on uudistamistarve (kuva 3). Kuva 2. Jätevesijärjestelmien uusimistarve kaikilla kohteilla.
Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2013 Kuva 3. Jätevesijärjestelmien uusimistarve, kohteilla joissa syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä. 4. Käytössä olevat jätevesijärjestelmät Läpikäydyillä vähäistä suuremman jätevesimäärien kohteilla (485 kpl) oli käytössä paljon erilaisia jätevesien käsittelyjärjestelmiä. Yksi-putkiviemäröinti oli käytössä 444 kohteessa (92 %) ja kaksiputkiviemäröinti 41 kohteessa (8 %). Neuvonta-alueella yleisin jätevesimäärien käsittelyjärjestelmä on pelkkä saostussäiliö kaikille jätevesille, josta yleisimmin purku maaperään tai ojaan. Tällainen käsittely oli käytössä 380 kohteessa. Toiseksi yleisin järjestelmä on saostuskaivo esikäsittelynä, jonka jälkeen imeytyskenttä (59 kohteella). Kolmanneksi yleisin järjestelmä oli kaikkien jätevesien johtaminen umpisäiliöön. Näitä järjestelmiä oli 23 kohteella (kuva 4). Kuva 4. Neuvonta-alueella käytössä olevat jätevesienkäsittelyjärjestelmät ja niiden yleisyys vähäistä suuremman jätevesimäärän kiinteistöillä (vapaa-ajan asutus sekä vakituinen asutus).
Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2013 4.1 Ympärivuotinen asutus Neuvonta-alueella ympärivuotisen asutuksen kohteita oli 455 kpl. Läpikäydyistä ympärivuotisen asutuksen kohteista 13 muodostui vähäisiä jätevesimääriä. Vähäistä suurempia jätevesimääriä muodostui 442 vakituisesti asutulla kohteella, näistä valtaosalla, 408 kohteella (92 %) oli käytössä 1-putkiviemäröintiin perustuva jätevesienkäsittelyjärjestelmä. 1- putkiviemäröidyillä kohteilla yleisin käsittelyjärjestelmä oli pelkkä saostussäiliö kaikille jätevesille (purku yleisimmin maastoon). Pelkkiä saostuskaivokäsittelyitä oli yhteensä 331 kohteella (81 %). Toiseksi yleisin järjestelmä oli imeytyskenttä, joita oli 31 kohteella (8 %). Yleisiä järjestelmiä 2-putkiviemäröidyissä kohteissa oli umpisäiliö WC-vesille ja saostuskaivot tai yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille vesille, umpisäiliö WC-vesille ja rakennettu maaperäkäsittely harmaille vesille ja tuplajärjestelmänä saostuskaivokäsittely. Asukkailta saatujen tietojen mukaan 20 (4 %) yksiviemäröidyistä kohteista olisi mahdollista muuntaa kaksoisviemärijärjestelmiksi. Järjestelmä oli täyden uudistamisen tarpeessa 79 %:lla kohteista. Suurin osa uudistamistarpeessa olevista järjestelmistä olivat pelkkiä saostuskaivokäsittelyitä, joista jätevedet johdetaan maaperään. Pieniä kunnostustoimia tai seurantaa todettiin olevan 6 %:lle kiinteistöistä. Näitä toimia olivat usein täyttymishälyttimen lisääminen umpisäiliöön ja maaperäkäsittelyjen seuranta. Kunnossa olevia järjestelmiä oli 12 % kaikista järjestelmistä. Nykyisellään kunnossa oleviksi järjestelmiksi luokiteltiin useimmiten maaperäkäsittelyjärjestelmät, pienpuhdistamot sekä kaksoisviemäröinnit. (Kuva 4) Kuva 5. Jätevesijärjestelmien uusimistarve vakituisella asutuksella Jätevesijärjestelmistä suurin osa oli rakennettu 1980 luvuilla. Näitä kohteita oli yhteensä 44 %. 1990-luvulla rakennettuja kohteita oli 20 % ja 1970 luvulla rakennettuja 14 %. Valtaosa jätevesijärjestelmistä oli jo hyvin iäkkäitä ja näinkin ollen uudistamistarve oli ajankohtaista. 2000-luvulla ja sen jälkeen rakennettuja järjestelmiä oli 13 % kohteista, joista vuoden 2004 jälkeen rakennettujen järjestelmien kohteita oli 7 %. Vuoden 2004 jälkeen rakennetuista jätevesijärjestelmistä suurin osa vastasi asetuksen vaatimuksia. (Kuva 5)
Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2013 Kuva 6.Vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmien rakennusvuosi (uusimman osan) ja parantamistarve. 1) Saostussäiliökäsittely kaikille jätevesille, 2) Imeytyskenttä kaikille jätevesille, 3) Maasuodattamo kaikille jätevesille, 4) Umpisäiliö kaikille jätevesille, 5)Umpisäiliö + saostuskaivo /johtaminen maaperään, 6) Umpisäiliö + maaperäkäsittely, 7) Laitepuhdistamo kaikille jätevesille ja 8) Hallittu maaperään johtaminen, 9)Muut, sekalaiset järjestelmät. 4.2 Vapaa-ajan asunnot Neuvonnan saaneita vapaa-ajan kohteita oli hankealueella yhteensä 114. Näistä 72 kohteella (63 %) syntyi vain vähäisiä jätevesimääriä ja 42 kohteella (37 %) muodostui vähäistä suurempia jätevesimääriä. Tässä luvussa kuvaillaan niiden vapaa-ajanasuntojen jätevesien käsittelyä, joissa muodostui vähäistä suurempia jätevesimääriä. Vapaa-ajanasunnoista 5 kohteella (12 %) muodostui pelkästään harmaita vesiä, joten käymälänä oli kuivakäymälä. Huussit olivat yleisin käymälävaihtoehto, kuivakäymälä oli yhdellä kiinteistöllä. Pelkkiä harmaita vesiä käsiteltiin erilaisissa järjestelmissä, mm saostuskaivoissa, umpisäiliössä ja yksinkertaisessa maaperäkäisttelyssä. Samaan järjestelmään johdettiin käymälävesiä ja harmaita vesiä eli kiinteistöllä oli 1-putkiviemäröinti 33kohteella (78 %). Yleisin jätevesien käsittelyjärjestelmä 1-putkiviemäröidyillä kohteilla oli pelkät saostus-
Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2013 kaivot ja purku yleisimmin maaperään. Tällaisia järjestelmiä oli 29 kohteella (78 %). Muissa järjestelmätyypeissä oli vaihtelua. Vapaa-ajan asunnoilla 2-putkiviemäröintiin perustuva käsittelyjärjestelmä eli wc-vedet johdettiin omaan järjestelmäänsä, oli 4 kohteella (10 %). 2-putkiviemäröinnin järjestelmiä oli johtaa käymälävedet umpisäiliöön ja imeytyskenttään, saostuskaivoihin tai yksinkertaiseen maaperäkäsittelyyn. 76 % neuvonnan kohteina olleista vapaa-ajan kiinteistöistä oli jätevesijärjestelmän uusimisen tarpeessa. Uusimistarvetta oli erityisesti pelkissä saostuskaivokäsittelyissä. Pieniä toimenpiteitä / seurantaa oli 10 %. Järjestelmä oli kunnossa 14 % kohteista. (Kuva 7) Kuva 7. Jätevesijärjestelmien uusimistarve läpikäydyillä vapaa-ajan kiinteistöillä, joilla muodostuu vähäistä suurempia jätevesimääriä. Vapaa-ajan asuntojen vähäistä suurempien jätevesien käsittelyjärjestelmistä puolet oli rakennettu 1980 1990- luvuilla. Näitä kohteita oli yhteensä 20 (50 %). 1970-luvulla tai sitä ennen rakennettujen jätevesijärjestelmän kohteita oli 13 (33 %). 2000-luvulla ja sen jälkeen rakennettuja järjestelmiä oli 1 (3 %) kohteella, joista vuoden 2004 jälkeen rakennettujen järjestelmien kohteita oli 6 (15 %). (Kuva 5)
Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2013 Kuva 8. Vapaa-ajan asutuksen vähäistä suurempien jätevesimäärien jätevesijärjestelmien rakennusvuosi (uusimman osan) ja parantamistarve. 1) Saostussäiliökäsittely kaikille jätevesille, 2) Imeytyskenttä kaikille jätevesille, 3) Maasuodattamo kaikille jätevesille, 4) Umpisäiliö kaikille jätevesille, 5)Umpisäiliö + saostuskaivo /johtaminen maaperään, 6) Umpisäiliö + maaperäkäsittely ja 7) Laitepuhdistamo kaikille 4.3 Vähäiset jätevesimäärät Vähäisen jätevesimäärän kohteita oli 85, joista 13 oli vakituisesti asuttuja ja loput vapaa-ajan asuntoja. 34 kohteella (40 %) ei vähäisille jätevesimäärille ollut mitään käsittelyjärjestelmää, jolloin sisään kannetut vedet johdettiin putkella seinän ulkopuolelle maahan tai kaadettiin käytettynä maastoon. Kohteissa, joissa oli käsittelyjärjestelmä johdettiin pesuvedet yleisimmin kivipesään. Näitä järjestelmiä oli 26 kohteella (31 %). Imeytyskaivoon vähäiset vedet johdettiin 14 kohteella (17 %) ja 2 kohteella (2 %) vedet johdettiin imeytysputkella maaperään samoin kuin käsittelyjärjestelmänä oli kasvillisuussaareke. Lisäksi seitsemällä kohteella jätevedet johdettiin sakokaivon kautta maaperään tai ojaan (8 %). Kuva 8.
Haja-asutuksen jätevedet Pohjois-Karjalan hankealueella Tilannekatsaus 2013 Kuva 9. Vähäisen jätevesimäärän käytössä olevat jätevesienkäsittelyjärjestelmät ja niiden yleisyys kiinteistöllä. Kohteissa, joissa pesuvedet johdettiin putkella käsittelemättä maan pinnalle, suositeltiin hallittua maaperään imeyttämistä esim. imeytyskaivon kautta. Yleisempiä parannusehdotuksia vähäisten jätevesimäärien käsittelyyn oli esim. imeytyspaikan siirtäminen kauemmas vesistöstä tai pienen saostussäiliön lisääminen, jos käsiteltiin tiskivesiä. 5. Johtopäätökset 5.1 Vaatimusten piirissä olevat kohteet ja uudistamistarve Vuoden 2013 aikana tavoitimme kiinteistökohtaisella neuvonnalla 570 haja-asutusalueen asukasta viiden kunnan alueelta. Näistä käynneistä tehtiin 455 vakituisesti asutuilla kiinteistöillä. Arviolta pysyvästi asuttuja kiinteistöjä oli alueella noin 6119 kpl. Neuvonnan avulla tavoitimme 7 % haja-asutusalueen kiinteistöistä. Kiinteistöistä vapaa-ajankäytössä oli 144 kpl. Suurin osa (81 %) kierretyistä suuremman jätevesimäärän kohteista oli uudistamistarpeessa. Järjestelmä oli kunnossa vain 13 % suuremman jätevesimäärän kohteista. Jos luvuista yleistää tuloksen koskemaan kaikkia viiden kunnan alueella sijaitsevia kiinteistöjä, niin uudistettavia kohteista 15.3.2016 mennessä on runsaasti. Tämä tarkoittaa että mm. neuvontatyötä, suunnittelijoita, rakentajia alueella tarvitaan. Uudistamisten tekemiseen on aikaa enää kaksi kesäkautta. Kaikki järjestelmät tuskin ovat aikarajaan mennessä kunnostettuja. Ikävapautus alueella koski 67 kiinteistöä, joka on 15 % vakituisesti asutuista kiinteistöistä. Haasteita neuvonnalle aiheuttivat hankealueen kuntien päivitysvaiheessa olevat ympäristönsuojelumääräykset. Vain Kontiolahdella ympäristönsuojelumääräykset olivat päivitetty uudistuneen jätevesilainsäädännön myötä. 5.2 Selvitysvaatimus ja erot kuntien sekä kohteiden välillä Jätevesiasetuksen (209/2011) mukaan kiinteistöllä tulisi olla selvitys nykyisestä järjestelmästä, järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet sekä käyttöpäiväkirja. Selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä tulisi olla kaikilla kiinteistöillä myös kantovedellisillä kesämökeillä ja pihasaunoilla lisäksi uusille ja vanhoille jätevesijärjestelmille vaaditaan käyttö- ja huolto-ohjeet. Huoltotoimenpiteiden käyttöpäiväkirjan pitäminen koskee vain vähäistä suuremman jätevesimäärän kohteita, jossa järjestelmää on säännöllisesti huollettava. Hankealueella osa kunnista oli tiedottanut kiinteistönomistajia selvityksen laatimisesta. Osa kunnista oli myös kerännyt selvitykset ja järjestelmien kunnostamisesta oli annettu lausunto selvityksien perusteella. Selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä oli tehtynä 49 % kaikista neuvontakohteista. Syy vaadittavien dokumenttien puuttumiseen on suurimmalla osalla tietämättömyys kyseisestä vaatimuksesta.