EU-LIFE ABSOILS, SAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN

Samankaltaiset tiedostot
ABSOILS EU LIFE -HANKE YLIJÄÄMÄSAVIEN HYÖTYKÄYTÖN PILOTOINTI

Ylijäämämaiden hyötykäytön pilottikohteita pääkaupunkiseudulla, ABSOILS

ABSOILS-HANKE JA PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN BETONIMURSKEOHJE

UUMA2 UUMA2 OHJELMA UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

LAYMAN S REPORT ABSOILS. Heikkolaatuisten ylijäämämassojen hyödyntäminen maarakentamisessa kestävän kehityksen mukaisesti LIFE 09 ENV/FI/575

MASSASEMINAARI, HELSINGIN KAUPUNKI PUHTAIDEN KAIVUMAIDEN KÄSITTELYTEKNIIKAT

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

EU-LIFE KOKEMUKSIA 20 V AJALTA RAMBOLL FINLAND OY. EU LIFE infotilaisuus Pentti Lahtinen,

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: UUMA2-HANKE

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA Vuosiseminaari UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

EU LIFE HANKE ABSOILS PÄÄKAUPUNKISEUDUN YLIJÄÄMÄSAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN. Mediatiedote, julkaisuvapaa heti

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS YTLK

UUMA2 -sisältö. UUMA2 Demoohjelma

UUMA2 UUMA2 OHJELMA UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

UUMA2 UUMA2 UUMA2 UUMA UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2 OHJELMA UUMA2-ohjelman sisältö. Maarakennuspäivä 18.9.

MAA-AINESHUOLTO HELSINKI

UUMA2. UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA Etelä-Pohjanmaan alueseminaari

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa Marjo Ronkainen, Ramboll

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA

HELSINGIN KIERRÄTYSMAAT CircVol, Oulu Kaupungin massakoordinaattori Mikko Suominen

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus ja -taustaselvitys. Jussi Reinikainen / SYKE

Maankaatopaikkojen valvonta ja ylijäämämaat Saku Nurminen Ympäristötarkastaja

KIMMO JÄRVINEN HYÖTYKÄYTTÖ- ESIMERKKINÄ JÄTKÄSAARI HELSINGISSÄ

Kaupungin puistorakentaminen uusiomateriaalit kasvualustoissa

KAIVUMAIDEN HYÖDYNTÄMISEN KEHITTÄMISOHJELMA

Vuosaaren sataman melumäki, Pilaantuneen maan. MUTKU Jukka Tengvall

Östersundomin maa-aines-yva

DEEP MIXING 2015 (SAN FRANCISCO) JA MASS STABILISATION 2015 (LAHTI) KONFERENSSIT, MASSASTABILOINTIKÄSIKIRJA SEKÄ MUUTA AJANKOHTAISTA

UUMA2. UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA Keski-Suomen UUMA2-seminaari

Kestävä kaivostoiminta II

PÄÄSTÖVÄHENNYKSIÄ RESURSSITEHOKKAALLA MAARAKENTAMISELLA. FM, projektipäällikkö, ympäristöasiantuntija Riina Känkänen, Ramboll YGOForum 2.11.

Ylijäämämaiden ja uusiomaaainesten

HELSINGIN MASSAT

RESURSSIVIISAS MASSAHUOLTO

KOKEMUKSIA HELSINGISTÄ. Johanna Hytönen KYMP/MAKA/MAKE

FLY ASH AS BINDER FOR SOFT SOILS

MAARAKENTAMISEN UUSIOMATERIAALIEN HYÖDYNTÄMISEN TEKNISET OPPAAT

UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma

HELSINGIN MASSAT JA UUMA

Kiertotalous ja rakentaminen. INFRA ry Juha Laurila

MARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE

MAA-AINESJÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISRATKAISUJA

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

Hiedanranta, älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa Uusiomaarakentamisen edistäminen Tampereen kaupungin hankkeissa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (10) Kaupunginhallitus Ryj/

Östersundomin maa-aines-yva

Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus. MUTKU-päivät, Jussi Reinikainen / SYKE

RESURSSITEHOKKUUTTA RAKENTAMISEEN JA YLEISTEN ALUEIDEN YLLÄPITOON. Riina Känkänen SKTY Turku

UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

Kestävä infrarakentaminen Tampereella

BETONIMURSKE INFRARAKENTAMISESSA PURKUBETONIN HYÖDYNTÄMINEN HELSINGIN INFRARAKENTAMISESSA

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman

Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeen koulutus. Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa

Purkubetonin hyödyntäminen Helsingin infrarakentamisessa

Helsingin kaupunki Esityslista 27/ (6) Yleisten töiden lautakunta Ko/

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA

PILAANTUNEIDEN MAA-AINESTEN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDEN EDISTÄJÄNÄ

UUMA2. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE. UUMA2 vuosiseminaari Marjo Ronkainen, Ramboll Finland Oy. Liikuntapaikka.

Kansallisen tason ylijäämä- ja uusiomaaainesohjaus. Else Peuranen, ympäristöministeriö Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaaainesseminaari

Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

UUMA2. UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA Pirkanmaan alueseminaari

PILAANTUNEIDEN MAA-AINESTEN PAIKALLINEN HYÖDYNTÄMINEN KESTÄVÄN KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TAVOITTELUSSA

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta

MASA-asetuksen valmistelutilanne Jussi Reinikainen, Suomen ympäristökeskus (SYKE)

VOIMALAITOSTUHKAT MAARAKENNUSKÄYTÖSSÄ.

UUSIOMATERIAALIEN KÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA KAUPUNGIN MASSAKOORDINAATTORI MIKKO SUOMINEN

Ramboll. Knowledge taking people further --- Turun satama. Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset

6Aika: CircVol - Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa

Nro 53/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 29 Annettu julkipanon jälkeen

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa Luonnos

UUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET. J. Forsman / Ramboll Finland Oy

POHJANVAHVISTUSPÄIVÄ 2016 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANNON TUHKIEN KORROOSIOVAIKUTUS

UUMA2 - HELSINKI Mikko Suominen

Pilaantuneiden maa-ainesten määrä ja käsittely. Satu Jaakkonen Suomen ympäristökeskus

Varsinais-Suomen kaupunkiseutujen ylijäämä- ja uusiomaa-ainesselvitys. Arttu Koskinen Forum Marinum

Niittykummun koirapuisto

UUMA2 UUMA2. Uusiomateriaalien tekninen kelpoisuus ja ohjeet ryhmän toimintaa (TKO-ryhmä)

LIIKENNEVIRASTON UUSIOMATERIAALI-ILTAPÄIVÄ VÄYLÄSUUNNITTELUN UUSIOMATERIAALISELVITYKSET CASE: LUUMÄKI-IMATRA TAVARA -RATAHANKE

LIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY

Massastabilointika sikirja

NOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI UUMA 2 - VUOSISEMINAARI

Pohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu

Uusiomateriaaliselvitys Savo-Karjalan alueella (UUMA2 hanke)

KIERTOTALOUS RAKENTAMISESSA TAMPERE

LAHDEN SEUDUN KIERRÄTYSPUISTO. Yleisökysely

6Aika: CircVol - Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa

Jenni Nurmi. Kestävää kasvua kiertotaloudesta

Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa

MARA-ASETUS. Jätehuoltopäivät Marjo Koivulahti, Ramboll Finland Oy

PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA

ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI

Transkriptio:

UUMA 2 - VUOSISEMINAARI 14.11.2013 EU-LIFE ABSOILS, SAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN MIKKO SUOMINEN / HELSINGIN KAUPUNKI JUHA FORSMAN / RAMBOLL FINLAND

ABSOILS, HEIKKOLAATUISTEN YLIJÄÄMÄMASSOJEN HYÖDYNTÄMINEN MAARAKENTAMISESSA 1. YLIJÄÄMÄMAIDEN HAASTEITA 2. ABSOILS -PROJEKTI 3. YLIJÄÄMÄMAAT JA SIVUTUOTTEET MAHDOLLISUUTENA 4. DEMONSTRAATIOKOHDE PERKKAAN KOIRAPUISTO 5. MITÄ ON OPITTU

1. KIVIAINESTEN JA YLIJÄÄMÄMAIDEN TILASTOTIETOJA 1. KIVIAINESTEN KÄYTTÖ RAKENTAMISEEN 100 120 MILJ. T / VUOSI 2. YLIJÄÄMÄMAITA MUODOSTUU RAKENNUSTYÖMAILLA NOIN 20 30 MILJ. T / VUOSI => 4 5 T / SUOMALAINEN / VUOSI HEIKKOLAATUINEN YLIJÄÄMÄMAA TARKOITTAA RAKENNUSKOHTEESTA POISTETTUA, RAKENTAMISEEN SELLAISENAAN KELPAAMATONTA MAATA. Maankaatopaikka, rakenne Liejua maankaatopaikalla =>

1. KIVIAINESTEN JA YLIJÄÄMÄMAIDEN TILASTOTIETOJA 3. PK-SEUDULLA KÄYTETÄÄN MAA- JA KIVIAINEKSIA RAKENTAMISEEN NOIN 17 MILJ. TONNIA / VUOSI 4. PK-SEUDULTA AJETAAN MAANKAATOPAIKOILLE YLIJÄÄMÄMAITA N. 3 MILJ. T / VUOSI. NÄISTÄ MAANKAATOPAIKOILLE SIJOITETTAVISTA YLIJÄÄMÄMAISTA SUURIN OSA ON HEIKKOLAATUISIA (SI, SA, LJ) 5. HELSINGIN KAUPUNGILLA EI OLE YLIJÄÄMÄMAIDEN KAATOPAIKKOJA => HELSINGIN KAUPUNGIN HEIKKOLAATUISIA YLIJÄÄMÄMAITA AJETAAN JOPA 50 100 KM ETÄISYYDELLE! => KEHITYSTÄ TARVITAAN! (SITO 2013)

HELSINGIN KAIVUMAIDEN HYÖDYNTÄMISEN KEHITTÄMISOHJELMA: TAVOITTEITA JA TOIMENPITEITÄ (2013) 1) KAIVUMAIDEN MÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN 2) KAIVUMAIDEN UUDELLEENKÄYTTÖ JA MATERIAALIHYÖTYKÄYTTÖ 3) YLIJÄÄMÄMAIDEN VASTAANOTTOPAIKKOJEN TURVAAMINEN KOHTA 2 => Lisätään kaivumaiden hyödyntämistä merkittävästi materiaalinhallinnan ja jatkojalostuksen avulla = ABSOILS-projektin tavoitteet

2. ABSOILS LIFE+2009 YMPÄRISTÖHANKE LIFE09 ENV/FI/575 Z Sustainable methods and processes to convert abandoned low-quality soils into construction materials. Demonstration project in Finland. (ABSOILS) Heikkolaatuisten ylijäämämassojen hyödyntäminen maarakentamisessa kestävän kehityksen mukaisesti. Demonstraatioprojekti. Ennen, nyt = ja tulevaisuudessa =

3. PEHMEIDEN MAIDEN STABILOINTI savi sideaine stabiloitu maa lieju savi lieju turve turve 7

3. TUHKASIDEAINEET Perinteisesti sideaineet ovat sementti ja kalkki SIDEAINEEKSI SOVELIAITA SIVUTUOTTEITA SUOMESSA: Lentotuhka hiilen poltosta (0,6 Mt/a) Lentotuhka biopolttoaineiden poltosta (0,35 Mt/a) Kipsijäte(1,5 Mt/a) SIVUTUOTTEITA VIROSSA: Palavan kiven tuhka: sisältää paljon kalkkia, useita eri laatuja (5 7 Mt/a) YMPÄRISTÖ: haitta-aineiden liukoisuudet tuhkastabiloidusta savesta ovat vähäisiä (havaittu useissa laboratoriotutkimuksissa) tuhkan käyttö sideaineena ei kuulu MARA-asetuksen piiriin, joten tarvitaan ympäristölupa tuhkastabiloidun maan hyödyntämiseen 8

3. DEMONSTRAATIOT HEIKKOLAATUISIA MAA-AINEKSIA, JOIDEN HYÖDYNTÄMISTÄ ON TESTATTU / TESTATAAN ABSOILS-HANKKEEN PILOTTI- / DEMORAKENTEISSA SEKÄ TUOTANNOSSA: Kuivakuorisavi sellaisenaan Pilaristabiloitu kaivumaa Massastabiloitu turve + savi Massastabiloitu sulfidisavi Massastabiloitu savi ja lieju Massastabiloitu ruoppausmassa Tutkimus- Idea / tarve Laboratoriokokeet Koerakenne 1 n kpl Prosessistabiloitu ruoppausmassa Seulottu kasvukerros Demo- / Pilotti rakenne 1 n kpl Tuotantorakenne / -menettely

3. DEMONSTRAATIOT Toteutetut pilottikohteet: 1. Arcada 2, Helsinki 2011 2. Perkkaan koirapuisto, Espoo 2012-2013 3. Jätkäsaari I ja II, Helsinki 2011 ja 2012 Toteutetut muut kohteet: 1. Haltiala, Potmäki, Helsinki 2011 2. Pirttiranta, Vantaa 2011 3. Ida Aalbergin puisto, Helsinki 2012-2013 Suunnitellut pilottikohteet: 1. Honkasuo, Helsinki 2014 2015 (?) 2. Jätkäsaari III, Helsinki 2014 3. Espoo, Sulfidisavikoepenger 2014 (?)

4. PERKKAA, ESPOO, KOIRA-AITAUS, PENGERTÄYTTÖ STABILOITAVALLA SAVELLA, V. 2012-2013 Espoo Helsinki 11

4. UUSI RATKAISU YMPÄRISTÖLUVAN MÄÄRÄYSTEN MUKAAN SOVELLETTUNA ylijäämäsavi pohjamaa Stabilointi kaupallisilla sideaineilla Stabilointi tuhkasideaineilla (sem/cao + tuhka) Ympäristölupa myönnettiin ylijäämämaiden, mutta ei pohjamaan stabilointiin tuhkasideainetta käyttäen! sideaineen vaihto syvyyssuunnassa ei ole mahdollista massastabiloinnissa => suunnitelmien päivitys 12

4. PERKKAA, YLIJÄÄMÄMAIDEN HYÖDYNTÄMINEN koirapuisto > 3000 m 3 pehmeää savea siirrettiin 200 400 m (vaihtoehtona Kulmakorpeen ajo n. 22 km) => n. 80 000 ton km vähemmän kuljetusta yleisellä tiellä => n. 3000 m 3 vähemmän savea maankaatopaikalle => n. 3000 m 3 vähemmän kiviainesta koirapuiston penkereeseen 13

4. PERKKAA, RAKENTAMISVAIHEITA 1/2 ENNEN RAIVAUSTA 28.12.2011 MASSANVAIHTOKAIVU 9.2.2012 REUNAPENGER SAVESTA 9.2.2012 VALMIS SAVIPENGER 16.5.2012 14

4. PERKKAA, RAKENTAMISVAIHEITA 2/2 MASSASTABILOINTI 15.01.2013 LAADUNVALVONTA 25.2.2013 LYSIMETRIEN ASENNUS 11.2.2013 PAINUMALEVY 12.2.2012 15

4. PERKKAA, KAIRAUSTULOKSIA Alue A: Sementtistabilointialue, Se 80 kg/m 3 16 Alue D: Tuhkastabilointialue, TS1 itäosa Se 60 kg/m 3 + LT 100 kg/m 3

5. OPITTUA 1/3 PERINTEINEN TAPA, JOSSA YLIJÄÄMÄMAAT JA SIDEAINEEKSI KELVOLLISET SIVUTUOTTEET AJETAAN KAATOPAIKALLE, EI OLE AINUT MAHDOLLINEN TAPA TOIMIA

5. OPITTUA 2/3 EKOLOGISEMPI JA TALOUDELLISEMPI TAPA ON HYÖDYNTÄÄ PEHMEÄT YLIJÄÄMÄMAAT JALOSTETTUNA SYNTYPAIKKANSA LÄHELLÄ! ENERGIATEOLLISUUDEN TUHKAT OVAT POTENIAALINEN SIDEAINE MASSOJEN JALOSTAMISEEN MASSASTABILOIMALLA

5. OPITTUA 3/3 MASSASTABILOITU PEHMEÄ YLIJÄÄMÄMAA ON MAARAKENTAMISEEN SOVELIAS MATERIAALI MM. SEURAAVISSA KÄYTTÖTARKOITUKSISSA: - PENGERTÄYTÖT, - TIIVISTERAKENTEET, - MELU- JA TULVAVALLIT, - SATAMA- / MERITÄYTÖT, - MAISEMOINTITÄYTÖT, - Ennen Jälkeen 19

Thank You. 20

KIITOS! NORTH LADY : Northumberlandia on maailman suurin ihmisen muodossa veistämä osaksi maisemaa suunnittelematunnettu maisema-arkkitehti ja taiteilija Charles Jencks Northumberlandia Koillis- Englannissa. Suunnittelija maisema-arkkit. ja taiteilija Charles Jencks. Korkeus 35 m, pituus 400 m. Kivihiilikaivoksen jätemaata.

2. HYÖDYNTÄMINEN JA HYÖDYNTÄMISEN EDELLYTYKSIÄ Ylijäämämassoja voidaan läjittämisen sijasta hyödyntää niiden syntypaikoilla (in-situ) tai hyvin lähellä syntypaikkaa (ex-situ), ja niistä saadaan rakennus-/täyttömateriaaleja esim. stabiloimalla. Stabilointiin voidaan käyttää lähialueella muodostuvia sideainekomponentteja (teollisuuden sivutuotteita ja jätteitä) sellaisenaan tai seostettuna sementin ym. kaupallisten sideaineiden kanssa Hyödyntämien edellyttää riittävää tietoa ja tietotaitoa saavutettavien hyötyjen todentamista (demonstraatio) taloudellisesti kilpailukykyistä toimintatapa hankintaa palvelevaa tietojärjestelmää

3. PERKKAAN KOIRAPUISTO GEOLOGIA Painokairaus Siipikairaus - thickness of the clay 11... 14 m - shear strength 5 10 kpa - water content 80 130 % 23