Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.10.2011 KOM(2011) 657 lopullinen 2011/0299 (COD) C7-0373/11 FI Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan laajuisia televiestintäverkkoja koskevista suuntaviivoista ja päätöksen 1336/97/EY kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) {SEK(2011) 1229 lopullinen} {SEK(2011) 1230 lopullinen}

PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Yleistä taustaa Tämä aloite perustuu älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 -strategiaan 1, jossa digitaaliset infrastrukt uurit asetetaan etusijalle osan a lippulaiva-aloitetta Euroopan digitaalistrategia 2. Siinä koroste taan tarve tta v armistaa, että kaikille ka nsalaisille v oidaan tarjota laajakaistayhteys ja s uuremmat tiedonsiirtonopeudet sekä k iinteällä että langattom alla tekniikalla. Sen m ukaan on m yös helpotettava i nvestointeja uusiin avoim iin ja kilp ailtuihin erittäin nopeisiin internetverkkoihin, jotka ovat tule vaisuuden talouden valtasuonia. EU on itse asettanut kunnianhimoiset ta voitteet laajakaistayhteyksien tarjonnasta ja käyttöönotosta vuoteen 2020 mennessä. Komissio antoi 29. kesäkuuta 2011 seuraavasta m onivuotisesta rahoituskehyksestä (2014 2020) tiedonannon Eurooppa 2020 -str ategiaa tukeva talousarvio 3, jossa ehd otetaan Verkkojen Eurooppa -välineen perustam ista ensi sijaisten energia-, l iikenne- ja digitaaliinfrastruktuurien loppu unsaattamisen edis tämiseksi yhdellä 40 miljardin euron rahasto lla, josta 9,2 miljardia osoitetaan digitaalisiin verkkoihin ja palveluihin. Ehdotuksen tavoite Tämän asetuksen tavoitteena on vahvistaa jouk ko suuntaviivoja, jotka koskevat V erkkojen Eurooppa -välineen yhteydessä laajakaistaverkkoj a ja digitaalipalvelu jen infrastruktuureja koskevia tavoitteita ja painopisteitä televiestintäalalla. Suuntaviivojen liitteessä m ääritellään yhtei sen edun hankkeita laajakaistaverkkojen ja digitaalipalvelujen infrastruk tuurien käytt öönottamiseksi. Näillä h ankkeilla edistetään osaltaan Euroopan talouden, m yös pienten ja keskisuurten yritys ten (pk-yritykset), kilpailukykyä, edistetään kansallisten verkkojen yhteenliittäm istä ja yhteentoim ivuutta sekä pääsyä näihin verkkoihin ja tuetaan digitaa listen sisäm arkkinoiden ke hittämistä. Hankkeille voidaan myöntää EU:n rahoitustukea täm än asetuksen mukana olevan Verkkojen Eurooppa - välinettä koskevan asetuksen nojalla käytettävissä olevista välineistä. Tällä asetuksella pyritään poistamaan pullonkaulat, jotk a haittaavat digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttam ista, m uun m uassa tarjoam alla verkon saatavuus sekä pääsy julkisten digitaalipalvelujen infrastruktuurii n, myös yli rajojen. Te leviestintäverkkojen operatiiviset esteet koskevat sekä tarjontaan että kysyntään liittyviä näkökohtia, päinvastoin kuin esimerkiksi liikennekäytävän sujuvuuden kannalta olennaisen pääkaupunkia ympäröivän kehätien rahoitukses sa. Tarjonnan osalta on gelmat liittyvät m arkkinoiden toim innan merkittäviin puutteisiin, joiden vuoksi investoinnit laajakaistaverkkoihin ja kes keisiin yleistä etua koskeviin palveluihin (esim. tervey salan sähköisiin palveluihin, sähköiseen henkilöllisyyteen, sähköis iin hankintoihin ja niiden yhteentoim ivuuteen yli rajojen) ovat liiketaloudellisesti epäk iinnostavia. Kysynnän osal ta digitaaliset sisäm arkkinat m erkittävine 1 KOM(2010) 2020. 2 K OM(2010) 245. 3 KOM(2011) 500/I lopullinen ja KOM(2011) 500/II lopullinen (Politiikan alat). FI 2 FI

kasvunäkymineen perustuvat siihen, että kaikki kansalaiset ovat yhteydessä digitaalisiin verkkoihin. Verkkojen Eurooppa -välineellä pyritään kannus tamaan infrastruktuuri-investointeihin innovatiivisten rahoitusvälineiden avulla vähent ämällä investointien riskejä ja tarjoam alla pidemmän ajanjakson rahoitusta niin vaihtoehto isille k uin vakiintuneille s ijoittajille. Innovatiiviset rahoitusvälineet tarjoavat m erkittävän vipuvaikutuksen yk sityisiin ja m uihin julkisiin investointeihin, silti markkinamekanismeihin perustuen. Siellä m issä infrastruktuuriinvestointien liiketoim innallinen kannattavuus on erityis en heikko, Verkkojen Eurooppa - välineestä tarjotaan myös yhteisrahoitusmahdollisuutta avustusten kautta. Laajakaistaverkkojen alalla yl eistä etua koskevien hankkeid en edistäm istoimista tuetaan investointeja verkkoihin, joilla voidaan saavuttaa Euroopan digitaalistrategian tavoitteet yleisestä kattavuudesta 30 Mbit/s:n tavoitenopeudella vuoteen 2020 mennessä tai siitä että 50 prosentilla eurooppalaisista kotitalouksista olisi internetyhteys, jossa tiedonsiirtonopeus on yli 100 Mbit/s. Perustetaan tasapainoinen 30 ja 100 Mbit/s:n hankkeiden hankevalikoim a, j a otetaan asianm ukaisesti huom ioon jäsenvaltioide n investointitarpeet, joiden arvellaan alustavasti olevan jopa 270 miljardia euroa. Digitaalisen palvelujen infras truktuurin osalta palvelujen käyttöönottoa yhteentoim ivissa puitteissa p yritään help ottamaan suorien avus tusten jä rjestelmillä, jo issa yhteisrah oituksen osuus voi tietyissä tapauksissa olla suuri, koska Euroopan yhteentoim ivalla palveluinfrastruktuurilla ei ole luo nnollista o mistajaa. Yksikään yks ittäinen jäse nvaltio ta i yksityinen sijoittaja ei takais i palvelujen käyttöönottoa yhteen toimivissa puitteissa. EU:n tuoma lisäarvo on siis suuri. Digitaalipalvelujen inf rastruktuurin alalla ylei stä etua koskevat hankk eet, jo tka luete llaan liitteessä, käsittävät Euroopan laajuiset hyvin nopeat runkoyhteydet julkishallintoa varten, sähköisen hallinnon palvelujen tarjoam isen yli rajojen yhteentoim ivan tunnistamisen ja varmentamisen perusteella (esim. Euroopan laajuiset sähköiset m enettelyt: yrityksen perustaminen, rajatyli ttävät hankinnat, sähköinen oikeudenk äyttö ja rajaty littävät sähköiset terveydenhuoltopalvelut), julk isen sektorin tietojen sa atavuuden varm istamisen, m yös eurooppalaisen kulttuuriperinnön digitaalisten resurssien, data.eu:n ja monikielisten resurssien saatavuuden, turvallisuuden (internetin käyttöturv allisuus ja kriittiset palveluinfrastruktuurit) sekä älykkäät energiapalvelut. Yhteistä etua kos keviin hankkeisiin voi myös sisältyä yhteisön muissa ohjelm issa, kuten ISA-ohjelm assa ( yhteentoimivuusratkaisut eurooppalaisille julkishallinnoille), täytäntöönpantujen sähköisten julkisten palvelujen toiminta. Yhteistä etu a koskevien hankkeiden edistäm istoimille voidaan m yöntää EU:n talou dellista tukea Verkkojen Eurooppa -väl inettä koskevan asetuksen 4 nojalla käytettävissä olevista välineistä. Tätä ehdotusta on täm än vuoksi tark asteltava yhdessä kyseistä asetusta koskevan ehdotuksen kanssa. Asetuksessa säädetään m yös uusien yhteistä etua koskevien hankkeiden määrittämisen kriteerit kom ission m uuttuvia po liittisia painopis teitä koskevan arvio innin, teknisen kehityksen tai merkityksellisten markkinoiden tilanteen perusteella. 4 Lisää viite. FI 3 FI

2. INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET Laajakaistayhteyksien leviäm isestä on tote utettu useita kuulem isia jäsenvaltioiden, teollisuuden ja yhteiskunnalliste n toim ijoiden kanssa. Tällais ia kuulem isia ovat olleet erityisesti varapuheenjoht aja Kroesin pyöreän pöydän kokous sisällöntuottajien, laitevalmistajien, sijoitta jien ja te leviestintäoperaattoreiden toim itusjohtajien kan ssa, joss a olivat edustettuina m aailman johtavat yrit ykset, kuten N okia, Alacatel Lucent, Google, Ericsson, News Corp, sekä Brysselissä 16. ja 17. kesäkuuta 2011 pidetty ensimmäinen digitaalistrategiaa koskenut ylei skokous, johon osallistui yli tuhat yksityisen ja julkisen sektorin sekä kansalaisyhteis kunnan edustajaa. Näissä ja lukuisissa m uissa yhteyksissä sidosryhmät jakoivat laajalti kom ission arvion, jonka m ukaan nykyinen televiestintäalan investointimalli on riittäm ätön taka amaan kohtuuhintaisten ja laadukkaiden laajakaistainfrastruktuurien leviämisen kaikkien Euroopan kansalai sten ulottuville. Ne olivat myös tyytyväisiä kom ission suunnitelm iin käy ttää kohdennettuja julkis ia investointeja, esimerkiksi käyttäm ällä innovatiivisia raho itusvälineitä, joilla lisätään tarvittavia infrastruktuuri-investointeja vaihtoehtoisten ja kestävämpien investointimallien tukemiseksi. Euroopan parlam entti totesi tulevaa m onivuotista raho ituskehystä koskevas sa mietintöluonnoksessaan, että on tärkeää käyttää talousarvi ota laajakaistainvestointien lisäämiseksi. Rajatylittävien digitaalipalvelujen infrastr uktuurien osalta kom issio on tehnyt työtä eri sidosryhmien kanssa jo useita vuosia. Nykyisten toimien, kuten Europeanan (kulttuuriperintö) tai internetin käyttöturvallisuutta koskevan ohjelman arvioinneissa ja asiantuntijalausunnoissa toivotaan yleensä toimintojen jatkamista ja laajentamista. Vaikutustenarviointiraportissa tarkaste llaan kahta vaih toehtoa. En simmäiseen perusvaihtoehtoon ei sisälly EU:n raho itusta laajakai stalle, paits i m ahdollisesti rakennerahastojen kautta ja jatkam alla kilpailukyvy n ja innovoinnin ohjelm aa digitaalipalvelujen infrastruktuu rin osalta ainoastaan pilottihankkein. T ässä skenaariossa ei saavutettaisi kriittistä massaa eikä digitaalipalvelujen käyttöönottoa, ja laajakaistainvestoinnit olisivat m onilla alu eilla edelleen riittäm ättömiä kilpailupaineiden puuttum isen ja suuren kaupallisen riskin vuoksi. Myös sähköisten julkisten palveluj en voitaisiin odottaa jäävän alikehittyneiksi, eikä niistä tulisi yhteento imivia yli rajojen riittäm ättömien ponnistusten ja teknisten ratkaisujen hajanaisuuden vuoksi, kriittisen m assan puuttuessa ja koska kustannukset olis ivat su uria niin palvelun ta rjoajille kuin palvelu jen k ohderyhmille. Täm ä vaihtoehto ei siis edistäis i digitaalisten sisäm arkkinoiden aikaansaam ista, ja lukuisat eurooppalaiset jäisivät edelleen vaille digitaalisia mahdollisuuksia. Toisessa vaihtoehdossa ehdotetaan rahoitusvä linettä, jolla täydennett äisiin ensimmäise n vaihtoehdon tarjoam ia rahoitusvaroja. Täm ä toimintalinja sisältyi Euroopan kom ission 29. kesäkuuta 2011 esittämään monivuotista rahoituskehystä koskevaan ehdotukseen, jossa perustetaan Verkkojen Eurooppa -väline infras truktuurin rahoittamiseksi. Uudesta välineestä rahoitettaisiin suuren eurooppalaisen lisäarvon infrastruktuurihankkeita, ei pelkästään kovaa infrastruktuuria vaan myös pehm eää ja älykä stä infrastruktuu ria sekä hallintorakenteita koskevia hankkeita liikenteen ydinverkon, ener gia-alan ensisijais ten käytävien sekä digitaalisen infrastruktuurin toteuttamiseksi. Välineestä tu etaan infrastruktuurihankkeita, joihin liittyy suuri eurooppala inen lisäarvo, kuten rajatylittä viä yhteenliittym iä tai EU:n laajuisten järjestelm ien käyttöönottoa, jotka on toteutettava vuoteen 2020 m ennessä. Vaikutusten optim oimiseksi varm istetaan asianm ukaisilla säännöksillä m arkkinaperusteisten FI 4 FI

välineiden ja EU:n suoran tuen yhdistäm inen, jotta voitaisiin houkutella infrastruktuuriin erikoistuneita sijoitta jia. Avustuste n osalta kom issio olisi edelleen vastuussa yleisestä suunnittelusta ja hankk eiden valin nasta t ukenaan m ahdollisesti to imeenpanovirasto, ja varsinaisen täytäntöönpanon kent ällä hoitavat hankkeiden tote uttajat. Rahoitusvälineiden osalta täytäntöönpano delegoidaan erikoistuneille rahoituslaitoksille, m utta tukikelpoisuuden määrittää komissio. Jäsenvaltiot os allistuvat pyrkimykseen laatimalla nopeaa internetyhteyttä koskevia laajakaistatavoitteiden m ukaisia kansallisia suunnitelm ia, ja laajakaistainfrastruktuurin ja -palve lujen ka rtoituksella (E U:n ja kan sallisella/alueellisella tasolla) selvitetään puutteet ka ttavuudessa ja kannustetaan yksity isiä ja julkis ia sijoittajia tekemään runsaasti aloitteita. 3. EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ Oikeusperusta Ehdotetulla asetuksella kum otaan ja korvat aan Euroopan laajuisia televerkkoja koskevista suuntaviivoista 17 päivänä kesäkuuta 1997 tehty Euroopan parlam entin ja neuvoston päätös 1336/1997/EY. Ehdotettu toim i on SEUT-sopim uksen 172 artiklan m ukainen. Kyseinen artikla m uodostaa oikeusperustan EU:n toim ille Euroopan laajuis ten verkkojen perustam isen ja keh ittämisen tukemiseksi liikenne-, televiestintä- ja energiainfrastruktuurien aloilla. Toissijaisuus ja suhteellisuus Euroopan laajuisen televiestint äverkon koordinoitu kehittäm inen laajakaistainfrastruktuurien käyttöönoton tukem iseksi ja palveluiden ed istämiseksi Euroopan sisäm arkkinoilla sekä taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio edellyttävät unionin tason toim ia, koska yksittäiset jäsenvaltiot eivät voi toteuttaa näitä toimia. Ehdotus on suhteellisuusperiaa tteen m ukainen, ja se pysyy Euroopan unionin toim innasta tehdyn sopimuksen 170 artiklassa m ääritetyllä Euroopan laajuisten te leviestintäverkkojen toiminta-alalla. Sääntelytavan valinta Nämä televiestinnän suuntaviiva t esitettiin ja hyväksyttiin ni menomaisesti jäsenvaltioille osoitettuna Euroopan parlam entin ja neuvoston päätöksenä, m ikä tekee suuntaviivoista kokonaisuudessaan kaikkia jäsenvaltioita sitovat. Tällä välineellä kuitenkin help otetaan televiestintäinfrast ruktuurien käyttöönottoa ja palveluiden edistäm istä yksityisten toim ijoiden (kute n operaattorien, yhtiöiden ja laitevalmistajien) sekä alue ellisten ja paikallisten vi ranomaisten keskuudessa. Kun digitaalisten televiestintäver kkojen suunnitteluun, kehittäm iseen ja toim intaan osallistuu jäsenvaltioiden lisäksi muitaki n toim ijoita, on tärkeää varm istaa, että suuntaviivat sitovat kaikkia. Tämän vuoksi komissio on valinnut tälle ehdotukselle sääntelykeinoksi asetuksen. Rahoitus Yhteistä etua koskeville hankkeille voidaan myöntää EU:n taloudellista tukea V erkkojen Eurooppa -välinettä koskevan as etuksen [XX/20012] nojalla käytet tävissä olevista välineistä. FI 5 FI

Rahoitustukea m yönnetään unionin asiaa koskevien sääntöjen ja m enettelyjen, rahoituksen painopisteiden ja resurssien saatavuuden mukaisesti. Säädösvallan siirtäminen Televiestintäverkot keh ittyvät nop easti, ja lu etteloa yh teistä etu a k oskevista h ankkeista voidaan tulevaisuudessa joutua tarkistam aan nopean kehityksen huom ioimiseksi. Jotta näin voidaan toimia, ehdotetaan säädösvallan siirtämistä komissiolle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Ehdotuksella ei ole vaikutuksia EU:n talousarvioon. Ehdotus asetukseksi Euroopan laajuisten tele viestintäverkkojen täytäntöönpanoa koskevista suuntaviivoista liittyy Verkkojen Eurooppa -välineen perustam isesta annettuun asetusehdotukseen, jossa säädetään oikeus- ja rahoituskehyksestä. Verkkojen E urooppa - välineestä osoitetaan 9,2 miljardia euroa 5 televiestintään. 5 Luvut esitetty vuoden 2011 kiinteissä hinnoissa. FI 6 FI

2011/0299 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan laajuisia televiestintäverkkoja koskevista suuntaviivoista ja päätöksen 1336/97/EY kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huom ioon Eur oopan unionin toim innasta tehdyn sopim uksen ja erityisesti sen 172 artiklan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sen jälkeen, kun esitys lainsäätäm isjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toim itettu kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 6, ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 7, noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä, sekä katsovat seuraavaa: (1) Televiestintäverkoista ja -palve luista tulee jatk uvasti yhä e nemmän internetpoh jaisia infrastruktuureja, ja laa jakaistaverkot ja di gitaalipalvelut liittyvä t kiinte ästi toisiin sa. Internetistä tulee m ääräävä fooru mi viestin nälle, p alveluille ja liiketoim innalle. Nopeiden in ternetyhteyksien ja d igitaalisten julk isen palv elun velvoittee n m ukaisten palvelujen saatavuus kaikkialla Eur oopassa on olennaista talouskasvun ja sisämarkkinoiden kannalta. (2) Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 kom ission ehdotuksen Eurooppa 2020 -strategian käynnistämisestä. Yksi Eurooppa 2020 -strategian kolmesta painopisteestä on älykäs kasvu osaam iseen ja innovointiin perustuvan talouden kehittämisen avulla. Investoinnit televiestin tään, erityisesti laaj akaistaverkkoihin ja digitaalipalvelujen infrastruktuuriin, ova t välttäm ätön edellytys unionin älykkäälle mutta myös kestävälle ja osallistavalle talouskasvulle. 6 7 EUVL C,, s.. EUVL C,, s.. FI 7 FI

(3) Eurooppa-neuvosto vahvisti 17 päivänä kesä kuuta 2010 Euroopan digitaalistrategian 8 ja kehotti kaikkia toim ielimiä sitout umaan sen täysim ääräiseen täytäntöönpanoon. Digitaalistrategian ta rkoituksena on viito ittaa tie, jo tta tie to- ja viestintä tekniikan yhteiskunnalliset ja talo udelliset mahdollisuudet voidaan hy ödyntää mahdollisimman laajasti, erityisesti ottam alla käyttöön nopeat laajakaistav erkot sen varm istamiseksi, että vuoteen 2020 m ennessä kaikkien eur ooppalaisten saatav illa on nopeudeltaan vähintään 30 Mbit/s:n internetyhteys ja vähintään 50 prosentilla eurooppalaisista kotitalouksista on internet yhteys, jossa tiedonsiirt onopeus on yli 100 Mbit/s. Digitaalistrategialla py ritään ta rjoamaan vakaat oikeu delliset pu itteet, jo tka kannustavat investoim aan avoim een ja kilpailukykyiseen nopeaan internetinfrastruktuuriin ja siihen liittyv iin pa lveluihin, luo maan verkkosisällöille ja palveluille todelliset sisäm arkkinat, tukemaan aktiivisesti Euroopan rikkaan kulttuuriperinnön digito intia ja edistäm ään internetin saam ista kaikk ien Euroop an kansalaisten ulottuville ja käyttöön, erityisesti toteuttamalla toim ia digitaalisen lukutaidon ja esteettömyyden tukemiseksi. Lisäksi jäse nvaltioiden on laadittava nopeita internetyhteyksiä koskevi a toimintastrategioita ja kohdistettava julkisia varoja alueille, joille ei saada nopeita yhteyksiä yksityisin investoinn ein, ja edistettävä nykyaikaisten helppopääsyisten verkkopalvelujen käyttöä. (4) Komission tiedonannossa Euroopan parlam entille, neuvostolle, Eu roopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alue iden kom itealle Laajakaist a Euroopassa: investointi digitaalivetoiseen kasvuun 9 todetaan, että internetin kr iittisen roolin vuoksi näyttää siltä, että nopeampien verkkojen yhteiskunnalliset kokonaishyödyt olisivat suuremmat kuin yksityisom istajien kannustim et investoida niihin. Julkinen tuki on siis alalla tarpeen, mutta se ei saa kohtuuttomasti vääristää kilpailua. (5) Komission tiedonannossa Euroopan parlam entille, neuvostolle, Eu roopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden kom itealle Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio 10 vahvistetaan, että monivuotisen rahoituskehyksen yhteyteen perustetaan Verkkojen Eurooppa -väline, jonka avulla pyritään vastaam aan infrastruktuuritarpeisiin liik enteen, energian sekä tieto - ja vies tintätekniikan aloilla. Synergia näiden sektore iden kesken sekä unionin m uiden investointiohjelmien välillä on tärkeää, sillä sek toreilla ilm enee sam ankaltaisia haaste ita, jo tka edelly ttävät kasvupotentiaalin vapauttam ista, erojen vähentäm istä, koheesion vahvistam ista, innovatiivisten rahoitusvälineiden käytön suosim ista ja m arkkinahäiriöihin puuttumista sekä sisäm arkkinoiden tote utumista haittaavien pullonkaulojen poistamista. (6) Edellytykset, m enetelmät ja menettel yt, jotka liittyv ät un ionin raho itustuen myöntämiseen Euroopan laajuisille verkoi lle hankkeiden tukem iseksi liikenne-, energia- ja televiestintäinfrastruktuurien alalla, m ääritellään Verkkojen Eurooppa - välineen perustam isesta [ ] annetussa Euroopan parlam entin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o [ / ] 11. (7) Laajakaistaverkkojen alalla toim et ovat unionin politiikan, säännösten ja ohjeiden mukaisia. T ähän sisältyvät te leviestintämarkkinoiden säännöt ja suuntaviivat sekä 8 KOM (2010) 245 lopullinen/2. 9 K OM(2010) 472. 10 KOM (2011) 500 lopullinen 11 EUVL,, s.. FI 8 FI

erityisesti vuonna 2009 hyväks ytty sähköisen viestinnän s ääntelyjärjestelmä, jossa tarjotaan johdonm ukainen, luotettava ja joustava lähestym istapa sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen sään telyyn nopeasti muutt uvilla m arkkinoilla. Sääntöjen täytäntöönpanosta vastaavat kansalliset sääntelyviranomaiset sekä Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranom aisten yhteistyöelin (BEREC). Vuonna 2010 annetulla seuraavan sukupolven liityntäv erkkoja (Next Generation Access, NGA) koskevalla suosituksella 12 pyritään edistäm ään sisäm arkkinoiden kehitystä vahvistamalla oikeusvarmuutta ja edistäm ällä investointeja, kilp ailua ja innovointia laajakaistapalvelujen m arkkinoilla erity isesti siirryttäes sä seuraav an sukupolven liityntäverkkoihin (NGA). (8) Toimet ovat m yös Euroopan unionin toim innasta tehdyn sopim uksen 101, 102 ja 106 artiklan m ukaisia sekä valtiontukisään töjen soveltam isesta laajakaistaverkkojen nopean käyttöönoton yhteydessä vuonna 2009 hyväksyttyjen yhteisön suuntaviivojen mukaisia, ja niissä es itetään sido sryhmille ja jäs envaltioille kehys laa jakaistan käyttöönoton nopeuttamiseksi ja laajentam iseksi. EU:n hallintovirkamiehille ja muille asianomaisille virasto ille annetuissa seuraavan sukupolven liity ntäverkkojen investointimalleja koskevissa EU:n ohjeissa (julkaistu lokakuussa 2011) esitetään erilaisten m allien täytäntöönpanoon asteittai nen lähestym istapa, jolla varm istetaan kaikkien toimittajien välinen oikeudenmukainen kilpailu ja pyritään koheesiopolitiikan ja maaseudun kehittämispolitiikan tavoitteiden toteuttamiseen. (9) Avointen ja kilpailukykyisten markkinoiden järjestelmässä unionin toimet ovat tarpeen markkinahäiriöiden poistam iseksi. Tarjoam alla taloud ellista tukea ja ylim ääräistä taloudellista vipuvoimaa infr astruktuurihankkeille unioni voi osaltaan edistää Euroopan laajuisten verkkojen perustam ista ja kehittäm istä televiestinnän alalla, jolloin saadaan aikaan s uurempia hyötyjä m arkkinoihin kohdistuvien vaikutusten, hallinnon tehokkuuden ja resurssien käytön osalta. (10) Nopeampiin laajakaistayhteyksiin liittyy m erkittäviä taloudellis ia ja sosiaalisia etuja, joita sijoittajat eivät kykene hyödyntäm ään tai m uuttamaan rahaksi. Nopea ja ultranopea laajak aistayhteys on ratkaise va infrastruk tuuri, jok a m ahdollistaa digitaalipalvelujen kehittäm isen ja käytt öönoton, sillä ne ovat r iippuvaisia fyysisten verkkojen saatavuudesta, nopeudesta, luotet tavuudesta ja kestävyydestä. Nopeam pien verkkojen k äyttöönotto antaa m ahdollisuuden suurem pia nopeuksia hyödyntäville innovatiivisille palveluille. Unionin ta son toim et ovat tarpeen näiden kahden digitaalisten telev iestintäverkkojen osatek ijän synergio iden ja vuo rovaikutusten maksimoimiseksi. (11) Ultranopean laajakai stayhteyden käyttöönotosta on hyöt yä erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityks et), jotka eivät usein voi hyödyntää etäresurssipalvelujen kaltaisia verkkopohjaisia palveluja nykyisten laajakaistayhteyksien y hteenliitettävyyteen ja nopeuteen liittyv ien puu tteiden vuok si. Tämä avaa pk-yrityksille mahdollisuuden lisätä tuottavuuttaan merkittävästi. (12) Laajakaistaverkkojen ja dig itaalipalvelujen infrastruktuur ien käyttöönotto edistää uusien työpaikkojen syntym istä unionissa luomalla uusia 12 L 251, 25.9.2010, s. 35. FI 9 FI

liiketoimintamahdollisuuksia. Laajak aistaverkkojen rakentam isella on myös välitö työllisyysvaikutus erityisesti maarakennusalalla. n (13) Laajakaistaverkkojen ja digi taalipalvelujen infrastruktuur ien kehittäm inen edistää osaltaan unionin tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen vä hentämiseksi tarjoam alla energiatehokkaita ratk aisuja m onille Eu roopan talouden aloille. Tätä m yönteistä vaikutusta rajoittaa vain jossain m äärin pääasiassa laajakaistaverkkojen rakentamiseen ja digitaa lipalvelujen inf rastruktuurien to imintaan liitty vä kasvava energia - ja resurssikysyntä. (14) Energiaverkkoihin liittyv ien laajakai staverkkojen ja d igitaalipalvelujen infrastruktuurien yh teentoimivuus m ahdollistaa y hdentyneen vies tinnän energiatehokkaiden, luotetta vien ja kustannustehokkaiden digitaalisten verkkojen käyttöönottamiseksi. Lisäksi lähentym istä laajennetaan yhteenliitettävyyden lisäksi siten, että energian ja tele viestintäpalvelujen tarjoa jat v oivat ta rjota energia - ja televiestintäpalveluja pakettina. (15) Yhteentoimivien rajatylittävien sähköist en viranom aispalvelujen kehittäm inen, käyttöönotto ja pitkäaikaine n tarjoam inen vahvistavat si sämarkkinoiden toim intaa. Viranomaisia kannustetaan tarjoam aan sähköis iä julkisia palveluja, jotka edistävät julkisen ja yksityisen sektorin vaikuttavuutta ja tehokkuutta. (16) Syyskuun 16 päivänä 2009 tehdyn Euroopan pa rlamentin ja neuvoston päätöksen 922/2009/EY 13 m ukaisesti täytäntöönpantujen yhteisten sähköisten julkisten palvelujen toim inta tähtää siihen, e ttä sa atavilla on yhteisiä palv eluja, jotka tuk evat maiden ja hallinnonalojen ra jatylittävää vuorovaikutusta Euroopan julkishallintojen välillä. (17) Potilaiden o ikeuksien s oveltamisesta rajaty littävässä terveydenhuollos sa 9 päivän ä maaliskuuta 2011 annetussa Euroopan parlam entin ja neuvoston direktiivissä 2011/24/EU 14 esitetään oikeudelliset puittee t rajatylittävien terveydenhuollon palvelujen, m yös sähköisten terveyspalvelujen tarjonnalle. Ni iden käyttöönoton odotetaan parantavan hoidon laatua ja potilasturva llisuutta, vähentävän sairaanhoitokuluja, edistävä n osaltaan kansal listen terveydenhoitojärjestelm ien nykyaikaistamista ja lisäävän niiden tehokkuutta sekä tekevän niistä paremm in mukautettuja kansalaisten, potilaiden ja terv eydenhuollon amma ttilaisten yksittäis iin tarpeisiin sekä ikääntyvän yhteiskunnan haasteisiin. (18) Lisäämällä ja säilyttämällä julkisen sektorin elinten hallussa olevan Euroopan rikkaan ja m oninaisen kulttuu risisällön ja tietoje n saatavuutta ja avaam alla ne uudelleen käyttöä varten tekijänoikeuksien ja lähioike uksien rajoissa ruok itaan luovuutta sekä edistetään innovointia ja yrittäjyyttä. Esteetön pääs y uudelleen käytettäviin monikielisiin resursseihin auttaa ylittäm ään kieliesteet, jotka v aarantavat sähköisten palvelujen sisämarkkinat ja rajoittavat tiedonsaantia. (19) Turvallisuuden ja turvatoim ien alalla EU:n laajuinen foorum i resurssien, tietojärjestelmien ja ohjelm istojen jakam iseen verkkoturvallisuuden edistäm iseksi edesauttaa turvallisen y mpäristön luom ista in ternetiä k äyttäville laps ille. Se ta rjoaa 13 14 EUVL L 260, 3.10.2009, s. 20. EUVL L 88, 4.4.2011, s. 45. FI 10 FI

keskuksille, jotka käsittelevät vuosittain satoja tuhansia pyyntöjä ja ilm oituksia, mahdollisuuden toim ia kaikk ialla Euroopa ssa. Kriittiset tietoin frastruktuurit vahvistavat valmiuksia, tietojen jakoa, koordinointia ja ti etoverkkojen turvallisuuteen kohdistuviin uhkiin vastaamista koko unionin alueella. (20) Digitaalipalvelujen infrastruktuurissa toim ivia luonteeltaan kaupall isia innovatiivisia sovelluksia odotetaan syntyvän. Niiden tutkimukseen ja te staukseen voidaan m yöntää yhteisrahoitusta osana Horizon 2020 -ohjel man tutkim us- ja i nnovaatiohankkeita ja niiden käyttöönottoa koheesiopolitiikan puitteissa. (21) Komissiolle olis i s iirrettävä v alta h yväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä perussopim uksen 290 artiklan m ukaisesti täm än asetuksen liitteen tarkistam isen osal ta tieto- ja viestintätekn iikan kehityksen huom ioon ottamiseksi. On erity isen tärk eää, että kom issio as iaa valm istellessaan to teuttaa asianmukaisia kuulemisia myös asiantuntijatasolla. Säädösvallan siirtämisellä pyritään ottamaan huomioon tekniikan ja markkinoiden kehitys, esiin nousevat uudet poliittiset painopisteet tai m ahdollisuudet hy ödyntää eri in frastruktuurien välis iä synerg ioita, myös liiken teen ja ene rgian alo illa. Sää dösvallan siirron la ajuus r ajoitetaan yhteis tä etua koskevien hankkeiden kuvauksen tarkistam iseen, uude n yhteistä etua koskevan hankkeen lisäämiseen tai vanhentuneen yhteistä etua koskevan hankkeen poistamiseen ennalta vahvistettujen, selkeiden ja avointen kriteerien mukaisesti. (22) Komission olisi d elegoituja säädök siä va lmistellessaan ja laatiessaan v armistettava, että as ianomaiset asiakirjat toim itetaan Euroopan parlam entille ja neuvos tolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. (23) Euroopan laajuisia televerkkoja koskevista suuntaviivoista 17 päivänä kesäkuuta 1997 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 1336/97/EY 15 koskee Euroopan laajuisten verkkojen teleliikenteen pe rusrakenteiden ala lla toteutettavien toimenpiteiden tavoitteita, pa inopisteitä ja pääperiaatteit a. Viim eaikaisen kehityksen perusteella kyseinen päätös olisi korvattava. (24) Sen vuoksi päätös 1336/97/EY olisi kumottava, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Kohde Tässä asetuksessa vahvistetaan suuntav iivat niiden Euroopan laajuisten televiestintäverkkojen m äärittelemiseksi, joid en kehittäm iseen, täytän töönpanoon, käyttöönottoon, yhteenliittäm iseen ja yhteentoim ivuuteen m yönnetään tukea asetuksen XXX (Verkkojen Eurooppa -välineestä annettu asetus) mukaisesti. Näissä suuntaviivoissa esit etään yhteistä etua koskevi en hankkeiden tavoitteet ja painopisteet, m ääritellään yhteistä et ua koskevat hankkeet ja esitetään arviointiperusteet uusien yhteistä etua koskevien hankkeiden määrittelemiseksi. 15 EYVL L 183, 11.7.1997, s. 12. FI 11 FI

Yhteistä etua koskevat hankkeet 2 artikla Tavoitteet (1) edistävät talouskasvua ja tukevat sisämarkkinoiden kehitystä, m inkä seurauksena Euroopan talouden, m yös pi enten ja keskisuurten yritysten (pkyritykset), kilpailukyky paranee; (2) tuovat parannuksia niin kansalaisten, yritysten kuin viranom aisten arkeen edistämällä kansallisten televies tintäverkkojen yhteenliitettävyyttä, yhteentoimivuutta ja saatavuutta; (3) lisäävät nopeiden ja ultr anopeiden laajakaistaver kkojen Euroopan laajuista käyttöönottoa, m ikä vuorostaan helpottaa Euroopan laajuisten digitaalipalvelujen kehittämistä ja käyttöönottoa; (4) helpottavat Euroopan laajuisten digitaal ipalvelujen infrastruktuurien kestävää käyttöönottoa, yhteentoimivuutta ja koordinointia Euroopan tasolla, ylläpitoa ja päivittämistä; (5) edistävät kasvihuonekaasupäästöjen vähent ämistä sekä ym päristön suojelua ja sen tilan parantamista. Tässä asetuksessa tarkoitetaan 3 artikla Määritelmät 1. televiestintäverkoilla laajakaistaverkkoja ja digitaalipalvelujen infrastruktuureja, 2. laajakaistaverkoilla kiin teitä ja langattom ia liityn täverkkoja (satelliittiverkko mukaan lukien), täydentävää infrastr uktuuria ja runkoverkkoja, jotka pystyvät tarjoamaan hyvin nopeat yhteydet, 3. digitaalipalvelujen infrastruktuureilla sähköisesti, tavallisesti internetissä tarjottuja verkotettuja palveluja, jotka tarjoavat Eu roopan laajuisia yhteentoim ivia yleishyödyllisiä palv eluja ja jotka ovat ka nsalaisten, yritysten ja/tai hallitu sten kannalta luonteeltaan mahdollistavia, ja 4. eurooppalaisella lisäarvolla EU:n toim ista seuraavaa arvoa yksinään tai ryhm ässä toimivien jäsenvaltioiden toimista seuraavan arvon lisäksi. Tässä asetuksessa sovelletaan asetukse n (EU) N:o XXXX (Verkkojen Eurooppa - välineestä annettu asetus) määritelmiä. 4 artikla Yhteistä etua koskevien hankkeiden painopisteet Yhteistä etua koskevien hankkeiden pa inopisteet, ottaen huom ioon 2 artiklassa luetellut tavoitteet, ovat seuraavat: FI 12 FI

(a) vähintään 100 Mbit/s:n tiedonsiirt onopeuden takaavien ultranopeiden laajakaistaverkkojen käyttöönotto; (b) (c) vähintään 30 Mbit/s:n tiedonsiirtonopeude n takaavan laajakaistan käyttöönotto saarialueiden, sisäm aan liiken teellisesti e ristyksissä ole vien alue iden ja syrjäseutualueiden liittämiseksi unionin keskusalueisiin; tuki digitaalipalvelujen infrastruktuurien ydinpalvelualustoille; (d) toimet synergian ja yhteentoim ivuuden aikaansaamiseksi televiestintäalan yhteistä etua koskevien eri hankkeiden välillä, erityyppisiä infrastruktuureja koskevien yhteis tä etu a koskevien ha nkkeiden välillä myös liiken teen ja energian aloilla, televi estintäalan yhteistä etua koskevien hankkeiden sekä rakenne- ja koheesiorahastoista tuettu jen hankkeiden välillä, sekä alaa koskevien tutkimusinfrastruktuurien kanssa. 5 artikla Yhteistä etua koskevat hankkeet 1. Liitteessä esitetyillä yhteis tä etua koskevilla hankkeilla on edistettävä 2 artiklassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamista. 2. Yhteistä etua koskeva hanke voi si sältää hankkeen koko elinkaaren, m yös toteutettavuustutkimukset, täytäntöönpa non, jatkuvan toim innan, koordinoinnin ja arvioinnin. 3. Jäsenvaltioiden ja/tai m uiden yhteistä et ua koskevien hankkei den täytäntöönpanosta vastaavien tai niiden täytäntöön panoon osallis tuvien tahojen on toteutettava tarvittavat o ikeudelliset, hallinno lliset, tekn iset ja raho itusta koskevat toim enpiteet vastaavien, tässä asetuksessa säädettyjen eritelmien mukaisesti. 4. Unioni voi helpottaa yht eistä etua koskevien ha nkkeiden täytäntöönpanoa sääntelytoimenpitein, tar vittaessa ko ordinoinnin, tukito imenpiteiden ja r ahoitustuen kautta, kannustaakseen niiden käyttöönot toon sekä houkuttaak seen julkisia j a yksityisiä investointeja. 5. Yhteistä etua koskevien hankkeiden ed istämistoimille voidaan myöntää E U:n rahoitustukea Verkkojen Eurooppa -väline ttä koskevan asetuksen edellytysten mukaisesti ja siinä säädetyistä välin eistä [VIITE]. Rahoitustukea myönnetään unionin asiaa koskevien sääntöjen ja m enettelyjen, rahoitu ksen pa inopisteiden ja resurssien saatavuuden mukaisesti. 6. Siirretään kom issiolle valta hyväksyä dele goituja säädöksiä 8 artiklan m ukaisesti liitteeseen sisällytettyjen yhteistä etua koskevien hankkeiden kuvauksen tarkistamiseksi, uusien yhteistä etua koskevien hankkeiden lisäämiseksi liitteeseen tai vanhentuneiden yhteistä etua koskevien hankke iden poistamiseksi liitteestä 7, 8 ja 9 kohtien mukaisesti. 7. Edellä olevassa 6 kohdassa tarkoitettuja delegoituja sä ädöksiä antaessaan kom issio arvioi, vastaako yhteistä et ua koskevan hankkeen kuvauksen tarkistaminen tai uuden yhteistä etua koskevan hankkeen lisääminen tarpeeseen, joka johtuu FI 13 FI

(a) (b) teknologian tai markkinoiden kehityksestä; tai esiin nousevista uusista poliittisista painopisteistä; tai (c) uusista m ahdollisuuksista hyödyntää eri infrastruktuurien, myös liiken ne- ja energia-alan infrastruktuurien välisiä synergioita. 8. Jos delegoitu säädös koskee uuden yhteistä etua koskevan hankkeen lisääm istä, komissio arvioi 7 kohdassa vahvistettujen kriteerien lisäksi, onko tällainen hanke myös seuraavien kriteerien mukainen: (a) (b) (c) se edistää 2 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista; se perustuu valmiiseen teknologiaan, joka on valmis otettavaksi käyttöön; ja sillä on eurooppalaista lisäarvoa. 9. Antaessaan delegoituja säädöksiä vanhe ntuneen yhteistä etua koskevan hankkeen poistamiseksi liitteestä komissio arvioi, eikö kyseinen hanke en ää vastaa 7 kohdass a säädettyjä tarpeita tai täytä 8 kohdassa säädettyjä kriteerejä. 6 artikla Yhteistyö kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa 1. Unioni voi olla yhteydessä, keskustella, va ihtaa tie toja ja tehdä yhteis työtä kolmansien m aiden julkis ten v iranomaisten tai m uiden järjestöjen kanss a saavuttaakseen näissä suuntaviivoissa asetettuja tavoittei ta, kun tällaisesta yhteistyöstä syntyy eurooppalais ta lisäarvoa. Muiden tavoitt eiden lisäksi tällaisella yhteistyöllä pyritään edistä mään Euroopan laajuisten televiestintäverkkojen ja kolmansien maiden televiestintäverkkojen yhteentoimivuutta. 2. Unioni voi myös olla yhteydessä, keskuste lla, vaihta a tietoja ja tehdä yhteistyötä kansainvälisten järjestö jen ja ko lmansiin m aihin sijoittautuneiden oikeussubjektien kanssa saavuttaakseen näissä suuntaviivoissa asetettuja tavoitteita. 7 artikla Tietojen vaihto, seuranta ja tarkistaminen 1. Jäsenvaltiot ja kom issio vaihtavat Verkkoj en Eurooppa -välineen perustam isesta annetun asetuksen XXX 21 artiklan nojalla s aatujen tietojen pe rusteella tietoja näiden suuntaviivojen täytäntöönpanon edistymisestä. 2. Komissiota avustaa näiden suuntavii vojen täytäntöönpanon seurannassa asiantuntijaryhmä, jossa on edustaja joka isesta jäsen valtiosta, joka auttaa suunnittelussa nopeaa inte rnetiä koskevien kansal listen strategioiden ja infrastruktuurikartoitusten kautta sekä tietoja vaihtam alla. Asiantuntijaryhm ä voi myös tarkastella m uita Euroopan laajuist en televiestintäverkkojen kehittäm iseen liittyviä aiheita. FI 14 FI

3. Komissio julkaisee kertom uksen näid en suuntaviivojen täytäntöönpanon edistymisestä Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta annetun asetuksen XXX väliarvioinnin ja jä lkiarvioinnin yht eydessä ja asiantuntijaryhm ää kuultuaan. Kertomus t oimitetaan Euroopan parlam entille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. 4. Näissä kertom uksissa kom issio myös arvi oi, vastaavatko yhtei stä etua koskevien hankkeiden laajuudet edelleen poliittisia pain opisteitä, teknologian kehitystä tai tilannetta m erkityksellisillä m arkkinoilla. S uurten ha nkkeiden o salta näih in kertomuksiin sisältyy myös ym päristövaikutusten analyysi, jossa otetaan huom ioon ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja ilmastonmuutoksen hillitsemisestä aiheutuvat tarpeet sekä katastrofivalmius ja -palautuvuus. Tällainen tarkastelu voidaan toteuttaa tarpeen vaatiessa myös muulloin. 8 artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen 1. Siirretään kom issiolle valta antaa delegoitu ja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin. 2. Siirretään 5 artiklan 6 kohdassa tarkoite ttu valta kom issiolle m ääräämättömäksi ajaksi tämän asetuksen voimaantulopäivästä. 3. Euroopan parlam entti tai neuvosto voi m illoin tahansa peruuttaa 5 artik lan 6 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Pe ruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa le hdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. 4. Heti kun kom issio on a ntanut delegoidun säädöksen, se antaa säädöksen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 5. Edellä olevan 5 artiklan 6 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voim aan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianom ainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlam entille ja neuvostolle, ilm aissut vastustavans a sitä tai jos sekä Eu roopan parlam entti että neuvosto ovat ennen mainitun m ääräajan pä ättymistä ilm oittaneet kom issiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan pa rlamentin tai neuvost on aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. 9 artikla Kumoaminen Kumotaan päätös 1336/97/EY, sellaisena kuin se on m uutettuna päätöksellä 1376/2002/EY. FI 15 FI

10 artikla Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä s ovelletaan sellaisen aan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä [ ] Euroopan parlamentin puolesta Puhemies Neuvoston puolesta Puheenjohtaja FI 16 FI

LIITE YHTEISTÄ ETUA KOSKEVAT HANKKEET Yhteistä etua koskevilla hankkeilla pyritään po istamaan digitaalisten sisämarkkinoiden toteutum ista haittaavat pullonkaulat eli tarjota verkon saatavuus sekä pääsy julkisten digitaalipalvelujen infrastruktuureihin, myös yli rajojen. Euroopan laajuisten televiestintäver kkojen (laajakaistaverkkojen ja digitaalipalvelujen infrastruktuurien) käyttöönotto ja parantaminen edistävät osaltaan talouskasvua, auttavat luom aan uusia t yöpaikkoja ja saam aan aikaan toim ivat digitaaliset sisäm arkkinat. Niiden käy ttöönotto m ahdollistaa erit yisesti internetin nopeamman käytön, saa aikaan tietoteknologiapohjaisia parannuksia kansalaisten, myös lasten ja nuorten, yritysten ja viranom aisten arkeen, lisää yhteentoimivuutta ja helpottaa yhteisesti hyväksyttyjen standardien yhdenmukaistamista tai lähentymistä. 1 jakso. Horisontaaliset painopisteet Euroopan laajuisten televiestintäverkkojen käyttöönottoa, joka auttaa poistam aan digitaalisten sisäm arkkinoiden nykyiset pullo nkaulat, täyd ennetään tutkim uksilla ja ohjelmatukitoimilla. Niitä ovat seuraavat: (a) Innovatiivinen hallinnointi, kartoitus ja palvelut. Käyttöönottoa ja hallinnointia varten tarvittavat teknis en avun toim et sisältävät hanke- ja investointisuunnittelun sekä toteu tettavuustutkimukset investointitoimenpiteiden ja rahoitu svälineiden tukem iseksi. Euroopan laajuisen laajakaistainfrastruktuurin kartoituksessa keh itetään kohteiden jatkuva yksityiskohtainen fyysin en seuranta ja dokum entointi, asennusoikeuksien analysoin ti, nykyisten laitteistojen m ahdolliset päivittämismahdollisuudet jne. Yleiseurooppa laisen laajakaistainfras truktuurin kartoittamisen avulla ke hitetään jatkuvaa yksityi skohtaista olennaisten sivustojen tarkastelua ja dokum entointia, käyttöoikeuksien analysointia, olemassa olevien toimintojen parantamismahdollisuuksien arviointia jne. Tässä on noudatettava direktiivin 2007/2/EY (IN SPIRE-direktiivi) periaatteita ja siihen liittyviä standardointitoimia. Teknisen avun toimenpiteillä voidaan myös tukea m enestyksekkäitten investointien ja käyttöönottomallien replikointia. Toimiin voi sisältyä myös ilm astokestävyyden varm istaminen ilmastoon liittyvien riskien a rvioimiseksi ja in frastruktuurin katastrofivalm iuden ja palautuvuuden varm istamiseksi EU:n lainsäädännön tai kansallisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. (b) Tukitoimet ja muuta teknistä apua koskevat toimenpiteet. Näitä toim ia tarvitaan yhteistä etua koskevi en hankkeiden täytäntöönpanon valmistelemiseksi tai tukem iseksi tai niiden käyttöönoton nopeuttam iseksi. Digitaalipalvelujen alalla tukitoim illa vauhditetaan ja edistetään sellaisten uusien digitaalipalvelujen in frastruktuurien käyttöönotto a, jotka saattavat olla tarpeellisia tai hyö dyllisiä teknologi an kehityksen, m erkityksellisten markkinoiden muutosten tai esiin nousev ien uusien poliittisten painopisteiden vuoksi. FI 17 FI

2 jakso. Laajakaistaverkot Kaikki unionin alueella tehtävät laaj akaistainvestoinnit laajentavat verkon kapasiteettia ja n iistä koituu hyötyä kaikille potentiaalisille käyttäjille myös m uissa jäsenvaltioissa kuin s iinä, jos sa investo innit to teutetaan. Inves toinnit n äihin verkkoihin lisäävät kilpailua ja innovointia taloudessa, au ttavat tuottam aan entistä tehokkaampia ja toim ivampia ju lkisia palveluja ja edistävät vähähiilistä taloutt a koskevien EU:n tavoitteiden saavuttam ista sekä parantavat E U:n yleistä kilpailukykyä ja tuottavuutta. Investointeja laajakaistainfrastruktuuriin ovat tehneet pääasiassa yksityiset sijoittajat, ja näin odotetaan olevan jatkossakin. Dig itaalistrategian tavoitteiden saavuttam inen edellyttää kuitenkin myös investointeja alueille, joilla ne eivät ole liiketaloudellisesti yksiselitteisen kannattavia ta i jo illa i nvestointien kannattavuutta on tuettava tavoitteiden edellyttäm ässä aikataul ussa pysym iseksi. Investointien todennäköisyyden perusteella voidaan jaotella seuraavat aluetyypit: Taajama-alueilla / keskitiheään asu tuilla alueilla on tavallisesti ta rjolla keskinopeita yhteyksiä, mutta nopeat yhteydet puuttuvat. Kun todetaan, että edistyneeseen teknologiaan tehtävien investointien kannatta vuus on lyhyellä aikavälillä yksityisille sijoittajille riittäm ätön, ra hoitustuella voidaan kannattavuusvaje poistam alla saada aikaan kannattavia pitkän ajanjakson investointeja ja lisätä kilpailua. Maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla yht eydet ovat tavallisesti hitaita, eikä niitä aina ole ollenkaan. Investointien kann attavuus on epätode nnäköistä, eikä eurooppalaisia tavoitteita todennäköises ti saavuteta vuoteen 2020 m ennessä. Näillä alueilla inv estoinnit edellyttävät ene mmän rahoitustuke a avustuksina, m ahdollisesti yhdistettyinä rahoitu svälineisiin. Tällaisia alueita ovat syrjäise t ja harvaan asutut seudut, joilla joko investoint ikustannukset ovat hyvin kor keita tai tulot m atalia. Näillä alueilla Verkkojen Euroop pa -vä lineen tuki todennäköises ti täydentää koheesiorahastosta tai m aaseudun kehittäm israhastosta saatavilla olevaa tukea tai muuta suoraa julkista tukea. Tiheään asutuilla alueilla / kaupunkialueilla joitak in matalatuloisia alueita lukuun ottamatta on tavallisesti pa rhaiten tarjolla keskinopeit a ja nopeita yhteyksiä, joita tarjoavat usein kilpailukykyiset kaapeli- ja televiestintäoperaattorit. K uitenkin juuri suhteellisen tyydyttäv än tilan teen vuoksi markkinak annustimet kuitu kotiin - yhteyksien (fibre to the hom e, FTTH) kaltaisiin hyvin nopeisiin verkkoihin tehtävii n investointeihin ovat rajallisia. Rahoitustuk ea voidaan siis suunnitella myös tiheästi asutuille kaupunkialueil le, jotka eivät houkuttele riit täviä investointeja niistä koituvista yhteiskunnallisis ta hyödyistä huolim atta, kunha n se tapahtuu täysin Euroopan unionin toim innasta tehdyn s opimuksen 101, 102 ja 106 artiklan mukaisesti, sekä tarvittaessa valtiontukisääntöjen soveltamisesta laajakaistaverkkojen nopean käyttöönoton yhteydessä annettujen yhteisön suuntaviivojen mukaisesti. Vähemmän kehittyneillä alue illa tukea laajak aistaverkkojen käyttöönottoa varten on tarjottava p ääasiassa rakenne- ja k oheesiorahastojen v älineiden kau tta. Verkkojen Eurooppa -välineen avustuksilla ja/tai rahoitusvälineillä voi daan tarvittaessa täydentää tätä tukea täm än asetuksen tavoitteiden saav uttamiseksi. Main ituilla alueilla toteutettavien Ve rkkojen Eurooppa -välineesee n liittyvien toim ien ja FI 18 FI

rakenne- ja koheesiorahastoista myönnettävän tuen välillä syntyvien synergioiden edistämiseksi voidaan käyttää asianmukaista koordinointimekanismia 16. Alueiden luokittelu edellä esitettyihin kartassa. luokkiin esitetään alus tavasti seuraavassa 16 Kuten Eu roopan al uekehitysrahastoa, E uroopan sosiaalirahastoa, koheesi orahastoa, E uroopan maaseudun keh ittämisen maatalousrahastoa ja Eur oopan m eri- j a k alatalousrahastoa ko skevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 11 artiklan e alakohdassa säädetään, KOM(2011)615 lopullinen. FI 19 FI

Laajakaistaverkkojen alalla yhteistä etua koskeviin ha nkkeisiin liittyvät toim et muodostavat tasapainoisen hankevalikoim an, joka käsittää di gitaalistrategian 30 Mbit/s:n ja 100 Mbit/s:n tavo itteita edis täviä to imia erity isesti taajam a- ja maaseutualueilla ja alueilla kaikkialla Euroopan unionissa. FI 20 FI