Kokemuksia EU-FP7 projekteista Juhamatti Heikkilä Metso Mining and Construction
About the presenter Name: Juhamatti Heikkilä M.Sc. Mechanical Engineering 1998 Work history: Metso Minerals, Inc. Tampere, Finland since 1997 Reliability Development projects 1997-2000 CAD & PDM Development manager 2001-2006 Technology Development manager 2006-2009 SAP project engineering team leader 2009-2010 Product Safety Manager 2011-
EU-projektin syntyminen INTERNAL EU-puiteohjelma Puiteohjelman meneillään olevat projektit 3 Tutkimusalueet Tutkimusalueet Tutkimusalueet (Call) (Call) (Call) Uutuusarvo Metso Date Author Title Hankkeen koordinoija Muu tutkimus Tutkimuslaitos #1 Tutkimusalueet Tutkimustulokset Verkosto Tutkimuslaitos #2 Tutkimusalueet Tutkimustulokset Verkosto Yritys A Toimintaympäristö Osaaminen Haasteet Mahdollisuudet Yritys B Toimintaympäristö Osaaminen Haasteet Mahdollisuudet Yritys C Toimintaympäristö Osaaminen Haasteet Mahdollisuudet
FP7 Use-It-Wisely General information Project name: Innovative continuous upgrades of high investment product-services Short name: Use-it-wisely Call: FP7-2013-NMP-ICT-FOF(RTD) Grant agreement number: 609027 Duration 2013-2016 Total Budget: 8,6MEUR
Projektisuunnitelman lähtökohdat: Kilpailu on kovaa... millainen hakemus saa rahoitusta? (1/2) Vaikuttavat tekijät: Sisällön vastaavus puiteohjelman hakuteemaan Vaikuttavuus (työllistävyys, ympäristö, turvallisuus, osaaminen...) Hakemuksen laatu, uutuusarvo, vaatimusten täyttäminen, aikarajat Konsortion laajuus ja osallistujat - Yritykset, synergiat, poikkitieteellisyys - Tutkimuslaitokset (huippuosaaminen, aiemmat projektit) - Alueet (vähintään 5 eri maasta???), aluepolitiikka, yhteistyön edistäminen - Aiemmin saatu rahoitus. Tasapuolisuus. - Avainhenkilöiden CV, erityisesti tutkijat, mutta myös yritykset - PK-yritysten osallistuminen Rahoittajan näkökulmasta panos/tuotos suhde (= uskottava ja vaikuttava projektisuunnitelma kohtuullisin kustannuksin) Koordinaattorin (vastuuhenkilö) kokemus, kyvyt ja resurssit Erottautuminen muista hakemuksista 5 Metso
Projektisuunnitelman lähtökohdat: Kilpailu on kovaa... millainen hakemus saa rahoitusta? (2/2) Seuraukset: Projektikonsortiossa paljon uusia yrityksiä / tutkimuslaitoksia Yleiset tavoitteet kunnianhimoisia, yrityksen näkökulmasta epärealistisia (ei implementoitavissa projektin aikana) Projektisuunnitelma on massiivinen ja mahdollisesti vaikeaselkoinen yritysjäsenille silti yrityksen oma osuus saatetaan kuvata muutamalla tekstirivillä Käytännössä projektissa on itsenäisiä kokonaisuuksia. Yhteinen osuus niputetaan yleensä tutkijoiden toimesta. Kukaan ei välttämättä oikeasti tiedä, miten projekti etenee Esim. ManuVAR projekti 2009-20122012 - Hakemus 2007-2008 yhden tutkijan SOTA (SOTA = State Of The Art) - Kaksivaiheinen hakuprosessi, viiveitä, pitkittyneitä neuvotteluita, EU-varoivainen päätöksissään - Aloitus kesällä 2009 pahimpaan mahdolliseen aikaan (talouskriisi tehnyt tehtävänsä) - Projektin kehitysvaihe 2009-2010 (teknologiat, prosessit) - Projektin demonstraatiovaihe 2011-2012 (aidot tuotekehitys-caset) - Kukaan ei voinut vuonna 2007 tietää, mitä yritys demonstroi vuonna 2011 6 Metso
Esimerkki FP7 Use-it-wisely valmistelu INTERNAL 14.9.2012 Yhteydenotto VTT:ltä 19.9.2012 Ensimmäinen tapaaminen 20.9.2012 Hankeidean esittelykalvot ja valmistelun suunnitelma 16.10.2012 Hankeidean esittely Metson suunnittelujohtajalle 17.10.2012 Metso Mining and Construction sitoutuu hankkeeseen 25.10.2012 Yhteispalaveri RD-Velho, Metso, VTT (Cluster2) Marraskuu 2012 Hakemuksen valmistelua (lähinnä tutkimuslaitokset) Description of Work Budjetti ja osallistujatiedot Työpaketit, projektin organisaatio 4.12.2012 Hakemus jätetään EU:n järjestelmään 6.2.2013 Hakemuksen alustava arviointitulos (-25% budjettileikkaus) 7.2-2.5.2013 Projektisuunnitelman sopeuttaminen uuteen budjettiin 3.5-18.7.2013 Sopimusneuvottelut (VTT & EU) 18.7.2013 Sopimus allekirjoitetaan 1.9.2013 Projekti käynnistetään (kesto 3,5 vuotta) 7 Metso Date Author Title
Mitä EU-projekti tarjoaa yritykselle? Rahoitusta ja jatkuvuutta omaan tutkimustoimintaan (tuki 50-75%, kesto 3v) Lisäresursseja tutkimuslaitoksilta (yritykselle maksutonta) Tutkimusteeman alle voi ja kannattaa koota opinnäytetöitä (yhteinen punainen lanka yritykselle, opiskelijoille ja tutkimuslaitoksille) Näkyvyyttä yritykselle (esitelmät, julkaisut, case-studyt...) Konsortion tarjoama mahdollisuus verkostoitumiseen ja benchmarking toimintaan (myös projektin ulkopuolella) - Eurooppalaiset yritykset ja tutkimuslaitokset - Erityisesti PK-yrityksille mahdollisuus kansainvälistyä Mahdollisuus syventää yhteistyötä nykyisten yritys-/tutkimuskumppaneiden kanssa. - Luo hyvät edellytykset myös jatkoprojekteille - Parantaa hankkeiden onnistumisen todennäköisyyttä Uuden teknologian mahdollisuuksien syvällinen ymmärtäminen (kannattaako ottaa käyttöön vai ei) 8 Metso
Entä se byrokratia? EU-hankkeen koordinointi ei sovi aloittelijalle. Suurin osa projekteista lienee tutkimuslaitosten koordinoimia ja hyvä niin. Sopimukset ja lomakkeet työllistävät hakuvaiheessa lakimiehiä ja talousosastoa jonkin verran, joten näihin pitää varata riittävästi kalenteriaikaa Projektisuunnitelman tekemiseen kannattaa osallistua aktiivisesti. Toisaalta ihan kaikkea siitä ei tarvitse ymmärtää. Yrityksillä ei yleensä ole suoraan velvollisutta tuottaa tutkimuksellisia julkaisuja, vaan näiden tekeminen on hyvä jättää tutkijoille (mm. väitöskirjatutkijat hoitavat homman mielellään). Yritysten tekemä työ on toki usein se, mistä tutkijat sisällön keräävät. Kustannus- ja työajanseuranta sovitaan koordinaattorin kanssa, mutta normaalit käytännöt riittävät varsin pitkälle. Kokouksiin kannattaa suhtautua kriittisesti. Osa niistä ei oikeasti edellytä yrityksen osallistumista. Tärkeintä on, että oma tutkimuslaitos ymmärtää yrityksen tarpeet hyvin ja toimii tiedonvälittäjänä. Konsortion toimintaa tulee toki seurata ja tärkeimpiin kokouksiin ja workshoppeihin kannattaa osallistua. 9 Metso
www.metso.com company/metso metsoworld metsogroup metsoworld metsogroup