Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät. Ari Kinnunen. Piispala

Samankaltaiset tiedostot
Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehittämisnäkymät. Ari Kinnunen. Saarijärvi

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehittämisnäkymät. Ari Kinnunen. Saarijärvi

Piispala Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

SEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Hämeen liiton rahoitus

Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta

Seutujohtoryhmä Seutukunnan kehittämisrahasta päättäminen

Keski-Suomen Aikajana 3/2017

Seutukierros. Kuhmoinen

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Sujuvan elämän seutukaupungit Katsaus käynnistyviin seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuutta edistäviin hankkeisiin

Millainen on maakuntien Suomi Jarkko Huovinen

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

Keski-Suomen Aikajana 2/2018

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015

CREMA- rahoitushaku 2018 ( ) Kaupunkien palvelut ja vetovoimaisuus luovan yritystoiminnan alustana

Keski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne

EAKR-rahoitusta alueiden vähähiilisiin ratkaisuihin

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

TRAFI sidosryhmätapaaminen

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Työttömyyskatsaus Kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Mikä on kuntien ja kaupunkien rooli kasvussa ja alueiden kehittämisessä

MAAKUNTAINFO. Keski-Suomi. Antti Hänninen

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

TYÖVOIMAKOULUTUS MUUTOSTEN PYÖRTEISSÄ. ELO-ryhmän kokous Riihimäki

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Saarijärven-Viitasaaren seutuedustajiston kannanotto, yhteenveto liitteistä

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Koko maan tarkastelussa Pohjois-Suomessa kovin kasvu nykyisellä EUohjelmakaudella. Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen Aikajana 4/2017

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto

YRITYSTEN KASVUN SUUNTA 2017

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokauden valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa

Yleishyödyllisten vuokrataloyhteisöjen rooli kuntien elinvoimaisuuden ja elinkeinoelämän toiminnan tukena. johtaja Tatu Rauhamäki

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

KESKI-SUOMEN LIITON TULEVA TOIMINTA JA TALOUS

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

TYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO loppuseminaari Ritva Partinen, STM

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

Mitä Itä-Suomi painottaa uudelle rakennerahastokaudelle? Vs. maakuntajohtaja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs

Elinkeinot murroksessa -pilotti. Itä- ja Pohjois-Suomi ELMO. Katja Sukuvaara, Kainuun liitto

IMATRAN SEUTUA KOSKEVA TUKIALUE- ALOITE VALTIONEUVOSTOLLE

Miten kunnissa valmistaudutaan tulevaan

Työttömyyskatsaus Heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Maakuntaohjelma

MAAKUNTAINFO. Pirkanmaa. Leena Tuunanen

Satakunnan maakuntaohjelma

Energia- ja resurssitehokkuus TKI-foorumi. Satakuntaliitto

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Keski-Suomen Aikajana 2/2018

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso


Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Rakennerahastokausi elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Saarijärven elinkeinostrategia.

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

Kasvun mahdollisuus. positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa. Esko Aho

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Keski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne

Lappi vastaa hallitusohjelman haasteeseen. Lapin kuntapäivä

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta

Manner-Suomen ESR ohjelma

Älykkäitä tekoja Suomelle

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

Keski-Suomen Aikajana 1/2018

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Seututyö on aluekehittämistä hanketyön kautta. Seutuedustajisto Seutuedustajisto

Transkriptio:

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät Ari Kinnunen Piispala 3.9.2015

Seutustrategian motto ja visio 2 MONIMUOTOISUUS VOIMAVARANA Saarijärven Viitasaaren seutukunta on monimuotoisen yrittäjyyden, osaamisen, työnteon ja asumisen alue. Tahtotilamme 2020: Luomme lisäarvoa älykkäästä, monipuolisesta luonnonvarojen tuotannosta, jalostamisesta ja luonnonvarojen kestävästä käytöstä.

Seudun vahvuudet 3» Kuntien ja yrittäjien todistetusti vahva yhteinen tahtotila kehittämisessä (yrittäjäbarometri), positiivista yrittäjyyden hulluutta» Äänekosken biotuotetehdas» Nopeat tietoverkkoyhteydet» Luonnonvarat ja luontomatkailun vahvat mahdollisuudet» Keskeiset tuotannontekijät (työvoima, toimitilat) ovat kohtuuhintaisia» Työvoiman sitoutumisaste korkea ja liikkuvuus suhteellisen vähäistä

Seudun haasteet 4» Yritystuet Seutukunta putosi pienimpään tukialueeseen uuden asetuksen myötä (Viitasaari ja Pihtipudas väliaikaisina poikkeuksina II-tukialuetta 31.12.2016 saakka). Seudun yritykset kokevat vaikeaksi yritystukien uudet, tiukentuneet linjaukset ja rahoituskriteereiden täyttämisen» Työllisyys Palkkatuen keskittäminen ainoastaan pitkäaikaistyöttömiin vähentää yritysten halukkuutta ja lisäksi vaikeuttaa oleellisesti palkata normaalia työvoimaa palkkatuella tai oppisopimuksella Kohtaanto-ongelma: kysyntä ja osaava työvoima eivät kohtaa seudulla TE-tukia tulisi voida hyödyntää myös nuorten työllistämisessä, esimerkiksi maksamalla kannustinrahaa hyvästä työstä» Kuntatalouden tila» Tiestön kunto

Seutukunnan resurssit 5» Seutukunnalle rakennerahastoissa varatun oman kehyksen säilyttäminen on tarkoituksenmukaista jatkossakin, ottaen huomioon seudun elinkeinoelämän kehityksen ja nykytilanteen sekä entisestään kasvaneen työttömyyden. tiukentuneet kriteerit ja tulkinnat tekevät tosin haastavaksi tukien hyödyntämisen.

6 Seudun elinkeinoelämän tilanne ja näkymät

7 Seudun elinkeinoelämän tilanne ja näkymät

Katsaus seudun työttömyyteen» Keski-Suomen työttömyysaste valtakunnallisesti huonoin 18,2%, Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan ja Ääneseudun tilanne huonoin koko maakunnassa. 8» Tilanne on heikentynyt vuoden aikana: Työttömyysaste on Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa noussut 7/2014: 17% 6/2015: 18,4%» Kunnista vaikein tilanne kesäkuun lopussa oli Kivijärvellä (20,4 %). Alhaisin työttömyysaste oli Kyyjärvellä (12,9 %).

9 ESITYKSET TOIMENPITEISTÄ Saarijärven-Viitasaaren seutu

Seutukunnan kehittämisteemat 10» Yrittäjyyteen kannustamalla, Karstulanseutu Oy» Yritystoiminnan dynaamisella kehittämisellä, SSYP Kehitys Oy» Innovaatioiden ja verkostoyhteistyön hyödyntämisellä, Witas Oy» Osaamisen kehittämisellä, Poke» Kehittämällä hyvinvointialasta voimavaraa seutukunnalle, Witas Oy

Kokeilukulttuuria seudulla 11» Esitys: Saarijärven-Viitasaaren seutukunnasta työllisyyden ja yrittäjyyden kokeilualue. Osaamisen kehittäminen ja elinikäinen oppiminen ovat läpileikkaavina teemoina kokeilussa. ESR-rahoitukseen joustavuutta, seutukunnalle tulee jatkossakin varata oma kehys Kokeilun vaikuttavuutta seurataan erilaisin mittarein mahdollisuus valtakunnallisen toimintamallin ja käytänteiden kehittämiseen

Biotalous 12» Tarvaalan biotalouskampuksen kehittämisestä kansallisen ja kansainvälisen biotalouden kärkihanke» Panostetaan laaja-alaisesti maa- ja metsätalouden kasvuyrityksien kehittämiseen Kannolta tehtaalle-tuotantoketjun tukeminen ja sivuvirtojen jatkojalostaminen Maitotilojen tukemiseen tarvitaan uusia (rahoitus)menetelmiä, tilojen taloustilanne on heikentynyt kuluttajahintojen laskun myötä.

Teollisuus ja innovaatiot 13» Teollisuuden taloustilanne on vähintään yhtä haastava kuin maitotiloilla.» Teollisuusyrityksillä on halu panostaa innovaatiotoimintaan Innovaatiotoiminta osaksi arkipäivää (InnoVapriikki) Kysyntää olisi kuitenkin myös yrityskohtaisille kehittämistoimenpiteille, joita ei voida nykyisten yritysverkostohankkeiden kautta toteuttaa tarvitaan erilaisia tapoja ja uusia tukitoimia Esimerkiksi kehittämisyhtiöiden hallinnoimien hankkeiden rajaus de minimis-tuen ulkopuolelle

Digitalous 14» Valokuituverkon mahdollisuuksien hyödyntäminen Pilottihanke, jolla valokuituverkon mahdollisuudet tuodaan lähemmäksi itse käyttäjäryhmää.» Digitalisaation potentiaalin ymmärtäminen ja levittäminen kaikille toimialoille Robotiikan hyödyntäminen tuotannollisissa yrityksissä

Osaamistalous 15» Pilottihanke kohtaannon parantamiseksi Selvitys nykyisten palveluiden hyödyntämisestä seudulla ja kehittämiskohteista Tarvitaan yrityskohtaisesti räätälöityjä ratkaisuja, joita haetaan joustavien kokeilujen kautta. Esimerkiksi Oppipoika, kisälli, mestari polun luominen oppilaitosten ja yritysten välille. Myös yritysten osaamisen kehittämistä rekrytoinnin ja perehdyttämisen osa-alueilla.» Henkilöstön osaamisen kehittäminen Esimerkiksi opetushenkilöstön koulutus digitalisaation hyödyntämiseen

Aluerakenne ja saavutettavuus 16» Kantateiden ja alemman tieverkoston sekä Äänekoski-Haapajärvi -radan kunnostaminen erittäin tärkeää puuhuollon kannalta Infran kunnossapito tärkeää myös vt 13 ja vt 77 (Sininen tie) osalta!» Koko seutukunta saman korkeamman yritystuen piiriin» Kyläverkkojen rakentaminen ja rahoituksen varmistaminen viivästyneille hankkeille Hankkeiden tukiajan jatkaminen keskeistä, nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan anna tähän mahdollisuutta tarve uudelle rahoitusinstrumentille!

Hyvinvointi ja matkailu» Ensisijaista seudun houkuttelevuuden kasvattaminen Valtateiden ohikulkuliikenteen hyödyntäminen Vapaa-ajan asunnot ja asukkaat osaksi matkailun kehittämistä - Tapahtuma- ja ohjelmapalvelumatkailun kehittäminen - Seudun kärkituotteiden tunnistaminen sekä kansallisen että kansainvälisen markkinoinnin kannalta 17

Kiitos! 18