Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut 8.11.2014 Etelä Pohjanmaan Osuuspankki Suvi Katariina Kangastie
Sisältö Perimysjärjestys Testamentti Edunvalvontavaltuutus Lakipalvelut
3 Perimysjärjestys Testamentti Edunvalvontavaltuutus Lakipalvelut
Perintökaaren mukainen perimysjärjestys 1. Lapset Perimysjärjestyksen mukaan perintö kuuluu ensisijassa rintaperillisille. Rintaperillisiä ovat perittävän lapset, lapsenlapset, lapsenlapsenlapset jne. 2. Aviopuoliso Jos rintaperillisiä ei ole, mutta henkilö oli kuolinhetkellään naimisissa, perijä on aviopuoliso, jos häntä ei ole sivuutettu testamentilla. Avopuoliso ei koskaan peri suoraan vainajaa. Perittävä voi kuitenkin sisällyttää avopuolison testamenttiinsa. 3. Omat vanhemmat tai sisarukset Jos perittävällä ei ole lapsia tai lasten jälkeläisiä eikä myöskään aviopuolisoa, perillisiä ovat perittävän omat vanhemmat. Kumpikin vanhemmista saa puolet perinnöstä. Jos toinen vanhemmista on kuollut, perittävän sisarukset saavat hänen osuutensa perinnöstä. Kuolleen sisaruksen tilalle tulevat hänen rintaperillisensä. Jos molemmat vanhemmat ovat kuolleet, sisarukset tai heidän jälkeläisensä perivät koko jäämistön. 4. Isovanhemmat ja perittävän omien vanhempien sisarukset Jos perittävän lähimmät perilliset ovat isovanhemmat, perintö menee heille. Jos toinen isovanhemmista on kuollut, hänen osuutensa menee perittävän isän tai äidin sisaruksille. Jos kaikki isovanhemmat ovat kuolleet, perintö menee perittävän isän tai äidin sisaruksille. Serkut eivät enää peri.
Kuka perii? Lakimääräinen perimysjärjestys säädellään perintökaaressa (Pk 2,3 ja 5 luvut) Perimysjärjestyksestä voidaan poiketa testamentilla Rintaperillinen on oikeutettu saamaan testamentista huolimatta puolet siitä, mitä hän muutoin perisi (lakiosa) Perimys päättyy serkkuihin eli vainajan serkut eivät peri Jos lakisääteisiä perillisiä ei ole, menee perintö valtiolle Lesken oikeudet Leskellä PK 3:1a :n mukaan oikeus pitää ensiksi kuolleen puolison omaisuus jakamattomana hallinnassaan (heikko suoja, rintaperillisen jakovaade) Leskellä oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon (vahva suoja)
6 Perimysjärjestys Testamentti Edunvalvontavaltuutus Lakipalvelut
Miksi testamentti? Halutaan poiketa lakimääräisestä perimysjärjestyksestä Halutaan sulkea perintö pois, esim. perillisten aviopuolisoiden avio oikeuden poissulkeminen Halutaan toteuttaa verosuunnittelua Halutaan turvata lesken oikeudet Itsemääräämisoikeus
Muotomääräykset Muotomääräykset on tehtävä kirjallisesti ja allekirjoitettava Läsnä tulee olla kaksi esteetöntä todistajaa Todistajien tulee tietää, että kyseessä on testamentti, mutta sen sisältöä ei tarvitse paljastaa heille Todistajien allekirjoitukset, nimi, ammatti ja paikkakunta Säilyttäminen Ei säännöksiä, joten voi säilyttää missä tahansa Esim. pankin tallelokero, asiakirjasäilytys Muuttaminen Testamentin voi kumota esim. uudella testamentilla Tuhoamalla alkuperäinen testamentti
Testamenttiluokitukset Yleistestamentti eli yleisjälkisäädös Koko omaisuus (esim. omistusoikeustestamentti), määräosa omaisuudesta taikka se, mitä muiden määräysten täyttämisen jälkeen on jäljellä Saaja on kuolinpesän osakas Erityistestamentti eli erityisjälkisäädös, ns. legaatti Saajalle tietty esine omistusoikeuksin, arvomäärä (rahalegaatti) taikka omaisuutta omistusoikeutta rajoitetummin oikeuksin (esim. hallintaoikeustestamentti) Saaja ei ole kuolinpesän osakas
Perintövero I veroluokka: Perinnönjättäjän aviopuoliso, suoraan ylenevässä polvessa olevat perilliset (vanhemmat, isovanhemmat) tai alenevassa polvessa olevat perilliset (lapset, lapsenlapset), avopuoliso silloin, jos ovat aikaisemmin olleet keskenään avioliitossa tai joilla on tai on ollut yhteinen lapsi Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta 20 000 40 000 100 7 % 40 000 60 000 1 500 10 % 60 000 200 000 3 500 13 % 200 000 1 000 000 21 700 16 % 1 000 000 149 700 19 % II veroluokka: Muut sukulaiset ja vieraat Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta 20 000 40 000 100 20 % 40 000 60 000 4 100 26 % 60 000 1 000 000 9 300 32 % 1 000 000 310 100 35 %
11 Puoliso ja alaikäisyysvähennys Perintöveron puolisovähennys 60 000 euroa Jos lesken perintöosuus on alle 80 000 euroa, ei summasta peritä perintöveroa Testamentin avulla puolisovähennyksen voi hyödyntää myös silloin, kun ei ole rintaperillisiä Alaikäisyysvähennys 40 000 euroa Jos alaikäisen perintöosuus on alle 60 000 euroa, ei summasta peritä perintöveroa Vähennys koskee vain sellaista, jolla kuolinhetkellä oli lähinnä oikeus periä perinnönjättäjä Esimerkiksi perinnönjättäjän alaikäinen lapsenlapsi ei saa tehdä alaikäisyysvähennystä, jos hänen vanhempansa eli perinnönjättäjän lapsi on elossa
Verotukseen vaikuttaminen testamentilla Vapaaosien hyödyntäminen Jos perintöosuus on alle 20 000 euroa, on se verosta vapaa Esimerkiksi perittävä voi tehdä alle 20 000 euron legaatteja eli erityistestamentteja kaikille lapsilleen ja lastenlapsilleen Hallintaoikeustestamentilla voi alentaa perillisten perintöveron määrää Esimerkiksi leskelle on testamentilla pidätetty hallintaoikeus kaikkeen ensin kuolleen puolison omaisuuteen tai tiettyyn omaisuuteen (esim. kesämökkikiinteistöön) Perintöverotuksessa omaisuuden arvosta, johon on pidätetty hallintaoikeus, vähennetään laskennallinen hallintaoikeuden arvo, jolloin se pienentää perillisten perintöveron määrää Omistusoikeuden saaja on perintöverovelvollinen
13 Perimysjärjestys Testamentti Edunvalvontavaltuutus Lakipalvelut
14 Mikä on edunvalvontavaltuutus? Edunvalvontavaltuutus on vapaaehtoinen, etukäteinen ja holhoustoimilain edunvalvontaa täydentävä instituutio Edunvalvontavaltuutuksesta säädetään laissa (25.5.2007/648) Edunvalvontavaltuutuksen avulla voi varautua etukäteen esimerkiksi sairastumisen aiheuttamaan pysyvään toimintakyvyttömyyteen Valtuutus, jonka valtuuttaja on määrännyt tulemaan voimaan siinä tapauksessa, että hän tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan Edunvalvontavaltuutus on tavallista edunvalvontaa joustavampi tapa järjestää asioiden hoito Edunvalvontavaltuutus ei suoraan poista henkilön omaa oikeustoimikelpoisuutta Valtuuttaja voi valtakirjan vahvistamisen jälkeen myös itse hoitaa niitä asioista, joihin hän kykenee
Edunvalvontavaltuutuksen suhde edunvalvontaan Edunvalvontavaltuutus Laki edunvalvontavaltuutuksesta (EVVL 648/2007) Tulevaisuuteen ennakoiva Vapaaehtoinen Itsemäärääminen, vahvistus maistraatissa Vapaaehtoinen, tulee voimaan kun tarvitaan toimittamalla valtakirja vahvistettavaksi maistraattiin. Etukäteistoimi Valtuuttaja voi etukäteen määrätä kenet haluaa valtuuttaa ja millaisiin toimiin. Edunvalvonta Laki holhoustoimesta (HolTL 442/1999) Hakemus maistraattiin tai käräjäoikeudelle Henkilö itse voi hakea maistraatilta, läheiset käräjäoikeudelta. Hakemukseen tulee yleensä liittää lääkärinlausunto, josta ilmenee, että hakija kykenee antamaan pätevän suostumuksen edunvalvojan määräämiselle. Asian käsittelyssä maistraatti kuulee hakijaa henkilökohtaisesti. Kirjallinen hakemus edunvalvojan määräämiseksi voidaan tehdä myös käräjäoikeudelle. Hakemuksen käräjäoikeudelle voi apua tarvitsevan ohella tehdä myös hänen läheiset. Aikaprioriteetti Mikäli edunvalvontavaltuutus on olemassa, ei pääsäännön mukaan ole tarpeellista määrätä edunvalvojaa.
16 Mitä asioita edunvalvontavaltuutus koskee? Valtakirjassa valtuuttaja määrittelee mitä asioita valtuutus koskee eli mitä asioita valtuutettu voi valtakirjan nojalla tehdä Valtuutus voi olla hyvin yleisluontoinen taloudellisten tai henkilöä koskevien asioiden hoitoa varten annettu valtuutus. Valtuutuksen voi myös rajata koskemaan vain tiettyjä oikeustoimia, asiaa tai omaisuutta Valtuutus voi koskea taloudellisia asioita (esim. pankkiasiat) tai henkilöä koskevia asioita (esim. terveydenhoitoon liittyvät asiat) Yleinen valtuutus antaa oikeuden hoitaa kaikkia valtuuttajan asioita Valtuutettu ei kuitenkaan saa myydä tai pantata kiinteistöjä eikä lahjoittaa valtuuttajan omaisuutta, ellei valtakirjassa ole erillistä määräystä näistä oikeustoimista. Jos valtakirjalla ei ole annettu valtuutusta kiinteistön myyntiin, pitää myyntiä varten hakea edunvalvoja. Huom! Valtuutettu saa myydä asunto osakkeen, vaikka siitä ei olisi erityistä mainintaa valtakirjassa (vrt. kiinteistön myynti)
17 Kuka voi toimia valtuutettuna? Valtuuttaja itse valitsee valtuutetun Valtuutettu voi olla esimerkiksi sukulainen (myös lähisukulainen), ystävä tai ulkopuolinen asianajaja Valtuutetun kanssa kannattaa keskustella valtakirjasta etukäteen ja varmistaa, että hän suostuu tehtävään Valtuuttaja voi nimetä myös Varavaltuutetun, joka hoitaa tehtävää, jos valtuutettu on tilapäisesti estynyt Toissijaisen valtuutetun, joka ottaa valtuutetun tehtävän hoitaakseen jos valtuutettu ei muuten kuin tilapäisesti pysty toimimaan valtuutettuna Valtuutetun palkkio Palkkion määrästä voidaan antaa ohjeita valtakirjassa tai erillisissä toimintaohjeissa EVVL 22 :n mukaan oikeus saada kohtuullinen palkkio
18 Miten valtuutus annetaan? Edunvalvontavaltuutuksen tekijän tulee olla oikeustoimikelpoinen Valtuuttaja on valtakirjan tekohetkellä täyttänyt 18 vuotta ja kykenee ymmärtämään valtakirjan merkityksen Edunvalvontavaltakirja tulee olla määrämuotoinen Valtuutus on tehtävä kirjallisesti Kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä, todistajien on tiedettävä, että kyseessä on edunvalvontavaltakirja ja todistajien tulee allekirjoittaa valtakirja
19 Valtakirjan vähimmäissisältö (EVVL 6.2 ) Valtuuttamistarkoitus Asiat, joissa valtuutettu oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa Tiedot valtuuttajasta ja valtuutetusta Voimaantuloehto, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan Jos valtakirja ei täytä lain asettamia muotovaatimuksia, valtakirja on pätemätön Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vasta sitten, kun valtakirjan tekijä tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan omista asioistaan Valtakirja vahvistetaan valtuutetun pyynnöstä maistraatissa Ilman maistraatin vahvistusta valtakirja ei ole pätevä, eikä sen avulla voi hoitaa asioita
20 Milloin valtuutus päättyy? Jos valtuutusta ei ole vielä vahvistettu, valtakirja voidaan perua ottamalla valtakirja pois valtuutuksen saajalta hävittämällä valtakirja antamalla uusi samaa asiaa koskeva valtuutus Vahvistettu valtuutus päättyy, kun valtuuttaja peruuttaa valtuutuksen maistraatti voi peruuttaa valtuutuksen valtuuttajan hakemuksesta, jos valtuuttaja kykenee ymmärtämään perumisen merkityksen. valtuutettu luopuu tehtävästä valtuuttajalle määrätään virallinen edunvalvonta valtuuttaja kuolee
21 Perimysjärjestys Testamentti Edunvalvontavaltuutus Lakipalvelut
Etelä Pohjanmaan Osuuspankin lakipalvelut Palvelemme Etelä Pohjanmaan Osuuspankin jokaisessa konttorissa Esimerkkejä palveluistamme Testamentit, niiden muutokset ja säilyttäminen Perunkirjoitukset Perintösuunnittelu ja perinnönjaot Lahjakirjat Avioehtosopimukset Ositukset Edunvalvontavaltuutukset Asunto osakkeiden kaupat Kiinteistö ja määräalakaupat Lainhuudot ja kiinnitykset OP bonusasiakkaat voivat maksaa toimeksiantoja bonuksillaan
Yhteystiedot Pankkilakimiehet Hanna Ylinen, OTM Suvi Katariina Kangastie, OTM Lakipalveluassistentit Minna Haapa aho Päivi Sillanpää Puh. 010 254 7106