Metallijuotos
Yleistä Juottaminen eli juotto, on metallikappaleiden liitämistä toisiinsa sulattamalla niiden väliin metallia tai metalliseosta. Sulatettavan juotosmetallin, eli juotteen sulamislämpötilan on oltava alhaisempi kuin juotettavien kappaleiden. Juotteen jähmettyessä, muodostuu juotettavien metallikappaleiden välille kestävä sidos kapillaarivoimien ansiosta. Pinnoissa olevat epäpuhtaudet, kuten rasva ja hapettumakerrokset, on poistettava huolellisesti ennen juottamista juottamisen aikana hapettumista ehkäistään juoksutteella, joka liuottaa myös juottamisen aikana syntyviä oksidia.
Ennekuin aloitat juottamisen: 1. Selvitä oikea työskentylylämpötila 2. Valitse juote juotettavan materiaalin mukaan 3. Valitse juoksute 4. Esivalmistele liitoskohdat puhdistamalla epäpuhtaudet 5. Poista juotettavasta kehyksestä muovi- ja muut osat, jotka voivat vaurioitua lämmittämisestä mikäli osat eivät irtoa, suojaa ne märällä paperilla.
Ns. pehmytjuotteiden sulamispiste on alle 500 C ja kovajuotteiden yli 500 C: Pehmytjuotteista tärkeimpiä ovat tinajuotteet. Niissä on 8 90% tinaa ja loput lyijyä. Pieni antimoni- tai hopealisä parantaa juotteen lujuutta juottaminen tapahtuu yleensä vasarajuottimella eli kolvilla, jonka avulla toisiinsa liitettävät kappaleet kuumennetaan. Pienissä töissä voidaan myös käyttää sähköjuotinta, joka kuumenee sähkövastuksen ansiosta. Yleisimpiä kovajuotteita ovat kupari-sinkkiseokset ja hopea-sinkkiseokset, joilla voidaan juottaa useimpia metalleja kovajuottaminen suoritetaan kaasupolttimella esim. asetyleeni happi liekkiä käyttäen
Kovajuote Silmälasien juottamiseen voidaan käyttää hopea- tai palladiumlankaa Hopea- ja palladiumjuotteet sopivat hyvin melkein kaikkien muiden metallien kuin kevytmetallien (titaani, alumiini ja magnesium) juottamiseen Ko. juotteet ovat saavuttaneet laajan käytön alhaisen työlämpötilansa ja hyvän juoksevuutensa ansiosta. Ne sopivat kaikkiin juotosmenetelmiin Teollisuusjuotossa juotteen hopeapitoisuus on yleensä 8 50%. Juoksutetta on käytettävä aina: poikkeuksena hopeakupariseoksella juottaminen (72% Ag, 28% Cu) Hopeajuotteet eroavat toisistaan koostumukseltaan, ominaispainoltaan, työlämpötiloiltaan, hinnaltaan ja ne sopivat eri lailla eri perusmateriaaleille.
AGA Silco 610: Juoksevuudeltaan paras nykyisin saatavissa olevista hopeajuotteista Erittäin hyvät juotto- ja lujuusominaisuudet Juote on metalliseos: Ag 40%, Cu 19%, Zn 21% ja Cd 20% Suuren hopeapitoisuutensa takia kallis Lyhyt juottoaika Jälkikäsittelyn tarve vähäinen Sulamisaste 595 630 C Työlämpötila 610 C Ominaispaino 9,3 g/cm3
Juoksute Juoksute muodostaa sulan metallin pinnalle helposti juoksevan kuonakerroksen ja suojaa metallia hapettumiselta Juoksutteena käytetään tavallisimmin fluorideja, klorideja ja silikaatteja. Tinajuotteiden juoksutteena käytetään myös hartseja ja juotosrasvaa. Koska happea siirtyy kuumennuksen aikana myös ilmasta juoksutteeseen, eikä juoksute pysty sitömaan sitä rajattomasti, on juoksutteella tietty vaikutusaiaka: noin 5min eli juottamisen tulisi tapahtua tässä ajassa.
Juoksute on myrkyllistä ja syövyttää ihoa. Huolehdi ilmanvaihdosta ja varo aineen joutumasta silmiin. Säilytä juoksute myrkkykaapissa. AGA Silco 600 juoksute on jauhemaista tai tahnamaista. Sitä voidaan ohentaa vedellä. Ohentaminen tehdään erillisessä astiassa, ja vettä lisätään pieni pisara kerrallaan. Käyttölämpötila on 550 850C Kovajuotetta on myös juksutepäällystettynä. Juoksute ja sen määrä on varmasti oikea käytettävälle juotteelle. Juoksutepäällysteisten juotteiden nimet ovat samat kuin päällystämättömillä, mutta tunniteen perään on lisätty kirjain U.
Kaasujuottaminen Kaasujuotoslaitteita on useita erilaisia, ne toimivat kuitenkin saman periaatteen mukaisesti Hyvän juotoksen aikaansaamiseksi liekin on oltava kooltaan ja laadultaan kohteeseen sopiva. Liekin suuruuden määrää: 1. Suuttimen reiän halkaisija 2. Juotoskaasun paine kova liekki kun juotetaan ohuita kappaleita, saadaan kun lisätään painetta pehmeä liekki kun juotetaan paksumpia kappaleita, saadaan kun painetta pienennetään
Kun juotoskaasun, asetyleenin, butaani tai propaarin, ja hapen tilavuussuhde on 48/52 puhutaan neutraaliliekistä Neutraaliliekistä erottuu kolme vyöhykettä: A = Sydänliekki, joka on häikäisevän valkoinen. Siinä tapahtuu juotoskaasun palaminen. B = Väritön huntu, joka muodostuu palamisesta vapautuvista kaasuista: hiilidioksidista ja vedystä. Huntu ympäröi sydänliekkiä ja vaikuttaa pelkistämällä: metallioksideihin sitoutuu happea. Se pitää sulan juotoksen puhtaana
C = ns. suojakaasu, joka on hiilidioksidin ja vedyn lopullisten palamistuotteiden eli hiilidioksidin ja vesihöyryn muodostama. Muodostunut kaasukerros estää ilmassa olevan hapen pääsyn juotoskohtaan.
Jos juotoskaasun määrää lisätään, sydänliekissä oleva happi ei riitä polttamaan kaikkea kaasua. Seurauksen aon, että juotoskaasu tunkeutuu B vyöhykkeelle, jossa se näkyy kellertävänä kirkkaasti loistavana huntuna Jos hapen määrää lisätään, B vyöhyke pienenee ja häviää lopulta kokonaan. Sydänliekki lyhenee ja muuttuu sinipunaiseksi ja vähemmän loistavaksi. Asetyleeni: On tyydyttymätön hiilivety, jota valmistetaan maaöljystä ja maakaasusta. Huoneilmassa paineen alaisena nestemäistä Se on helposti räjähtävää joutuessaan kosketuksiin ilman tai kuparin kanssa. Se palaa voimakkaasti valaisevalla ja nokeavalla liekillä, mutta sopivasti happea lisäämällä, saadaan 2700C sinertävä liekki. Kemiallinen rakenne: HC = CH
Butaani: On tyydytynyt hiilivety, jota valmistetaan maaöljystä ja maakaasusta. Huoneilmassa paineen alaisena se on nestemäistä Väritön palava kaasu Pullossa on sekä nestemäistä ja kaasumaista butaania Yleinen juotoskaasu optikkoliikkeissä Kemiallinen kaava C4 H10 Propaani: On tyydytynyt hiilivety, jota valmistetaan maaöljystä ja maakaasusta. Huoneilmassa paineen alaisena nestemäistä Väritön palava voimakkaasti hajustettu kaasu Ei ole myrkyllistä, mutta suurina pitoisuuksina se on tukahduttavaa 1,5 kertaa ilmaa raskaampaa Kemiallinen kaava C3 H8
Juotoksen tekeminen Aloitus 1. Kaasu auki (punainen venttiili) 2. Happi auki (sininen venttiili) 3. Sytytys Lopetus 1. Happi kiinni 2. Kaasu kiinni Avaa kaasuhana juuri ja juuri auki. Samalla kun viet sytytysliekin suuttimen eteen, avaat happihanan. Säädä liekki sopivaksi muuttamalla hapen ja kaasun määrää hanoista. ÄLÄ KOSKAAN AVAA HANOJA KOKONAAN AUKI ENNEN SYTYTTÄMISTÄ!
Happi ei pala, vaan ylläpitää palamista. Jos ilman happipitoisuus nousee 21%:sta 24%:iin, palamisnopeus kaksinkertaistuu jos se nousee 40% palamisnopeus 10kertaistuu Yritä saada aikaan sininen ns.neutraaliliekki Jos happea on liikaa, liekki on sinipunainen Jos kaasua on liikaa, liekki on kellertävä Älä suuntaa palavaa liekkiä kaasupulloja, niiden letkuja tai venttiilejä kohti. Varo myös muuta ympäristöäsi. Sulje aina pullot, kun olet lopettanut juottamisen Kaasujuotosta varten tarvitset aina juotosalustan, jossa on kiinnityspihtejä osien paikallapitämisen helpottamiseksi Asettele juotettavat osat huolellisesti ja suoraan
Juotettavat kappaleet tulee lämmittää niin kuumiksi, että ne saavuttavat juotteen sulamislämpötilan: juote sulatetaan juotettavaa kappaletta vasten, EI liekillä! Kun kappaleet ovat riittävän kuumat ja niiden välillä on pieni rako: 0,02 0,6mm, imeytyy juote kapillaari-ilmiön ansiosta juotossaumaan ja liitoksesta tulee pitävä. Jos olet juottamassa yhteen kappaleita, jotka ovat paksuudeltaan hyvin erilaiset, tulee lämmittäessä huolehtia siitä, että myös paksumpi kappale saavuttaa juotteen sulamislämpötilan. Jos näin ei tapahdu, syntyy ns. kylmäjuotos, joka ei kestä rasitusta ja murtuu helposti Älä sulata juotetta liekillä, sillä silloin juotteesta muodostuu vain juotepallo, mikä sulaa sauman päälle, mutta ei täytä saumaa. Lisää juoksutetta suman molempiin puoliin ennenjuottamista Harkitse tarkkaan mihin kohtaa kiinnität juotoksessa apuna käytettävinä pihdit. Ne lisäävät juotettavan kappaleen massaa, ja imevät lämmön pienestä kappaleesta. Lähde: Korja Pirilä-Vikstedt, 1996 ja http://www.aga.fi