Fingrid OYJ Toimintakertomus ja tilinpäätös 1.1.2008 31.12.2008
Sisällys 1. TOIMINTAKERTOMUS Hallituksen toimintakertomus 4 Tunnusluvut 9 Hallituksen voitonjakoehdotus 10 2. TILINPÄÄTÖS Konsernitilinpäätös (IFRS) Tuloslaskelma 11 Tase 12 Laskelma oman pääoman muutoksista 14 Rahavirtalaskelma 15 3 Liitetiedot 16 Emoyhtiön tilinpäätös (FAS) Tuloslaskelma 45 Tase 46 Rahavirtalaskelma 48 Liitetiedot 49 3. TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET 64 Tilintarkastuskertomus 65 Pörssitiedotteet 2008 66 FINGRID OYJ Toimintakertomus 2008
4 1. TOIMINTAKERTOMUS HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Toimintaympäristö Voimajärjestelmän käyttö Suomessa kulutettiin sähköä toimintavuonna edellisvuotta 3,8 prosenttia vähemmän, 86,9 terawattituntia (90,3 terawattituntia vuonna 2007). Poikkeuksellisen leuto talvi vähensi kulutusta. Myös talouden taantuma syksyllä pienensi teollisuuden sähköntarvetta. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin 65,4 terawattituntia (68,2) vastaten 75 prosenttia Suomen kulutuksesta. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen vuoden aikana 3,7 TWh (4 TWh vuonna 2007) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 4,2 TWh (3,7 TWh). Sähkön siirto Baltiasta Viron Estlink -yhteydellä oli vuoden aikana pääosin tuontia Suomeen. Suomeen tuotiin sähköä 2,3 terawattituntia (1,9 terawattituntia). Sähkön tuonti Venäjältä oli 10,9 terawattituntia vuonna 2008 (10,2). Voimajärjestelmän käyttö 2008 2007 Sähkön kulutus Suomessa TWh 86,9 90,3 Fingridin siirtovolyymi 65,4 68,2 Sähkön siirto Suomi-Ruotsi vienti Ruotsiin TWh 4,2 3,7 tuonti Ruotsista TWh 3,7 4,0 Sähkön siirto Suomi-Viro tuonti Virosta TWh 2,3 1,9 Sähkönsiirto Suomi-Venäjä tuonti Venäjältä TWh 10,9 10,2 Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen Suomen ja Ruotsin välillä ei ollut ongelmia siirtoyhteyksissä. Maat muodostivatkin käytännössä yhtenäisen sähkön tukkumarkkina-alueen, jossa oli sama spot-hinta 98 % ajasta. Maiden rajalta kertyi vain 0,5 % niin sanotuista pullonkaulatuloista, jotka nousivat Pohjoismaissa kaikkiaan yli 240 miljoonaan euroon. Merkittävimmät rajoitukset sähkön siirtokapasiteetissa olivat Oslovuonon alittavissa kaapeleissa sekä Etelä-Norjan ja Jyllannin välisessä Skagerrak-yhteydessä. Spotmarkkinoiden keskihinta oli vuoden aikana 45 /MWh (28 /MWh vuonna 2007), kun taas pullonkaulat nostivat Suomen aluehinnan tasoon 51 /MWh (30 /MWh). Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden yhdentyminen etenee merkittävästi uuden eurooppalaisen järjestön ENTSO-E:n perustamisen myötä. Uusi järjestö edellyttää kantaverkkoyhtiöiltä aiempaa suurempaa panostusta markkinoiden ja niiden pelisääntöjen kehittämiseen Euroopassa. Tasepalvelun harmonisoinnista sovittiin Pohjoismaiden välillä ja uusi menettely otettiin käyttöön vuoden 2009 alusta. Keskeisiä muutoksia ovat sähkötaseiden käsittely kahdessa eri taseessa, tuotanto- ja kulutustaseessa sekä tasepalveluun sisältyvien kustannusten harmonisointi. Tuotantotaseen tasepoikkeamalle kohdistetaan ns. kaksihintamalli ja kulutustaseen tasepoikkeamalle ns. yksihintamalli. Sähkömarkkinat 2008 2007 NordPool systeemihinta /MWh, keskihinta 44,74 27,93 Suomen aluehinta /MWh, keskihinta 51,02 30,01 Pullonkaulatulot Pohjoismaissa M 244,1 173,6 Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M 1,3 2,7 Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä % 1,6 0,5 Fingridin osuus pullonkaulatuloista Pohjoismaissa M 23,2 22,6 Investoinnit ja verkon ylläpito Investointitahti jatkuu kiivaana tulevina vuosina, sillä Fingrid on investoimassa kantaverkkoon ja varavoimaan seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteensä 1,6 miljardia euroa. Tämä mahdollistaa yhden suuren ydinvoimayksikön ja 2 000 MW maantieteellisesti hajautetun tuulivoimakapasiteetin liittämisen Suomen kantaverkkoon vuoteen 2020 mennessä sekä ikääntyvien verkonosien uusimisen. Yksi toimintavuoden merkittävimmistä hankkeista oli 400 kv siirtoyhteyden käyttöönotto Ulvilasta Kangasalalle. Yhteys vahvistaa sähkön siirtoyhteyttä länsirannikolta Pirkanmaalle. Lisäksi uusittiin Kankaanpään ja Lålbyn välinen 110 kv voimajohto. Kaikkiaan käynnissä oli noin 40 kantaverkon investointihanketta. Pohjoismaisen selvityksen rinnalla tutkittiin Baltian alueen ja Puolan sekä Pohjoismaiden välillä kolmen siirtoyhteyden kannattavuutta. Selvityksen ensimmäinen vaihe valmistui vuodenvaihteessa 2008/2009. Tarkastelussa olivat mukana Suomen ja Viron välinen, Estlink 2 -siirtoyhteys, Ruotsin ja Baltian maiden välinen yhteys sekä Liettuan ja Puolan välinen yhteys. Baltian alueen sähkön toimitusvarmuuden varmistamiseksi EU asetti loppuvuonna Itämeren alueen jäsenmaista koostuvan ryhmän pohtimaan alueen sähkömarkkinoiden ja siirtoyhteyksien pitkäjänteistä kehittämistä (Baltic Interconnection Plan). Fingrid osallistuu aktiivisesti myös tämän ryhmän työhön. Fingridin kokonaisinvestoinnit vuonna 2008 olivat 88 miljoonaa euroa (79 miljoonaa euroa vuonna 2007). Tästä määrästä sähköverkkoon investoitiin yhteensä 81 miljoonaa euroa ja varavoimaan 5 miljoonaa euroa. Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat noin 2 miljoonaa euroa. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin yhteensä 0,9 miljoonaa euroa. Merkittävä panostus käytettiin edellisiltä vuosilta jatkuneisiin tehoheilahteluiden seurantaan ja niiden vaimenemisen parantamiseen liittyviin hankkeisiin. Käyttövarmuuden tarkempaan määrittelyyn, käyttövarmuuden pa-
rantamiseen ja tuulivoiman järjestelmävaikutusten selvittämiseen tähtäävät projektit etenivät opinnäytetöiden avulla. Sähkömagneettisiin kenttiin liittyvää tutkimusta jatkettiin useassa eri projektissa. Tilikauden liikevoitto ilman sähköjohdannaisten arvonmuutoksia oli 83 miljoonaa euroa (79 milj. euroa). Viimeisen neljänneksen tulos ilman sähköjohdannaisten arvonmuutoksia oli 19 miljoonaa euroa (23 milj. euroa). Taloudellinen tulos Konsernin liikevaihto oli 382 miljoonaa euroa (335 milj. euroa) tilikauden aikana. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 3 miljoonaa euroa (2 milj. euroa). Kantaverkkotulot alenivat hieman tilikauden alusta toteutetusta 4,5 prosentin tariffikorotuksesta huolimatta. Tämä johtui pääosin maailmantalouden voimakkaasta hidastumisesta, minkä vuoksi Suomen teollisuuden sähkönkulutus aleni voimakkaasti loppuvuotta kohden. Tasesähkön myynti nousi edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 105 milj. euroa (64 milj. euroa). Vastaavasti myös tasesähkön osto kasvoi ja oli 95 miljoonaa euroa (59 milj. euroa). Tämä johtui lähinnä tasesähkön myyntihintojen ja ostohintojen noususta. Rajasiirto- ja huippuvoimatuotot pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla. Läpisiirtokorvaukset eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden välillä nousivat 4 miljoonaa euroa. Poistot, häviösähkö-, reservi- ja henkilöstökulut nousivat hieman. Turpeen syöttötariffituotot ja -kulut alenivat. Tilikauden viimeisen neljänneksen vastaavat muutokset ilmenevät alla olevasta taulukosta. Liikevaihto 1-12/08 1-12/07 9-12/08 9-12/07 Kantaverkkotulot 189 190 53 55 Tasesähkön myynti 105 64 28 23 Rajasiirto 22 23 6 6 Läpisiirtotuotot 23 19 7 8 Huippuvoima 11 10 3 3 Turpeen syöttötariffi 0,4 2 0,1 1 Pullonkaulatulot 23 23 2 4 Muu liikevaihto ja muut tuotot 11 6 3 1 Konsernin IFRS liikevoitto oli 68 miljoonaa euroa (91 milj. euroa). Yhtiö siirtyi konserniraportoinnissa sähköjohdannaisten osalta suojauslaskentaan 1.7.2007. Sähköjohdannaisten hinnat alenivat merkittävästi tilikauden viimeisellä neljänneksellä ja konsernin 58 miljoonan euron negatiivisista arvonmuutoksista 14 miljoonaa euroa kirjattiin tulokseen (+ 12 milj. euroa) ja yhteensä 44 miljoonaa euroa omaan pääomaan ja laskennalliseen verosaamiseen. Konsernin tilikauden voitto oli 28 miljoonaa euroa (42 milj. euroa). Sijoitetun pääoman tuotto oli 5,8 % (7,3 %) ja oman pääoman tuotto 6,6 % (10,3 %). Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 26,7 % (27,5 %). Emoyhtiön liikevaihto oli 382 miljoonaa euroa (333 milj. euroa) ja tilikauden voitto 6 miljoonaa euroa (4 milj. euroa). Rahoitus Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä. Rahoitusmarkkinoiden kansainvälinen kriisi on nostanut yritysten varainhankinnan marginaaleja merkittävästi. Yhtiö ei laskenut liikkeeseen uusia joukkovelkakirjalainoja eikä nostanut pitkäaikaisia lainoja. Globaalin taantuman seurauksena sekä lyhyet että pitkät korot ovat laskeneet tilikauden viimeisellä neljänneksellä. Raha- ja pääomamarkkinoiden epävarma tilanne jatkuu edelleen ja sen kestoa on vaikea arvioida. Nettorahoituskulut ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia alenivat tarkastelukauden aikana 29 miljoonaan euroon (31 milj. euroa). Korkotuotot olivat 11 miljoonaa euroa (9 milj. euroa). IFRS:n mukaiset nettorahoituskulut olivat 31 miljoonaa euroa (35 milj. euroa), joihin sisältyvä käyvän arvon muutos oli 2 miljoonaa euroa negatiivinen (-4 milj.euroa). 5 Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä 385 336 103 101 Kulut 1-12/08 1-12/07 9-12/08 9-12/07 Poistot 59 56 15 17 Tasesähkön osto 95 59 27 22 Läpisiirtomaksut 16 16 4 3 Huippuvoima 10 10 3 3 Turpeen syöttötariffi 0,1 1,5 0,0 1,5 Häviösähkön hankinta 50 47 13 12 Reservit 20 18 5 5 Kunnonhallinta 16 16 6 5 Henkilöstö 20 19 6 6 Muut kustannukset 17 16 5 5 Kulut yhteensä 302 258 84 78 Konsernin liiketoiminnan rahavirta investoinneilla ja osingoilla vähennettynä oli 20 miljoonaa euroa (13 milj. euroa). Rahavarat olivat 31.12.2008 yhteensä 206 miljoonaa euroa (212 milj. euroa). Korolliset velat, johdannaisvelat sisältäen, olivat 933 miljoonaa euroa (967 milj. euroa), joista pitkäaikaisia oli 678 miljoonaa euroa (766 milj. euroa) ja lyhytaikaisia 255 miljoonaa euroa (200 milj. euroa). Valuutta- ja korkojohdannaisten vastapuoliin liittyvää riskiä oli 10 miljoonaa euroa (5 milj. euroa). Yhtiöllä on 250 miljoonan euron valmiusluotto, joka on täysin nostamaton. Kansainvälinen luottoluokituslaitos Moody s Investors Service päivitti 29.1.2008 yhtiön luottoluokituksen ja säilytti luokituksen ennallaan. Moody sin pitkäaikainen luokitus yhtiölle on Aa3 ja lyhytaikainen luokitus P-1. Standard & Poor s Rating Services päivitti yhtiön luottoluokituksen 11.7.2008. Standard & Poor sin antama pitkäaikainen luokitus on A+ ja lyhytaikainen A-1. Fitch FINGRID OYJ Toimintakertomus 2008
6 Ratings antoi 23. lokakuuta 2007 Fingrid Oyj:lle pitkäaikaisen luottoluokituksen AA- (AA miinus), ja lyhytaikaisen luottoluokituksen F-1+ sekä Fingridin kansainväliselle joukkovelkakirjalainaohjelmalle luokituksen AA. Kaikki kolme luokituslaitosta arvioivat yhtiön tulevaisuuden näkymän vakaaksi (Stable outlook). Henkilöstö ja palkitsemisjärjestelmät Konsernin ja Fingrid Oyj:n palveluksessa oli vuoden lopussa, määräaikaiset mukana lukien 249 henkilöä. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 244 henkilöä. Henkilöstöstä oli vuoden lopulla naisia 21 % (22 %) ja miehiä 79 % (78 %). Vakinaisen henkilöstön lukumäärästä vuonna 2008 oli 24-29-vuotiaita 30 (25) henkilöä, 30-34 -vuotiaita 34 (35), 35-39-vuotiaita 38 (28), 40-44-vuotiaita 31 (40), 45-49-vuotiaita 37 (37), 50-54-vuotiaita 37 (27), 55-59-vuotiaita 26 (30) ja 60-65-vuotiaita 16 (16). Vuoden 2008 aikana käytettiin henkilöstön koulutukseen yhteensä 11 820 tuntia (9 337), keskimäärin 49 tuntia (38)/ henkilö. Henkilöstön sairauspoissaolot vuoden 2008 aikana olivat 2 prosenttia tehdystä työajasta ollen samalla tasolla kuin vuonna 2007. Töiden vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän lisäksi käytössä ovat laatu- ja kannustepalkkiojärjestelmät. Hallitus ja ylin johto Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 18.3.2008 Helsingissä. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin teollisuusneuvos Arto Lepistö, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi toimitusjohtaja Timo Rajala ja toiseksi varapuheenjohtajaksi kehitysjohtaja Timo Karttinen. Hallituksen jäseniksi valittiin toimitusjohtaja Ari Koponen, toimitusjohtaja Ritva Nirkkonen, energiajohtaja Anja Silvennoinen ja salkunhoitaja Jorma Tammenaho. Yhtiön tilintarkastusyhteisöksi valittiin Pricewaterhouse- Coopers Oy ja vastuunalaisena tilintarkastajana toimii KHT Juha Tuomala. Yhtiön toimitusjohtajana on Jukka Ruusunen. Hallintotapa Fingrid Oyj noudattaa toiminnassaan vuonna 2008 hyväksyttyä Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Fingridin osakkeenomistajat käyttävät ylintä päätösvaltaa yhtiökokouksessa, joka valitsee vuosittain hallituksen. Fingridin hallitus vastaa yhtiön hallinnosta. Hallitus päättää merkittävistä strategisista linjauksista ja hyväksyy yhtiön johtamisjärjestelmään liittyvät toimintaperiaatteet. Hallitus hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman ja budjetin sekä käy läpi yhtiön toimintaan liittyvät riskit ja niiden hallinnan. Lisäksi hallitus valitsee yhtiön toimitusjohtajan ja hyväksyy yhtiön perusorganisaation ja johtoryhmän kokoonpanon. Operatiivisesta toiminnasta vastaa toimitusjohtaja johtoryhmän avustamana. Hallituksen työjärjestyksessä on tarkemmin määritelty edellä esitettyjen asioiden käsittelyjärjestys. Hallituksen työjärjestys on luettavissa yhtiön internetsivuilla. Hallitus toteutti vuonna 2008 ulkopuolisen konsultin avustuksella hallituksen toiminnan kehittämisprosessin, jonka osana toteutettiin toiminnan kattava arviointi ja päätettiin muun muassa hallituksen kokousten uudelleen järjestelyistä. Hallitus kokoontui toimintavuonna 8 kertaa, joista 2 oli puhelinkokouksia. Varsinaisten jäsenten läsnäoloprosentti oli 93. Hallituksella on kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunta sekä palkitsemis- ja nimitysvaliokunta. Valiokunnilla on hallituksen vahvistamat työjärjestykset. Työjärjestykset ovat luettavissa yhtiön internetsivuilla. Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat vuonna 2008 Ritva Nirkkonen (pj), Arto Lepistö, Anja Silvennoinen ja Jorma Tammenaho. Valiokunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Varsinaisten jäsenten läsnäoloprosentti oli 92. Tarkastusvaliokunta on hallituksen nimeämä ja sitä avustava. Valiokunta valmistelee, ohjaa ja arvioi sisäistä valvontaa, tilintarkastusta, riskienhallintaa ja taloudellista raportointia. Palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan jäseninä toimivat Arto Lepistö (pj), Timo Rajala ja Timo Karttinen. Valiokunta on hallituksen nimeämä ja sitä avustava. Valiokunnan tehtävänä on hyväksyä hallituksen määrittelemien periaatteiden pohjalta toimitusjohtajan sekä muiden johtoryhmän jäsenten palkkaus. Valiokunnan tehtäviin kuuluu lisäksi toimitusjohtajan, toimitusjohtajan sijaisen ja yhtiön johtoryhmään kuuluvien henkilöiden nimitysasioiden valmistelu ja heidän seuraajiensa kartoittaminen. Valiokunta kokoontui vuoden aikana 2 kertaa. Varsinaisten jäsenten läsnäoloprosentti oli 100. Hallinnointikoodista poikkeaminen: Koodi edellyttää, että hallituksen jäsenistä yli puolet on yhtiöstä riippumattomia ja vähintään kahden edellä mainituista on oltava riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Hallitus on katsonut, että sen seitsemästä jäsenestä yhtiöstä riippumattomia ovat Arto Lepistö, Ritva Nirkkonen ja Jorma Tammenaho. Riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista ovat Ritva Nirkkonen, Anja Silvennoinen ja Jorma Tammenaho. Hallitus katsoo, että asioiden objektiivinen ja ammattitaitoinen käsittely hallituksessa on turvattu. Fingridin päätöksenteosta on voimassa osakeyhtiölainsäädännön, arvopaperimarkkinalain ja vastaavien yleisten sääntöjen lisäksi erityisesti sähkömarkkinalaista johtuvia velvoitteita asiakkaiden puolueettomaan kohteluun ja velvoite kehittää markkinoita kokonaisuuden edun lähtökohdasta. Fingridin asiakasrajapintaan liittyvät tärkeät asiat valmistellaan yhtiön neuvottelukunnassa. Asioiden puolueettoman käsittelyn varmistavat lisäksi Fingridin yhtiöjärjestys, osakassopimukset ja hallituksen työskentelystä laaditut periaatteet. Hallinnointikoodin mukaan tarkastusvaliokunnan jäsenten tulisi olla yhtiöstä riippumattomia. Hallitus katsoo, että tarkastustyöryhmän työssä tulee olla edustettuna myös energia-alan
käytännön osaamista, ja tämän johdosta myös Anja Silvennoinen on tarkastusvaliokunnan jäsen. Koodin mukaan nimitysvaliokunnan enemmistön tulisi olla yhtiöstä riippumattomia. Yhtiön palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan jäsenistä Arto Lepistö on yhtiöstä riippumaton. Hallitus katsoo, että valiokunnan kokoonpano varmistaa sellaisen asioiden käsittelyn, joka johtaa osakkeenomistajien ja yhtiön kannalta parhaaseen tulokseen. Koodista poiketen palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan tehtäviin ei kuulu hallituksen jäsenten nimitysasioiden valmistelu. Riskien hallinta, sisäinen valvonta ja sisäinen tarkastus Fingridin toiminta on luvanvaraista toimintaa, jota valvoo Energiamarkkinavirasto. Muutokset suomalaisessa tai eurooppalaisessa regulaatiossa voivat aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia yhtiön taloudelliseen asemaan tai mahdollisuuksiin toteuttaa sähkömarkkinoiden kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Yhtiön strategisina panostuskohteina ovat muun muassa pohjoismaisen yhteistoiminnan tiivistäminen ja sopeuttaminen eurooppalaistuviin sähkömarkkinoihin sekä talousohjauksen kehittäminen ja taloudellisen liikkumavaran jatkuva arviointi. Suurjännitteisiin siirtojohtoihin ja sähköasemiin liittyvien vahinko- ja terveysriskien hallitsemiseksi Fingrid on tekemässä kantaverkon riski- ja haavoittuvuusanalyysiä sekä verkon ikääntymisen hallintasuunnitelmaa. Lisäksi panostetaan ohjeistuksen ajantasaisuuteen ja palvelutoimittajien seurantaan. Hallitus hyväksyy riskienhallinnan keskeiset toimenpiteet ja niihin tehtävät muutokset. Hallitus hyväksyy riskienhallinnan toimenpiteet osana yhtiön strategiaa, mittaristoa, toimintasuunnitelmaa ja budjettia. Hallituksen tarkastusvaliokunta saa vuosittain tilannekatsauksen yhtiön toimintaan liittyvistä riskeistä ja niiden hallinnasta. Sisäinen tarkastaja valvoo muun muassa yhtiön ohjeiden noudattamista ja raportoi havainnoistaan tarkastusvaliokunnalle. Sisäinen tarkastus vastaa myös sisäisestä valvonnasta ja liiketoimintariskien hallinnan tarkastuksesta ja raportoi työnsä tulokset tarkastusvaliokunnalle. Tarkastusvaliokunta raportoi hallitukselle. Suurimpien riskien osalta riskienhallinnan keskeisin sisältö on määritelty osana johtoryhmän strategiatyöskentelyä, toimintaperiaatteissa ja toimintaohjeissa. Näiden riskien seuranta, koordinointi ja hoito toteutuvat johtoryhmässä, mutta jokainen toiminto ja/tai liiketoimintaprosessi vastaa oman toimintansa riskienhallinnan toteuttamisesta. Yhtiön johtoryhmä identifioi ja arvioi strategisia henkilöstöön ja osaamiseen, yhtiön talouteen, asiakkaisiin ja sidosryhmiin sekä liiketoimintaprosesseihin liittyviä riskejä säännöllisesti. Konsernin taloushallinto on vastuussa taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvistä kontrollirakenteista. Yhtiön suurimpia liiketoimintariskejä ovat sähköjärjestelmän toimivuuteen liittyvät riskit, sääntelyyn liittyvät riskit, sähköturvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät riskit, sähkön hintariski, korkoriski sekä vastapuoliriski. Fingrid on valitsemissaan strategisissa panostuskohteissa ottanut huomioon näiden riskien hallinnan. Laajaan Suomea tai Pohjoismaista sähköjärjestelmää koskevaan häiriöön Fingrid on varautunut erilaisin reservein, toimintaohjein, valmiussuunnitelmin ja harjoituksin. Strategiassaan yhtiö panostaa lisäksi käytönvalvontajärjestelmän monipuoliseen hyödyntämiseen, häiriönselvityksen nopeuttamiseen ja tehopulatilanteiden hallintaan. Sähköjärjestelmän mittavat häiriöt voivat johtua useammasta samanaikaisesta viasta verkossa, yhtiön käytönvalvontajärjestelmän toimimattomuudesta, tuotantokapasiteetin riittämättömyydestä tai ulkopuolisesta tapahtumasta, joka estää verkon käyttötoiminnan kokonaan tai osittain. Sähkön hintaan, korkotason muutoksiin ja Fingridin kanssa sopimussuhteessa olevien osapuolten velvoitteisiin liittyy taloudellisia riskejä, joiden säännöllistä seurantaa ja joilta suojautumista kehitetään jatkuvasti. Hallituksen tarkastusvaliokunta tarkastelee sisäisen valvonnan toimivuutta. Yhtiöllä on operatiivisesta johdosta erillään oleva sisäinen tarkastus, joka raportoi tarkastusvaliokunnalle havainnoistaan liittyen yhtiön toimintaohjeisiin, valtuuksiin ja sääntöihin. Osana sisäistä valvontaa sisäinen tarkastus tarkasti toimintavuonna yhtiön talousraportointia tuottavan talousohjausjärjestelmän, häviösähkön hankinnan, ja tasepalvelun. Osakepääoma ja pääomalainat Yhtiön osakepääoma on vähintään 55 900 000 euroa ja enintään 223 600 000 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Nykyinen osakepääoma on 55 900 000 euroa. Yhtiön osakkeet jakautuvat A-sarjan osakkeisiin ja B-sarjan osakkeisiin. A-sarjan osakkeita on 2 078 kappaletta ja B-sarjan osakkeita 1 247 kappaleita. Eri sarjoihin kuuluvilla osakkeilla on erilainen oikeus liittyen äänivaltaan ja osinkoon, jotka on tarkemmin kuvattu tilinpäätöksen liitetiedoissa ja yhtiön internet-sivuilla olevassa yhtiöjärjestyksessä. Yhtiöllä on 30 miljoonan euron pääomalaina, joka erääntyy 30.11.2029, mutta on mahdollista maksaa yhtiön niin päättäessä takaisin 30.11.2009 tai 30.11.2019. Pääomalaina on julkisesti noteerattu, ja se on rekisteröity Suomen Arvopaperikeskus Oy:n arvo-osuusjärjestelmään. Kuluksi kirjaamattoman koron osuus oli tilikauden päättyessä 1,8 miljoonaa euroa. Ympäristöasiat ja yhteiskuntavastuu Fingridillä on käytössään sisäinen ympäristöjärjestelmä. Yhtiön toimintaperiaatteet on kuvattu Fingridin yhteiskuntavastuussa ja ympäristöasioiden toimintaperiaatteissa. Yhtiön toiminnan merkittävimmät vaikutukset ympäristöön ovat voimajohdot ja niiden vaatimat maa-alueet sekä verkon solmupisteinä toimivat sähköasemat. 7 FINGRID OYJ Toimintakertomus 2008
Yhtiöllä on ongelmajätteeksi luokiteltavia kreosootti- tai suolakyllästeisiä puupylväitä ja kaapelikanavien kansia yhteensä noin 27 077 tonnia. Niiden hävityskuluja varten on tilinpäätöksessä kirjattu noin 2 miljoonan euron varaus, joka on vastaavasti lisätty aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Yhtiön sähköasemien laitteissa on kasvihuonekaasuksi luokiltetua rikkiheksafluoridia (SF6-kaasu) 25 tonnia. Kaasun hävityskuluista ei ole kirjattu varausta, koska kaasu voidaan käyttää uudelleen puhdistuksen jälkeen. Fingrid toimii sähkön alkuperätakuun myöntäjänä Suomessa. Takuu kuuluu Euroopan unionin RES E-direktiivin edellyttämään järjestelmään. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä Fingridin liiketoiminnassa ja taloudellisessa tilassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole ollut olennaisia tapahtumia tai muutoksia. Kansainvälinen talouden heikentyminen ja rahoitusmarkkinoilla vallitseva kriisi heijastuvat kuitenkin myös Fingridin toimintaan ja tulokseen negatiivisesti. Taloudellisesta taantumasta johtuen Suomen sähkön kulutuksen odotetaan laskevan edelleen vuonna 2009. Laskun suuruus riippuu toisaalta taloudellisesta suhdannekehityksestä ja toisaalta kuluvan vuoden lämpötilasta. Taantuman jälkeen kulutuksen oletetaan palaavan perusuralleen, jossa Suomen kulutus kasvaa keskimäärin noin 0,7 prosenttia vuodessa. Suomen sähkön kulutus heijastuu suoraan Fingridin verkossa siirrettävän sähkön määrään ja Fingridin saamiin kantaverkkotuloihin. Pohjoismaisten pullonkaulatulojen oletetaan laskevan kuluvana vuonna suhteessa edelliseen vuoteen, kun Oslovuonon siirtoyhteydet saadaan takaisin sähkömarkkinoiden käyttöön. Yhtiö jatkaa mittavan investointiohjelman toteuttamista. Fingridin investoinnit kantaverkkoon ja varavoimaan ovat seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteensä 1,6 miljardia euroa. Vuositasolla investoinnit ovat noin 100-200 miljoonaa euroa. Suuret investoinnit vaikuttavat negatiivisesti kassavirtaan ja edellyttävät lisälainanottoa. 8
KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2004 2005 2006 2007 2008 IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS Toiminnan laajuus Liikevaihto milj. 301,8 316,7 351,3 334,6 382,3 Investoinnit, brutto milj. 42,9 63,3 69,6 79,2 87,9 - liikevaihdosta % 14,2 20,0 19,8 23,7 23,0 Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot milj. 1,1 1,6 1,2 1,2 0,9 - liikevaihdosta % 0,4 0,5 0,4 0,4 0,2 Henkilöstö keskimäärin 233 228 238 241 241 Henkilöstö tilikauden lopussa 220 231 233 244 249 Palkat ja palkkiot yhteensä milj. 12,0 12,7 13,8 14,6 15,8 Kannattavuus Liikevoitto milj. 101,5 110,0 79,5 90,7 68,4 - liikevaihdosta % 33,6 34,7 22,6 27,1 17,9 Voitto ennen veroja milj. 59,1 75,1 51,5 56,5 37,5 - liikevaihdosta % 19,6 23,7 14,7 16,9 9,8 Sijoitetun pääoman tuotto % 8,2 8,7 6,4 7,3 5,8 Oman pääoman tuotto % 17,5 16,9 10,4 10,3 6,6 Rahoitus ja taloudellinen asema Omavaraisuusaste % 21,6 23,9 25,5 27,5 26,7 Korolliset nettovelat milj. 847,6 797,9 766,3 754,6 726,7 9 Osakekohtaiset tunnusluvut Tulos/osake 14 884 16 761 11 531 12 616 8 379 Osinko/osake 1 995 1 995 2 082 2 156 2 018* Oma pääoma/osake 91 640 106 439 115 952 129 338 125 600 Osakkeiden lukumäärä 31.12. - A-sarjan osakkeet kpl 2 078 2 078 2 078 2 078 2 078 - B-sarjan osakkeet kpl 1 247 1 247 1 247 1 247 1 247 Yhteensä kpl 3 325 3 325 3 325 3 325 3 325 *Hallituksen esitys yhtiökokoukselle. TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut Sijoitetun pääoman tuotto % = -------------------------------------------------------------------------- x 100 taseen loppusumma korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana) tilikauden voitto Oman pääoman tuotto % = -------------------------------------------------------------------------- x 100 oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana) oma pääoma Omavaraisuusaste % = ------------------------------------------------------------------------ x 100 taseen loppusumma saadut ennakot tilikauden voitto Tulos/osake = ----------------------------------------------------------------------- osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikauden osinko Osinko/osake = ----------------------------------------------------------------------- osakkeiden keskimääräinen lukumäärä Oma pääoma/osake = oma pääoma ----------------------------------------------------------------------- osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä Korolliset nettovelat = korolliset velat rahavarat FINGRID OYJ Toimintakertomus 2008
HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS Fingrid Oyj:n voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 9 467 398,26 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia eikä myöskään ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että 10 - osinkoa maksetaan yhtiöjärjestyksen 5 :n mukaisesti 2 018,26 euroa osakkeelta, yhteensä 6 710 698,27 euroa - vapaaseen omaan pääomaan jätetään 2 756 699,99 euroa.
2. TILINPÄÄTÖS KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) KONSERNIN TULOSLASKELMA 1.1. 31.12.2008 1.1. 31.12.2007 Liitetieto 1 000 1 000 LIIKEVAIHTO 2 382 309 334 578 Liiketoiminnan muut tuotot 3 2 508 1 878 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö 4-188 634-148 650 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 5-19 584-18 537 Poistot 6-59 484-55 533 Muut liiketoiminnan kulut 7, 8-48 751-23 078 LIIKEVOITTO 68 365 90 658 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 9 514 725 Rahoitustuotot 9 11 090 9 294 Rahoituskulut 9-42 453-44 194 Rahoitustuotot ja -kulut -30 849-34 175 11 VOITTO ENNEN VEROJA 37 516 56 483 Tuloverot 10-9 658-14 535 TILIKAUDEN VOITTO 27 859 41 948 Jakautuminen Emoyhtiön omistajille 27 859 41 948 Tulos/osake, 11 8 379 12 616 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: Laimentamaton osakekohtainen tulos, 11 8 379 12 616 Laimennettu osakekohtainen tulos, 11 8 379 12 616 FINGRID OYJ Tilinpäätös 2008
KONSERNITASE VARAT 31.12.2008 31.12.2007 Liitetieto 1 000 1 000 PITKÄAIKAISET VARAT Aineettomat hyödykkeet: Liikearvo 13 87 920 87 920 Muut aineettomat hyödykkeet 14 85 274 84 396 173 194 172 316 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet: 15 Maa- ja vesialueet 10 832 10 758 Rakennukset ja rakennelmat 55 916 52 304 Koneet ja kalusto 392 202 411 295 Voimajohdot 570 483 550 188 Muut aineelliset hyödykkeet 2 628 2 757 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 81 081 58 289 1 113 141 1 085 591 Sijoitukset: 16 Osuudet osakkuusyrityksissä 6 370 7 074 Myytävissä olevat sijoitukset 324 350 6 694 7 424 12 Saamiset: Rahoitussaamiset 17 1 205 10 478 Laskennalliset verosaamiset 23 8 664 522 Muut saamiset 27 22 792 9 868 33 792 PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 1 302 897 1 299 123 LYHYTAIKAISET VARAT Vaihto-omaisuus 18 4 628 4 801 Rahoitussaamiset 17 3 029 1 480 Myyntisaamiset ja muut saamiset 19 44 930 47 461 Verosaamiset Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 20 200 040 208 961 Rahavarat 20 6 104 3 023 LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 258 730 265 725 VARAT YHTEENSÄ 1 561 628 1 564 848
KONSERNITASE OMA PÄÄOMA JA VELAT 31.12.2008 31.12.2007 Liitetieto 1 000 1 000 EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 22 55 922 55 922 Ylikurssirahasto 22 55 922 55 922 Arvonmuutosrahastot 22-23 159 9 375 Muuntoerot 16-368 213 Kertyneet voittovarat 329 303 308 614 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 417 621 430 048 PITKÄAIKAISET VELAT Laskennalliset verovelat 23 112 796 108 497 Korolliset velat 25 678 336 766 468 Varaukset 26 1 955 2 007 Muut velat 28 35 361 828 448 876 972 LYHYTAIKAISET VELAT Korolliset velat 25 254 522 200 149 Ostovelat ja muut velat 29 61 037 57 680 315 559 257 828 13 VELAT YHTEENSÄ 1 144 007 1 134 800 OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 1 561 628 1 564 848 FINGRID OYJ Tilinpäätös 2008
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, 1 000 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Yli- Arvon- Kertyneet Osake- kurssi- muutos- Muunto- voitto- Liitetieto pääoma rahasto rahastot erot varat Yhteensä Oma pääoma 1.1.2007 55 922 55 922 45 63 273 589 385 542 Rahavirran suojaukset 22, 27 9 304 9 304 Muuntoerot 16 150 150 Osingonjako 12-6 923-6 923 Muut muutokset 22 26 26 Tilikauden voitto 41 948 41 948 Oma pääoma 31.12.2007 55 922 55 922 9 375 213 308 614 430 048 Rahavirran suojaukset 22, 27-32 515-32 515 Muuntoerot 16-581 -581 Osingonjako 12-7 169-7 169 Muut muutokset 22-19 -19 Tilikauden voitto 27 859 27 859 Oma pääoma 31.12.2008 55 922 55 922-23 159-368 329 303 417 621 14
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA 1.1. 31.12.2008 1.1. 31.12.2007 1 000 1 000 Liiketoiminnan rahavirrat: Tilikauden voitto 32 981 41 948 Oikaisut: Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa* 66 239 42 590 Korkokulut ja muut rahoituskulut 42 453 44 194 Korkotuotot -11 079-9 280 Osinkotuotot -11-14 Verot 11 458 14 535 Käyttöpääoman muutokset: Myynti- ja muiden saamisten muutos 2 489 3 287 Vaihto-omaisuuden muutos 173-981 Osto- ja muiden velkojen muutos 2 144 4 950 Varausten muutos -52-60 Maksetut korot -40 843-45 190 Saadut korot 8 951 8 506 Maksetut verot -2 329-836 Liiketoiminnan nettorahavirta 112 574 103 650 Investointien rahavirrat: Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin -83 551-78 103 Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin -3 106-6 226 Investoinnit muihin sijoituksiin Luovutustulot muista sijoituksista Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti 158 8 Lainasaamisten takaisinmaksut 110 85 Saadut osingot 647 671 15 Investointien nettorahavirta -85 742-83 565 Rahoituksen rahavirrat: Lyhytaikaisten lainojen nostot 354 438 206 155 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -330 341-180 256 Pitkäaikaisten lainojen nostot 196 550 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -51 675-228 488 Maksetut osingot -7 169-6 923 Rahoituksen nettorahavirta -34 747-12 961 Rahavarojen muutos -7 916 7 124 Rahavarat tilikauden alussa 211 984 204 087 Sijoitusten käyvän arvon muutosten vaikutus 2 075 774 Rahavarat tilikauden lopussa 206 144 211 984 Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot Oikaisut: * Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa 66 239 42 590 - Poistot 59 484 55 533 - Käyttöomaisuuden myyntivoitot/-tappiot (-/+) -87 78 - Osuus osakkuusyritysten tuloksista -514-725 - Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen ja velkojen arvostamisesta 7 357-12 295 - Muut FINGRID OYJ Tilinpäätös 2008
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Fingrid Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu, julkinen osakeyhtiö. Fingridin konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaan. Fingridin kotipaikka on Helsinki, ja sen rekisteröity osoite on PL 530 (Arkadiankatu 23 B), 00101 Helsinki. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta www.fingrid.fi tai Fingrid Oyj:n pääkonttorista. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laadintaperiaatteissa tai liitetiedoissa ole toisin mainittu. Fingrid Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 13.2.2009 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä. Päätoiminnot Fingrid Oyj on valtakunnallinen kantaverkkoyhtiö, joka vastaa Suomen päävoimansiirtoverkosta. Yhtiön tehtävänä on kehittää kantaverkkoa, ylläpitää sähkön kulutuksen ja tuotannon kunkinhetkinen tasapaino, selvittää osapuolten väliset sähköntoimitukset valtakunnan tasolla sekä parantaa sähkömarkkinoiden toimintaedellytyksiä. Lisäksi yhtiö vastaa rajasiirtoyhteyksistä Pohjoismaihin ja Venäjälle. Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiö Fingrid Oyj:n lisäksi yhtiön 100-prosenttisesti omistaman tytäryhtiön Fingrid Verkko Oy:n. Osakkuusyrityksinä on yhdistelty Porvoon Alueverkko Oy (omistus 33,3 %) ja Nord Pool Spot AS (omistus 20,0 %). Konsernilla ei ole yhteisyrityksiä. 16 Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, vaihto- ja käyttöomaisuushyödykkeiden sisäiset katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan. Konserniyhtiöiden keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenomenetelmää. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin omistuksen mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista sisältyy tuloslaskelman erään rahoitustuotot ja -kulut. Arvioiden käyttö Kun konsernitilinpäätös laaditaan kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti, yhtiön johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat kirjattavien varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin sekä esitettyihin ehdollisiin eriin. Nämä arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden uskotaan olevan järkeviä olosuhteissa, jotka muodostavat perustan tilinpäätökseen merkittyjen erien arvioinneissa. Toteutumat voivat poiketa näistä arvioista, mutta arvioihin ei liity merkittäviä riskejä. Segmenttiraportointi Fingrid-konsernin koko liiketoiminnan on katsottu olevan Suomessa harjoitettavaa järjestelmävastuullista kantaverkkotoimintaa, joka muodostaa vain yhden segmentin. Yksittäisten tuotteiden ja palvelujen riskeissä ja kannattavuudessa ei ole olennaisia poikkeavuuksia. Tämän vuoksi IAS 14 -standardin mukaista segmenttiraportointia ei esitetä. Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet Myynnin tuloutus tapahtuu palvelun luovutuksen perusteella. Sähkön siirto tuloutetaan, kun siirto on tapahtunut. Tasesähköpalvelut tuloutetaan palvelun luovutuksen perusteella. Liittymismaksut tuloutetaan ajan kulumisen perusteella. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset. Avustukset EU:lta tai muulta taholta saadut avustukset tuloutetaan tuloslaskelmaan samaan aikaan kulujen kirjauksen kanssa. Saadut avustukset on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa. Eläkejärjestelyt Konsernin henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Konsernilla on sekä IAS 19 -standardin mukaisia maksupohjaisia että etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä suoritukset kirjataan kuluksi sinä kautena, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen kustannukset kirjataan tuloslaskelmaan työntekijän työvuosille jaksotettuna auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen vuosittain tekemien laskelmien perusteella.
Tutkimus ja kehitys Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnan tarkoituksena on oman toiminnan tehostaminen. Sen seurauksena ei synny uusia, erillisinä myytäviä palveluja tai tuotteita. Tämän vuoksi tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Vuokrasopimukset IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin periaatteiden mukaisesti ne vuokrasopimukset, joissa yhtiölle siirtyvät olennaisilta osin hyödykkeen omistamiselle ominaiset riskit ja edut, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattu omaisuus vähennettyinä kertyneillä poistoilla kirjataan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja sopimuksesta johtuvat velvoitteet vastaavasti korollisiin velkoihin. Konserniyhtiön ollessa vuokralleantajana kirjataan tulevien leasingvuokrien nykyarvo korollisiin saamisiin ja vuokralle annettu omaisuus poistetaan vuokralleantajan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat vuokrat jaetaan rahoitusmenoon tai -tuloon sekä velan tai saamisen vähennykseen. IAS 17 -standardin mukaiset rahoitusleasingsopimukset on merkitty taseeseen ja arvostetaan määrään, joka on yhtä suuri kuin hyödykkeen käypä arvo sopimuksen alkamisajankohtana, tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksilla hankituista hyödykkeistä tehdään suunnitelman mukaiset poistot ja kirjataan mahdolliset arvonalentumistappiot. Poistot tehdään konsernin käyttöomaisuushyödykkeiden poistoaikojen mukaisesti tai niitä lyhyemmän vuokra-ajan aikana. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat on käsitelty liiketoiminnan muissa kuluissa, ja ne kirjataan tuloslaskelmaan tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa. Ulkomaan rahan määräiset erät Konsernin tilinpäätös esitetään euroina, joka on emoyhtiön toiminnallinen valuutta. Ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat ja rahoituserät kirjataan tapahtumapäivänä Euroopan keskuspankin keskikurssiin. Ulkomaan valuutan määräiset saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöksessä Euroopan keskuspankin julkaisemaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Rahoitusinstrumenttien kurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Kurssiero, joka johtuu ulkomaisen osakkuusyrityksen tuloslaskelmaerien muuntamisesta keskikurssin mukaan ja tase-erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssin mukaan, esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä. Muuntoerot, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.2004, on kirjattu IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti kertyneisiin voittovaroihin. 17 Tuloverot Konsernin tuloslaskelman veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden tuloksia vastaavat suoriteperusteiset verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutokset. IAS 12 -standardin mukaisesti konserni kirjaa laskennallisen verosaamisen pitkäaikaisena saamisena ja vastaavasti laskennallisen verovelan pitkäaikaisena velkana. Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan kaikista väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotusarvojen sekä kirjanpitoarvojen välillä velkamenetelmän mukaisesti. Laskennallinen vero on kirjattu tilinpäätöspäivään mennessä säädetyillä verokannoilla. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät käyttöomaisuuden poistoista ja rahoitusinstrumenteista. Ulkomaisen osakkuusyrityksen jakamattomista voittovaroista ei ole kirjattu laskennallista veroa, koska osingon vastaanottaminen ei aiheuta verovaikutusta pohjoismaisen verosopimuksen perusteella (eikä ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa). Laskennallinen verosaaminen väliaikaisista eroista kirjataan siihen määrään asti, joka todennäköisesti voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Osakekohtainen tulos Konserni on laskenut laimentamattoman osakekohtaisen tuloksen IAS 33 -standardin mukaisesti. Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan käyttäen tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettua keskimääräistä osakemäärää. Koska konsernilla ei ole käytössä optiojärjestelmiä eikä omaan pääomaan sidottuja etuja tai muita oman pääoman ehtoisia rahoitusinstrumentteja, ei laimennusvaikutusta ole. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet Yritysten ja liiketoimintojen hankinnasta syntynyt liikearvo muodostuu hankintamenon sekä hankittujen käypiin arvoihin arvostettujen yksilöitävissä olevien nettovarojen erotuksena. Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille, ja se testataan vuosittain arvonalentumisten varalta. Osakkuusyritysten osalta liikearvo sisällytetään osakkuusyrityksen investoinnin arvoon. FINGRID OYJ Tilinpäätös 2008
Konserni on käyttänyt IFRS 1 -siirtymästandardin mukaista helpotussääntöä ennen 1.1.2004 toteutuneisiin yritysten yhteenliittymiin, joten osakkuusyritysten ja liiketoimintojen hankinnasta aiheutuneet liikearvot siirtyivät FAS:n mukaisilla arvoilla. Liikearvoja ei ole poistettu 1.1.2004 jälkeen. Muita aineettomia hyödykkeitä ovat ohjelmistot ja maankäyttöoikeudet. Ohjelmistot arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Maankäyttöoikeuksista, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aineettomien hyödykkeiden poistoajat: Ohjelmistot, käytönvalvonta Ohjelmistot, muut 7 15 vuotta 3 vuotta Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät, myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain siinä tapauksessa, että niiden vaikutuksesta yritykselle koituva taloudellinen hyöty lisääntyy yli aiemman suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä. Päästöoikeudet Ilmaiseksi saadut päästöoikeudet arvostetaan aineettomiin hyödykkeisiin saantihetken markkinahintaan ja ostetut kirjataan hankintamenoon. Jos saatujen päästöoikeuksien ei oleteta riittävän ensimmäisellä päästöoikeuskaudella, yhtiön on hankittava ylitys päästöoikeusmarkkinoilta. Päästöoikeuksista ei kirjata poistoja. Taseesta poiskirjaaminen tapahtuu niiden luovutushetkellä, jolloin toteutuneet päästöt on selvitetty. Palautettavia päästöoikeuksia varten kirjataan varaus. Jos konsernilla on riittävästi päästöoikeuksia kattamaan palautusvelvoitteet, varaus kirjataan ko. päästöoikeuksia vastaavalla kirjanpitoarvolla. Jos päästöoikeudet eivät riitä kattamaan palautusvelvollisuuksia, varaus arvostetaan ko. päästöoikeuksien markkinahintaan. 18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Maa-alueet, rakennukset, voimajohdot, koneet ja laitteet muodostavat suurimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Ne on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumisilla. Rakennusaikaisia korkokuluja ei ole aktivoitu. Jos käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, jolla on eripituiset taloudelliset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä. Kun käyttöomaisuushyödykkeen erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan, uuteen osaan liittyvät menot aktivoidaan. Muut myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet. Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot taloudellisen vaikutusajan mukaisesti. Tilivuoden aikana käyttöön otetun käyttöomaisuuden poistot lasketaan hyödykekohtaisesti käyttöönottokuukausien mukaan. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoajat: Rakennukset ja rakennelmat Sähköasemien rakennukset ja erilliset rakennukset Sähköasemien rakennelmat Kaasuturbiinivoimalaitosten rakennukset ja rakennelmat Erilliset rakennelmat Voimajohdot Voimajohdot 400 kv Tasasähköjohdot Voimajohdot 110 220 kv Kreosoottipylväät ja niiden hävittämiskustannukset Voimajohtojen (400 kv) alumiinipylväät Valokuitu-ukkosjohtimet 40 vuotta 30 vuotta 20 vuotta 15 vuotta 40 vuotta 40 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 10 vuotta 10 20 vuotta
Koneet ja kalusto Sähköasemien koneet Kaasuturbiinivoimalaitokset Muut koneet ja kalusto 10 30 vuotta 20 vuotta 3 5 vuotta Käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Taseesta poiskirjaaminen tapahtuu, kun suunnitelman mukainen poistoaika on päättynyt, hyödyke myyty, romutettu tai muutoin luovutettu ulkopuoliselle. Arvonalentumiset Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan tilinpäätöshetkellä mahdollisten arvonalentumisten havaitsemiseksi. Jos alentumista havaitaan, arvio omaisuuserästä kerrytettävissä olevasta rahamäärästä määritetään. Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistappio kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja sen jälkeen vähentämään tasasuhteisesti muita yksikön omaisuuseriä. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään niin, että se on käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja. Diskonttauskoroissa otetaan huomioon myös kyseisten hyödykkeiden erityinen riski. Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, jos omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä käytetyissä arvioissa on tapahtunut muutos. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty kirjanpitoarvoksi (poistoilla vähennettynä), jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta. Myytävissä olevat sijoitukset Julkisesti noteeratut osakkeet luokitellaan myytävissä oleviksi sijoituksiksi ja arvostetaan käypään arvoon, joka on tilinpäätöspäivän markkinahinta. Käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan, kunnes sijoitus myydään tai muutoin luovutetaan, jolloin käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. 19 Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmää käyttäen. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteuttamiseksi välttämättömät menot. Myynti- ja muut saamiset Myynti- ja muut saamiset kirjataan alkuperäisen arvon mukaisesti. Epävarmojen saamisten määrä arvioidaan perustuen yksittäisten erien riskiin. Saamisten arvonalentumiskirjaus tehdään, kun on olemassa perusteltu näyttö, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin (esim. velallisen vakavat taloudelliset ongelmat, todennäköisyys, että velallinen ajautuu konkurssiin tai muihin taloudellisiin järjestelyihin sekä maksujen eräpäivien laiminlyönti yli 90 päivällä). Arvonalentumiset kirjataan suoraan vähentämään saamisten kirjanpitoarvoa. Sähköjohdannaiset Yhtiö solmii sähköjohdannaissopimuksia suojatakseen häviösähköennusteen mukaista sähkönhankintaansa. Sähköjohdannaiset kuuluvat ryhmään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaisvarat ja -velat. Yhtiö siirtyi 1.7.2007, IAS 39 -standardin mukaan, sähköjohdannaisten osalta soveltamaan suojauslaskentaa, perustuen häviösähköhankinnan rahavirran suojaukseen. Yhtiö dokumentoi kaupantekohetkellä suojauskohteen ja suojaavan instrumentin, hallituksen hyväksymän häviösähköhankinnan periaatteiden mukaisesti. Laskenta suojauksen tehokkuudesta dokumentoidaan sekä suojaussuhteen alkaessa että suojaussuhteen aikana. Yhtiön ostamat pörssinoteeratut vuosi- ja kvartaalituotteet on määritetty suojausinstrumenteiksi. Suojauslaskennan määritelmän täyttävien tuotteiden käypien arvojen muutokset merkitään omaan pääomaan, suojausrahastoon. Muiden sähköjohdannaisten käypien arvojen muutokset merkitään edelleen tuloslaskelmaan. Nord Pool ASA:ssa noteeratut tuotteet arvostetaan tilinpäätöspäivän kaupankäyntihintoihin. Kahdenväliset hintasuojaussopimukset arvostetaan käyttäen Nord Pool ASA:n vastaavien tuotteiden hintoja. Korko- ja valuuttajohdannaiset Yhtiö solmii johdannaissopimuksia suojatakseen rahoitusriskejä (korko- ja valuuttapositiota) hallituksen vahvistaman rahoitus- FINGRID OYJ Tilinpäätös 2008
toiminnan keskeisten periaatteiden mukaisesti. Fingrid ei sovella suojauslaskentaa johdannaisten osalta. Rahoitusjohdannaiset kuuluvat ryhmään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaisvarat ja -velat. Johdannaisvara tai -velka merkitään kirjanpitoon alun perin hankintamenoon. Tilinpäätöspäivänä johdannaiset arvostetaan käypään arvoon ja arvonmuutos merkitään suoraan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Johdannaisten käyvät arvot tilinpäätöspäivänä perustuvat eri laskentamenetelmiin. Valuuttatermiinit on arvostettu termiinihintoihin. Koron- ja valuutanvaihtosopimukset on arvostettu kunkin valuutan korkokäyrän perusteella nykyarvoon. Korko-optiot on arvostettu markkinoilla yleisesti käytettyjen optiohinnoittelumallien mukaisesti. Rahoitusvarat ja rahavarat Rahoitusvarat on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin. Ryhmä sisältää rahamarkkina-arvopapereita sekä sijoituksia lyhyen koron rahastoihin. Rahoitusarvopaperit merkitään selvityspäivänä taseeseen käypään arvoon. Tilinpäätöksissä rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon ja niiden arvonmuutos kirjataan tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat pääasiassa sijoitus-, yritys- ja kuntatodistuksia, joiden laina-aika on yleensä 3-6 kuukautta, sekä sijoituksia lyhyen koron rahastoihin. Rahavarat muodostuvat tilivaroista ja pankkitalletuksista. Pankkitalletukset on luokiteltu eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin, ja ne merkitään kirjanpitoon alkuperäiseen hankintamenoon. Tilinpäätöksissä pankkitalletukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvarat ja muut rahavarat kirjataan pois taseesta, kun ne erääntyvät, myydään tai muutoin luovutetaan. Korolliset velat Korollisiin velkoihin kuuluvat yrityksen liikkeeseen laskemat velkakirjat ja nostetut lainat kirjataan hankintamenoon transaktiomenoilla vähennettynä. Transaktiomenoja ovat yli- ja alihinnat sekä järjestely-, välitys- ja hallinnolliset palkkiot. Tilinpäätöksissä korolliset velat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Korolliset velat kirjataan pois taseesta, kun ne erääntyvät ja maksetaan takaisin. 20 Varaukset Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää maksusuoritusta ja velvoitteen määrä voidaan luotettavasti arvioida. Varaukset voivat liittyä toimintojen uudelleenjärjestelyihin, tappiollisiin sopimuksiin, ympäristövelvoitteisiin, oikeudenkäynteihin ja veroriskeihin. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetken rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä. Osingonjako Hallituksen osingonjakoehdotusta ei kirjata tilinpäätökseen. Kirjaus tehdään vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella. Uudet IFRS-standardit ja tulkinnat Konserni ei ole soveltanut seuraavia julkistettuja IFRS/IAS-standardeja ja tulkintoja, joiden soveltaminen on pakollista 01.01.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla ja joiden ei arvioida olevan merkittäviä konsernin toiminnan kannalta: IAS 1 Presentation of Financial Statements, amendment to IAS 23 Borrowing Costs, amendments to IAS 32 Financial Instruments, amendment to IFRS 2 Share-based payment, IFRS 8 Operating Segments, IFRIC 11-IFRS 2 Group and Treasury Share Transactions, IFRIC 13 Customer Loyalty Programmes, IFRIC 14- IAS 19 The Limit on a Defined Benefit Asset, Minimum Funding Requirements and their Interaction, IFRIC 15 Agreements for the Construction of Real Estate, IFRIC 16 Hedges of a Net Investment in a Foreign Operation. Konserni ottaa käyttöön vuonna 2009 seuraavat standardit ja tulkinnat: IAS 1 Presentation of Financial Statements ja IFRS 8 Operating Segments. 2. TIETOJA LIIKEVAIHDOSTA JA SEGMENTEISTÄ Kantaverkkopalveluiden avulla asiakas saa oikeuden siirtää sähköä kantaverkosta ja kantaverkkoon liittymispisteensä kautta. Kantaverkkopalvelusta sovitaan kantaverkkosopimuksella, joka solmitaan kantaverkkoon liittyneen asiakkaan ja Fingridin kesken. Kantaverkkopalvelusta Fingrid perii kulutus-, kuormitus-, liittymispiste- ja markkinarajamaksun. Sopimusehdot ovat yhtäläiset ja julkiset. Pohjoismaisten ulkomaanyhteyksien siirtopalvelut mahdollistavat osallistumisen pohjoismaiseen Elspot- ja Elbas-pörssikauppaan. Konserni tarjoaa Venäjän yhteyksillä kiinteitä siirtopalveluita kaikkien sähkökaupan osapuolten käyttöön. Siirtopalvelu on