Kuumakunnat Porvoossa 21.10.2011 Ajankohtaista 2011 Kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnittelu EL, MR-K, PM 20.10.2011
asukkaita 48.753 maapinta-ala 655 km 2 vesipinta-ala 1 484 km 2 työpaikkoja 24.900 alkutuotanto 2% teollisuus 28 % rakennustoiminta 8 % kauppa 11 % muut palvelut 51 % Kuva:
Ajankohtaista2011 Kuumakunnat Porvoossa 21-10.2011 - Länsiranta - Hattula-asemanseutu - Matalaenergiapuurakentaminen -Keskustan kehittäminen - Kaupungintalokilpailu - Sokos-Lundi-Elanto - Kävelykeskusta - Skaftkärr
Ajankohtaista kaupunkisuunnittelussa 2011 Kuumakunnat Porvoossa 20.10.2011 Länsiranta
LÄNSIRANTA, keskustan laajenemisalue
SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA Yleiskaava
SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Ympäröivä kaupunkirakenne
SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Ympäröivä kaupunkirakenne: kolme puukaupunkia
SUUNNITTELUHISTORIAA tilanne 1937
SUUNNITTELUHISTORIAA suunnitelma 1972
SUUNNITTELUHISTORIAA suunnitelma 1987
SUUNNITTELUHISTORIAA aatekilpailu 1989
SUUNNITTELUHISTORIAA Moderni puukaupunki 1998
TOTEUTUNUTTA KAUPUNKIRAKENNETTA Moderni puukaupunkialue 2003-2010
TOTEUTUNUTTA KAUPUNKIRAKENNETTA Moderni puukaupunkialue 2003-2010
LÄNSIRANTA Kaavatyön tavoitteet - ohjelma
KAAVOITUKSEN JA TOTEUTUKSEN ETENEMINEN Länsirannan eteläosa MODERNI PUUKAUPUNKI PORVOON- PORTTI MODERNIN PUUKAUPUNGIN JATKO ALEKSANTERIN- KAAREN SISÄKEHÄ TAIDETEHTAAN ALUE CAMPUS
KAAVOITUKSEN JA TOTEUTUKSEN ETENEMINEN Länsirannan eteläosa MODERNI PUUKAUPUNKI MODERNIN PUUKAUPUNGIN JATKO ALEKSANTERIN- KAAREN SISÄKEHÄ
LÄNSIRANTA Modernin puukaupungin jatko
LÄNSIRANTA Aleksanterinkaaren sisäkehä
LÄNSIRANTA Aleksanterinkaaren sisäkehä Päätös kaavan muuttamisesta. Opiskelija-asuntokohde kaavoitetaan erillishankkeenaan. Vuokra- ja palveluasumistalo (Porvoon A-asunnot) rakenteilla.
KAAVOITUKSEN JA TOTEUTUKSEN ETENEMINEN Länsirannan eteläosa MODERNI PUUKAUPUNKI TAIDETEHTAAN ALUE CAMPUS
LÄNSIRANTA Taidetehtaan alue tarjouspyyntö 1.6.2007
LÄNSIRANTA Taidetehtaan alue yhteistoimintasopimus Lars project GmbH, ARRAK Arkkitehdit Kiiskilä Rautiola Rautiola Oy, (NAI Finland Oy), Rakennusosakeyhtiö Hartela - Porvoon kaupunki Alueen laajuus noin 3,65 ha Rakennusoikeutta alueelle vähintään 18.477 k-m 2 Taidetehtaan kulttuuritilojen pääomavuokra 35.000 / kk / 20vuotta Kulttuuritilojen määrä 6.940 brm 2 Kehittäjä puhdistaa pilaantuneet maat 1.500.000 saakka
LÄNSIRANTA Taidetehtaan alue Taidetehdasrakennus Rakennushistoriallinen selvitys, Porvoon museo, Henrik Wager 16.6.2008 1928 1930, vaneritehdas etelästä
LÄNSIRANTA Taidetehtaan alue kehittäjän tarjous 1.6.2007 illustraatio
LÄNSIRANTA Taidetehtaan alue asemakaava, KV 29.4.2009 Alueen laajuus (katualueitta) noin 4,2 ha Rakennusoikeutta alueella 41.100 k-m 2 Lisärakennusoikeutta nykyisen Taidetehtaan lisäksi noin 33.410 k-m 2 Enimmäistoteutusvaihtoehdot: 13.730 k-m 2 liiketilaa, josta 2.000 k-m 2 pt-kauppaa 24.500 k-m 2 ravintolatilaa 30.100 k-m 2 toimistotilaa 9.700 k-m 2 kulttuuritilaa 1.800 k-m 2 huvi- ja viihdetilaa 25.360 k-m 2 asuntoja 19.560 k-m 2 palveluasuntoja. Eivät toteutettavissa tässä laajuudessa samanaikaisesti. Asukkaita 390 480 Työpaikkoja 190 400 Hotelli, vähintään 120 huonetta Elokuvateatteri, noin 550 paikkaa 10.3.2009 27
LÄNSIRANTA Taidetehtaan alue illustraatio ja toteutusmalli Media-Center (elokuvasalit) Taidetehdas (kulttuuritilaa, liiketilaa, työpajatilaa) Hotelli Kerros- tai rivitaloja Liiketilaa, toimistoja, asuntoja Rivitaloja Hissillisiä kerrostaloja 10.3.2009 28
LÄNSIRANTA Taidetehtaan alue ehdotusvaiheen havainnekuva Viistoilmakuva koillisesta ARRAK ARKKITEHDIT OY
LÄNSIRANTA Taidetehtaan alue havainnekuva Pistetalot
ARRAK ARKKITEHDIT OY LÄNSIRANTA Taidetehtaan alue havainnekuva "Campo", Aleksanterinaukio
LÄNSIRANTA Taidetehtaan alue toteutuminen 2010 -> 6.10.2010 21.7.2011 ARRAK ARKKITEHDIT OY
KAAVOITUKSEN JA TOTEUTUKSEN ETENEMINEN Länsirannan eteläosa MODERNI PUUKAUPUNKI PORVOON- PORTTI
LÄNSIRANTA Porvoonportin alue
Ajankohtaista kaupunkisuunnittelussa 2011 Kuumakunnat Porvoossa 20.10.2011 Hattula asemanseutu
HATTULA-ASEMANSEUTU Europan11-kilpailu - Kilpailutehtävänä on kehittää alueesta ympäristöön sopiva, vetovoimainen ja Porvoon perinteeseen tukeutuva uusi kaupunginosa - Tulokset julkistetaan helmikuussa 2012 - Tuloksia käytetään yleispiirteisen kaavarungon aikaansaamiseen - Kaavarungon pohjalta alueella voidaan käynnistää asemakaavoitus osaalueittain
HATTULA-ASEMANSEUTU Europan11-kilpailu Suunnittelualue n. 82 ha (keltainen) (Kaupunki 50%) Tarkastelualue n. 160 ha (punainen) Mitoitus: - 180.000 240.000 k-m 2 - asuntoja 145.000 200.000 k-m 2 - asukkaita 3.000 4.000 - työpaikkoja 100-400
HATTULA-ASEMANSEUTU Europan11-kilpailu Reunaehtoja - maisemakehys - tulvaan varautuminen - rakennettavuus - liikenneverkko; rautatievaraus - voimansiirtolinja
HATTULA-ASEMANSEUTU Europan11-kilpailu Ent. sahan alue 1958 2009
HATTULA-ASEMANSEUTU Europan11-kilpailu Asemanseutu
HATTULA-ASEMANSEUTU Europan11-kilpailu
Ajankohtaista 2011 Kuumakunnat Porvoossa 20.10.2011 Kaupunkisuunnittelu Matalaenergia- puurakentaminen
MATALAENERGIAPUURAKENTAMINEN Durofix-kotien hanke Johannisbergissa arkkit. Essi Käppi, TKK
MATALAENERGIAPUURAKENTAMINEN Durofix-kotien hanke Johannisbergissa arkkit. Essi Käppi, TKK
Kuumakunnat Porvoossa 20.10.2011 Ajankohtaista kaupunkisuunnittelussa 2011 Keskustan kehittäminen Kaupungintalokilpailu
EMPIREKESKUSTA Kaupungintalokilpailu
EMPIREKESKUSTA Kaupungintalokilpailu PORVOON KAUPUNGIN UUDEN VIRASTOTALON YLEINEN KAKSIVAIHEINEN IDEA- JA SUUNNITTELUKILPAILU - 1. vaihe: 2.5. 30.9.2008-2. vaihe (kutsukilpailu): 2.3. 30.6.2009; tulos julkistettiin 17.11.2009 - Kilpailulla etsittiin kaupunkikuvallista kokonaisratkaisua kaupungintalon kortteliin - Vanha kaupungintalo säilytetään - 300 työpistettä, 6000 ohm 2 - Myös muita keskustatoimintoja kokous-, aula- ja koulutustilojen lisäksi - Tarkoituksena korvata hajallaan olevat kaupungin virastot - Vapautuvat tilat osoitetaan uuteen käyttöön 47
EMPIREKESKUSTA Kaupungintalokilpailu Nykytilanne Pienoismalli 48
EMPIREKESKUSTA Kaupungintalokilpailu 1. palkinto, "Makasiini" Pienoismalli 49
EMPIREKESKUSTA Kaupungintalokilpailu 1. palkinto, "Makasiini" Asemapiirros 50
EMPIREKESKUSTA Kaupungintalokilpailu 1. palkinto, "Makasiini" Pohja 1. kerros 51
EMPIREKESKUSTA Kaupungintalokilpailu 1. palkinto, "Makasiini" Pohja 3. kerros, tyypillinen toimistokerros 52
EMPIREKESKUSTA Kaupungintalokilpailu 1. palkinto, "Makasiini" Havainnekuvia 53
Kuumakunnat Porvoossa 20.10.2011 Ajankohtaista kaupunkisuunnittelussa 2011 Keskustan kehittäminen Sokos - Lundi - Elanto
EMPIREKESKUSTA Sokos Lundi - Elanto
EMPIREKESKUSTA Sokos Lundi - Elanto Kehityssuunnitelma
EMPIREKESKUSTA Sokos Lundi - Elanto Kehityssuunnitelma
EMPIREKESKUSTA Sokos Lundi - Elanto Rakennussuojelu "Ristolan" siirtäminen
EMPIREKESKUSTA Sokos Lundi - Elanto Rakennussuojelu "Ristolan" siirtäminen
Kuumakunnat Porvoossa 20.10.2011 Ajankohtaista kaupunkisuunittelussa 2011 Keskustan kehittäminen Kävelykeskusta
KESKUSTA Kävelykeskustahanke 2003 ->
KESKUSTA Kävelykeskustahanke 2003 ->
KESKUSTA Kävelykeskustahanke 2003 ->
KESKUSTA Kävelykeskustahanke 2003 ->
KESKUSTA Kävelykeskustahanke 2003 ->
KESKUSTA Mannerheiminkadun silta Nykytilanne ja Madallettu silta, Tiehallinto / FCG
KESKUSTA Mannerheiminkadun silta Päätös: nykyinen korjataan 2011-2012
Ajankohtaista 2011 Kaupunkisuunnittelu Skaftkärr Kaavoituksen vaikutukset energiaan ja päästöihin
Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja Noin 1000 AO- tonttia Keskustasta 2,5-5 km
SKAFTKÄRR HANKE Hankkeen kesto 2008-2012 Rahoittajat Sitra Porvoon kaupunki Porvoon Energia Oy Muita partnereita: Ympäristöministeriö (ohjausryhmässä) Uudenmaan ELY-keskus (ohjausryhmässä) Posintra Oy (koordinaatiovastuu) Alueen rakentuminen 2011-2020
Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa Kaavoitusprosessien kehittäminen Energiayhtiöiden liiketoiminnan kehittäminen Energia LivingLab Yhteistyön ja neuvonnan/ Seurannan kehittäminen
Energiakaava = työtapa Energiakaavassa kehitetään energiatehokkuuden suunnittelua kaavoitusprosessin eri vaiheissa. Tavoitteena on luoda uusia toimintamalleja ja ratkaisuja, joita voidaan soveltaa myös muualla Suomessa. Voidaanko kaavoituksella vaikuttaa alueiden energiatehokkuuteen? Mikä on erilaisten keinojen vaikuttavuus? Onko tarpeen muuttaa suunnittelukäytäntöjä ja kehittää kaavaprosessia?
Energian käytön suunnittelu kaavoituksessa: Valmistunut syksyllä2010 ENERGIAKAAVA, osa 1: Kaavarunko Konsulttina Pöyry Environment Oy Mukana koko Skaftkärrin 400 ha:n alue Parhaillaan tekeillä: ENERGIAKAAVA, osa 2: Pilottiasemakaavat Alueen asemakaavoitus vaiheittain Pilottialueet selvitettiin kaavarunkotyössä Tavoite: pilottiasemakaavat valmistuvat 2011 ja 2012
Kaavarunkotyössä kaiken muun lisäksi energiavaikutusten arviointi: Energiavaikutukset koko Skaftkärrin alueella Energiavaikutukset esimerkkialueella ja korttelissa Vaikutukset kaupungin kustannuksiin Vaikutukset asukkaan kustannuksiin Vaikutukset energiayhtiön liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseen Vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin, ilmastonmuutoksen hillitseminen, ilmastovaikutukset
VERTAILUTASONA VANHA KAAVARUNKO VUODELTA 2007 0+ Vertailutaso "Business As Usual"
VERTAILUTASO: ENERGIANKULUTUS JA HIILITASE 0+
HERKKYYSTARKASTELUT 0+ VERTAILUTASO Muutokset vertailutasoon 0+ Primääri energia CO2 Päästöt Lämmitys matalaenergiatasoa - 12 % - 8 % Lämmitys passiivitasoa - 19 % - 14 % Passiivitalo, sähkölämmitys - 6 % - 4 % Aurinkolämpö - 6 % - 4 % Passiivitalot ja aurinkolämpö - 26 % - 18 % Kaukolämpö - 33 % - 22 % Matalaenergia ja kaukolämpö - 35 % - 24 % Maalämpöalue - 18 % - 13 %
HERKKYYSTARKASTELUT 0+ VERTAILUTASO Muutokset vertailutasoon 0+ Primäärienergia CO2 Päästöt Kaikki työpaikat Porvoossa - 11 % - 19 % Etätyöpisteet -3 % - 4 % Puolet työmatkoista sähköautoilla -7 % - 19 % Kaukolämpöalue, keskimääräinen Suomessa - 16 % + 27 % Herkkyystarkasteluissa on laskettu myös passiivitalojen ja matalaenergiatalojen suhde energiankulutuksen, päästöjen ja kustannusten osalta.
ENERGIAKAAVAPROSESSI
RATKAISUMALLIT: MAANKÄYTTÖ M1 M2 M3 M4
MALLI 1 Tiivis olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen tukeutuva malli. Matalaenergiatalot on liitetty kaukolämpöverkkoon. Tarkastelussa on mukana Tarmolan työpaikka-alue. Asuinalueille on luotu tehokkaat joukkoliikenneyhteydet ja alueen pohjoisosasta korkealuokkaiset kevyen liikenteen väylät Porvoon keskustaan. Tiivis olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen tukeutuva malli. Matalaenergiatalot on liitetty kaukolämpöverkkoon. Tarkastelussa on mukana Tarmolan työpaikka-alue. Asuinalueille on luotu tehokkaat joukkoliikenneyhteydet ja alueen pohjoisosasta korkealuokkaiset kevyen liikenteen väylät Porvoon keskustaan. Johtopäätöksiä Valituilla liikenneratkaisuilla, Tarmolan kehittämisellä ja palveluiden sijoittamisella saavutetaan merkittävä säästö liikenteen energiankulutuksessa ja päästöissä Koska Porvoon kaukolämmön hiilijalanjälki on pieni, tulee tavoitteena olla tiivistäminen kaukolämmön kannattavuusalueen sisäpuolelle Kaupunkirakenteen tiivistäminen parantaa ennen kaikkea joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, mutta vaikuttaa myös suoraan alueen energiatehokkuuteen liikennesuoritteen vähentyessä.
MALLI 2 Tehokas pientalovaltainen malli, jossa kaikki rakentamisen pääpaino Tarkkisten alueen ympäristössä. Matalaenergiatalot, energianlähteenä 50 % kaukolämpö, 50% maalämpö. Liikenteestä aiheutuvat päästöt ja energiankulutus minimoitu tiiviillä kaupunkirakenteella ja tehokkailla joukkoliikenneyhteyksillä. Johtopäätöksiä Valituilla liikenneratkaisuilla ja palveluiden sijoittamisella saavutetaan merkittävä säästö liikenteen energiakulutuksessa ja päästöissä 50% kaukolämpö 50% maalämpö -jakauma on epäedullisempi kuin pelkkä kaukolämpö Kaupunkirakenteen tiivistäminen parantaa ennen kaikkea joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, mutta vaikuttaa myös suoraan alueen energiatehokkuuteen liikennesuoritteen vähentyessä.
MALLI 3 Väljä maankäyttömalli, jossa talokohtainen sähkön ja lämmön tuotanto 100% uusiutuvilla energianlähteillä. Passiivitalot. Liikenne kuten mallissa 0+. Johtopäätöksiä Energiatehokas ja vähäpäästöinen, mutta kokonaiskustannuksiltaan kallis asukkaille ja kunnalle. Valittu talotekniikka vielä erittäin kallista. Liikenteen osuus puolet päästöistä. Päästöt eivät vähene verrattuna 0+ vaihtoehtoon. Pelkästään talotekniikkaan perustuva malli ei johda hiilivapaaseen yhdyskuntarakenteeseen. Edellytykset toimivalle kevyen liikenteen verkostolle heikommat kuin muissa johtuen etäisyyksistä.
MALLI 4 Yhteisöllinen maankäyttömalli, jossa pääpaino on liikkumistarpeen pienentämisellä sekä työpaikkojen, etätyöpisteiden ja palveluiden sijoittamisella asuinalueille. Tarkastelussa mukana tehokas joukkoliikenne ja korkealuokkaiset kevyenliikenteen väylät alueen pohjoisosasta Porvoon keskustaan. Passiivitalot, lämpö tuotettu 100% aurinkokaukolämmöllä. Skaftkärrin alueella tuotetaan aurinkokaukolämpöä koko Porvoon käyttöön Johtopäätöksiä Etätyöpaikat vähentävät työmatkaliikennettä. Tiivistäminen mahdollistaa lähipalveluiden toteuttamisen. Aurinkokaukolämpöpuiston vaikutus merkittävä energiansäästöön ja päästöihin, mutta toteutuskustannukset kasvattavat takaisinmaksuaikaa Porvoon Energialle. Aurinkokaukolämmöllä voidaan korvata Porvoon Energian kesäaikaista maakaasun käyttöä.
HIILITASE Tonnia CO2 vuodessa 16 11 6 1-4 -9 0+ M1 M2 M3 M4 Kunnallistekniikka Julkinen liikenne Henkilöauto, muu Henkilöauto, työ Käyttäjäsähkö Kiinteistösähkö Käyttövesi Lämmitys YHTEENSÄ
ENERGIARATKAISUIDEN KUSTANNNUKSET NERGIARATKAISUIDEN KUSTANNNUKSET Energiaratkaisu yhteensä Kustannus /asukas 30 vuodessa 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 Sähkö Lämmitysjärjestelmä 1 000 0-1 000-2 000-3 000 M1 M2 M3 M4 YHTEENSÄ Taulukossa on esitetty energiavaihtoehdon kustannus 0+ - vaihtoehtoon verrattuna.
INFRASTRUKTUURIN KUSTANNUKSET 0+ 38 milj. M1 18 milj. M2 15 milj. M3 38 milj. M4 20 milj. Laskennassa käytetty Infra.net ohjelmaa. Vertailutaso on 0+ suunnitelman kustannukset. Malli 3 on maankäytöltään yhtenevä ja myös infrastruktuurin kustannukset ovat samat. Muut mallit ovat edullisempia, koska maankäyttö on tiiviimpää ja katumetrejä, kunnallisteknisiä järjestelmiä ja puistoalueita on vähemmän. Laskennassa on otettu huomioon myös rakennettavuuden pohjaolosuhteet.
SELVITETTY JA TUTKITTU Ympäristö ja vaikutukset, luonto ja maisema Ja Rakennusten energian kulutus, energian tuotantotavat, asumisen energian kulutus Ja Liikenteen energiakulutus Ja HIILIJALANJÄLKI
KAAVOITUS JA ENERGIATEOKKUUS Kaavoituksella voi vaikuttaa merkittävästi energiatehokkuuteen Keskeiset tekijät ovat : Liikkumisen energiakulutuksen ja päästöjen vähentäminen Energiaratkaisut (energian tuotantotavat) Rakennusten energiatehokkuus
LIIKKUMISEN ENERGIAKULUTUKSEN JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Ympäristö kannustaa ja antaa mahdollisuuden kävellä, pyöräillä ja käyttää joukkoliikennettä Asumisen, palvelujen ja työpaikkojen sijainti lähellä
HYVIÄ UUTISIA Energiatehokkuudelle on hinta Hiilijalanjälkikin maksaa Jäljen pienentäminen voi laskea asumisen kustannuksia Kaavoitus maksaa mutta voi säästää toteutuksessa
Tulosten pohjalta : SKAFTKÄRRIN KAAVARUNKO VALMISTUI 2010 Kevyt liikenne Joukkoliikenne
SKAFTKÄRRISSÄ KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖN JA KUSTANNUSTEN KANNALTA PARAS VAIHTOEHTO LÄMMÖN TUOTTAMISELLE Polttoaineen säästö yhteistuotannossa Suuren biopolttoaineosuuden ja yhteistuotantosähkön ansiosta millään muulla ratkaisulla ei voida päästä edes teoriassa juurikaan kaukolämpöä pienempiin CO₂päästöihin Kaukolämpö kannattaa laittaa myös matala- ja passiivienergiataloihin Porvoon Energia Oy:n kaukolämmön polttoainejakauma Paikallinen puupolttoaine (hankitaan lähialueiden metsistä) paikalliseen sähkön ja lämmön tuotantoon on kokonaistaloudellisesti ja ympäristön kannalta erittäin hyvä ratkaisu. 92 % tuotannosta on yhteistuotantoa ja se perustuu 70 prosenttisesti biomassaan (hakkeeseen). Kaatopaikkakaasut (biokaasu) kattaa tuotannostamme noin prosentin. Öljyn osuus on samaa luokkaa. Loppu (noin 28%) on maakaasua (fossiilisista polttoaineista vähäpäästöisin).
OHJEITA SKAFTKÄRRIN ALUEELLE: ENERGIANTUOTANTO Ympäristön ja kustannusten kannalta paras vaihtoehto lämmön tuottamiselle on kaukolämpö (Vaiheet 1-11, vaiheissa 12-15 ehkä jo muitakin ratkaisuja) Myös matala- ja passiivirakennuksiin kannattaa laittaa kaukolämpö (edullisin ja päästöt muodostuvat pienimmiksi) Asemakaavoissa tulee määrätä kaukolämpöön liittymisestä RAKENNUKSET Matalaenergiatason lämmöneristävyys Rakennusten muodon ja aukotuksen suhde otetaan huomioon rakennustapaohjeissa Rakennusmateriaalit: puurakentamista tulee suosia, jotta rakennusmateriaalien hiilidioksidipäästöt voidaan minimoida
Toukovuoren asemakaavaluonnos - Alue on tiivis ja sille tulee monipuolisia asuntoja -Yhdistetty joukkoliikennekatu ja ja kevyenliikenteen väylä -Alueelle tulee myös palveluja ja työpaikkoja -Haasteena kaavamääräykset Mitä määrätään ja miten ohjataan?
Toukovuoren havainnekuva
Toukovuoren rakenne ja yhteydet
Määräykset ja ohjeet asemakaavassa tai muualla - Lämmön tuottaminen: Porvoossa kaukolämpö - Vuoden 2012 energiamääräykset - Paikoitusnormit myös polkupyörille - Joukkoliikennekadun toteutus - Yhteistilat - Rakennusten suuntaaminen - Rakennusten muoto - Rakennusmateriaalit
ESIMERKKI MAHDOLLISESTA KAAVAMÄÄRÄYKSESTÄ: Rakennus saa aiheuttaa 30 vuoden aikana (materiaalit + käytön aikainen energiakulutus) CO 2 -päästöjä x kg/m2 edellyttää laskentaohjeen tekemistä: materiaalitehokkuus ja vaihtoehtoisten rakennusmateriaalien vaikutus rakennuksen elinkaarenaikaisiin päästöihin; mitkä tekijät otetaan huomioon? määräys antaisi vapautta suunnitteluun
KAAVAT OSANA KAUPUNGIN KEHITYSTÄ Skaftkärr -hanke on vaikuttanut Porvoossa: Yhteistyöhön osastojen ja yksiköiden välillä Maankäytön suunnitteluun ja yhdyskuntarakenteen hajautumisen estämiseen Yleisiin asenteisiin Porvoossa ja muualla Tiedon lisääntymisen kautta päätöksentekoon ja asenteisiin
RAKENNETUN YMPÄRISTÖN LAATU JA ENERGIATEHOKKUUS OSAKSI PORVOOLAISTA RAKENTAMISTA: Pientalorakentamisen ennakoiva laadunohjaus osaksi Porvoon rakennusvalvonnan toimintatapaa Ennakoiva laadunohjauksen kehittämiseen kytketään rakennusvalvonnan lisäksi koko kaupungin tontinluovutusprosessi Oulun mallin soveltaminen (Vaasa ja Porvoo)
PORVOO PANOSTAA PUHTAISIIN ENERGIARATKAISUIHIN Porvoon kaupunginvaltuusto myöntänyt Oy Porvoon Energia Borgå Energi Ab:lle 42,5 miljoonan euron takauksen Tolkkisten biovoimalaitoksen toteuttamiseen. Hankkeen myötä yli 90 % kaukolämmöstä Porvoossa tuotetaan biopohjaisesti vuonna 2015. Porvoon energian tavoite: Kaukolämpöä kannattavasti alueelle, jossa on myös matala- ja passiivienergiarakennuksia toisin sanoen tutkitaan ratkaisuja, jotka tukevat energiatehokasta rakentamista. Porvoon kaupunki omistaa Oy Porvoon Energia Borgå Energi Ab:n Porvoon Energia tutkii parhaillaan: Aurinkokaukolämpö
Skaftkärr: ENERGIA LIVING LAB: Energiakulutuksen hetkellisseuranta: pilotoidaan Skaftkärrin Omenatarhan alueella, STOKissa kehitetty integraatioalusta, tontinostaja saa alennusta Koetalo ja ryhmärakennuttamis -hanke Omenatarhaan: Koetalossa mm. Porvoon Energia ja Ensto testaavat tuotteitaan. Energianeuvonta ja koulutus: Kevätkummun kirjastossa energianeuvontapiste Kansalaisopiston yleisöluennot kevätlukukaudella 2011 Oppilaitosyhteistyö (Arcada, Edupoli, Inveon): kursseja rakentamisen ammattilaisille ja opiskelijoille
Skaftkärr-hankkeessa mukana viranomaiset, energiantuottajat, energia-alan kehittäjät, rakentajat, laitevalmistajat, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ja ennen kaikkea tulevat ja naapuruston asukkaat Sparrausryhmä koolla. Asukkaat ovat osallistuneet aktiivisesti suunnitteluun eri vaiheissa..
PORVOOSTA HIILINEUTRAALIN ASUMISEN KAUPUNKI Energiatehokkuus on nostettu yhdeksi kärkitavoitteista kaupungin uudessa strategiassa Kaupunki on käynnistänyt Skaftkärr -hankkeen vauhdittamana monipuolisen toimenpideohjelman, joka vie koko Porvoota määrätietoisesti kohti hiilivapaata asumista.
KAAVOITUS EI YKSIN RIITÄ Kaavoitukseen uusi arvotekijä lisää: energiatehokkuus Kaavoitus on yhteistyötä: monen alan asiantuntijaa sekä asukkaita tarvitaan energiatehokkuuden saavuttamiseksi Koko ketjua kaavoituksesta rakentamiseen ja asumiseen sekä elämiseen tulee tarkastella energiatehokkuuden näkökulmasta Kaikkien tulee muuttaa tapaansa toimia Prosessi on tärkeä Mahdollisuus päättäjille ja asukkaille valita
Lisätietoja www.skaftkarr.fi www.porvoo.fi www.sitra.fi www.porvoonenergia.fi www.posintra.fi
Kiitos! Lohjan kehittämis- ja elinkeinojaosto Porvoossa 3.8.2011