Kuumakunnat Porvoossa 21.10.2011. Ajankohtaista 2011. Kaupunkisuunnittelu EL, MR-K, PM

Samankaltaiset tiedostot
Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta Maija-Riitta Kontio

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa Jarek Kurnitski

KAUKOLÄMPÖYHTIÖN JA KAAVOITTAJAN KUMPPANUUS KAUPUNKISUUNNITTELUSSA. Hämeenlinna Eero Löytönen

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA

Porvoon kaupunki, kaupunkikehitys, kaupunkisuunnittelu / pm

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

Lahti kestävän kehityksen edelläkävijä?

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

ENERGIATEHOKAS ASUMINEN JA KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS. Leena Tuomi, Posintra Oy

Puurakentaminen, energiatehokkuus ja lähilämpöverkot kuinka yhdistetään kaavoituksessa ja suunnittelussa?

Länsirannan Puukortteli

Matalaenergiarakentaminen

Suomen rakennettu ympäristö vuonna Bio Rex Miimu Airaksinen, VTT

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö


ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

Hiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Energiatehokas Engelinranta. Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen

Laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

8637_OJALA I EHDOTUSVAIHEEN KEKO- TARKASTELU TULOKSET

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit Alatunniste 1

kaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen lautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutoksen ASEMAKAAVAN- MUUTOSALUE

PORVOO Maapolitiikka. Tarjouspyyntö Toukovuoren ostotarjouskilpailu tontit , , ,

Energiakysynnän vähentämisstrategiat: Potentiaali kaupunkisuunnittelussa M3 ENERGY REDUCTION STRATEGIES: URBAN PLANNING

Ekotaajama- Asukaslähtöiset energiatehokkaat asuinalueratkaisut. Jukka Vilppola

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

Hiilineutraali Helsinki Jari Viinanen

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

T A M P E R E - asukkaita n ( ) - pinta-ala 525 km as / km 2

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista,

EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Jyväskylän energiatase 2014

Ilmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN

S K A F T K Ä R R Energiatehokkuus kaavoituksessa

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

KAUPPAKATU 13. asemakaavan muutos ASUKAS- TILAISUUS Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija (Jyväskylän kaupunki)

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

Ilmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä Kirsi

Puurakentamisalueiden kaavoitus * Suvi Tyynilä, arkkitehti Helsingin kaupunkiympäristö * 2018

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

ENERGIATEHOKKUUS ATT 1

MYYDÄÄN KASARMIRAKENNUS 20

Kouvolan hiilijalanjälki Elina Virtanen, Juha Vanhanen

HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Ennakoiva laadunohjaus osaksi rakennusvalvontaa

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma

Ihmisen paras ympäristö Häme

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Asuntorakentamista Ojapuistoon

Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä

Jyväskylän energiatase 2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA Pekka Seppälä

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Transkriptio:

Kuumakunnat Porvoossa 21.10.2011 Ajankohtaista 2011 Kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnittelu EL, MR-K, PM 20.10.2011

asukkaita 48.753 maapinta-ala 655 km 2 vesipinta-ala 1 484 km 2 työpaikkoja 24.900 alkutuotanto 2% teollisuus 28 % rakennustoiminta 8 % kauppa 11 % muut palvelut 51 % Kuva:

Ajankohtaista2011 Kuumakunnat Porvoossa 21-10.2011 - Länsiranta - Hattula-asemanseutu - Matalaenergiapuurakentaminen -Keskustan kehittäminen - Kaupungintalokilpailu - Sokos-Lundi-Elanto - Kävelykeskusta - Skaftkärr

Ajankohtaista kaupunkisuunnittelussa 2011 Kuumakunnat Porvoossa 20.10.2011 Länsiranta

LÄNSIRANTA, keskustan laajenemisalue

SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA Yleiskaava

SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Ympäröivä kaupunkirakenne

SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Ympäröivä kaupunkirakenne: kolme puukaupunkia

SUUNNITTELUHISTORIAA tilanne 1937

SUUNNITTELUHISTORIAA suunnitelma 1972

SUUNNITTELUHISTORIAA suunnitelma 1987

SUUNNITTELUHISTORIAA aatekilpailu 1989

SUUNNITTELUHISTORIAA Moderni puukaupunki 1998

TOTEUTUNUTTA KAUPUNKIRAKENNETTA Moderni puukaupunkialue 2003-2010

TOTEUTUNUTTA KAUPUNKIRAKENNETTA Moderni puukaupunkialue 2003-2010

LÄNSIRANTA Kaavatyön tavoitteet - ohjelma

KAAVOITUKSEN JA TOTEUTUKSEN ETENEMINEN Länsirannan eteläosa MODERNI PUUKAUPUNKI PORVOON- PORTTI MODERNIN PUUKAUPUNGIN JATKO ALEKSANTERIN- KAAREN SISÄKEHÄ TAIDETEHTAAN ALUE CAMPUS

KAAVOITUKSEN JA TOTEUTUKSEN ETENEMINEN Länsirannan eteläosa MODERNI PUUKAUPUNKI MODERNIN PUUKAUPUNGIN JATKO ALEKSANTERIN- KAAREN SISÄKEHÄ

LÄNSIRANTA Modernin puukaupungin jatko

LÄNSIRANTA Aleksanterinkaaren sisäkehä

LÄNSIRANTA Aleksanterinkaaren sisäkehä Päätös kaavan muuttamisesta. Opiskelija-asuntokohde kaavoitetaan erillishankkeenaan. Vuokra- ja palveluasumistalo (Porvoon A-asunnot) rakenteilla.

KAAVOITUKSEN JA TOTEUTUKSEN ETENEMINEN Länsirannan eteläosa MODERNI PUUKAUPUNKI TAIDETEHTAAN ALUE CAMPUS

LÄNSIRANTA Taidetehtaan alue tarjouspyyntö 1.6.2007

LÄNSIRANTA Taidetehtaan alue yhteistoimintasopimus Lars project GmbH, ARRAK Arkkitehdit Kiiskilä Rautiola Rautiola Oy, (NAI Finland Oy), Rakennusosakeyhtiö Hartela - Porvoon kaupunki Alueen laajuus noin 3,65 ha Rakennusoikeutta alueelle vähintään 18.477 k-m 2 Taidetehtaan kulttuuritilojen pääomavuokra 35.000 / kk / 20vuotta Kulttuuritilojen määrä 6.940 brm 2 Kehittäjä puhdistaa pilaantuneet maat 1.500.000 saakka

LÄNSIRANTA Taidetehtaan alue Taidetehdasrakennus Rakennushistoriallinen selvitys, Porvoon museo, Henrik Wager 16.6.2008 1928 1930, vaneritehdas etelästä

LÄNSIRANTA Taidetehtaan alue kehittäjän tarjous 1.6.2007 illustraatio

LÄNSIRANTA Taidetehtaan alue asemakaava, KV 29.4.2009 Alueen laajuus (katualueitta) noin 4,2 ha Rakennusoikeutta alueella 41.100 k-m 2 Lisärakennusoikeutta nykyisen Taidetehtaan lisäksi noin 33.410 k-m 2 Enimmäistoteutusvaihtoehdot: 13.730 k-m 2 liiketilaa, josta 2.000 k-m 2 pt-kauppaa 24.500 k-m 2 ravintolatilaa 30.100 k-m 2 toimistotilaa 9.700 k-m 2 kulttuuritilaa 1.800 k-m 2 huvi- ja viihdetilaa 25.360 k-m 2 asuntoja 19.560 k-m 2 palveluasuntoja. Eivät toteutettavissa tässä laajuudessa samanaikaisesti. Asukkaita 390 480 Työpaikkoja 190 400 Hotelli, vähintään 120 huonetta Elokuvateatteri, noin 550 paikkaa 10.3.2009 27

LÄNSIRANTA Taidetehtaan alue illustraatio ja toteutusmalli Media-Center (elokuvasalit) Taidetehdas (kulttuuritilaa, liiketilaa, työpajatilaa) Hotelli Kerros- tai rivitaloja Liiketilaa, toimistoja, asuntoja Rivitaloja Hissillisiä kerrostaloja 10.3.2009 28

LÄNSIRANTA Taidetehtaan alue ehdotusvaiheen havainnekuva Viistoilmakuva koillisesta ARRAK ARKKITEHDIT OY

LÄNSIRANTA Taidetehtaan alue havainnekuva Pistetalot

ARRAK ARKKITEHDIT OY LÄNSIRANTA Taidetehtaan alue havainnekuva "Campo", Aleksanterinaukio

LÄNSIRANTA Taidetehtaan alue toteutuminen 2010 -> 6.10.2010 21.7.2011 ARRAK ARKKITEHDIT OY

KAAVOITUKSEN JA TOTEUTUKSEN ETENEMINEN Länsirannan eteläosa MODERNI PUUKAUPUNKI PORVOON- PORTTI

LÄNSIRANTA Porvoonportin alue

Ajankohtaista kaupunkisuunnittelussa 2011 Kuumakunnat Porvoossa 20.10.2011 Hattula asemanseutu

HATTULA-ASEMANSEUTU Europan11-kilpailu - Kilpailutehtävänä on kehittää alueesta ympäristöön sopiva, vetovoimainen ja Porvoon perinteeseen tukeutuva uusi kaupunginosa - Tulokset julkistetaan helmikuussa 2012 - Tuloksia käytetään yleispiirteisen kaavarungon aikaansaamiseen - Kaavarungon pohjalta alueella voidaan käynnistää asemakaavoitus osaalueittain

HATTULA-ASEMANSEUTU Europan11-kilpailu Suunnittelualue n. 82 ha (keltainen) (Kaupunki 50%) Tarkastelualue n. 160 ha (punainen) Mitoitus: - 180.000 240.000 k-m 2 - asuntoja 145.000 200.000 k-m 2 - asukkaita 3.000 4.000 - työpaikkoja 100-400

HATTULA-ASEMANSEUTU Europan11-kilpailu Reunaehtoja - maisemakehys - tulvaan varautuminen - rakennettavuus - liikenneverkko; rautatievaraus - voimansiirtolinja

HATTULA-ASEMANSEUTU Europan11-kilpailu Ent. sahan alue 1958 2009

HATTULA-ASEMANSEUTU Europan11-kilpailu Asemanseutu

HATTULA-ASEMANSEUTU Europan11-kilpailu

Ajankohtaista 2011 Kuumakunnat Porvoossa 20.10.2011 Kaupunkisuunnittelu Matalaenergia- puurakentaminen

MATALAENERGIAPUURAKENTAMINEN Durofix-kotien hanke Johannisbergissa arkkit. Essi Käppi, TKK

MATALAENERGIAPUURAKENTAMINEN Durofix-kotien hanke Johannisbergissa arkkit. Essi Käppi, TKK

Kuumakunnat Porvoossa 20.10.2011 Ajankohtaista kaupunkisuunnittelussa 2011 Keskustan kehittäminen Kaupungintalokilpailu

EMPIREKESKUSTA Kaupungintalokilpailu

EMPIREKESKUSTA Kaupungintalokilpailu PORVOON KAUPUNGIN UUDEN VIRASTOTALON YLEINEN KAKSIVAIHEINEN IDEA- JA SUUNNITTELUKILPAILU - 1. vaihe: 2.5. 30.9.2008-2. vaihe (kutsukilpailu): 2.3. 30.6.2009; tulos julkistettiin 17.11.2009 - Kilpailulla etsittiin kaupunkikuvallista kokonaisratkaisua kaupungintalon kortteliin - Vanha kaupungintalo säilytetään - 300 työpistettä, 6000 ohm 2 - Myös muita keskustatoimintoja kokous-, aula- ja koulutustilojen lisäksi - Tarkoituksena korvata hajallaan olevat kaupungin virastot - Vapautuvat tilat osoitetaan uuteen käyttöön 47

EMPIREKESKUSTA Kaupungintalokilpailu Nykytilanne Pienoismalli 48

EMPIREKESKUSTA Kaupungintalokilpailu 1. palkinto, "Makasiini" Pienoismalli 49

EMPIREKESKUSTA Kaupungintalokilpailu 1. palkinto, "Makasiini" Asemapiirros 50

EMPIREKESKUSTA Kaupungintalokilpailu 1. palkinto, "Makasiini" Pohja 1. kerros 51

EMPIREKESKUSTA Kaupungintalokilpailu 1. palkinto, "Makasiini" Pohja 3. kerros, tyypillinen toimistokerros 52

EMPIREKESKUSTA Kaupungintalokilpailu 1. palkinto, "Makasiini" Havainnekuvia 53

Kuumakunnat Porvoossa 20.10.2011 Ajankohtaista kaupunkisuunnittelussa 2011 Keskustan kehittäminen Sokos - Lundi - Elanto

EMPIREKESKUSTA Sokos Lundi - Elanto

EMPIREKESKUSTA Sokos Lundi - Elanto Kehityssuunnitelma

EMPIREKESKUSTA Sokos Lundi - Elanto Kehityssuunnitelma

EMPIREKESKUSTA Sokos Lundi - Elanto Rakennussuojelu "Ristolan" siirtäminen

EMPIREKESKUSTA Sokos Lundi - Elanto Rakennussuojelu "Ristolan" siirtäminen

Kuumakunnat Porvoossa 20.10.2011 Ajankohtaista kaupunkisuunittelussa 2011 Keskustan kehittäminen Kävelykeskusta

KESKUSTA Kävelykeskustahanke 2003 ->

KESKUSTA Kävelykeskustahanke 2003 ->

KESKUSTA Kävelykeskustahanke 2003 ->

KESKUSTA Kävelykeskustahanke 2003 ->

KESKUSTA Kävelykeskustahanke 2003 ->

KESKUSTA Mannerheiminkadun silta Nykytilanne ja Madallettu silta, Tiehallinto / FCG

KESKUSTA Mannerheiminkadun silta Päätös: nykyinen korjataan 2011-2012

Ajankohtaista 2011 Kaupunkisuunnittelu Skaftkärr Kaavoituksen vaikutukset energiaan ja päästöihin

Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja Noin 1000 AO- tonttia Keskustasta 2,5-5 km

SKAFTKÄRR HANKE Hankkeen kesto 2008-2012 Rahoittajat Sitra Porvoon kaupunki Porvoon Energia Oy Muita partnereita: Ympäristöministeriö (ohjausryhmässä) Uudenmaan ELY-keskus (ohjausryhmässä) Posintra Oy (koordinaatiovastuu) Alueen rakentuminen 2011-2020

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa Kaavoitusprosessien kehittäminen Energiayhtiöiden liiketoiminnan kehittäminen Energia LivingLab Yhteistyön ja neuvonnan/ Seurannan kehittäminen

Energiakaava = työtapa Energiakaavassa kehitetään energiatehokkuuden suunnittelua kaavoitusprosessin eri vaiheissa. Tavoitteena on luoda uusia toimintamalleja ja ratkaisuja, joita voidaan soveltaa myös muualla Suomessa. Voidaanko kaavoituksella vaikuttaa alueiden energiatehokkuuteen? Mikä on erilaisten keinojen vaikuttavuus? Onko tarpeen muuttaa suunnittelukäytäntöjä ja kehittää kaavaprosessia?

Energian käytön suunnittelu kaavoituksessa: Valmistunut syksyllä2010 ENERGIAKAAVA, osa 1: Kaavarunko Konsulttina Pöyry Environment Oy Mukana koko Skaftkärrin 400 ha:n alue Parhaillaan tekeillä: ENERGIAKAAVA, osa 2: Pilottiasemakaavat Alueen asemakaavoitus vaiheittain Pilottialueet selvitettiin kaavarunkotyössä Tavoite: pilottiasemakaavat valmistuvat 2011 ja 2012

Kaavarunkotyössä kaiken muun lisäksi energiavaikutusten arviointi: Energiavaikutukset koko Skaftkärrin alueella Energiavaikutukset esimerkkialueella ja korttelissa Vaikutukset kaupungin kustannuksiin Vaikutukset asukkaan kustannuksiin Vaikutukset energiayhtiön liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseen Vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin, ilmastonmuutoksen hillitseminen, ilmastovaikutukset

VERTAILUTASONA VANHA KAAVARUNKO VUODELTA 2007 0+ Vertailutaso "Business As Usual"

VERTAILUTASO: ENERGIANKULUTUS JA HIILITASE 0+

HERKKYYSTARKASTELUT 0+ VERTAILUTASO Muutokset vertailutasoon 0+ Primääri energia CO2 Päästöt Lämmitys matalaenergiatasoa - 12 % - 8 % Lämmitys passiivitasoa - 19 % - 14 % Passiivitalo, sähkölämmitys - 6 % - 4 % Aurinkolämpö - 6 % - 4 % Passiivitalot ja aurinkolämpö - 26 % - 18 % Kaukolämpö - 33 % - 22 % Matalaenergia ja kaukolämpö - 35 % - 24 % Maalämpöalue - 18 % - 13 %

HERKKYYSTARKASTELUT 0+ VERTAILUTASO Muutokset vertailutasoon 0+ Primäärienergia CO2 Päästöt Kaikki työpaikat Porvoossa - 11 % - 19 % Etätyöpisteet -3 % - 4 % Puolet työmatkoista sähköautoilla -7 % - 19 % Kaukolämpöalue, keskimääräinen Suomessa - 16 % + 27 % Herkkyystarkasteluissa on laskettu myös passiivitalojen ja matalaenergiatalojen suhde energiankulutuksen, päästöjen ja kustannusten osalta.

ENERGIAKAAVAPROSESSI

RATKAISUMALLIT: MAANKÄYTTÖ M1 M2 M3 M4

MALLI 1 Tiivis olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen tukeutuva malli. Matalaenergiatalot on liitetty kaukolämpöverkkoon. Tarkastelussa on mukana Tarmolan työpaikka-alue. Asuinalueille on luotu tehokkaat joukkoliikenneyhteydet ja alueen pohjoisosasta korkealuokkaiset kevyen liikenteen väylät Porvoon keskustaan. Tiivis olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen tukeutuva malli. Matalaenergiatalot on liitetty kaukolämpöverkkoon. Tarkastelussa on mukana Tarmolan työpaikka-alue. Asuinalueille on luotu tehokkaat joukkoliikenneyhteydet ja alueen pohjoisosasta korkealuokkaiset kevyen liikenteen väylät Porvoon keskustaan. Johtopäätöksiä Valituilla liikenneratkaisuilla, Tarmolan kehittämisellä ja palveluiden sijoittamisella saavutetaan merkittävä säästö liikenteen energiankulutuksessa ja päästöissä Koska Porvoon kaukolämmön hiilijalanjälki on pieni, tulee tavoitteena olla tiivistäminen kaukolämmön kannattavuusalueen sisäpuolelle Kaupunkirakenteen tiivistäminen parantaa ennen kaikkea joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, mutta vaikuttaa myös suoraan alueen energiatehokkuuteen liikennesuoritteen vähentyessä.

MALLI 2 Tehokas pientalovaltainen malli, jossa kaikki rakentamisen pääpaino Tarkkisten alueen ympäristössä. Matalaenergiatalot, energianlähteenä 50 % kaukolämpö, 50% maalämpö. Liikenteestä aiheutuvat päästöt ja energiankulutus minimoitu tiiviillä kaupunkirakenteella ja tehokkailla joukkoliikenneyhteyksillä. Johtopäätöksiä Valituilla liikenneratkaisuilla ja palveluiden sijoittamisella saavutetaan merkittävä säästö liikenteen energiakulutuksessa ja päästöissä 50% kaukolämpö 50% maalämpö -jakauma on epäedullisempi kuin pelkkä kaukolämpö Kaupunkirakenteen tiivistäminen parantaa ennen kaikkea joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, mutta vaikuttaa myös suoraan alueen energiatehokkuuteen liikennesuoritteen vähentyessä.

MALLI 3 Väljä maankäyttömalli, jossa talokohtainen sähkön ja lämmön tuotanto 100% uusiutuvilla energianlähteillä. Passiivitalot. Liikenne kuten mallissa 0+. Johtopäätöksiä Energiatehokas ja vähäpäästöinen, mutta kokonaiskustannuksiltaan kallis asukkaille ja kunnalle. Valittu talotekniikka vielä erittäin kallista. Liikenteen osuus puolet päästöistä. Päästöt eivät vähene verrattuna 0+ vaihtoehtoon. Pelkästään talotekniikkaan perustuva malli ei johda hiilivapaaseen yhdyskuntarakenteeseen. Edellytykset toimivalle kevyen liikenteen verkostolle heikommat kuin muissa johtuen etäisyyksistä.

MALLI 4 Yhteisöllinen maankäyttömalli, jossa pääpaino on liikkumistarpeen pienentämisellä sekä työpaikkojen, etätyöpisteiden ja palveluiden sijoittamisella asuinalueille. Tarkastelussa mukana tehokas joukkoliikenne ja korkealuokkaiset kevyenliikenteen väylät alueen pohjoisosasta Porvoon keskustaan. Passiivitalot, lämpö tuotettu 100% aurinkokaukolämmöllä. Skaftkärrin alueella tuotetaan aurinkokaukolämpöä koko Porvoon käyttöön Johtopäätöksiä Etätyöpaikat vähentävät työmatkaliikennettä. Tiivistäminen mahdollistaa lähipalveluiden toteuttamisen. Aurinkokaukolämpöpuiston vaikutus merkittävä energiansäästöön ja päästöihin, mutta toteutuskustannukset kasvattavat takaisinmaksuaikaa Porvoon Energialle. Aurinkokaukolämmöllä voidaan korvata Porvoon Energian kesäaikaista maakaasun käyttöä.

HIILITASE Tonnia CO2 vuodessa 16 11 6 1-4 -9 0+ M1 M2 M3 M4 Kunnallistekniikka Julkinen liikenne Henkilöauto, muu Henkilöauto, työ Käyttäjäsähkö Kiinteistösähkö Käyttövesi Lämmitys YHTEENSÄ

ENERGIARATKAISUIDEN KUSTANNNUKSET NERGIARATKAISUIDEN KUSTANNNUKSET Energiaratkaisu yhteensä Kustannus /asukas 30 vuodessa 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 Sähkö Lämmitysjärjestelmä 1 000 0-1 000-2 000-3 000 M1 M2 M3 M4 YHTEENSÄ Taulukossa on esitetty energiavaihtoehdon kustannus 0+ - vaihtoehtoon verrattuna.

INFRASTRUKTUURIN KUSTANNUKSET 0+ 38 milj. M1 18 milj. M2 15 milj. M3 38 milj. M4 20 milj. Laskennassa käytetty Infra.net ohjelmaa. Vertailutaso on 0+ suunnitelman kustannukset. Malli 3 on maankäytöltään yhtenevä ja myös infrastruktuurin kustannukset ovat samat. Muut mallit ovat edullisempia, koska maankäyttö on tiiviimpää ja katumetrejä, kunnallisteknisiä järjestelmiä ja puistoalueita on vähemmän. Laskennassa on otettu huomioon myös rakennettavuuden pohjaolosuhteet.

SELVITETTY JA TUTKITTU Ympäristö ja vaikutukset, luonto ja maisema Ja Rakennusten energian kulutus, energian tuotantotavat, asumisen energian kulutus Ja Liikenteen energiakulutus Ja HIILIJALANJÄLKI

KAAVOITUS JA ENERGIATEOKKUUS Kaavoituksella voi vaikuttaa merkittävästi energiatehokkuuteen Keskeiset tekijät ovat : Liikkumisen energiakulutuksen ja päästöjen vähentäminen Energiaratkaisut (energian tuotantotavat) Rakennusten energiatehokkuus

LIIKKUMISEN ENERGIAKULUTUKSEN JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Ympäristö kannustaa ja antaa mahdollisuuden kävellä, pyöräillä ja käyttää joukkoliikennettä Asumisen, palvelujen ja työpaikkojen sijainti lähellä

HYVIÄ UUTISIA Energiatehokkuudelle on hinta Hiilijalanjälkikin maksaa Jäljen pienentäminen voi laskea asumisen kustannuksia Kaavoitus maksaa mutta voi säästää toteutuksessa

Tulosten pohjalta : SKAFTKÄRRIN KAAVARUNKO VALMISTUI 2010 Kevyt liikenne Joukkoliikenne

SKAFTKÄRRISSÄ KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖN JA KUSTANNUSTEN KANNALTA PARAS VAIHTOEHTO LÄMMÖN TUOTTAMISELLE Polttoaineen säästö yhteistuotannossa Suuren biopolttoaineosuuden ja yhteistuotantosähkön ansiosta millään muulla ratkaisulla ei voida päästä edes teoriassa juurikaan kaukolämpöä pienempiin CO₂päästöihin Kaukolämpö kannattaa laittaa myös matala- ja passiivienergiataloihin Porvoon Energia Oy:n kaukolämmön polttoainejakauma Paikallinen puupolttoaine (hankitaan lähialueiden metsistä) paikalliseen sähkön ja lämmön tuotantoon on kokonaistaloudellisesti ja ympäristön kannalta erittäin hyvä ratkaisu. 92 % tuotannosta on yhteistuotantoa ja se perustuu 70 prosenttisesti biomassaan (hakkeeseen). Kaatopaikkakaasut (biokaasu) kattaa tuotannostamme noin prosentin. Öljyn osuus on samaa luokkaa. Loppu (noin 28%) on maakaasua (fossiilisista polttoaineista vähäpäästöisin).

OHJEITA SKAFTKÄRRIN ALUEELLE: ENERGIANTUOTANTO Ympäristön ja kustannusten kannalta paras vaihtoehto lämmön tuottamiselle on kaukolämpö (Vaiheet 1-11, vaiheissa 12-15 ehkä jo muitakin ratkaisuja) Myös matala- ja passiivirakennuksiin kannattaa laittaa kaukolämpö (edullisin ja päästöt muodostuvat pienimmiksi) Asemakaavoissa tulee määrätä kaukolämpöön liittymisestä RAKENNUKSET Matalaenergiatason lämmöneristävyys Rakennusten muodon ja aukotuksen suhde otetaan huomioon rakennustapaohjeissa Rakennusmateriaalit: puurakentamista tulee suosia, jotta rakennusmateriaalien hiilidioksidipäästöt voidaan minimoida

Toukovuoren asemakaavaluonnos - Alue on tiivis ja sille tulee monipuolisia asuntoja -Yhdistetty joukkoliikennekatu ja ja kevyenliikenteen väylä -Alueelle tulee myös palveluja ja työpaikkoja -Haasteena kaavamääräykset Mitä määrätään ja miten ohjataan?

Toukovuoren havainnekuva

Toukovuoren rakenne ja yhteydet

Määräykset ja ohjeet asemakaavassa tai muualla - Lämmön tuottaminen: Porvoossa kaukolämpö - Vuoden 2012 energiamääräykset - Paikoitusnormit myös polkupyörille - Joukkoliikennekadun toteutus - Yhteistilat - Rakennusten suuntaaminen - Rakennusten muoto - Rakennusmateriaalit

ESIMERKKI MAHDOLLISESTA KAAVAMÄÄRÄYKSESTÄ: Rakennus saa aiheuttaa 30 vuoden aikana (materiaalit + käytön aikainen energiakulutus) CO 2 -päästöjä x kg/m2 edellyttää laskentaohjeen tekemistä: materiaalitehokkuus ja vaihtoehtoisten rakennusmateriaalien vaikutus rakennuksen elinkaarenaikaisiin päästöihin; mitkä tekijät otetaan huomioon? määräys antaisi vapautta suunnitteluun

KAAVAT OSANA KAUPUNGIN KEHITYSTÄ Skaftkärr -hanke on vaikuttanut Porvoossa: Yhteistyöhön osastojen ja yksiköiden välillä Maankäytön suunnitteluun ja yhdyskuntarakenteen hajautumisen estämiseen Yleisiin asenteisiin Porvoossa ja muualla Tiedon lisääntymisen kautta päätöksentekoon ja asenteisiin

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN LAATU JA ENERGIATEHOKKUUS OSAKSI PORVOOLAISTA RAKENTAMISTA: Pientalorakentamisen ennakoiva laadunohjaus osaksi Porvoon rakennusvalvonnan toimintatapaa Ennakoiva laadunohjauksen kehittämiseen kytketään rakennusvalvonnan lisäksi koko kaupungin tontinluovutusprosessi Oulun mallin soveltaminen (Vaasa ja Porvoo)

PORVOO PANOSTAA PUHTAISIIN ENERGIARATKAISUIHIN Porvoon kaupunginvaltuusto myöntänyt Oy Porvoon Energia Borgå Energi Ab:lle 42,5 miljoonan euron takauksen Tolkkisten biovoimalaitoksen toteuttamiseen. Hankkeen myötä yli 90 % kaukolämmöstä Porvoossa tuotetaan biopohjaisesti vuonna 2015. Porvoon energian tavoite: Kaukolämpöä kannattavasti alueelle, jossa on myös matala- ja passiivienergiarakennuksia toisin sanoen tutkitaan ratkaisuja, jotka tukevat energiatehokasta rakentamista. Porvoon kaupunki omistaa Oy Porvoon Energia Borgå Energi Ab:n Porvoon Energia tutkii parhaillaan: Aurinkokaukolämpö

Skaftkärr: ENERGIA LIVING LAB: Energiakulutuksen hetkellisseuranta: pilotoidaan Skaftkärrin Omenatarhan alueella, STOKissa kehitetty integraatioalusta, tontinostaja saa alennusta Koetalo ja ryhmärakennuttamis -hanke Omenatarhaan: Koetalossa mm. Porvoon Energia ja Ensto testaavat tuotteitaan. Energianeuvonta ja koulutus: Kevätkummun kirjastossa energianeuvontapiste Kansalaisopiston yleisöluennot kevätlukukaudella 2011 Oppilaitosyhteistyö (Arcada, Edupoli, Inveon): kursseja rakentamisen ammattilaisille ja opiskelijoille

Skaftkärr-hankkeessa mukana viranomaiset, energiantuottajat, energia-alan kehittäjät, rakentajat, laitevalmistajat, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ja ennen kaikkea tulevat ja naapuruston asukkaat Sparrausryhmä koolla. Asukkaat ovat osallistuneet aktiivisesti suunnitteluun eri vaiheissa..

PORVOOSTA HIILINEUTRAALIN ASUMISEN KAUPUNKI Energiatehokkuus on nostettu yhdeksi kärkitavoitteista kaupungin uudessa strategiassa Kaupunki on käynnistänyt Skaftkärr -hankkeen vauhdittamana monipuolisen toimenpideohjelman, joka vie koko Porvoota määrätietoisesti kohti hiilivapaata asumista.

KAAVOITUS EI YKSIN RIITÄ Kaavoitukseen uusi arvotekijä lisää: energiatehokkuus Kaavoitus on yhteistyötä: monen alan asiantuntijaa sekä asukkaita tarvitaan energiatehokkuuden saavuttamiseksi Koko ketjua kaavoituksesta rakentamiseen ja asumiseen sekä elämiseen tulee tarkastella energiatehokkuuden näkökulmasta Kaikkien tulee muuttaa tapaansa toimia Prosessi on tärkeä Mahdollisuus päättäjille ja asukkaille valita

Lisätietoja www.skaftkarr.fi www.porvoo.fi www.sitra.fi www.porvoonenergia.fi www.posintra.fi

Kiitos! Lohjan kehittämis- ja elinkeinojaosto Porvoossa 3.8.2011