Vihannin Kirkonkylän kyläsuunnitelma 2008 Asukasyhdistys Vihannin Rinti ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Vihannin kirkonkylä...2 1.1 Maisema ja sijainti...2 2. Kirkonkylän historiaa...2 2.1 Esihistoria...2 2.2 Varhaishistoria...3 2.3 Kirkonkylä 1800 1900 lukujen vaihteessa...3 2.4. Kirkonkylän lähihistoria...4 2.5. Kirkonkylän yritys- ja elinkeinotoiminnan historia...5 2.6. Kirkonkylän yhdistys- ja järjestötoiminnan historia...6 3. Kirkonkylä tänään...7 3.1. Yleistä...7 3.2. Asukkaat...8 3.3 Kirkonkylän palvelut ja elinkeinot tänään...9 3.4 Kirkonkylän yhdistys- ja järjestötoiminta tänään...10 3.5. Kyläkyselyn tuloksia...10 4. Kirkonkylän SWOT-analyysi...11 5. Tavoitteet ja toimenpiteet...12 5.1. Infrastruktuuri...12 5.2. Liikunta, retkeily, talviurheilu ja harrastukset...13 5.3. Kylän aktivoiminen ja yhteishengen luominen ja kylän kehittäminen...14 LÄHDELUETTELO...15
2 (15) 1. Vihannin kirkonkylä 1.1 Maisema ja sijainti Vihannin kirkonkylä sijaitsee Oulun läänissä Vihannin kunnassa. Kylän alue rajoittuu etelässä Myllyperä-Perukan kylään, lännessä Läntisrannan kylään, idässä Kuusiradin ja Korvenkylän kylään, pohjoisessa Siikajoen kuntaan. Raahen kaupunkiin on matkaa 35 km, Oulaisten kaupunkiin 27 km, Pyhäjoen kuntaan 44 km ja Siikajoen kunnan Ruukin kuntakeskukseen 26 km. Vihannista on hyvät liikenneyhteydet naapurikuntiin joko henkilö-, linja-autolla tai rautateitse. Lentokentälle Oulunsaloon on matkaa n. 60 km ja maakunnan keskukseen Ouluun pääsee junalla tai autolla alle tunnissa. Vihannin kirkonkylä sijaitsee kantateiden risteyskohdassa, länteen rantatielle/8-tielle pääsee kantatietä 88 ja itään nelostielle on kantatietä 88 n. 50 kilometrin matka. Pohjois-Eteläsuunnassa Vihannin ohittaa kantatie 86 Limingasta Ylivieskaan. Maastoltaan alue käsittää pääasiassa tasaista rakennettua hiekkamaata. Keskustan ympäristössä on vielä peltoja, joista osa on viljeltyjä. Kirkonkylän länsipuolella on uudelleen vesitetty Kirkkojärvi, jonka ympäristö on pääasiassa turvemaata. Kirkkojärven länsipuolella maisema on mäkistä ja vaihtelevaa. Kirkonkylä rajoittuu eteläpuolella Vihannin jokeen, joka laskee Piipsanjokeen. Kirkonkylä on jakautunut kuuteen asuinalueeseen: Kirkonkylän kaakkoispuolella koulukeskuksen luona sijaitsee Nujulanperä, lounaispuolella Vanhan Pyhäjoentien alue, koillisessa Kankarainen ja luoteispuolella Mustalanmäen sekä Pihlajatien ja Vanhan Raahentien alueet, radan länsipuolella kyläkeskus Asematien ympärillä ja radan itäpuolella Velkaperän alue, joka sijoittuu molemminpuolin Vanhaa Kantatietä. 2. Kirkonkylän historiaa 2.1 Esihistoria Tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen mukaan ihminen saapui Raahen seutuville yli 7500 vuotta sitten mesoliittisen kivikauden loppupuolella. Merenpinta oli noin sata metriä nykyistä korkeammalla, Vihannissa asuttavaksi kelpaavaa maata oli länsi- ja koillisosassa kuntaa. Vuoden 4200 vaiheilla ekr. Suomeen levisi poltettujen saviastioiden valmistustaito, josta alkavaa ajanjaksoa nimitetään kampakeraamisen kulttuurin ajaksi. Kampakeraaminen kulttuurin aika oli erityisesti Vihannin alueen esihistorian huippukausi. Syynä asutuksen voimistumiseen oli ilmeisesti hylkeenpyynnin lisääntyminen. Kirkonkylän alueelta on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja kirkonkylän länsilaidalta Hilapan-, Ranta-Ahon- sekä Takalo-Junttilan tilalta ja Ranta-Junttilan tilalta. Myös useita kivikautisten esineiden irtolöytöjä on tehty kirkonkylän alueelta mm. Vaippalan tilalta piikeihään kärki kampakeraamiselta kaudelta, taltta Luukisen tilalta sekä tuuran katkelma Junnin tilalta. 2
3 (15) 2.2 Varhaishistoria Vihanti kuului vuosisatoja Salon suurpitäjään. Vihannin kyläläiset maksoivat ensimmäiset veronsa Erik XIV:n ollessa Ruotsin kuninkaana. Kylän nimi vaihteli asiakirjoissa. Ensin kylän nimi oli muodossa Vihani, sitten Vihane, Vihanne, Vihanni, Vihandi ja lopulta Vihanti. Vuoden 1566 asiakirjoissa Vihannin isäntiä olivat Juho Juhonpoika Junttila, Martti Niilonpoika Rautia, Olli Laurinpoika Saarela sekä Ambrosius eli Rusi Juhonpoika Junnila. Tarkkoja tietoja kirkonkylän asukkaista ei ole mahdollista saada, sillä kymmenysveroluettelossa olevat nimet eivät välttämättä kerro asukkaiden todellista määrää, koska suuri osa alueiden asukkaista pienine asuntoineen ja maatilkkuineen jäivät verotuksen ulkopuolelle, myöskään alueen rajat eivät ole tarkkoja, kaikki Vihannin asukkaat eivät asuneet kirkonkylän alueella. Isonvihan aikana 1714 1721 kirkonkylän kyläkään ei säästynyt hävitykseltä, osa taloista autioitui 1715. Myös kirkollinen toiminta elpyi hitaasti. Raahen tienoon historia II kirjassa kerrotaan toiminnan elpymisestä: Ensimmäisenä vuotena isonvihan jälkeen Vihannin kappelissa ei tehty mitään hankintoja, tuloja kolehdista kertyi runsaat neljätoista kuparitaalaria. Vasta seuraavana vuonna tehtiin ensimmäiset hankinnat, tällöin ostettiin kolmellatoista taalarilla ehtoollisviiniä raahelaiselta raatimies Zacharias Waldingilta. Vasta vuonna 1727 rahoja oli kertynyt tarpeeksi kirkon korjaukseen. 1700-luvun lopussa Vihannin kylässä tiedettiin olleen noin 30 taloa, joista kirkonkylän tienoilla vain muutama talo. Vihannin ensimmäinen kirkkorakennus oli vain luukkuikkunainen kirkkotupa. Ensimmäinen kirkko vihittiin käyttöön adventtisunnuntaina 1691. Nykyinen kirkko Sofia Magdalena rakennettiin kuningas Kustaa III:n aikana vuonna 1784 Pehkosen mäelle. Kappalaisen puustellina oli Pehkosen tila, joka ostettiin Yrjö Pehkoselta v.1748, seurakunnan itsenäistyttyä tilasta tuli Vihannin pappila. Suomen sodan 1808 1809 aikana sekä suomalaiset joukot, että venäläiset joukot lepäsivät Vihannissa. Raahen tienoon historia II kirja kertoo lukkari Kiljanderin tapauksesta: Vihannin lukkarille Johan Kiljanderille sota koitui kohtalokkaaksi. Venäläisen kenraalimajuri Bulatovin joukot olivat majailleet Vihannissa kolme päivää ennen Revonlahden taistelua, jonka jälkeen lukkari Kiljander opasti heidät Paavolan kappeliin. Kun venäläiset hävisivät Revonlahdella, joutui Kiljander syytteeseen maanpetoksesta. Kiljanderin syytettä ei väli- ja syyskäräjillä ehditty käsitellä vaan hänet kuljetettiin marraskuussa pois maasta vetäytyvien ruotsalaisten joukkojen mukana. 2.3 Kirkonkylä 1800 1900 lukujen vaihteessa Vihannin kirkonkylä oli ennen rautatien tekoa hyvin pieni, kylää tuskin olisi uskonut kirkonkyläksi ilman kylän keskellä sijaitsevaa kirkkoa, 1800-luvun lopussa kirkonsaari oli kylän sydän, jolla sijaitsi vain kymmenkunta taloa kirkon ja pappilan lisäksi. Kirkko, pappila ja rautatieasema olivat kirkonkylän ensimmäiset ulkopuolelta laudoitetut rakennukset. Kilpualainen Matti Viljamaa kuvaa muistelmissaan Vihannin kirkonkylää 1900-luvun ensi kymmenellä seuraavasti: Korvenkylästä päin tultaessa oli pientä mäntymetsää rautatiehen asti. Vasemmalla puolen tietä pilkotti metsän läpi yksi pieni asumus ja vanha maalaistalo, jossa oli kansakoulu. Rautatien yli mentyä vasemmalla puolen oli lukkarin puustelli, edelleen vasem- 3
4 (15) malla Onnelan kestikievari, sitten pappila. Edelleen vasemmalla puolen Viiltolan torppa ja Ukon talo. Vielä ennen Raahen maantietä oli Hietala. Kirkko ja tapuli olivat ensimmäiset oikealla puolen olevat rakennukset, sitten oli Hannilan kauppatalo, seuraavana Hagrenin kauppatalo, samassa rivissä vielä ennen asematietä oli pieni talo nimeltä Hauki. Edelleen ympyrää kiertäen oikealla puolen Hirsikorven mökki. Siinä sai kahvia heidän omassa asunnossaan, mökkiä sanottiin Porra-Marin mökiksi. Samassa rivissä oli poliisi Rautiaisen talo, ja sitten lukkari Haviston kuoltua perilliset rakensivat asuintalon, jota kutsuttiin Havistoksi. Haviston pihasta kulki polku Onnelaan ja polun varrella olleesta leipuri Leivon talosta kirkkokansa sai ostaa nisua kotiin vietäväksi. Asemaa vastapäätä oli kolme mökkiä, joista Viljamaa muisti nimeltä Aittolan ja Maijalan ja Raahen tien risteyksessä pieni asumus, nimeltään Palinin mökki sekä Raahentien varressa muutama pieni asumus ja pari mökkiä radan takana. Vihannin kuntakokous päätti 17.8.1873, että kunta avustaa valtiota rautatien teossa, siten, että se luovuttaa rataan tarvittavan maan ilmaiseksi ja jokainen 18 50 -vuotias vihantilainen tekisi 3 työpäivää vuodessa hankkeen hyväksi. Rautatien rakentaminen aloitettiin 1885 ja vuonna 1886 höyryjuna kulki 2-4 kertaa päivässä kylän ohi. Rautatie toi tullessaan hyvän, suoran ja nopean kulkuyhteyden ja jonkin verran työpaikkojakin. Rautatien tulo helpotti myös postinkulkua ja Vihannin asemalle avattiin postihuone, josta kuntalaiset noutivat postinsa. Kouluopetus Vihannissa oli pitkään kiertokouluopetusta, oma kansakoulu perustettiin 10.10.1881 ja se sijoitettiin kirkonkylälle Ahon talon maille. Kouluelämä ei aina ollut huoletonta. Raahen tienoon historia III kertoo seuraavasti koulunpidosta 1900-luvun alussa: Vihannin kylän kansakoululle sattui opettaja, joka ylitti ilmeisen pian toimivaltuutensa. Kuntalaisia närkästytti mm. se, että opettaja oli viettänyt liian suureellista elämää. Kunnan isien mielestä oli kohtuutonta, että opettaja oli tilannut koulun joulukuuseen omenia. Kun asiaa tutkittiin lähemmin, kävi tutkijoiden mielestä selville, että opettaja oli tilannut erilaisia tavaroita ympäri maata ja jättänyt laskut maksamatta. Vihannin ensimmäinen kirjasto perustettiin 1870-luvulla, mutta sen käyttö oli vähäistä. Vuonna 1900 kirjasto jaettiin neljälle kylälle ja pääkirjasto asettui kunnantalolle kirkonkylään. Kunnallisasetuksen toteuttaminen aloitettiin v.1867 loppupuolella, 8.12.1867 asetettiin kunnanhallitus, kuntakokouksen esimieheksi valittiin talollinen Juho Koljonen, kunnallislautakunnan esimieheksi lukkari Matts Havisto, joka oli myös Vihannin ensimmäinen kunnankirjuri. Vuoden 1910 loppuun saakka kunnan asioista päätettiin kuntakokouksessa, vuonna 1910 otettiin esille kunnanvaltuuston perustaminen, joka aloitti toimintansa vuoden 1911 alussa. Vuonna 1914 lähti vireille kunnantalon rakentaminen, vuonna 1920 kunta osti Haviston talon kunnantaloksi, 1930-luvun alussa kuntaan rakennettiin uusi kunnantalo ja 60-luvulla uusi ajanmukainen virastotalo. Puhelin eli telefooni saapui kirkonkylälle 1800-luvun loppuvuosina. Vuonna 1899 telefooni oli vasta viidellä taloudella: Havistolla, missä sijaitsi myös sentraali eli puhelinkeskus, pastorilla ja kolmella yksityiskauppiaalla. 2.4. Kirkonkylän lähihistoria Vaikka sodan jälkeinen rakentaminen nopeutti yhteiskunnan uudenaikaistamista, vanha rakennuskanta pysyi vielä pitkään kirkonkylälläkin, jopa kyläaitakin saattoi olla perinteistä pisteaitaa. Katuvalot kirkonkylään laitettiin 50-luvulla vaikkei vielä ollut kunnon katujakaan. Eniten Vihannin kuntaan ja sen hallintoon sekä kirkonkylän ulkonäköön on vaikuttanut Outokumpu 4
5 (15) Oy:n Vihannin kaivoksen toiminnan alkaminen 1951. Paloasema rakennettiin v.1955, kunnalliskoti, jota oli suunniteltu jo vuodesta 1916 valmistui v.1957, v. 1963 aloitti toimintansa Vihannin yhteiskoulu, 1970-luvulla rakennettiin Vihantiin terveysasema, 60-70- luvulla valmistuivat ensimmäiset rivitalot kirkonkylälle, Asematien varteen rakennettiin liiketaloja sekä kauppoja. Paljon vanhoja rakennuksia purettiin uusien tieltä. Kylämiljöö on muuttunut huomattavasti vanhan rakennuskannan poistamisen vuoksi. Kaivostoiminnan aloittama kehitys johti myös merkittäviin tielinjausten uusimisiin. 1950-luvun lopulla rakennettiin uusi Raaheen menevä tie asemalta tulevan tien jatkeeksi. Tämän jälkeen kirkonkylän liikekeskus alkoi hahmottua Asematien molemmin puolin. Pohjoisen tasoristeyksen tilalle rakennettiin rautatieylikäytävä. 80 90-luvulla kirkonkylän yleisilme kasvoi ja kehittyi edelleen. 50-luvulla kuivattu Kirkkojärvi vesitettiin uudelleen 1989 ja v.1991 järven rantaan rakennettiin kulttuuri- ja monitoimikeskus Ukonkantti, jossa sijaitsee mm. kirjasto- ja museotilat. Ukonkantin ja järven väliin sijoittui kotiseutukeskus, johon Vihannin Kotiseutuyhdistys on siirtänyt vanhoja museorakennuksia. Terveysaseman viereen rakennettiin päiväkoti, Asematien varteen rakennettiin uusia liiketaloja, kunnanvirastoa laajennettiin, v.1957 valmistunutta kunnalliskotia (nykyinen palveluskeskus) on useaan otteeseen laajennettu ja peruskorjattu, viimeisin laajennus valmistui vuonna 2007. Kirkon viereen rakennettiin kirkkoherranvirasto ja seurakuntataloa laajennettiin/peruskorjattiin. V.1987 kuntaan valmistui Ortodoksinen kirkko, kun tsasouna rakennettiin hautausmaan viereiselle tontille. Kirkonkylän luoteispuolelle Mustalanmäen alueelle sekä Pihlajatien varteen rakennettiin uusia kunnanvuokrataloja kasvavaan tarpeeseen. 2.5. Kirkonkylän yritys- ja elinkeinotoiminnan historia Varhaisimmat elinkeinot alueella ovat olleet metsästys, kalastus ja keräily, kuten hylkeenpyynti esihistoriallisella kaudella. Myöhemmin maanviljelys nousi tärkeimmäksi elinkeinoksi, vielä 1800-1900 lukujen vaihteessa maanviljelys oli pääelinkeino. Rautatien tulo merkitsi uusia työpaikkoja ja liikkumisen sekä postinkulun paranemista. Maanteitse liikkuminen tapahtui kyytilaitosten toimesta. Raaheen johti vanha kärrytie ja toinen kulki Oulaisten rajalta Vihannin kautta Paavolaan. Lisäksi 1904 rakennettiin Vihannista Alpuan kylälle tie. Kirkonkylällä majatalona toimi mm. Hietalan kestikievari ja Junnilan kievari sekä ajoittain Ahon kievari. 1920-luvulla kyytilaitos lopetettiin. Uusia teitä rakennettiin ja entisiä korjattiin ja pikkuhiljaa moottoriliikenne alkoi yleistyä. Kaivoksen perustamisen jälkeen linjaautoliikenne laajeni ja liikenteen piirissä leipänsä ansaitsevien määrä kasvoi. Kirkonkylällä oli useita käsityöläisiä, joista useat kulkivat myös talosta taloon sivukylillä. Kirkonkyläläisiä räätäleitä olivat mm. Edward Kotka ja Mikko Vilminko, seppiä Heikki Nikula ja Otto Ylitalo, joka harjoitti vielä 70-luvulla sepän ammattia ollen alueen viimeisiä viikateseppiä. Suutari Janne Pentinlehto perusti kirkonkylän Rapakolle suutarinliikkeen, jossa parhaimmillaan työskenteli lähes 10 apumiestä. Muita kirkonkylän suutareita oli mm. Juho Lattula. Ensimmäinen kauppa kirkonkylään ja samalla Vihantiin perustettiin v.1871 kauppias Peter Viljam Pyhälän toimesta. Kolmen vuoden kuluttua saatiin toinen kauppa kun Math Lehtola aloitti kauppiaana. Vuonna 1907 perustettiin Vihannin kunnan osuuskauppa, seuraavana vuonna Johan Hannila perusti yhdessä muutamien isäntien kanssa oman kaupan nimeltään Osuuskauppa Oma Kanta Wihannissa. Nämä kaupat toimivat vierekkäin ja vuonna 1916 ne yhdistettiinkin. 5
6 (15) Kansan suussa Vihannin kunnan osuuskauppaa kutsuttiin resutakkisten kaupaksi ja Osuuskauppa Oma Kantaa sarkatakkisten kaupaksi. Vuonna 1947 Vihannin Osuuskaupalla oli 13 myymälää eri puolilla kylää. Ensimmäisiä kahvilatoimintaa harjoittavia liikkeitä olivat Hirsikorven, Ekoluhdan ja Anttilan kahvilat. 1920-luvulla R.Sauriala piti kestikievari Onnelaa, jonka yhteydessä toimi myös kahvila, leipomo ja myymälä. Kauppias Janne Kärnä rakennutti asemaa vastapäätä n. vuonna 1920 suuren liiketalon, jota kutsuttiin Osulaksi. Talossa oli mm. myymälä, postitoimisto, leipomo, kahvila, ravintola ja limsatehdas. Vuoden 1901 alussa perustettiin säästöpankki, jonka pohjarahastoksi otettiin kunnan lainamakasiinin ulkona olevista jyvälainoista 800 l rukiita ja ohria sekä ns. Hulkmanin rahasto, jonka arvo oli n. 900 markkaa. Oman apteekin saaminen kirkonkylälle oli vaikeaa, ensimmäinen anomus asiasta Raahen apteekin hoitajalle tehtiin v.1927 ja Lääkintöhallitukselle 1929. Vasta sotien jälkeen v.1949 kunta sai vuokrata tilat apteekkari Maila Paasivaaralle. Vuonna 1899 yhdistettiin kätilön ja rokottajan virat ja palkattiin henkilö hoitamaan tätä. Sen sijaan omaa lääkäriä ei saatu ennen kuin vuonna 1945, terveystalo, jossa oli myös lääkärin asunto rakennettiin 1949. Vuosien 1914 1918 aikana keskusteltiin useasti diakonissan tai sairaanhoitajan palkkaamisesta kuntaan, mutta vasta vuonna 1933 perustettiin sairaanhoitajan virka. Neuvola perustettiin kunnanvaltuuston 20.12.1943 tekemällä päätöksellä ja vuonna 1950 perustettiin kouluhammaslääkärin virka. Hammaslääkäripulan vuoksi ensimmäinen hammaslääkäri aloitti kuitenkin työnsä vasta 1958. Vihannin kaivoksen perustamisen v. 1951 jälkeen teollisuudessa toimivien määrä lisääntyi, kääntyen lopulta laskuun 70-luvulla, kun Vihannin kaivos ei enää kyennyt vetämään väkeä muista elinkeinoista. Myös Rautaruukin Raahen tehtaan perustaminen 60-luvun alussa vaikutti teollisuudessa työskentelevien määrään. Moni kirkonkylän asukas käy työssä Raahen tehtailla. Vuonna 1961 rakennettu Pohjalan Peruna (myöh. Kasviöljy Oy:n Vihannin perunatehdas, nykyään Profood Oy) on myös suuri työllistäjä. Myös rakennustuotannon parissa työskentelevien määrä kasvoi kaivoksen perustamisen jälkeen, mutta väheni 70-luvulla kun suurimmat rakennushankkeet olivat valmistuneet. Vihannin kunnan pinta-alasta 60% on suota, joten monen kirkonkylänkin asukkaan elinkeino on turvetuotannossa. Ensimmäisiä hyödynnettyjä turvesoita oli Rukkisperän Ahmaneva, jonka polttoturveteollisuus loppui 1950-luvulla. 2.6. Kirkonkylän yhdistys- ja järjestötoiminnan historia Vuonna 1887 perustettiin Isäntä-yhdistys. Yhdistyksen tarkoitukseksi ilmoitettiin yleishyödyllisten pyrintöjen edistäminen niin henkisellä kuin aineellisellakin puolella. Yhdistys ilmoitti pyrkivänsä päämäärään esitelmillä ja levittämällä kirjasia raittiuden ja siveellisen tilan kohottamiseksi. 6
7 (15) Vihannin nuorisoseura ry on Raahen alueen toiseksi vanhin nuorisoseura. Nuorisoseuraliike Vihannissa sai alkunsa nimenomaan kirkonkylältä vuonna 1895. Seuran alkuunpanijana oli Limingan kansanopiston käynyt Selma Suonenlahti. Hänestä tuli ensimmäinen puheenjohtaja ja koko toiminnan sielu. Muutaman vuoden ajan toiminta oli erittäin aktiivista, mutta sammui tilapäisesti Suonenlahden muuttaessa pois paikkakunnalta. Seura elvytettiin henkiin v.1903, toiminta oli kuitenkin pitkään heikkoa käynnistyen kunnolla 1920-luvulla. Omaa toimitaloa yhdistykselle ryhdyttiin rakentamaan v.1948. Kirkonkylän maamiesseura perustettiin v.1916 Alapereen talossa. Perustamiskokouksessa agronomi Yrjö Lantto selosti n. 30 kuulijalle maamieseuran merkitystä. Nykyään maamiesseura on yhdistetty Vihannin kirkonkylän maa- ja kotitalousnaiset ry:n kanssa. Vuonna 1907 aloitettiin keskustelu Työväenyhdistyksen perustamisesta Vihantiin. Vuonna 1909 Työväenyhdistys vuokrasi kauppias Georg Hagremilta tontin, jonne syyskesällä valmistui toimitalo. Vuonna 1926 työväenyhdistys lakkautettiin ja toiminta elpyi sotien jälkeen. Ensimmäinen urheiluseura Vihannin Urheilijat ry perustettiin vuonna 1932, joka keskittyi hiihtoon ja yleisurheiluun. Vuonna 1937 Vihantiin perustettiin Rintamamiesyhdistys ja naisjaosto seuraavana vuonna. Nämä yhdistykset olivat vuonna 1929 perustetun Vapaussodan Rintamamiesten Liiton jäseniä. Liitto vaali vuoden 1918 valkoisten voiton perinteitä. Vihannin Kotiseutuyhdistyksen syntysanat luettiin loppiaisena 1947 ja perustamiskirja allekirjoitettiin kesällä 1947. Samalla vietiin eteenpäin ajatusta kotiseutumuseon perustamisesta Matti Junttilan toimesta ja v.1948 Kotiseutuyhdistys vuokrasi Vihannin manttaalikunnalta lainamakasiinin museorakennukseksi. Voimistelu- ja urheiluseura Vihannin Vauhti perustettiin 31.7.1947. Seuran kesälajeina olivat yleisurheilu, voimistelu ja pesäpallo, talvilajina hiihto. 3. Kirkonkylä tänään 3.1. Yleistä Kirkonkylän keskustassa voidaan erottaa kolme erillistä painopistettä; Kotiseutukeskuksen ympäristö, kirkonseutu ja ns. liikekeskus (Asematien varsi). Kuntakeskuksessa Asematien varressa radan länsipuolella, sijaitsee 3 elintarvikeliikettä, muutama erikoistarvikeliike, pankki, posti, matkahuollon toimipiste, apteekki, SPR:N kirpputori, kunnanvirasto palveluineen, taksiasema ja rautatieasema. Vihanti sijaitsee päärautatien varrella ja matkustajajunat pysähtyvät päivittäin Vihannissa. Junalla pääsee lähimpään kaupunkiin Oulaisiin 15 minuutissa ja Ouluun 45 minuutissa. Kirkonmäellä sijaitsevan kirkon vieressä on kirkkoherranvirasto ja seurakuntatalo sekä makasiinimuseo, jossa on laaja esinevalikoima, erikoisuutena runsaat kivikautiset esineet, joita kunnasta on löytynyt. Kirkon läheisyydessä Kirkkotien varrella on palvelukeskus, päiväkoti, terveysasema ja viimeisenä Kirkkojärven rannassa Ukonkantti ja Kotiseutukeskus. Museoalueelle on siirretty vanhoja museorakennuksia kuten tuulimylly, aitta sekä asuinrakennuksia, joista kolme on ympärivuotisessa vuokrauskäytössä. Alueella on myös rekonstroitu kivikautinen asumus ja opastetaulu maannoususta alueella, vanhoja kaivoskoneita ja malmilohkareita Outokummun Lampinsaaren kaivoksesta sekä uimaranta ja tenniskenttä. Ulkoilureitit Sauvonmäelle lähtevät Kirkkojärven 7
8 (15) rannasta. Ukonkantista löytyy monipuoliset kirjasto- ja kokoontumistilat, museo ja kahvila. Asematien pohjoispäässä sijaitsee Hotelli-ravintola Seurahuone, eteläpäässä Vihannin nuorisoseura. Kirkonkylän luoteispuolella on kylän suurin asuinalue. Alueella on runsaasti omakotitaloja, rivitaloja ja Mustalanmäen sekä Pihlajatien ympäristössä kunnan vuokrataloja. Pihlajatien läheisyydessä on myös v. 1909 rakennettu Vihannin työväentalo. Kirkonkylän koillispuolella on Kankaraisen asuinalue omakotitaloineen. Alueella on myös teollisuutta, kuten konepaja ja Profood Oy:n perunanjalostustehdas. Ortodoksinen rukoushuone tsasouna sijaitsee alueella. Radan itäpuolella Velkaperän alueella on omakoti- ja rivitaloasutusta sekä aivan radan tuntumassa jonkin verran pienteollisuutta, kuten autokorjaamoja, autoliike ja peltisepäliike. Vanhan kantatien pohjoispäässä on huoltoasema ja toinen eteläpäässä. Alueella toimii myös monipuolinen kuntosali. Kirkonkylän eteläpäässä on Nujulanperän asutusalue omakotitaloineen. Alueella on yksi kunnan vuokratalo ja yksi vuokrarivitalo alueelle on suunnitteilla. Alueella sijaitsee Kirkonkylän ala-aste, yläaste-lukio, jääkiekkokaukalo, tenniskenttä, luistelukenttä ja urheilukenttä. Asuinalueen kaakkoiskulmassa sijaitsee Vihannin SOS-lapsikylä. Vanhaa kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa kirkonkylällä on säilynyt vain vähän; kirkko ja tapuli, pikkukirkko (rukoushuoneena toimiva), kotiseutumuseo, rautatieasema, Vihannin nuorisoseurantalo, Strömmerin talo, Pekkalan talo ulkorakennuksineen, työväentalo, Ahon tila piharakennuksineen, Hilapan talo ja kotiseutukeskuksen museorakennukset. Mahdollisuudet harrastustoimintaan kirkonkylässä ovat monipuoliset. Kulttuurikeskus Ukonkantissa järjestetään säännöllisesti konsertteja ja muita kulttuuritilaisuuksia, yläkerrassa on taidenäyttelytilat, myös kirkossa järjestetään konsertteja kuten äitienpäiväkonsertti ja erilaiset joulukonsertit. Raahe-Opisto toimii alueella ja sen piirissä on mahdollisuus harrastaa monipuolisesti käsitöistä ja taideaineista joogaan ja itämaiseen tanssiin. Lapsille on toimintaa Raahe- Opiston piirissä ja erilaisten 4h-kerhojen parissa. Nuorisoseuralla toimii näytelmäkerho ja työväentalolla on kerran viikossa bingo. Kirkonkylän ulkoilureitit ovat erinomaiset, Kirkkojärven rannasta lähtee reitti Sauvonmäelle Läntisrannalle ja urheilukentältä Varesnevalle Varesmajalle, josta voi jatkaa edelleen Alpuan ja Lampinsaaren kautta aina Korvenkylään saakka. Reittien varrella on laavuja ja kotarakennelmia, talvisin reiteillä kulkevat hiihtoladut, joista osa on valaistuja. Kirkkojärven rannalla on uimaranta ja talvisin avanto. Urheiluseurat järjestävät sähly- ja pelikerhoja, suunnistustoiminta on vilkasta, kirkonkylällä toimii aktiivinen judoseura. 3.2. Asukkaat Talouksia kirkonkylässä on n. 850 kpl. Kirkonkylän asukkaat asuvat pääosin omakotitaloissa. Rivitaloja on 62 kpl ja kerrostaloja 3 kpl, joista 1 on luhtitalo. Vuokra-asuntoja kirkonkylällä on kunnan ja kiinteistöyhtiö Vihannin Kantin omistuksessa n. 100 kpl, jonkin verran on lisäksi yksityisten/yritysten omistamia vuokra-asuntoja. Vihannin kunnan asukasmäärä on laskenut 1970-luvulta lähtien ja väestön määrän vähenemisen ennustetaan jatkuvan tulevaisuudessakin. Toinen tärkeä tekijä on vinoutunut ikärakenne. Vanhusten potentiaalinen osuus väestöstä kasvaa samalla kun lasten ja nuorten osuus piene- 8
9 (15) nee. Ikääntyminen lisää paineita erityisesti asumiselle kirkonkylällä. Yksi tulevaisuuden haasteista on tämän kehityksen pysäyttäminen. Kirkonkylän väestön vaihtuvuus on myös suurempi kuin sivukylillä, johtuen vuokra-asuntojen määrästä. Mikäli alueen infrastruktuuria, tonttitarjontaa ja vuokra-asuntojen tarjontaa sekä harrastus- ja palvelutarjontaa pystytään parantamaan tätä kehitystä voidaan hidastaa. On tärkeää säilyttää nykyiset palvelut kirkonkylällä. Tärkeää on myös yhteistyö muiden kylien kanssa. 3.3 Kirkonkylän palvelut ja elinkeinot tänään Kirkonkylän alueelle on rekisteröity 69 yritystä. Suurimmat työllistäjät ovat Vihannin kunta ja perunanjalostustehdas Profood Oy. Muita n. 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä kirkonkylällä ovat Vihannin Vesi Oy, Vihannin Puukaluste Oy, Vihannin Sos-lapsikylä, Vihannin Osuuspankki sekä Vihannin terveysasema ja Vihannin kappeliseurakunta. Elintarvikeliikkeitä Kirkonkylässä on 3 kpl ja erikoisliikkeitä 8 kpl, lisäksi on R-kioski, grilli ja Hotelli-ravintola Seurahuone. S-Marketin yhteydessä toimii asiamiesposti ja K-kaupan kiinteistössä apteekki. Palvelualan yrityksiä kuten kampaamoja ja hierojia on 8 kpl, kuntokeskus Kunnonpaikan palveluihin kuuluu kuntosali, turvesauna, hieronta ja kuppaus. Keskustassa on taksiasema sekä matkahuollon toimipiste, josta voi ostaa myös junalippuja. Huoltoasemia kirkonkylällä on 2 kappaletta, molempien yhteydessä toimii myös kahvio, autokorjaamoja on 2 kpl. Kirkonkylän alueella toimii 1 konepaja, koneurakointi tms. alan yrityksiä on 3 kpl ja kuljetusalan yrityksiä 4 kpl, rakennusalan yrityksiä on 5 kpl. Uusimpia yrityksiä kirkonkylällä ovat punamultaa jalostava Vihannin Punamulta Oy ja energia-alan yritys Green Energy Oy. Lisäksi on muita erikoisalan yrityksiä kuten kodinkonehuoltoliike, peltisepänliike ja timanttisahausta hoitava yritys. Turvetuotantoalueita Kirkonkylän läheisyydessä on useita mm. Myllyperän Ahmanevalla, Varesnevalla, Tavaskannevalla ja uudelleen käyttöön otetulla Rukkisperän Ahmanevalla. Hyvin monet työikäiset kirkonkylän asukkaat käyvät töissä kunnan ulkopuolella, lähinnä Raahessa tai Oulaisissa. Suurin osa kunnan palveluista tuotetaan itsenäisesti, osa yhteistyössä Raahen ja muiden lähikuntien kanssa. Perusterveydenhuollon palvelut tarjoaa Oulaisten seudun kansanterveystyön kuntayhtymä vuoden 2008 loppuun saakka, jolloin yhteistyö Raahen kanssa alkaa. Kunnassa on oma terveysasema. Sosiaalitoimen palveluista Vihannissa vastaa perusturvalautakunta, jonka toiminta-ajatuksena on tuottaa vihantilaisille riittävät ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut turvaamaan kuntalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta sekä tukemaan heidän selviytymistään erilaisissa elämäntilanteissa. Kunnan sivistystoimen tehtävänä on johtaa kunnan koulutointa, kehittää ja koordinoida aikuiskoulutusta, järjestää kunnan kulttuuriin, liikuntaan ja nuorisoon liittyvää vapaa-ajan toimintaa, johtaa kunnan kirjastotointa sekä vastata raittiustyön järjestämisestä. Kunnan teknisen toimen tehtävänä on tuottaa ja ylläpitää toimivaa, viihtyisää ja turvallista elinympäristöä kuntalaisille. Maaseututoimi hoitaa sille säädöksillä määrättyjen tukien hallintotehtäviä. (lähde www.vihanti.fi) 9
10 (15) 3.4 Kirkonkylän yhdistys- ja järjestötoiminta tänään Vihannissa yhdistystoiminta on vilkasta. Kunnassa toimii n.62 yhdistystä, joista kirkonkylän alueella suurin osa. Useilla yhdistyksillä on omat toimitilansa, kuten nuorisoseurantalo, työväentalo, sotaveteraanien veteraanimaja Mäntylammella tai metsästysseura Vihannin Eränkävijöiden erämaja Linnaistenkankaalla. Vihannin Kotiseutuyhdistyksen talomuseoalueella on useita siirrettyjä ja entisöityjä museorakennuksia. Näitä tiloja voivat myös muut yhdistykset tai yksityiset henkilöt vuokrata esim. juhlatilaisuuksia tai kokousten pitoa varten. Kirjastotalo Ukonkantissa vihantilaiset yhdistykset voivat kokoontua veloituksetta. Kirkonkylän asukasyhdistys Vihannin Rinti on nuorimpia yhdistyksiä, se on perustettu vuonna 2005. Yksi yhdistyksen keskeisistä tavoitteista on yhteisöllisuuden ja asumisviihtyvyyden parantaminen kirkonkylällä. Vuosittaisia tapahtumia ovat pääsiäiskokko yhteistyössä Läntisrannan kyläyhdistyksen kanssa ja kirkonkylän siivoustalkoot toukokuussa. 3.5. Kyläkyselyn tuloksia Asukaskysely tehtiin kirkonkylän asukkaille marraskuussa 2006, vastausprosentti oli valitettavan pieni, vain n. 6%. Suurin osa vastaajista oli 1-2 hengen talouksia. Tapahtumat kirkonkylällä Eniten vastaajat osallistuivat kulttuuri- ja seurakunnan tapahtumiin. Vastaajat toivoivat kirkonkylän alueella järjestettäväksi hyvin monenlaisia tapahtumia musiikkitapahtumista ja runoilloista asiantuntijaluentoihin ja liikuntatilaisuuksiin ja vapaamuotoisiin yhteistilaisuuksiin. Toivottiin tapahtumia niin lapsille ja nuorille kuin vanhuksillekin sekä erilaisten vertaisryhmien kokoontumista. Myös erilaisia teatteri- ja elokuvamatkoja toivottiin. Kylätoiminnan tehtävät Tärkeimpinä kylätoiminnan tehtävinä koettiin yhteisten alueiden siivous ja huolto sekä palveluiden järjestäminen kylällä. Asukasyhdistys onkin järjestänyt keväisin kirkonkylän siivoustalkoot ennen markkinoita yhdessä muiden yhdistysten kanssa. Asukasyhdistys ottaa myös kantaa yhteisiin asioihin resurssiensa mukaan. Melkein yhtä tärkeinä kyläyhdistyksen tehtävinä koettiin yhdessäolo, erilaiset juhlat ja tapahtumat, suunnittelu esim. maankäytön suunnittelu, elinkeinotoiminnan kehittäminen, asuntojen markkinointi, kirkonkylän etujen ajaminen kunnassa ja yhteistyö muiden yhdistysten kanssa. Asukasyhdistyksen toivottiin ottavan kantaa mm. seuraaviin asioihin: infrastruktuuri, kuten kevyen liikenteen väylät, junien pysähtyminen, kirjaston parkkipaikat ja hissi liikuntaesteisille, kirkonkylän viihtyisyyden parantaminen ja maisemointi, Kirkkojärven rantojen turvaaminen kaikille kuntalaisille, senioriasunnot Vanhojen rakennusten säilyttäminen ja kunnostaminen palvelujen säilyttäminen kunnassa asumisen kalleus ja sähkön ja lämmitysöljyn kilpailuttaminen omaleimaisen ja valtakunnallisesti merkittävän kulttuuritapahtuman kehittäminen yhteistyö muiden yhdistysten kanssa ja työnjako kunnan ja yhdistyksen välille talkoohengen virittäminen ja yhteishengen luominen, aktivoiminen yhteiskuljetusten järjestäminen lähikuntiin eri tapahtumiin heikommassa asemassa olevien kuntalaisten voimaannuttaminen lasten ja nuorten toiminnan järjestäminen ja nuorten aktivoiminen 10
11 (15) asukastupatoiminnan ja nuorisopajatoiminnan aloittaminen sisäänlämpiävyyden vähentäminen, me-hengen luominen 4. Kirkonkylän SWOT-analyysi Kirkonkylän Asukaskyselyssä Marraskuussa 2006 kyseltiin asukkailta kylän vahvuuksia ja heikkouksia sekä mahdollisuuksia ja uhkia. SWOT-analyysiä täydennettiin vielä johtokunnan kokouksessa 27.2.2008. SWOT-ANALYYSI: Vahvuudet toimivat ja hyvät peruspalvelut rauhallinen asuinympäristö puhdas vesi hyvät ulkoilumahdollisuudet toimivat ja hyvät harrastusmahdollisuudet Kirkkojärvi hyvät liikenneyhteydet hyvät kokoontumistilat Heikkoudet erikoisliikkeiden puute sisäänlämpiävyys työttömyys hoitamaton yleisilme heikko teiden kunto puutteellinen valaistus välinpitämätön liikennekäyttäytyminen Mahdollisuudet nuorten lapsiperheiden muutto kuntaan järkevä rakentaminen suuret tonttikoot lukion kehittäminen kuntaliitos ja seutukuntayhteistyö hyvä ja rauhallinen asuinpaikka luonto liikenneyhteydet yrittäjyys yhdistysten ja kunnan yhteistyö Uhat asukkaiden vanheneminen muuttotappio työttömyys lukion lakkauttaminen kuntaliitos 11
12 (15) 5. Tavoitteet ja toimenpiteet 5.1. Infrastruktuuri Infrastruktuuriin liittyvät hankkeet ovat kirkonkylälle tärkeitä, koska ne luovat edellytykset kirkonkylän kehittymiselle ja kasvamiselle. Suunnitelmille hyvä pohja on Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston kuntasuunnittelu kurssin v. 2005-2006 (masu-hanke) suunnitelmat kirkonkylän maankäytöstä. Suunnitelma esiteltiin Vihannin kirjaston auditoriossa 7.12.2005. Tavoitteena työssä oli saada jarrutettua kunnan supistumista onnistuneella maankäytön suunnittelulla ja tervehdyttää vinoutunutta ikärakennetta. Strategisen kehittämisen painopisteitä suunnitelmassa olivat viihtyisän ja monipuolisen asuinympäristön tarjoaminen, keskustan kehittäminen, elinkeinoelämän ja kunnan innovatiivisuuden kehittäminen, liikunta- ja virkistysmahdollisuuksien kehittäminen sekä kunnan näkyvyyden parantaminen junaradalle ja kantateille 88-86. Tontit Tavoitteena, että erikokoisia tontteja aina saatavilla sekä teollisuuden että asumisen käyttöön Asematien ja Kirkkotien perusparannus Tavoitteena nykyistä viihtyisämpi ja liikenteellisesti turvallisempi ympäristö Toteuttajina: Kunta/Tiehallinto/Alueen yrittäjät Aikataulu: Aloitetaan 2009 Eteläisen Alikäytävän korotus Eteläntiellä Tavoitteena, että toteutetaan kaksoisratahankkeen yhteydessä Toteuttajina: Kunta/Tiehallinto/Ratahallintokeskus Kevyen liikenteen alikäytävä radan alitse rautatieaseman kohdalle Tavoitteena, että toteutetaan kaksoisratahankkeen yhteydessä Toteuttajina: Kunta/Tiehallinto/Ratahallintokeskus Alikäytävä Esson risteykseen ja kevyen liikenteen väylä hautausmaalle Tavoitteena, että toteutetaan mahdollisimman pian Asematien kunnostamisen jälkeen Toteuttajina: Kunta/Tiehallinto Kevyen liikenteen väylä Vanhan Raahentien varteen Tavoitteena, että toteutetaan mahdollisimman pian Asematien kunnostamisen jälkeen Toteuttajina: Kunta/Tiehallinto Liikenneympyrä kantateiden risteykseen Tavoitteena, että toteutetaan mahdollisimman pian Toteuttajina: Kunta, Tiehallinto 12
13 (15) Tienviitat ja opasteet Tavoitteena, että kirkonkylällä saadaan tienviitat ja opasteet puuttuviin kohteisiin nähtävyyksiin ja palveluihin Toteuttajina: Kunta, Tielaitos, Asukasyhdistys Vihannin Rinti ja muut yhdistykset, matkailuhanke Aikataulu: Tarkoituksena on saada tienviitat/opasteet mahdollisimman pian Pajukoiden raivaaminen Tavoitteena saada kirkonkylän maisemaa siistittyä Toteuttajina: Asukasyhdistys Vihannin Rinti ja muut yhdistykset Jatulintarha-hanke Ympäristötaideteos Ukonkantin etualalle Asematien varteen Tavoitteena, että valmistuu kesällä 2010 Toteuttajina: Asukasyhdistys Vihannin Rinti, kunnan yhdistykset ja yritykset Kantti ja kartano-hanke sekä Sauvonmäen-hanke Tehdään tarvittaessa yhteistyötä hankkeiden kanssa uusien asukkaiden saamiseksi kirkonkylälle ja kuntaan Jatulintarhan kehittämishanke Jatulintarhan-hankkeesta saatujen tulosten perusteella arvioidaan mahdollisuutta jatkohankkeeseen, jossa tehdään kuusilabyrintti, turvekartta ja vesilabyrintti Toteuttajina: Asukasyhdistys Vihannin Rinti, kunnan yhdistykset ja yritykset Muut hankkeet kuten Asemanpuisto-hanke tai Kirkkopuisto-hanke Arvioidaan tarvetta hankkeille muiden hankkeiden valmistuttua 5.2. Liikunta, retkeily, talviurheilu ja harrastukset Ulkoilureitistö Kasvi- ja eläinlajitaulut Kirkkojärven rantaan Toteuttajina Asukasyhdistys Vihannin Rinti, muut yhdistykset esim. 4H Aikataulu: Tavoitteena, että päästään aloittamaan lähivuosina Saarelanjärven lintutornin ympäristön kohentaminen Toteuttajina: Asukasyhdistys Vihannin Rinti, kunta, muut yhdistykset Aikataulu: Tavoitteena, että päästään aloittamaan lähivuosina Ulkoilureitistö Läntisrannalle Kirkkojärveltä Toteuttajina: Asukasyhdistys Vihannin Rinti, Läntisrannan kyläyhdistys, Kunta Aikataulu: Tavoitteena, että päästään aloittamaan lähivuosina 13
14 (15) Kelkkareitistö Tavoitteena saada kelkkareitistö myös länsipuolelle rataa ja sieltä edelleen Sauvonmäelle, niin ettei häiritse asutusta eikä muuta liikennettä. Toteuttajina: Kunta, moottorikelkkakerho, Asukasyhdistys Vihannin Rinti ja Läntisrannan kyläyhdistys Perinnemaiseman säilyminen ja hoito Tavoitteena, että uutta rakennettaessa ja kirkonkylää kehittäessä perinnemaisema ja vanhat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset säilytetään Liikuntahalli Tavoitteena, että kuntaan saadaan lisää sisäliikuntamahdollisuuksia ja kunnollinen liikuntahalli Toteuttajana: Kunta 5.3. Kylän aktivoiminen ja yhteishengen luominen ja kylän kehittäminen Tavoitteena on yhteishengen lisääminen erilaisilla toimenpiteillä kuten yhteiset tilaisuudet ja retket yhteistyössä kunnan, seurakunnan ja muiden yhdistysten kanssa riippuen tilaisuuden laadusta. kylätalkkari Tavoitteena on palkata kylätalkkari, kun sopiva palkkatukeen oikeutettu henkilö löytyy Tehtäviin sisällytetään niin talonmies- kuin siivous-, lastenhoito- ja vanhustenhoitotehtäviä kylän imago ja kylän markkinointi Ollaan mukana matkailuhankkeessa, jotta saadaan oma matkailuesite kuntaan. Esite valmistuu kesäksi 2008. Ylläpidetään kylän Internet-sivuja Kirkonkylän markkinoiminen kesän 2008 Kotiseutupäivien yhteydessä Laajempi seutukunnallinen ja valtakunnallinen markkinointi Jatulintarha-hankkeen yhteydessä Verkostoituminen Tavoitteena tehdä mahdollisimman paljon yhteistyötä muiden kylien ja muiden yhdistysten kanssa 14
15 (15) LÄHDELUETTELO Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset osa 3, Mika Sarkkinen Markku Torvinen, Oulun Tyypit oy 2000 Vihannin kuntakeskus ja Läntisrannan kylä Maaseutuympäristö vetovoimatekijäksi? masu-hanke/kuntasuunnittelun kurssi 2005-2006, Helka-Liisa Hentilä, Emilia Ihatsu & Raine Mäntysalo (toim.). Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto, yhdyskuntasuunnittelun laboratorio Julkaisu C98 2006. Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet osa 3, Pohjois- Pohjanmaan seutukaavaliitto Oulu 1993, julkaisu A:117 Vihannin kirja I, toimittanut Merja Karjalainen, Vihannin kunta Raahen tienoon historia I-III, Gummeruksen kirjapaino Oy, Jyväskylä 1990, 1991 ja 1995 Vihannin Kirkonkylän kehittyminen 1900-luvulla, Turun yliopisto, ympäristökasvatus - rakennettu ympäristö, etätehtävä 31.3.1993, Liisa Hyvärinen Raahen Seudun yrityspalvelut: rekisterit, Vihanti www.vihanti.fi, Helmikuu 2008 Väestörekisterikeskus, väestötietojärjestelmä Albuminlehtiä Vihannista, Vihannin Osuuspankki 100 vuotta, Harri Turunen, Painoykkönen ky, Oulainen 2005 Asukaskysely, Asukasyhdistys Vihannin Rinti ry, marraskuu 2006 Raahen seudun ravitsemusliikkeiden nimet vuosina 1900-1996, pro gradu-tutkielma 9.4.1997, Oulun yliopisto, Suomen kieli, Maria Halmetoja. 15