Luontoon saa oikeasti koskea

Samankaltaiset tiedostot
Luonnon monimuotoisuus osana maatalouden ympäristöneuvontaa

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

Maatalousluonnon monimuotoisuus. FT, Ympäristöasiantuntija Heli Jutila Maatalouden uusimman ympäristötiedon vaihtopäivät

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Kylään maisemaan -hanke. Loviisa Alueryhmän tapaaminen

Perinnemaisemien hoito

Kasnäsin kesä Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito

Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014

Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke

YMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja

Perinnebiotoopit ja hoidon rahoitus

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Maatalousluonnon monimuotoisuus

ristöjen hoito - Vesilinnut

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs

Ahti Putaala Metsähallitus Riistapäivät

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

Saaristomeren biosfäärialue

Kuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä?

Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi

Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT

Metsästys ja riistanhoito saaristossa

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

METSO-ohjelma :

Perhosniityistä riistaelinympäristöjen hoitoon

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

MATO-tutkimusohjelman teemat ja tavoitteet

Kestävä riistatalous

VELMUn tavoitteet. VELMUn kokonaisarviointi seminaari Penina Blankett. Kuva: Metsähallitus 2009/EK

Anni Arponen PerinneELOn pyöreän pöydän tutkimusseminaari

Lapin alueellinen metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Järviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla

Kotiseutukosteikko Life+ hankkeen tilannekatsaus Life+ Return of Rural Wetlands

Kulttuuriympäristö. jokaisen oma ja kaikkien yhteinen

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla

Monimuotoisuuden suojelu

Neljä päivää, jolloin menemme luontoon yhdessä omaksi iloksemme ja satavuotiaan Suomen kunniaksi. Kuva: Metsähallitus /Mari Limnell

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands

Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli

Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

RANKU-hanke ja ravinneneutraali kunta. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ämer Bilaletdin Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Ympäristöratkaisuja: - Lantalogistiikkaa ja kompostointia. Fredrik von Limburg Stirum

Askel riistametsään -luonnon rikkautta metsistä, soilta ja vaihettumisvyöhykkeiltä

Ilmasto, maaperä, Itämeri

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu

Aura Lamminparras Kuva: MAVI / Martina Motzbäuche

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma harjusinisiipi Kuva:Antti Below

Yhteiskunnan vaikuttajille ja päättäjille suunnattu keskustelufoorumi

Itämeri pähkinänkuoressa

Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen kunnassa

Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä.

Kuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä?

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Ajankohtaiskatsaus

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

Kuntien rooli vesitaloudessa

Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon

Yhteistyöllä kosteikko ideasta toteutukseen - onnistumisia. Baltic Compact työpaja

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Päijänne unescon biosfäärialueeksi

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

RIESASTA RAHAKSI Loue

Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola

Ravinneneutraali kunta RANKU Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta

VEERA-hankkeen päätösseminaari Sanna Laanti, projektikoordinaattori

Mikko Alhainen Projektipäällikkö. Suomen riistakeskus

Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke

Asumissosiaalinen työote

Villantuoksuinen elämysloma perinnemaisemien ja monimuotoisuuden hyväksi

Julkisen riistakonsernin strategia

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Lataa Lähde linturetkelle! Lataa

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

Rauman enorssi-seminaariin ilmoittautuneet (tilanne )

Riistatalouden ekosysteemipalvelut - Flywayta ja luonnonhoitoa

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

Transkriptio:

Luontoon saa oikeasti koskea Kansainvälinen Luonnonhoitoa Yhdessä -seminaari Turussa 29.-30.11.2016 Ulkomaiset vieraat ihastuivat Nokan lammastilan villasukkiin. Ne ovat oiva esimerkki maaseudun elinkeinojen monipuolisuudesta ja tuotteistamisesta. Uusia ajatuksia seminaariin toivat Razvan Popa Romaniasta, Florian Hofbauer ja Marita Arvela Brysselistä, Ross Macleod Skotlannista, Mikko Alhainen Hämeenlinnasta, Maija Mussaari Saaristomeren kansallispuistosta, Concha Salguero Espanjasta sekä Chistopher Tomson Englannista. Eliölajit vähenevät maailmassa. Ruuantuotanto vaikeutuu. Ilmastonmuutos myllertää olosuhteita. Selviämisen haasteet kasvavat. Tarvitaan tehokkaampaa kiertoa ja kestävyyttä. Onnistumiseen kaivataan myös vahvaa tahtoa ja vankkaa yhteistyötä. Näillä eväillä tehtiin kaksipäiväinen ja kansainvälinen luonnonhoitoseminaari Turkuun. Mukana tulevaisuutta rakentamassa oli lähes parisataa osallistujaa. Seminaari tarjosi monipuolisen ja innostavan tykityksen jo tehdyistä luonnonhoitoteoista sekä kotimaassa että muualla Euroopassa. Paikalla kuultiin,

miten brittiläisiä maanomistajia ja viljelijöitä motivoidaan suojelemaan peltolintuja, metsästäjiä hoitamaan riistakantoja kestävästi, viljelijöitä pohtimaan maaperän kuntoa ja tuottokykyä, maaseudun ihmisiä rakentamaan uutta yrittäjyyttä. Espanjalaiset keksinnöt soveltuvat suomalaisiinkin ympyröihin, skotlantilaisista tilanhoitotavoista löytyy hyviä ideoita. Romanian maaseudulla testattuja yhteistyön muotoja voidaan soveltaa myös suomalaisiin oloihin. - Jokaisen ei tarvitse keksiä ja kehittää kaikkea alusta asti. Yhdessä päästään tehokkaammin eteenpäin, sanoi seminaarin toisen päivän puheenjohtaja, Järki-hankkeen projektijohtaja Eija Hagelberg. Hän muistutti myös, että luontoon todellakin saa, ja pitää, koskea. Luontoa kannattaa hoitaa. Jättipalsami kuriin popsimalla Razvan Popa kertoi, miten pienillä tiloilla tulolähteitä rakennetaan Romanian keskiosissa yhdessä naapureiden kanssa. Tältä pohjalta lähdettiin ryhmätöissä rakentamaan luonnonhoitodiilejä. Tavoitteena oli rakentaa yhteistyön kuvioita ja sopia työnjaosta. - Meillä on kuitenkin samanlaiset tavoitteet, vaikka olemmekin useista eri organisaatioista, ensimmäisen seminaaripäivän puheenjohtaja, Luonnon- ja riistanhoitosäätiön asiamies Heli Siitari sanoi. Ryhmätyöhuoneista kuului välillä räjähtäviä naurunpyrskähdyksiä, kun taas ajoittain hiljaisuus oli lähes käsin kosketeltava. Tulevaisuuteen halutaan mennä yhteisvoimin ja kestävyys kärjessä. Yhdessä työryhmässä pohdittiin, miten vieraspetojen määrä saadaan asiallisesti kuriin. Toisessa keksittiin, että vieraslajina levittäytynyt jättipalsami voidaan vaikka syödä olemattomiin. - Jättipalsami on nuorena erittäin maukas ja kelpaa ruuaksi. Sillä tiedolla vieraskasvi pitäisi saada kuriin, sanoi ryhmän puheenjohtaja Erja Huusela-Veistola Luonnonvarakeskuksesta. Työryhmissä haettiin ratkaisuja myös pienpetopyyntiin, luonnonhoidon tuotteiden ja palvelujen tuotteistamiseen, lintuvesien hoitoon, vesiensuojeluun, hyvien esimerkkien levittämiseen. Kaiken takaa nousi koko ajan esiin ajatus eri tahojen yhteistyön tiivistämisestä. Eija Hagelberg kannusti työryhmäläisiä ajattelemaan vapaasti ja villisti. Yorkshireläistiloilla pitkään suojeluneuvojana töitä tehnyt Christopher Tomson kertoi peltolintujen suojelusta, siitä miten erilaisilla suojakaistoilla ja lintujen ruuaksi sopivilla siemenkylvöillä linnuille taataan suojaa, ruokaa ja pesintärauha avarilla viljelyaukeilla. Työ tehdään yhdessä maanomistajien ja viljelijöiden kanssa.

Juhani Toivakka Kainastolta kertoi siitä, miten peltopyiden hoito on kasvanut koko kylän menestykseksi. Jani Rantasuo esitteli Hailuodossa pitkään jatkunutta rantojen niittoa ja Katja Raatikainen ELO-työryhmien moninaisia tekoja. Ruduksen ympäristöpäällikkö Liisa Suhonen kertoi yhtiön hyönteishotellikokeilusta. Eija Hagelberg välitti esiintyjille seminaariväen ja salin yleisön kysymyksiä. Metsästäjät ja suojelijat - On korkea aika siirtyä sektorirajat ylittävään yhteistyöhön täysillä, Heli Siitari kannusti. Hän korosti myös sitä, että viestit on suunnattava tämän päivän suomalaiselle, joka on yhä enemmän kaupunkilainen. Seminaarissa kuultiin mahtavia ulkomaisia ja kotimaisia elinympäristöjä ja luontoa hoitavia esimerkkejä. Seminaariväki kiitteli sitä, että kerrankin saman pöydän ääressä istui sekä metsästäjiä että luonnonsuojelijoita, maaseudun yrittäjiä ja ruuantuottajia, riistaväkeä ja perinnemaisemaihmisiä. - Meidän suomalaistenkin olisi korkea aika vahvasti tunnistaa omat valmiutemme, oma osaamisemme, omat tuotteemme. Meidän olisi opittava hyödyntämään vuodenaikojen vaihtelua, monipuolista riistakantaamme ja luontomme monimuotoisuutta. Meidän pitäisi olla ylpeitä vahvuuksistamme ja kehittää sekä hyödyntää niitä, Siitari hehkutti. Antti ja Mari Toivonen myivät oman karjatilansa tuotteita seminaarin Tuottajatorilla. Tarjolla oli niityillä laiduntaneen hereford-karjan lihaa ja makkaraa.

Elinympäristöt avainasemassa - Tuloksia on luvassa, kun eri alojen osaajat ja tekijät yhdistävät voimansa yhteisen päämäärän hyväksi. Töitä tehdään yhdessä ja järkevästi. Avoin tiedonvälitys, keskustelu ja toisten kuuntelu ovat avaimia hyviin tuloksiin. Jokaisen ei kannata takkuilla samojen ongelmien viidakossa, Eija Hagelberg totesi seminaarin päätössanoissa. Seminaarin käytäväpuheissa vaihdettiin ajatuksia vilkkaasti. Irina Herzon Helsingin Yliopistosta ja Espanjasta seminaariin saapunut Concha Salguero pohtivat yhteistyökuvioiden mahdollisuuksia. Monet asiantuntijat ja luontotyöläiset kertoivat kahden tiiviin seminaaripäivän aikana kokemuksistaan ja tuloksista, joita luonnonhoitotöissä on saavutettu. Marita Arvela EU-komission ympäristö-osastolta avasi näkemyksiä europoliittiseen suuntaan. Hänkin kannusti nostamaan esiin suomalaisia erityispiirteitä. Vaikka eletään eurooppalaisesti, eivät luonnossa tapahtuvat muutokset noudata valtakunnan rajoja. Yhteistyötä siis tarvitaan silläkin tasolla. Luonnon kannalta on kyse elinympäristöistä, yhtä lailla eliöiden, kasvien ja riistan osalta. Riistanhoito on luonnon monimuotoisuuden hoitoa. Sauvolainen karjankasvattaja Antti Toivonen kertoi siitä, miten hän vie nautojaan laiduntamaan Turun kaupungin rantalaitumille. Siellä laiduntajat popsivat ruokoa ja avaavat samalla maisemaa sekä kuljettavat ravinteita pois matalilta merenrannoilta. Toivonen kuunteli, miten erikoissuunnittelija Mikko Alhainen Suomen Riistakeskuksesta puhui riistan elinympäristöjen hoidosta. Kosteikkoja rakennettessa maisemakin kaunistuu, vesilinnut viihtyvät. Haasteina kuvioissa ovat pienpedot. Kemiönsaarelainen Tommy Arfman heitti pöytään isoja lukuja, jotka kertoivat vieraspetojen: minkin ja supikoiran yleistymisestä saaristossa. Hän näytti myös masentavia lukuja siitä, miten paljon pesivien haahkojen määrä on vähentynyt.

Tiedotusvälineetkin olivat kiinnostuneita suuren seminaarin annista. Radio Auran Aaltojen Eero Karisalmi haastatteli järjestelytyöryhmän puheenjohtaja Eija Hagelbergia seminaarin tarkoituksesta ja tavoitteista. Käytäväpuheissa etsittiin keinoja ja yhteistyökumppaneita tasapainon palauttamiseksi. Toivonen innostui kehittämään myös riistaelinympäristöjen hoitoa maatilallaan. Tietojen vaihto, esimerkeistä oppiminen, verkottuminen olivat hyvin onnistuneiden seminaaripäivien vauhdittajia. Tuloksia odotellessa kannattaa pitää silmät ja korvat avoimina, imeä ideoita, mennä eteenpäin. Seminaari taltioitiin. Sitä oli mahdollista seurata myös suorana verkosta. Seuraajia olikin keskimäärin toistasataa. Vilkkainta oli keskiviikkona lounasaikaan. Silloin seuraajia oli yli kaksisataa. Ensimmäisen päivän puheenjohtaja Heli Siitari ja Maaseutuverkoston Joel Karlsson olivat myös mukana työryhmässä, joka polkaisi koko seminaarin pystyyn. Seminaarin ensimmäisenä päivänä lähiseudun tuottajat myivät lihaa ja lapasia, hunajaa ja makkaraa sekä muita tuotteitaan Tuottajatorilla Turun Virastotalon toisessa kerroksessa. Kolmannen kerroksen käytävälle oli koottu valokuvanäyttely Kimmo Härjämäen (1978-2015) luontokuvista. Näyttely on esillä kaksi viikkoa ja jatkaa sitten kierrostaan. Teksti ja kuvat Hia Sjöblom Seminaarin järjestelyissä olivat mukana JÄRKI-hanke (Luonnon- ja riistanhoitosäätiö ja Baltic Sea Action Group), Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset, Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuverkosto, PerinneELO / Metsähallitus, Kaarinan kaupunki, Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri, Suomen riistakeskus, Turun kaupunki, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys ry., WWF ja Ympäristöministeriö.