1 VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa Kiinteistömassan ylläpidon kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti nopeampaa kuin yleinen kustannuskehitys lähinnä energianhinnan rajun kasvun johdosta. Rakentamisen kustannuksia taas ovat kasvattaneet normiston lisääntyminen ja tekniikan lisääntyminen rakennuksiin. Kuntien heikkenevä taloudellinen tilanne pakottaa kunnat etsimään taloudellisempia tapoja tuottaa palveluita. tuotteistaminen, kilpailuttaminen ja toiminnan seuranta tulevat merkittävään rooliin tulevaisuudessa. Kaupungissa suureksi paisuneen korjausvelan kasvun tyrehdyttäminen ja pienentäminen edellyttävät suunnitelmallisuutta. Tilojen osalta liikelaitosmainen toimintapa, jossa tilojen vuokrilla hoidetaan, ylläpidetään ja rakennetaan tilat, olisi tällaiselle toiminnalle luonteenomaista. Tilojen käyttäjien tulisi kyetä aidosti arvioimaan tilakustannuksia ja sisällyttämään ne tarjoamiinsa palveluihin. Nyt kaupunki kerää pääomavuokraa eri hallintokunnilta riittävästi rakennusten kunnon ylläpitämiseksi, mutta sitä ei kohdenneta kiinteistöjen kunnossapitoon ja peruskorjaukseen. Ylimitoitettu ja alirahoitettu kiinteistökanta Rakennusten pitkän tähtäimen suunnitelmallinen ylläpito ja rakennusten arvon säilyttäminen edellyttää toiminnan arvioimista uudelleen. Kun kaupungin budjettitaloudessa on rakenteellista niukkuutta, ja säästöjä ei saada toiminnasta, toimintaa yritetään sopeuttaa peruskorjausten ja kunnossapitorahojen kautta, jolloin tilojen kunto heikkenee ja vaikeuttaa tehokasta ja laadukasta toimintaa. Samalla myös kaupungin budjetti vääristyy, kun kustannuksia ei ole osattu kohdistaa oikein. Kustannusvastaavuuden saavuttamiseksi toimiva keino olisi kaupungin hallitsemien kiinteistöjen kirjanpidon eriyttämien kaupungin kirjanpidosta. 2. Perustelut tilaliikelaitoksen perustamiselle Omaisuuden näkökulmasta merkittävä kokonaisuus julkisena käyttöomaisuutena, joka vaatii merkittävää ja huomiota vaativaa ylläpidon tarvetta. Rahoituksellisesti toimiala on luonteeltaan käyttäjämaksuihin perustuvaa liiketoiminnallinen ala. Toimintojen eriyttäminen kirjanpidosta tuo - läpinäkyvyyttä kustannusrakenteeseen - vertailtavuutta, toiminnon tehokkuutta - hinnoittelu perustuu kustannuksiin (ylläpito ja investoinnit rahoitetaan omalla tulorahoituksella) - tasejatkuvuus - suorituksen ja tuloksellisuuden arviointi helpottuu ja tulee välttämättömäksi - kustannustietoisuus ja niiden oikea kohdistaminen ohjaa tilojen käyttäjää tilojen optimointiin
2 Kunnallinen liikelaitos Kuntalain perusteluissa liiketoiminta on määritelty toiminnaksi, joka liikelaitoksen näkökulmasta on kannattavaa siten, että varsinainen toiminta ja investoinnit rahoitetaan ainakin pitkällä aikavälillä tavaroiden ja palvelujen myynnistä saatavalla tulorahoituksella. Liikelaitos on osa kuntaa. Toimintaa säätelevät kuntalaki, kunnan hallintosääntö. Kunnan toimielimet tekevät päätökset ja henkilökunta on kunnan palveluksessa. Kuntalaki 519/2007 10 a Liikelaitos on osa kunnan organisaatiota ja sen perustaa valtuusto. Liikelaitos voidaan perustaa liiketoimintaa tai liiketaloudellisin periaattein hoidettavaa tehtävää varten. Liikelaitoksella tulee olla johtosääntö, jossa määritellään sen perustehtävä ja hallinto, johtokunta, joka valvoo liikelaitoksen toimintaa sekä virkasuhteinen johtaja. Liikelaitoksen toimintaperiaatteet - kannattavuusvaatimus; hoidettavasta tehtävästä saatavat tulot kattavat tehtävän suorittamisesta aiheutuneet menot - ei kuitenkaan maksimituoton saaminen investoidulle pääomalle - ennakkohinnoitteluvaatimus (kustannusvastaavuus) Kuntalain perusteluissa liiketoiminta on määritelty toiminnaksi, joka liikelaitoksen näkökulmasta on kannattavaa siten, että varsinainen toiminta ja investoinnit rahoitetaan ainakin pitkällä aikavälillä tavaroiden ja palvelujen myynnistä saatavalla tulorahoituksella 3. Eri hallintomuotojen vertailua Tulosalueen ja liikelaitoksen yhtäläisyydet Nettobudjetointi Henkilöstön asema samanlainen Eläkejärjestelmä sama Kuntalaki, erityislait ja kaupungin säännöt koskevat molempia Ei tuloverotuksellinen Alv-velvollinen Muutoksenhakuoikeus ja kunnallisvalitus Tulosalueen ja liikelaitoksen erot Tulosalueen tavoitteet talousarviossa, liikelaitokselle valtuusto asettaa yleistavoitteet Liikelaitoksen päämäärä yhteiskunnallinen ja liiketaloudellinen, tulosalueen yhteiskunnallinen Tulosalueen tulot ja menot kunnan talousarviossa, liikelaitoksella oma talousarvio, joka osa kunnan kirjanpitoa Tulosalueen rahoitus tulee kunnan talousarviosta, liikelaitoksessa tulorahoituksesta, lainasta, kunnan talousarviosta ja pääomasijoituksesta Liikelaitoksella erillinen kirjanpito
3 Liikelaitoksen ja osakeyhtiön erot Liikelaitos, osa Osakeyhtiö; erillinen kuntaorganisaatiota oikeushenkilö Kuntalaki, hallintolaki * Osakeyhtiölaki julkisuuslaki Kunnan johtosääntö * Erillinen oikeushenkilö Kunnan organisaatio * Yhtiökokous, hallitus valtuusto, kh, johtokunta Talousarvio kunnan * Oma talous mukana talousarvion osa konsernitaseessa Ei verovelvollinen * Yhteisön tulovero omalla alueellaan Varainsiirtovero kiinteistön harjoittamasta toiminnasta Miksi liikelaitos?? 1. Taloudellisesti eriytetty yksikkö - kustannustietoisuus ja vastuu - kustannusten läpinäkyvyys ja oikea kohdentuminen - tasejatkuvuus 2. Soveltuu kunnan tulosohjaukseen - toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet (raportointi, seuranta) - talouden hallinta ja ennustettavuus paranee 3. Liikelaitoksen päätöksenteko - johtosääntö; organisaation hallinta yksinkertaistuu - osajohtamisjärjestelmä helpottaa konsernin johtamisen toteutumista (palvelukustannusten parempi hahmottaminen) 4. Vaihtoehto yhtiöittämiselle - verotus - kunnan suorassa ohjauksessa 5. Työkalu - omaisuuden arvon säilyttämiseen - oikeudenmukaisten tilakustannusten laskentaan - investointien hallintaan