TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 28.10.2016 Netta Skön EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YDINALAN TURVAJÄRJESTELYJEN NEUVOTTELUKUNNASTA Yleiset näkökohdat Tausta Ydinenergialain (990/1987) 56 :ä muutettiin vuonna 2008 lailla 342/2008, jolloin lakiin lisättiin uusi 56 :n 3 momentti, jossa säädetään ydinenergian käytön turvajärjestelyjä käsittelevästä neuvottelukunnasta. Ydinenergialain 56 :n 4 momentin mukaan tarkemmat säännökset pykälässä tarkoitetuista neuvottelukunnista annetaan valtioneuvoston asetuksella. Ydinenergialakia ja säteilylakia on muutettu lailla 676/2015, jolloin mm. ydinenergialain 7 q :ä muutettiin siten, että yleisten turvallisuusmääräysten antovalta siirrettiin 1.1.2016 lukien Säteilyturvakeskukselle, lukuun ottamatta ydinalan turvajärjestelyjen neuvottelukuntaa koskevia säännöksiä, joista tulee säätää valtioneuvoston asetuksella. Ydinalan turvajärjestelyjen neuvottelukuntaa koskevat säännökset sisältyivät valtioneuvoston asetukseen ydinenergian käytön turvajärjestelyistä (734/2008), joka on kumottu asetuksella 1534/2015 1.1.2016 alkaen. Ydinalan turvajärjestelyjen neuvottelukunnan toiminnasta ja tehtävistä tarkemmin säätämiseksi on siten tarpeen antaa ehdotettu uusi asetus ydinalan turvajärjestelyjen neuvottelukunnasta. Nyt ehdotettu uusi asetus sisältää säännökset turvajärjestelyjen neuvottelukunnasta, sen toiminnasta ja tehtävistä. Aikaisempaan, jo kumottuun asetukseen 734/2008 nähden uudessa asetuksessa ehdotetaan neuvottelukunnan tehtävien saattamista ajan tasalle sekä kokoonpanoa koskevien säännösten täsmentämistä. Muilta osin ydinalan turvajärjestelyjen neuvottelukunta on edelleen laissa säädetyn mukaisesti Säteilyturvakeskuksen yhteydessä toimiva erityinen asiantuntijaelin, joka avustaa keskusta ydinenergian käytön turvajärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä. Vaikutukset Asetuksella ei ole nykytilaan verrattuna erityisiä taloudellisia, ympäristöllisiä tai yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kysymys on aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ajantasaistamisesta.
2 Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen Asetusehdotuksesta pyydettiin lausuntoja Säteilyturvakeskukselta, sosiaali- ja terveysministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, ympäristöministeriöltä, sisäministeriöltä, ulkoasiainministeriöltä, Fennovoima Oy:ltä, Fortum Power and Heat Oy:ltä, Posiva Oy:ltä, Teollisuuden Voima Oy:ltä sekä teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:ltä. Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota mm. neuvottelukunnan kokoonpanoon sekä tehtäviin sekä eräisiin teknisiin yksityiskohtiin. Lausunnoissa esitetyt huomiot on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon asetusehdotuksessa. Yksityiskohtaiset perustelut 1 Tehtävät Pykälä sisältäisi ydinenergialain 56 3 momentin nojalla asetetun ydinalan turvajärjestelyjen neuvottelukunnan tehtävät lueteltuna. Ydinalan turvajärjestelyjen neuvottelukunnan tehtävänä olisi toimia turvajärjestelyalan riippumattomana seurantaelimenä, joka seuraa turva- ja valmiusjärjestelyihin liittyviä asioita sekä niiden kehitystä. Pykälän ensimmäisen kohdan mukaan neuvottelukunta voisi Säteilyturvakeskuksen pyynnöstä antaa lausuntoja ydinlaitoshankkeisiin liittyvistä lupahakemuksista, mukaan lukien käyttölupa- ja rakentamislupahakemukset, koskien hakemuksiin liittyviä turvajärjestelyselvityksiä ja suunnitelmia. Pykälän toisen kohdan mukaan neuvottelukunta voisi oma-aloitteisesti tai pyydettäessä antaa lausuntoja Säteilyturvakeskuksen ja muiden viranomaisten valmistelemista turvajärjestelyjä koskevista säännöksistä, määräyksistä ja ohjeista sekä turvajärjestelyjä koskevista merkittävistä muista asioista. Pykälän kolmannen kohdan mukaan neuvottelukunta voisi lisäksi oma-aloitteisesti antaa lausuntoja muista merkittävistä turvajärjestelyjä koskevista asioista harkintansa mukaan. Pykälän kolmas kohta sisältäisi mahdollisuuden antaa lausuntoja myös periaatepäätöksiä koskevista hakemuksista, vaikka tätä mahdollisuutta ei ole erikseen kirjoitettu tehtäväluetteloon. Mikäli Säteilyturvakeskus katsoisi tarpeelliseksi pyytää neuvottelukunnalta lausuntoa periaatepäätöksestä, se olisi mahdollista pykälän kolmannen kohdan perusteella. Pykälän neljännen kohdan mukaan neuvottelukunnan keskeinen tehtävä olisi myös jatkuvasti seurata ydinenergian käyttöön liittyviä uhkakuvia sekä niiden muutoksia sekä arvioida eri uhkatilanteiden toimintavalmiuksia. Neuvottelukunnan tulisi tehtäviensä mukaisesti pysyä jatkuvasti ajan tasalla uhkakuvista ja mahdollisista uhkatilan-
3 teista. Neuvottelukunnan tulee säännöllisesti päivittää arvionsa uhkatilanteisiin liittyvistä toimintavalmiuksista. Pykälän viidennen kohdan mukaan neuvottelukunnan tehtävänä olisi lisäksi edistää yhteistyötä sekä tiedonkulkua kotimaisessa yhteydessä. Neuvottelukunta on ollut ja olisi edelleen keskeinen toimija tiedonkulun varmistamisen kannalta, sillä neuvottelukunnassa ovat edustettuina sekä viranomaisia että pysyvinä asiantuntijoina myös toiminnanharjoittajia. Neuvottelukunnan säännöllinen työskentely ja kokoontuminen varmistavat tiedonkulun kansallisesti. Lisäksi kansainvälisen yhteistyön seuraaminen edistää kansallisen tiedonkulun tavoitetta. Pykälän kuudennen kohdan mukaan neuvottelukunta voisi lisäksi harkintansa mukaan tehdä aloitteita toimivaltaisille viranomaisille ydinalan turvajärjestelyihin liittyviksi tarpeellisiksi toimenpiteiksi, mikäli se tehtäviensä puitteissa havaitsee sellaisia tarpeita tai puutteita, joilla voi olla vaikutusta ydinalan turvajärjestelyihin yleisellä tasolla tai yksittäistapauksissa. Neuvottelukunta voisi tehdä aloitteita esimerkiksi Säteilyturvakeskukselle sekä työ- ja elinkeinoministeriölle. 2 Kokoonpano Pykälässä säädettäisiin neuvottelukunnan kokoonpanosta sekä neuvottelukunnan nimittämisestä sekä toimikaudesta. Neuvottelukunnassa olisi puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja vähintään kuusi muuta jäsentä, jotka valtioneuvosto nimittää. Neuvottelukunnan toimikausi olisi kolme vuotta. Neuvottelukunnassa jäsenet olisivat keskeisistä ministeriöistä sekä Tullista, rajavartiolaitoksesta, Poliisista sekä suojelupoliisista. Kokoonpanosta säädettäisiin vähimmäismääränä, jotta varmistetaan riittävän kattava kokoonpano, mutta toisaalta ei rajoiteta mahdollisuuksia nimittää myös muista tarpeellisiksi katsottavista organisaatioista. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee jäsenehdotukset valtioneuvostolle. Neuvottelukuntaan nimitettävien varsinaisten jäsenten lisäksi neuvottelukuntaan kutsuttaisiin neuvottelukunnan toimikaudeksi pysyvinä asiantuntijoina ydinenergia-alan keskeisiä luvanhaltijoita jotka edustaisivat ydinturvallisuusalan korkeatasoista asiantuntemusta toiminnanharjoittajan näkökulmasta. Neuvottelukunta kutsuisi pysyvät asiantuntijat. Pysyvät asiantuntijat eivät saisi osallistua sellaisen asian käsittelyyn neuvottelukunnassa, josta voi syntyä eturistiriita. Pysyvien asiantuntijoiden rooli olisi tärkeä erityisesti neuvottelukunnan 1 :n 4) ja 5) kohdissa tarkoitettujen tehtävien kannalta. Aikaisemmassa asetuksessa 734/2008 kokoonpanolle oli asetettu enimmäismääräksi 12 jäsentä, jotka voisivat olla myös toiminnanharjoittajan edustajia. Nyt ehdotetussa asetuksessa ydinenergia-alan keskeisten toiminnanharjoittajien edustus toteutuisi edelleen neuvottelukunnassa pysyvien asiantuntijoiden aseman myötä, ja esimerkiksi tiedonkulku uhkatilannetietojen osalta voitaisiin toteuttaa neuvottelukunnan puitteissa.
4 Neuvottelukunnan roolin sekä neuvottelukunnassa käsiteltävien asioiden vuoksi on kuitenkin tärkeää riippumattomuuden kannalta, että neuvottelukunnan jäsenillä ei ole mahdollisesti eturistiriitaa edustamansa sidosryhmän perusteella. Tästä syystä jako neuvottelukunnan jäseniin ja pysyviin asiantuntijoihin olisi perusteltu. Pysyviä asiantuntijoita voitaisiin kutsua eri organisaatioista kustakin yksi, sekä kutsua pysyvälle asiantuntijalle yksi varahenkilö. Lisäksi neuvottelukunta voisi asettaa asioiden valmistelua varten määräaikaisia jaostoja, joihin neuvottelukunta voisi kutsua myös neuvottelukuntaan kuulumattomia asiantuntijoita. Jaoston puheenjohtajan tulisi olla neuvottelukunnan jäsen. Neuvottelukunnassa olisivat siten edustettuina keskeiset turva- ja valvonta-alan viranomaiset varsinaisina jäseninä sekä ydinenergia-alan keskeiset luvanhaltijat pysyvinä asiantuntijoina. 3 Neuvottelukunnan kokoukset ja päätösvaltaisuus Pykälä sisältäisi säännökset neuvottelukunnan kokousten koollekutsumisesta sekä päätösvaltaisuudesta. Pykälässä säädettäisiin neuvottelukunnan kokouksen päätösvaltaisuudesta siten, että puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet neuvottelukunnan jäsenistä tulee olla läsnä. Päätösvaltaisen kokouksen läsnäolijoina otetaan huomioon neuvottelukunnan jäsenet. Käytännön syistä kokous olisi päätösvaltainen mikäli joko puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä, ja lisäksi vähintään puolet muista jäsenistä. Kumotussa asetuksessa 734/2008 on ollut vastaava säännös päätösvaltaisuudesta, joten päätösvaltaisuutta koskeva käytäntö ei muuttuisi. 4 Sihteeristö Pykälässä säädettäisiin neuvottelukunnan sihteeristöstä samoin kuin kumotussa asetuksessa 734/2008. Pykälä sisältäisi säännökset neuvottelukunnan sihteeristöstä siten, että neuvottelukunnalla voisi olla sivutoiminen pääsihteeri ja yksi muu sivutoiminen sihteeri, jotka Säteilyturvakeskus neuvottelukuntaa kuultuaan määrää tehtävään.
5 5 Palkkiot Pykälässä säädettäisiin neuvottelukunnan kokousten palkkioperusteista. Palkkiosäännöksen mukaan palkkiot neuvottelukunnan kokouksista maksettaisiin voimassa olevan valtiovarainministeriön kokouspalkkioista antaman suosituksen mukaisesti Palkkioperusteet ja maksettavat palkkiot määräytyisivät eri tavoin kuin aikaisemmassa asetuksessa 734/2008, sellaisena kuin se oli muutettuna asetuksella 171/2012. Aikaisemman asetuksen perusteella neuvottelukuntien jäsenten matkakustannukset korvattiin, mutta palkkio maksettiin vain kuultaville asiantuntijoille valtiovarainministeriön suosituksen mukaisesti. Ydinalan turvajärjestelyjen neuvottelukunnan työ on tärkeä osa turvajärjestelyjen kansallista seurantaa, ja on perusteltua, että neuvottelukunnan kokouksista maksettaisiin palkkio myös muille kuin kuultaville asiantuntijoille. Toisen merkittävän ydinalan neuvottelukunnan, ydinturvallisuusneuvottelukunnan, josta säädetään ydinenergialain 56 :ssä, kokouspalkkioiden palkkioperusteet olisivat samansuuntaiset. Nyt ehdotetut ydinalan turvajärjestelyjen neuvottelukunnan palkkioperusteet olisivat siten yhteneväiset ydinturvallisuusneuvottelukunnan kanssa. Matkakustannusten korvaamiseen sovellettaisiin edelleen valtion virka- ja työehtosopimusta matkustuskustannusten korvaamisesta. 6 Raportointi Pykälässä säädettäisiin neuvottelukunnan raportointivelvollisuudesta ydinenergia-alan kannalta keskeiselle ministeriölle työ- ja elinkeinoministeriölle. Työ- ja elinkeinoministeriö toimittaisi raportin tiedoksi muille asianomaisille ministeriöille kuten sosiaalija terveysministeriölle sekä ympäristöministeriölle. Neuvottelukunnan raportointivelvollisuus olisi uusi, ja se olisi tarpeen, sillä neuvottelukunnan tehtävät ja ala liittyvät yhteiskunnallisesti merkittävään keskusteluun. Neuvottelukuntien rooli on itsenäinen, mutta raportointivelvollisuus ydinenergian turvallisuuden kannalta keskeiselle ministeriölle olisi tarpeen, jotta neuvottelukuntien vaikuttavuutta ja toimintaa voidaan seurata. Raportointi olisi tärkeää myös läpinäkyvyyden kannalta, koska esimerkiksi jaostojen työskentelyyn voisi osallistua neuvottelukuntaan kuulumattomia henkilöitä ydinenergiateollisuudesta. Neuvottelukunnan tulisi aina neuvottelukunnan toimikauden päättyessä kolmen vuoden välein toimittaa raportti, jossa kuvataan toimikauden keskeiset tapahtumat ja toimenpiteet. Neuvottelukunta laatisi raportin kirjallisesti ja toimittaisi sen ministeriöille ennen toimikauden päättymistä.
6 7 Voimaantulo Voimaantulosäännöksen mukaan asetuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017. Voimaantulo Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017.