EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.9.2013 COM(2013) 348 final/2 2013/0188 (CNS) CORRIGENDUM Annule et remplace le document COM(2013) 348 final du 12.6. 2013 Concerne uniquement la version FI Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla FI FI
PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA 1. Veropetoksiin ja veronkiertoon liittyvät haasteet ovat viime vuosina lisääntyneet huomattavasti, ja niistä on tullut keskeinen huolenaihe Euroopan unionissa ja koko maailmassa. Niissä menetetään miljardeja euroja. Veropetoksia ja veronkiertoa vähentämällä jäsenvaltiot voisivat lisätä verotuloja, mikä myös antaisi niille enemmän pelivaraa uudistaa verojärjestelmiensä rakenteita kasvua paremmin edistäviksi, kuten todetaan vuoden 2013 vuotuisessa kasvuselvityksessä. Koska kyse on lisäksi suurista summista, veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamisessa ei ole pelkästään kyse tuloista vaan myös oikeudenmukaisuudesta. Erityisesti näinä taloudellisesti vaikeina aikoina rehellisten veronmaksajien ei pitäisi joutua kärsimään ylimääräisistä veronkorotuksista, joilla katetaan veropetoksista ja veronkierrosta johtuvat tulonmenetykset. 2. Euroopan unioni (EU) on vuosia pyrkinyt aktiivisesti ratkaisemaan näitä ongelmia erityisesti ottamalla käyttöön erityisiä oikeudellisia välineitä, joilla pannaan täytäntöön automaattinen tietojenvaihto unionin alueella. EU:n säästökorkodirektiivillä, jäljempänä säästökorkodirektiivi, taataan automaattinen tietojenvaihto korkotuloista, ja neuvostossa keskustellaan parhaillaan ehdotuksesta sen soveltamisalan laajentamiseksi. Hallinnollista yhteistyötä koskevalla direktiivillä varmistetaan, että jäsenvaltiot voivat vuodesta 2015 alkaen vaihtaa seuraavista viidestä tulo- ja pääomaluokasta saatavilla olevia tietoja automaattisesti: työtulo, johtajien palkkiot, henkivakuutustuotteet, jotka eivät kuulu muiden direktiivien soveltamisalaan, eläkkeet sekä kiinteän omaisuuden omistaminen ja siitä saatavat tulot. 3. Jäsenvaltiot ovat nyt ilmaisseet selvästi toivovansa yhteistyön nykytason laajentamista. Eurooppa-neuvosto kehotti 2. maaliskuuta 2012 neuvostoa ja komissiota etsimään ripeästi konkreettisia keinoja veropetosten torjumisen tehostamiseksi. Komissio esitti 6. joulukuuta 2012 toimintasuunnitelman, jolla pyritään vahvistamaan veropetosten ja veronkierron torjuntaa 1. Toimintasuunnitelmassa korostetaan tarvetta edistää automaattista tietojenvaihtoa eurooppalaisena ja kansainvälisenä avoimuuden ja tietojenvaihdon normina veroasioissa. Ecofin-neuvosto hyväksyi 14. toukokuuta 2013 päätelmät, joissa se pitää myönteisenä komission toimintaa sellaisten toimenpiteiden kehittämisessä, joilla torjutaan veropetoksia, veronkiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua, ja tunnustaa komission toimintasuunnitelman hyödyllisyyden tässä yhteydessä 2. 4. Eurooppa-neuvosto meni 22. toukokuuta 2013 vieläkin pidemmälle kehottaessaan, että automaattista tietojenvaihtoa lisättäisiin sekä EU:n tasolla että maailmanlaajuisesti veropetosten, veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi. Samassa yhteydessä komissio sitoutui esittämään muutoksia hallinnollista yhteistyötä koskevaan direktiiviin kesäkuussa 2013 automaattisen tietojenvaihdon soveltamisalan laajentamiseksi ennen kyseisen direktiivin vuodeksi 2017 suunniteltua tarkistusta. 1 2 COM(2012) 722 final. Neuvoston päätelmät veropetoksista ja veronkierrosta, annettu 14 päivänä toukokuuta 2013 (asiak. 9549/13 FISC 94 Ecofin 353). FI 2 FI
5. Tämän ehdotuksen tavoitteena on näin ollen säätää laajemmasta automaattista tietojenvaihtoa koskevasta soveltamisalasta kuin mitä EU:n automaattisen tietojenvaihdon nykyjärjestelyissä säädetään. Tämä merkitsisi, että seuraavat tulo- ja pääomalajit sisällytettäisiin automaattisen tietojenvaihdon soveltamisalaan: osingot, luovutusvoitot, muut tuotot rahoitustoiminnasta ja tilisaldot. Säännös hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin uudelleentarkastelusta ja laajentamisesta vuonna 2017 on tarkoitus säilyttää. Koska tavoitteena kuitenkin on lisätä automaattista tietojenvaihtoa, saatavilla olemisen edellytyksen poistamista tarkasteltaisiin tuolloin kaikkien nykyisten viiden luokan osalta yhdessä siten, että hallinnollista yhteistyötä koskeva direktiivi kattaisi kaikki tulot. Lisäksi tuolloin mahdollisesti mukaan otettavia tulo- ja pääomalajeja muutettaisiin tämän ehdotuksen perusteella (ks. jäljempänä). Automaattisen tietojenvaihdon soveltamisalan laajentaminen edistäisi myös erilaisten omaisuuserien yhdenmukaisen kohtelun varmistamista ja eitoivottavan salkkujen uudelleenallokoinnin välttämistä. 6. Komissio ehdottaa, että direktiivin 8 artiklan 3 kohdassa oleva viittaus kynnysmäärään, jota alhaisemmalla tasolla jäsenvaltiot eivät halua saada tietoja muilta jäsenvaltioilta, poistetaan. Keskusteluissa on tullut ilmi, ettei tällainen kynnysmäärä ole käytännöllinen jäsenvaltioille, joiden on raportoitava. Jäsenvaltio voisi kuitenkin edelleen päättää, ettei se halua tietoja tietystä tulo- ja pääomalajista. 7. EU:n aloite tarvitaan sekä sisämarkkinoiden näkökulmasta katsottuna että tehokkuuden ja vaikuttavuuden kannalta: EU:n aloitteella varmistetaan yhtenäinen, johdonmukainen ja kattava lähestymistapa automaattiseen tietojenvaihtoon sisämarkkinoilla EU:n laajuisesti. Se merkitsisi sitä, että kaikissa jäsenvaltioissa on yksi yhteinen raportointitapa, mistä saataisiin kustannussäästöjä veroviranomaisille ja talouden toimijoille (ks. myös kohta 11 jäljempänä). EU:n oikeudellinen väline antaisi myös viranomaisille ja talouden toimijoille tietynlaisen varmuuden EU:ssa. EU:n oikeudellinen väline edistäisi osaltaan automaattisen tietojenvaihdon kansainvälisen normin kehittämistä. Hallinnollista yhteistyötä koskevaan direktiivin perustuva EU:n oikeudellinen väline edellyttäisi jo käytössä tai kehitteillä olevien tietoteknisten järjestelyjen hyödyntämistä säästökorkodirektiivin ja hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin mukaisen raportoinnin helpottamiseksi. Kyseisten direktiivien mukaan EU:n jäsenvaltiot jakavat tiedot määrätyissä muodoissa käyttäen tiettyä tietoliikennekanavaa (CCN/CSI-järjestelmä). Näitä muotoja voitaisiin helposti laajentaa niiden käyttämiseksi myös muihin tietoihin, joita nyt ehdotetaan lisättäviksi automaattisen tietojenvaihdon soveltamisalaan. Koska jäsenvaltiot ovat käyttäneet paljon aikaa ja rahaa näiden muotojen kehittämiseen, saadaan mittakaavaetuja, jos jäsenvaltiot vaihtavat keskenään tietoja uusista tulo- ja pääomalajeista käyttäen näitä muotoja. Lisäksi neuvosto on jo hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin 8 artiklan 5 kohdassa sitoutunut aikanaan tarkastelemaan, olisiko automaattista tietojenvaihtoa laajennettava EU:n laajuisella oikeudellisella välineellä kattamaan muut tulolajit, kuten osingot ja luovutusvoitot. Tämä ehdotus näin ollen vain nopeuttaa kehitystä tuon sitoumuksen mukaisesti. FI 3 FI
8. Sopimukset, joita monet valtiot ovat tehneet tai aikovat tehdä Yhdysvaltojen kanssa Foreign Account Tax Compliance Act -lakiin (FATCA) 3 liittyen, ovat antaneet lisäpontta automaattiselle tietojenvaihdolle veropetosten ja veronkierron torjumiskeinona. 9. Ranska, Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta, Italia ja Espanja ilmoittivat 9. huhtikuuta 2013 suunnittelevansa automaattista tietojenvaihtoa koskevaa pilottihanketta Yhdysvaltojen kanssa sovitun FATCA-mallin pohjalta. Nämä jäsenvaltiot kehottivat Eurooppaa myös ottamaan johtavan roolin automaattisen tiedonvaihdon lisäämisessä maailmanlaajuisesti ja ilmoittivat haluavansa keskustella siitä, miten EU:ssa voitaisiin parantaa verotietojen vaihtoa kaikkien jäsenvaltioiden kesken. 10. Hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin 19 artiklassa säädetään, että jäsenvaltion tarjotessa kolmannelle maalle laajempaa yhteistyötä kuin mitä direktiivissä edellytetään, kyseinen jäsenvaltio ei saa kieltäytyä tällaisen laajemman yhteistyön tarjoamisesta myös sellaiselle toiselle jäsenvaltiolle, joka haluaa aloittaa tällaisen keskinäisen laajemman yhteistyön kyseisen jäsenvaltion kanssa. Se, että jäsenvaltiot ovat tehneet tai aikovat tehdä FATCAa koskevia sopimuksia Yhdysvaltojen kanssa, tarkoittaa sitä, että ne tarjoavat sille laajempaa yhteistyötä kyseisessä säännöksessä tarkoitetulla tavalla. 11. Automaattisen tietojenvaihdon laajentaminen EU:n laajuisella oikeudellisella välineellä poistaisi jäsenvaltioilta tarpeen ja kannustimen turvautua hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin 19 artiklaan kahden- tai monenvälisten sopimusten tekemiseksi, mikä voidaan katsoa tarpeelliseksi asiaa koskevan unionin lainsäädännön puuttuessa. Tilanteesta, jossa kyseisen säännöksen nojalla tehtäisiin erilaisia sopimuksia, aiheutuisi itse asiassa monenlaisia haittoja verrattuna siihen, että asia ratkaistaisiin EU:n toimin: Jäsenvaltioiden yhtäläiset toimintaedellytykset saattaisivat vaarantua, jos jäsenvaltiot sopisivat tekevänsä laajempaa yhteistyötä automaattisessa tietojenvaihdossa eri tavoin. Tämä voisi johtaa vääristymiin ja keinotekoisiin pääomavirtoihin sisämarkkinoilla. Jos jäsenvaltioiden tekemät sopimukset eivät olisi keskenään samanlaisia, tästä voisi aiheutua vaikeuksia myös useissa jäsenvaltioissa toimiville talouden toimijoille, sillä ne voisivat siten joutua noudattamaan erilaisia vaatimuksia eri jäsenvaltioissa. Se saattaisi myös tarkoittaa sitä, etteivät jäsenvaltiot voisi hyödyntää EU:n alueella kehitettyjä tietoteknisiä järjestelmiä (ks. edellä). 12. On ratkaisevan tärkeää, että säädös hyväksytään ja pannaan täytäntöön nopeasti, jotta sen tuomia etuja päästään hyödyntämään mahdollisimman nopeasti. Johdonmukaisuuden varmistamiseksi suhteessa määräaikaan, josta alkaen automaattista tietojenvaihtoa sovelletaan hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin soveltamisalaan jo kuuluviin tulo- ja pääomalajeihin, uusien sääntöjen kansalliseen lainsäädäntöön siirtämisen määräajaksi ehdotetaan 31 päivää joulukuuta 2014 ja soveltamisen määräajaksi 1 päivää tammikuuta 2015. 3 http://www.treasury.gov/resource-center/tax-policy/treaties/pages/fatca.aspx FI 4 FI
2. KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTIEN TULOKSET Ministerineuvoston huhtikuusta 2013 alkaen käytyjen keskustelujen (ks. kohta 1) lisäksi komissio järjesti jäsenvaltioiden kanssa teknisen kokouksen 21. toukokuuta 2013 vahvistaakseen lainsäädäntöehdotuksen tarpeellisuuden ja keskustellakseen sitä koskevista käytännön menettelyistä ja sen sisällöstä. Keskustelut osoittivat jäsenvaltioiden olevan yleisesti samaa mieltä siitä, että on tarpeen nopeuttaa automaattisen tietojenvaihdon ja hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin 8 artiklan 5 kohdassa jo kaavaillun 8 artiklan soveltamisalan laajentamista. Useimmat jäsenvaltiot haluavat ryhtyä nopeasti toimiin, joilla lisätään automaattista tietojenvaihtoa, mutta jäsenvaltioiden koordinoimaton toiminta tässä asiassa voisi johtaa jatkuvaan hajanaisuuteen sisämarkkinoilla. Sen vuoksi nyt on poikkeuksellisen kiireellisesti säädettävä yhtenäisestä ja johdonmukaisesta EU:n sääntelykehyksestä. Tästä syystä ei ole tehty vaikutusten arviointia. Euroopan parlamentti hyväksyi 21. toukokuuta 2013 päätöslauselman 4, jossa se panee tyytyväisenä merkille komission toimintasuunnitelman ja sen suositukset, kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan sitoumuksiaan ja komission toimintasuunnitelmaa ja korostaa, että EU:n tulisi omaksua johtava rooli veropetoksista, veronkierrosta sekä veroparatiiseista käytävässä keskustelussa ja erityisesti automaattisen tietojenvaihdon edistämisessä. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea antoi myös lausuntonsa 17. huhtikuuta 2013 5. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea puoltaa komission toimintasuunnitelmaa ja tukee komission pyrkimyksiä löytää käytännön ratkaisuja veropetosten ja veronkierron vähentämiseen. Erityisesti se tukee kohdissa 4.6 ja 4.7 esitettyjä komission aloitteita, joilla parannetaan automaattista tietojenvaihtoa. 3. EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ Ehdotuksen tarkoitus on voimassa olevan hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin 8 artiklan muuttaminen. Muutokset sisältyvät ehdotuksen 1 artiklaan. Ensimmäinen muutos koskee 8 artiklan 3 kohtaa. Ehdotuksella on tarkoitus poistaa viittaus kynnysmäärään, jota alhaisemmalla tasolla jäsenvaltiot voivat ilmoittaa, etteivät ne halua lisätietoja muilta jäsenvaltioilta. Jäsenvaltioiden kanssa käydyissä keskusteluissa kävi ilmi, ettei tällainen kynnysarvo ole käytännössä hallittavissa. Lisäksi ehdotetaan, että lisätään ilmaisu yhdestä tai useammasta ennen ilmaisua 1 kohdassa tarkoitetusta tulo- ja pääomalajista ; näin voitaisiin estää väärinkäsityksiä silloin, kun jäsenvaltio ilmoittaa, ettei se halua ottaa vastaan tietoja yhdestä tai useammasta 1 kohdassa tarkoitetusta tulo- ja pääomalajista vaikka se haluaa tiedot muista lajeista. Komissio ehdottaa, että uudessa 8 artiklan 3 a kohdassa säädettäisiin osinkoja, luovutusvoittoja, mitä tahansa rahoitustileillä pidettäviä muita tuloja, kaikkia sellaisia määriä, joissa rahoituslaitos on velvoittautunut (eli oikeudellisesti tai sopimuksen perusteella maksuvelvollinen) tai velallinen, mukaan lukien mahdolliset lunastusmaksut, ja tilisaldoja koskevasta automaattisesta tietojenvaihdosta. Nyt mukaan otettavat tulo- ja pääomalajit liittyvät tosiasiallisille edunsaajille, jotka ovat luonnollisia henkilöitä, sellaisina kuin ne 4 5 Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 21. toukokuuta 2013, veropetosten, veronkierron ja veroparatiisien torjunnasta (Kleva-raportti) 2013/2025 (INI). Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2013, komission tiedonannosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle Toimintasuunnitelma veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi, COM (2012) 722 final (Dandea-raportti) CESE 101/2013. FI 5 FI
määritellään direktiivin 2011/16/EU 3 artiklassa 11 kohdan a alakohdassa, suoraan tai välillisesti maksettavaan tuloon tai tällaisten henkilöiden hallussa suoraan tai välillisesti olevaan pääomaan. Ehdotuksen mukaan näihin uusiin tulo- ja pääomalajeihin ei sovelleta direktiivin 8 artiklan 1 kohdassa sen soveltamisalaan nyt kuuluvien tulolajien osalta säädettyä edellytystä, jonka mukaan tiedot on vaihdettava vain siinä tapauksessa, että ne ovat saatavilla. Uusia tulo- ja pääomalajeja koskevat tiedot ovat varmasti saatavilla, koska rahoituksen välittäjien on raportoitava niistä verohallinnoille niiden FATCAan liittyvien sopimusten perusteella, joita jäsenvaltiot ovat tehneet tai aikovat tehdä Yhdysvaltojen kanssa. Direktiivin 8 artiklan 5 kohdan osalta ehdotetaan seuraavia muutoksia: Lisätään ensimmäiseen alakohtaan viittaus uuteen 3 a kohtaan ja saatavuuden edellytys koskee kaikkia viittä 1 kohdassa mainittuja tulo- ja pääomalajeja (eikä ainoastaan kolmea niistä). Poistetaan toisen alakohdan b alakohdassa oleva viittaus osinkoihin ja luovutusvoittoihin direktiiviin lisättävinä lajeina, sillä ne lisätään nyt uuteen 3 a kohtaan; korvaavalla ilmaisulla muut tulo- ja pääomaluokat, rojaltit mukaan luettuina (rojaltit mainitaan jo voimassa olevassa tekstissä) jätetään enemmän liikkumavaraa vuonna 2017 tehtävän uuden ehdotuksen soveltamisalaa ajatellen. Tavanomaiset säännökset, joilla jäsenvaltiot velvoitetaan saattamaan direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään, ovat 2 artiklassa. Kansalliseen lainsäädäntöön siirtämisen määräajaksi ehdotetaan 31 päivää joulukuuta 2014 ja uusien sääntöjen soveltamisen määräajaksi 1 päivää tammikuuta 2015, jotta ne vastaisivat nykyisen direktiivin 8 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvia tulo- ja pääomalajeja koskevia määräaikoja. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Ehdotuksella ei ole vaikutusta talousarvioon. Tämä koskee erityisesti tietoteknisten välineiden käyttöä, koska kehitteillä olevia välineitä käytetään myös tämän direktiivin täytäntöönpanossa. FI 6 FI
2013/0188 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 115 artiklan, ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille, ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon 6, ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 7, noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä, sekä katsoo seuraavaa: (1) Veropetoksiin ja veronkiertoon liittyvät haasteet ovat viime vuosina lisääntyneet huomattavasti, ja niistä on tullut keskeinen huolenaihe unionissa ja maailmanlaajuisesti. Ilmoittamattomat ja verottamatta jäävät tulot vähentävät huomattavasti kansallisia verotuloja. Veronkannon tehokkuutta ja tuloksellisuutta on siksi kiireellisesti parannettava. Automaattinen tietojenvaihto on tässä mielessä tärkeä väline, ja komission 6 päivänä joulukuuta 2012 antamassa tiedonannossa 8, joka sisältää toimintasuunnitelman veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi, korostetaan tarvetta edistää voimakkaasti automaattista tietojenvaihtoa eurooppalaisena ja kansainvälisenä veroasioita koskevana avoimuuden ja tietojenvaihdon normina. Eurooppa-neuvosto pyysi 22 päivänä toukokuuta 2013, että automaattista tiedonvaihtoa laajennettaisiin unionin ja maailmanlaajuisella tasolla veropetosten, veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi. (2) Hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta 15 päivänä helmikuuta 2011 annetussa neuvoston direktiivissä 2011/16/EU 9 säädetään jo pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta jäsenvaltioiden välillä tiettyjen tulo- ja pääomalajien osalta. Siinä vahvistetaan myös vaiheittainen lähestymistapa automaattisen tietojenvaihdon tehostamiseksi laajentamalla sitä asteittain uusiin tulo- ja pääomalajeihin ja poistamalla ehto siitä, että tiedot on vaihdettava ainoastaan silloin, kun ne ovat saatavilla. 6 7 8 9 EUVL C,, s.. EUVL C,, s.. COM(2012) 722 final. EUVL L 64, 11.3.2011, s.1. FI 7 FI
(3) Eurooppa-neuvoston pyyntö osoittaa, että on aiheellista aikaistaa automaattisen tietojenvaihdon laajentamista, jota direktiivin 2011/16/EU 8 artiklan 5 kohdassa jo kaavaillaan. Unionin aloitteella varmistetaan unionin laajuisesti yhtenäinen, johdonmukainen ja kattava lähestymistapa automaattiseen tietojenvaihtoon sisämarkkinoilla, mikä johtaisi kustannussäästöihin sekä veroviranomaisille että talouden toimijoille. (4) Se, että jäsenvaltiot ovat tehneet tai ovat ilmaisseet aikomuksensa tehdä Amerikan Yhdysvaltojen kanssa sopimuksia, jotka liittyvät sen Foreign Account Tax Compliance -lainsäädäntöön (tähän viitataan yleisesti nimityksellä FATCA ), tarkoittaa, että ne tarjoavat tai aikovat tarjota direktiivin 2011/16/EU 19 artiklassa tarkoitettua laajempaa yhteistyötä, jolloin niillä on tai tulee olemaan velvollisuus tarjota tällaista laajempaa yhteistyötä myös muille jäsenvaltioille. (5) Se, että jäsenvaltiot tekevät direktiivin 2011/16/EU 19 artiklan nojalla samanaikaisesti ja koordinoimatta sopimuksia, johtaisi sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa haittaaviin vääristymiin. Automaattisen tietojenvaihdon laajentaminen unionin laajuisella oikeudellisella välineellä poistaisi jäsenvaltioilta tarpeen turvautua tähän säännökseen kahden- tai monenvälisten sopimusten tekemiseksi, mikä voidaan katsoa tarpeelliseksi asiaa koskevan unionin lainsäädännön puuttuessa. (6) Direktiivin 2011/16/EU 8 artiklan soveltamisalaa olisi laajennettava niin, että se kattaa seuraavat FATCAn ja jäsenvaltioiden tekemien sitä koskevien sopimusten kattamat tulo- ja pääomalajit: osingot, luovutusvoitot, muut tuotot rahoitustoiminnasta ja tilisaldot, jotka jokin rahoituslaitos on maksanut, joiden maksamisesta se huolehtii tai joita se pitää hallussaan suoraan tai välillisesti tosiasialliselle edunsaajalle, joka on toisessa jäsenvaltiossa asuva luonnollinen henkilö. (7) Direktiivin 2011/16/EU 8 artiklan 1 kohdassa säädettyä edellytystä, jonka mukaan automaattinen tietojenvaihto edellyttää tietojen saatavuutta, ei tarvitse soveltaa uusiin tulo- ja pääomalajeihin, koska rahoituksen välittäjien on välttämättä asetettava nämä tiedot verohallintojen saataville Yhdysvaltojen kanssa FATCAn osalta tehtyjen sopimusten mukaan. (8) Direktiivin 2011/16/EU 8 artiklan 3 kohdassa oleva viittaus kynnysmäärään olisi poistettava, koska tällainen kynnysarvo ei näytä olevan käytännössä hallittavissa. (9) Saatavuusedellytyksen vuonna 2017 tehtävä uudelleentarkastelu olisi ulotettava kaikkiin direktiivin 2011/16/EU 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun viiteen lajiin, jotta tarkasteltaisiin kaikkien jäsenvaltioiden tarvetta kaikki nämä lajit kattavaan tietojenvaihtoon. (10) Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan periaatteita, jotka tunnustetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. (11) Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli jäsenvaltioiden välistä tehokasta hallinnollista yhteistyötä sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta soveltuvin edellytyksin, vaan se voidaan vaaditun yhdenmukaisuuden ja tehokkuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. (12) Sen vuoksi direktiiviä 2011/16/EU olisi muutettava, FI 8 FI
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN: 1 artikla Muutetaan direktiivin 2011/16/EU 8 artikla seuraavasti: a) Korvataan 3 kohta seuraavasti: 3. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi ilmoittaa minkä tahansa toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, ettei se halua ottaa vastaan tietoja yhdestä tai useammasta 1 kohdassa tarkoitetusta tulo- ja pääomalajista. Sen on ilmoitettava tästä myös komissiolle. Voidaan katsoa, ettei jäsenvaltio halua ottaa vastaan tietoja 1 kohdan mukaisesti, jos se ei ilmoita komissiolle yhdestäkään lajista, josta sillä on tietoja saatavilla. b) Lisätään 3 kohdan jälkeen kohta seuraavasti: 3 a. Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on automaattisena vaihtona ilmoitettava minkä tahansa toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle 1 päivästä tammikuuta 2014 alkavilta verokausilta tiedot, jotka koskevat seuraavia tulo- ja pääomalajeja, jotka jokin rahoituslaitos on maksanut, joiden maksamisesta se huolehtii tai joita se pitää hallussaan suoraan tai välillisesti tosiasialliselle edunsaajalle, joka on toisessa jäsenvaltiossa asuva luonnollinen henkilö: (a) osingot; (b) luovutusvoitot; (c) mitkä tahansa rahoitustileillä pidettävät muut tulot; (d) kaikki määrät, joissa rahoituslaitos on velvoittautunut tai velallinen, lunastusmaksut mukaan luettuina; (e) tilisaldot. Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta silloin, kun kyseisten tietojen vaihto varmistetaan 1 kohdalla tai muulla unionin säädöksellä. c) Korvataan 5 kohta seuraavasti: 5. Komissio esittää ennen 1 päivää heinäkuuta 2017 kertomuksen, jossa annetaan yleiskatsaus ja arvio saaduista tilastoista ja tiedoista sellaisten kysymysten osalta kuin automaattisesta tietojenvaihdosta aiheutuvat hallinnolliset ja muut asiaankuuluvat kustannukset ja hyödyt sekä siihen liittyvät käytännön näkökohdat. Komissio esittää tarvittaessa neuvostolle ehdotuksen, joka koskee 1 kohdassa tarkoitettuja tulo- ja pääomalajeja ja siinä säädettyjä edellytyksiä, mukaan luettuna edellytys, jonka mukaan muissa jäsenvaltioissa asuvia henkilöitä koskevien tietojen on oltava saatavilla, taikka 3 a kohdassa tarkoitettuja tulo- ja pääomalajeja tai molempia. Kun neuvosto tarkastelee komission esittämää ehdotusta, se arvioi mahdollisuutta vahvistaa edelleen automaattisen tietojenvaihdon tehokkuutta ja toimivuutta sekä nostaa sen tasoa siinä tarkoituksessa, että a) kunkin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ilmoittaa automaattisella tietojenvaihdolla toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa asuvia henkilöitä koskevat tiedot verokausilta 1 päivästä tammikuuta 2017 alkaen kaikista 1 kohdassa luetelluista tulo- ja pääomalajeista, FI 9 FI
sellaisina kuin nämä on ymmärrettävä tiedot ilmoittavan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla; b) edellä 1 ja 3 a kohdassa säädettyjä tulo- ja pääomalajien luetteloja laajennetaan niin, että ne kattavat myös muut tulo- ja pääomalajit, rojaltit mukaan luettuina. 2 artikla 1. Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset. Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2015. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään. 2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle. 3 artikla Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 4 artikla Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille. Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja FI 10 FI