NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift Marraskuu 4/2012 Uusi ansiomitali Päällepainamien käyttö seteleissä Pietari Suuren partaveromerkit 384. huutokauppa Balderin salissa 24.11.
SUOMEN NUMISMAATTNEN YHDISTYS NUMISMATISKA FÖRENINGEN I FINLAND ry perustettu 1914 YHTEYSTIEDOT Huutokaupanhoitaja POSTI- JA SÄHKÖPOSTIOSOITTEET Hannu Männistö 09 662 281 050 588 1105 Mechelininkatu15 B 47, 00100 Helsinki auctions@snynumis.fi fax 09 622 80204 Huutokauppa-asiat auctions@snynumis.fi 09 662 281 Toiminnanjohtaja Jäsenasiat sny@snynumis.fi Kurt Pettersson 09 662 281 Juha Halén 050 577 0301 040 557 1399 auctions@snynumis.fi fax 09 622 80204 HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT STYRELSEN OCH FUNKTIONÄRERNA KIRJALLISET TARJOUKSET HUUTOKAUPPAAN sähköpostilla auctions@snynumis.fi Puheenjohtaja faksilla 09 622 80204 Pekka Säilä 040 747 8931 tai kirjeitse Mechelininkatu15 B 47, 00100 Helsinki Sihteeri Juha Halén 040 743 1697 Yhdistyksenhuutokauppojen tilinumero - The bank account of the Finnish Numismatic Varainhoitaja Society : Kari Lamminen 050 571 5988 FI97 5780 3820 0450 10 / OKOYFIHH Varapuheenjohtaja KERHOT Juha Hyötyläinen 050 917 9978 Antiikki PekkaKemppinen 040 530 1693 Kunniamerkit Timo Mäenpää 050 487 3386 Jäsenet Setelit Antti Heinonen Klaus Damstén 040 552 6050 Kerhojen kokoukset alkavat klo 18.00 ja ne Juha Halén 040 743 1697 pidetään yhdistyksenhuoneistossa Juha Hyötyläinen 050 917 9978 Mechelininkatu15 B 47. Kari Lamminen 050 571 5988 Jyrki Muona 09 1912 8829 28.11. Antiikin kerhonpikkujoulu, setelikerho Jussi-Pekka Taavitsainen 045 894 3242 29.11. Kunniamerkkikerho HUUTOKAUPPAKALENTERI AUKTIONSKALENDER 2013 24.11.2012 Helsinki, SNY 384 09.02.2013 Helsinki, SNY 385 07.09.2013 Helsinki, SNY 387 27.04.2013 Helsinki, SNY 386 23.11.2013 Helsinki, SNY 388 Muistathan käydä yhdistykseninternet-sivuilla: http//www.snynumis.fi NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI TOIMITUS Lehtemme seuraava numero ilmestyy tammi-helmikuun vaihteessa. Siihen tarkoitettu Tuukka Talvio (vast.) ja Yrjö Hyötyniemi aineisto pyydetään lähettämään Tuukka Talviolle ISSN 1235-4252. Painos 1800 kappaletta. viimeistään 31.12.2012, mieluiten sähköpostilla Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. tuukka.talvio@pp.inet.fi Tilaushinta sisältyy jäsenmaksuun. Ilmoitushinnat: 1/1 sivu 250, 1/2 sivu 125 118
Ajankohtaista Kutsu Suomen Numismaattisen Yhdistyksen syyskokoukseen Kokous pidetään tiistaina 4.12.2012 kello 18 alkaen yhdistyksen toimitiloissa, Mechelininkatu 15 B 47, Helsinki. Kutsu on julkaistu kokonaisuudessaan lehtemme edellisessä numerossa. Tervetuloa! Vuosi 1812 Kansallisarkistossa Kansallisarkistossa on helmikuun 2013 loppuun asti avoinna näyttely, jossa esitellään merkkivuoden 1812 tapahtumia asiakirjojen, kuva-aineiston ja esineistön välityksellä. Näyttelyyn liittyy julkaisu, artikkelikokoelma nimeltä Kotkien varjot: Suomi vuonna 1812 Örnarnas skuggor: Finland år 1812. Useat historioitsijat ovat viime vuosina korostaneet tämän vuoden merkitystä. Keisari Aleksanteri I:n ja kruununprinssi Karl Johan Bernadotten tapaaminen Turussa sinetöi silloin Suomen uuden aseman, Helsingistä tuli pääkaupunki ja Vanha Suomi yhdistettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan. Vuotta 1812 pidetään myös Suomen oman sotaväen perustamisvuotena. Samaan aikaan käytiin Venäjällä sotaa Napoleonin joukkoja vastaan. Tähän liittyvät näyttelyn numismaattiset esineet: muutamia sinänsä vaatimattoman näköisiä sotamitaleita, jotka kuitenkin alkuperäisine nauhoineen ovat kaunista katseltavaa. Mukana on myös Gustaf Magnus Armfeltille kuuluneita kunniamerkkejä. Hän oli yksi niistä suomalaisista upseereista jotka osallistuivat Pariisin valtaukseen 1813. Venäjän vuoden 1812 taisteluihin liittyvässä vitriinissä on esillä valikoima kookkaita muistomitaleita F. P. Tolstoin tunnetusta sarjasta sekä lisäksi näitä mitaleita tai oikeammin niiden suunnitelmia esittelevä harvinainen kuvateos vuodelta 1818. Näyttely on auki tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 11 16 ja keskiviikkoisin 11 18. Kansallisarkistoon (Rauhankatu 17) on vapaa pääsy. Seuraava numero Numeron 1/2013 sisältöä: artikkeli Suomen linnojen rahalöydöistä ja raportti numismaattisesta konferenssista Pietarissa. Muita kirjoituksia ja uutisia otetaan vastaan joulukuun loppuun asti. Kirjoittajia pyydetään samalla ilmoittamaan, saako kirjoituksen myöhemmin julkaista sähköisessä muodossa yhdistyksen internetsivuilla. 119
Yhdistyksen uusi ansiomitali Pekka Säilä Suomen Numismaattinen Yhdistys on teettänyt uuden ansiomitalin. Ensimmäisen ansiomitalin muovaili kuvanveistäjä Kari Juva vuonna 1970, ja sitä valettiin 1971 kymmenen kappaleen sarja, jonka viimeisen kappaleen sai Aimo Linkosalmi 1991. 1990-luvun alussa mitalia valettiin viisi lisää. Kun Hannu Männistö ja Kurt Pettersson syksyllä 2010 saivat ansiomitalit n:o 14 ja 15, oli tämäkin erä jaettu loppuun. Hallitus on päättänyt, ettei vanhasta mitalista enää oteta uutta painosta, vaan valmistetaan kokonaan uusi mitali. Tämä oli varsin luonnollista, kun yhdistyksen yksi keskeinen tavoite on edistää Suomen mitalitaidetta (sääntöjen 2 ). Mitalien tyylisuunta on vuosikymmenien aikana vaihdellut ja nyt haluttiin nykyhetkeä edustava teos. Uutta mitalia suunnitteli hallituksen valtuuttamana työryhmä, johon kuuluivat Pekka Säilä, Kari Lamminen ja Kurt Pettersson. Alustavien tunnustelujen jälkeen työryhmä päätti yksimielisesti antaa tehtävän kuvanveistäjä Erkki Kannostolle, joka on pitkään ollut maamme sodanjälkeisen mitalitaiteilijasukupolven tunnetuimpia edustajia. Kannoston kanssa tehtiin kesäkuussa 2011 sopimus ja hän aloitti aiheen kypsyttelyn. Jo ensimmäinen luonnos oli hallituksen mielestä varsin onnistunut ja se hyväksyttiin pienin muutoksin mitalin malliksi. Valamisen suoritti ammattitaitoisesti kuvanveistäjä ja taidevalaja Raimo Jaatinen, ja elokuussa 2012 mitalit olivat valmiit. Etusivulla mitalissa on rahapuu, jonka hedelmiä nauttii tutkija/keräilijä. Kirjoituksena on PRO NUMISMATICA. Takasivulla toistuu hedelmänkorjuuaihe ja alla on SNY:n merkki. Kirjoitus on edelleen latinaa, EX FRUCTIBUS ARBOR AGNOSCITUR, hedelmistään puu tunnetaan. Mitali on jo ehtinyt saada asiantuntijoilta tunnustusta, vaikkei sitä tätä ennen vielä ole laajemmin julkaistu. Yhdistyksellä on nyt käytettävissään 20 kappaletta ansiomitaleita, joista ensimmäinen, aikanaan valittavalle erittäin ansioituneelle numismaatikolle luovutettava kappale, tulee olemaan numero 16. Sopimuksen mukaan taiteilija Kannostolle luovutetaan 25 kappaleen kokonaismäärästä kolme kappaletta. Yksi luovutetaan hallituksen päätöksen mukaisesti Kansallismuseon rahakammiolle ja yksi Suomen mitalitaiteen killalle. Kaunis mitali kannustanee nyt numismaattisiin urotekoihin! 120
Päällepainamien käyttö seteleissä Antti Heinonen Poikkeukselliset olosuhteet, olivatpa ne sitten poliittisia kuten äkilliset vallanvaihdot tai taloudellisia kuten raju hintojen nousu, kuvastuvat yleensä maksuvälineissä ja erityisesti seteleissä. Koska uuden setelisarjan suunnittelu ja painaminen vie oman aikansa, joudutaan ensi vaiheessa yleensä turvautumaan väliaikaisratkaisuihin. Yksi suosituimmista tilapäisratkaisuista on erilaisten päällepainamien, leimojen tai tarrojen käyttö siihen asti, kunnes pysyvämpi ratkaisu on saatu kehitettyä. Seuraavassa päällepainamilla tarkoitetaan viranomaisten toimesta edellä kuvatuilla tavoilla tehtyjä lisäyksiä tai muutoksia seteleihin, tapahtuipa se sitten painokoneella tai käsin. Tarkastelen aluksi taloudellisia ja poliittisia syitä, joiden takia seteleiden päällepainamia on käytetty tilapäisratkaisuna. Sen jälkeen käsittelen muita, myös pysyväisluonteisia syitä päällepainamien käyttöön. 1 Lopuksi tuon esiin näkökohtia, jotka päällepainettujen seteleiden keräilyssä on hyvä ottaa huomioon. Päällepainamilla arvoltaan suurempia seteleitä inflaatioolosuhteissa Rahanarvon nopea heikkeneminen on tyypillisin taloudellinen ongelma, jonka takia seteleiden arvoja joudutaan tarkistamaan. Rahanarvo heikkenee usein sotien aikana, kun varustelumenot, väestön siirrot ja muut poikkeukselliset toimenpiteet lisäävät rahan kysyntää samalla kun tuotteiden tarjonta vähenee. Vastaavasti sotien jälkeen jälleenrakentaminen ja yleinen materiaalipula pitkittävät usein hintojen nousun jatkumista, minkä seurauksena rahaviranomaiset joutuvat laskemaan liikkeeseen arvoltaan yhä suurempia seteleitä. Todella rajun hintojen nousun eli hyperinflaation olosuhteissa, kun hintojen kohoaminen on kymmeniä prosentteja kuukaudessa, tingitään usein seteleiden turvallisuudesta ja niitä aletaan valmistaa huonolaatuisemmista materiaaleista. Yksinkertaisin ratkaisu on kuitenkin päälle painaa käytössä oleviin seteleihin aikaisempaa suurempi arvo. Arvoltaan suurempien seteleiden aikaansaamisesta päällepainamien avulla löytyy esimerkkejä varsinkin I maailmansodan jälkeiseltä samoin kuin 1980- ja 1990-lukujen latinalaisen Amerikan ja 1990-luvun Jugoslavian hajoamisen inflaatioajanjaksoilta. Ensimmäisen maailmansodan jälkeisen hyperinflaation aikana Saksan valtionpankki käytti seteleissään kahdesti päällepainamia, joilla niiden arvot korotettiin miljoona- ja satamiljoonakertaisiksi. Danzigissa vastaavanlaiset korotukset olivat hillitymmät ja käytössä olleen 50 000 markan setelin arvo päällepainettiin enimmillään vain 100-kertaiseksi (kuva 1). Vuosina 1987 ja 1990 seteleiden arvoja lisättiin Nicaraguassa päällepainamilla väliaikaisratkaisuna ennen uuden rahayksikön mukaisten seteleiden käyttöönottoa. Suurimmillaan setelin arvo korotettiin 10 000 kertaa suuremmaksi kuin sen alkuperäinen arvo oli. Vastaavasti toimittiin Bosnia ja Hertsegovinassa vuonna 1993 siten, että suurimmillaan setelin arvo korotettiin miljoonakertaiseksi. Myös Suomessa 1939 liikkeeseen laskettu 5 000 markan seteli on esimerkki päälle- 121
päivän lisätyön tuloksena painettiin haluttu arvon muutos. Kaoottisimmillaan muutos toteutetaan liikkeessä olevan setelistön setelikohtaisella leimaamisella monien eri viranomaisten toimesta käyttäen improvisoituja leimoja. Myös tällaiseen tilapäisratkaisuun on jouduttu turvautumaan sotien tai miehitysten aikana tai niiden jälkeen. Kuva 1. Saksan I maailmansodan jälkeinen hyperinflaatio on yksi historian tunnetuimpia. Rajun inflaation takia seteleiden arvoja jouduttiin yhtenään korottamaan. Kuvan 500 miljardin markan seteli vuodelta 1923 aikaansaatiin päällepainamalla 5000 markan seteli vuodelta 1919 satamiljoonakertaiseksi. Danzigissa turvauduttiin samoin aikoihin vastaavaan keinoon, mutta setelin arvo muutettiin vain 100-kertaiseksi. painaman käytöstä tilapäisenä ratkaisuna arvoltaan suuremman setelin aikaansaamiseksi inflaatio-olosuhteissa. Rahan kysynnän saavutettua syksyllä 1939 Suomen oloissa ainutlaatuiset mittasuhteet, päätettiin käyttää setelipainon 1932 painaman 500 markan varasetelin varastoa hyväksi muuttamalla seteleiden arvo päälle painamalla kymmenkertaiseksi eli 5 000 markaksi. Tällä tavoin seteleiden kysyntä voitiin tyydyttää siihen asti, kun valmisteilla ollut varsinainen 5 000 markan seteli saatiin laskettua liikkeeseen keväällä 1940. 2 Suomen väliaikainen 5 000 markan seteli on myös hyvä esimerkki siitä, miten päällepainaminen tapahtuu hallitusti käyttämällä olemassa olevia setelivarastoja, joihin neljän Päällepainamat väliaikaisena askeleena uuteen rahayksikköön Useimmiten nollien lisääminen tai uusien arvojen päällepainaminen olemassa oleviin seteleihin ei nopean inflaation jatkuessa enää ajan mittaan riitä, vaan viranomaiset ovat pakotettuja ottamaan käyttöön uuden rahayksikön. Se voi tapahtua eri tavoilla, joista yksi on käytössä olevan setelisarjan päällepainaminen tilapäisesti uuden rahayksikön mukaisilla arvoilla. Erityisen värikkään valikoiman seteleiden päällepainamia tarjoaa Itävalta-Unkarin keisarikunnan pirstoutuminen I maailmansodan jälkeen vuonna 1918. Päällepainamilla oli syntyneiden uusien valtioiden seteleissä seuraavina vuosina useita eri käyttötarkoituksia, joista on esimerkkejä seuraavassa. Väliaikaisena askeleena uuteen rahayksikköön pitkän inflaatiokauden jälkeen päällepainamia käytettiin Itävallassa vuonna 1924 ja Unkarissa vuonna 1925 (kuva 2). Puolassa oli monien muiden Euroopan maiden tavoin erittäin nopea inflaatio I maailmansodan jälkeen, ja arvoltaan yhä suurempia seteleitä jouduttiin ottamaan käyttöön aina 100 miljoonan markan seteliin asti. Vuonna 1924 Puolassa päätettiin rahanuudistuksesta (1 zloty = 1 800 000 markkaa), jonka menestys jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi. Rahanuudistuksen yhteydessä laskettiin tilapäisesti liikkeeseen erikoisia seteleitä siten, että kaksi inflaatioajan seteliarvoa leikattiin kahtia, ja osista tehtiin päälle painamalla 1 ja 5 groszin seteleitä (kuva 3). 122
Kuva 2. Itävalta-Unkarin keisarikunnan hajoaminen maailmansodan jälkeen 1918 tuotti lukuisia päällepainamia seteleihin. Sekä Itävalta että Unkari joutuivat inflaation takia luopumaan vanhasta rahayksiköstään kruunusta siten, että Itävallassa 1924 käyttöönotettu šillinki vastasi 10 000 kruunua ja vuotta myöhemmin Unkarissa 1 pengö 12 500 kruunua. Kuva 3. Puolan rahanuudistuksessa 1924 laskettiin tilapäisesti liikkeeseen erikoisia seteleitä leikkaamalla käytössä olleita inflaatioseteleitä kahtia ja päällepainamalla uuden rahayksikön mukaisia 1 ja 5 groszin seteleitä. Virossa rahanarvon muutos oli hillitympi, mutta tilapäisratkaisuna käytettiin Puolan tavoin päällepainamaa olemassa olevaan seteliin, kun markka korvattiin kruunulla. Myös Virosta löytyy esimerkki päällepainaman käytöstä siirryttäessä uuteen rahayksikköön inflaatioajanjakson jälkeen. Itsenäistymisen jälkeen Virossa oli aluksi rahayksikkönä markka. Vuonna 1924 rahayksiköksi määriteltiin Viron kultakruunu, joka oli 100 markkaa. Vuonna 1928 rahajärjestelmän uudistus saatettiin loppuun, ja ennen kuin uudet setelit saatiin valmistettua, käytettiin väliaikaisena ratkaisuna vanhaa 100 markan seteliä päällepainatuksella (kuva 3). Vastaavasti Latvian pankki laski perustamisensa jälkeen 1922 liikkeeseen väliaikaisen 10 latin setelin, mikä päällepainettiin aikaisempaan 500 ruplan seteliin. Varsinkin latinalaisen Amerikan 1980- ja 1990-lukujen hyperinflaatiokautena ja joissakin maissa jo sitä ennen käytettiin päälle- painamia usein tilapäisratkaisuna seteleiden arvon ilmaisemiseksi uudessa rahayksikössä. Brasilia aloitti rahayksikön muutokset jo 1940-luvulla ja Argentiina, Bolivia ja Chile 1960-luvulla. 3 Brasilian rahaolojen vihdoin vakaannuttua 1990-luvulla oli kuusi rahayksikön muutosta toteutettu käyttämällä väliaikaisesti seteleiden arvon päällepainamista uudessa rahayksikössä. Argentiinassa rahayksikköä muutettiin neljästi ja kahdessa näistä uudistuksista seteleiden päällepainaminen oli tilapäisratkaisuna. Boliviassa siirryttiin Bolivian pesosta vuonna 1987 bolivianoon siten, että uusi rahayksikkö oli yksi miljoonasosa vanhasta, mikä ilmaistiin päällepainamalla. Vastaavasti toimittiin Uruguayssa vuonna 1975 (kuva 4). 123
Myös monet muut maat ovat kokeneet inflaatiosta johtuneen rahanuudistuksen, jonka seurauksena käytössä olevia seteleitä on väliaikaisratkaisuna päällepainettu uuden rahayksikön mukaisilla arvoilla. Tunnetusti Ranskassa ja sen siirtomaissa siirryttiin näin vuonna 1960 uuteen frangiin ja Marokossa frangista dirhamiin. Vastaavasti Angolassa siirryttiin vuonna 1990 uuteen kwanzaan päällepainamalla uusi rahayksikkö käytössä olleisiin seteleihin. Päällepainamat itsehallinnon osoituksena itsenäistymisen jälkeen ja sota-aikojen erityistilanteissa Harvassa maassa on samanlainen tilanne kuin Suomessa, jossa oma rahayksikkö edelsi ajallisesti valtion itsenäistymistä, eikä itsenäistyminen sen takia edellyttänyt välittömiä muutoksia seteleihin. Usein vastaitsenäistynyt valtio käyttää aluksi väliaikaisratkaisuna päällepainamaa vanhan isäntämaan seteleissä osoittamassa muutosta, koska omien seteleiden valmisteluprosessi vie aikansa. Lähtekäämme liikkeelle jo mainitusta Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian hajoamisesta I maailmansodan jälkeen. Aluksi syntyneissä uusissa valtioissa säilyivät liikkeessä vanhat Itävalta-Unkarin pankin liikkeeseen laskemat kruunumääräiset setelit. Serbien, kroaattien ja sloveenien (myöhempi Jugoslavian) kuningaskunta ryhtyi kuitenkin ensimmäisenä jo vuoden 1918 lopulla leimaamaan kruunusetelit uudella tunnuksella tai liimaamaan niihin tarran ja päällepainatti liikkeeseen laskemiinsa uusiin seteleihin vaihtosuhteen kruunujen ja dinaarien välillä. Serbejä, kroaatteja ja sloveeneja seurasi Tšekkoslovakia helmikuussa 1919. Sen takia myös saksankielisen Itävallan hallitus päätti ryhtyä päällepainamaan Deutschösterreich -merkinnän omalla alueellaan käytettäviin seteleihin, joiden Kuva 4. Päällepainamat ovat olleet latinalaisen Amerikan maissa hyvin suosittu tilapäisratkaisu seteleiden arvon ilmaisemiseksi uudessa rahayksikössä. Kuvan setelit kertovat erilaisista rahayksikön muutoksista lähtien Chilen uudistuksesta (1 escudo = 1 000 pesoa) Bolivian (1 boliviano = 1 miljoona Bolivian pesoa) uudistukseen. vaihto ilman kyseistä tunnusta oleviin seteleihin alkoi maaliskuussa 1919. Unkarissa toimittiin samalla tavoin päällepainamalla seteleihin Magyarorszag -tunnus. Vastaavanlaiset toimenpiteet toteutettiin myös Fiumessa ja Romaniassa. Itävalta-Unkarin päällepainettujen seteleiden tarina ei päättynyt näihin vaihtooperaatioihin. Eri valtioiden leimaamien 124
seteleiden vaihtosuhteet uuden rahayksikön mukaisiin seteleihin vaihtelivat ja seteleiden vaihtoa säätelivät erilaiset määräykset, mikä johti päällepainamien ja leimojen väärentämiseen. Sen takia Itävalta-Unkarin pankki ryhtyi tarkistamaan pankkiin palautuneet setelit,jakäyttämään niihin erilaisia leimoja kuten NOTE ECHT STEMPEL FALSCH (seteli aito, leima väärennös) tai NOTE ECHT Stempel nicht konstatierbar (seteli aito, leima ei todennettavissa) tai ECHT OESTER- REICHISCH-UNGARISCHE BANK HAUP- TANSTALT WIEN. Vastaavanlaisia leimoja löytyy myös muiden uusien valtioiden seteleistä. Toinen erikoinen päällepainama oli Ausgegeben nach dem 4. Oktober 1920. Sen käytön syynä oli rauhansopimuksen mukainen päätös Itävalta-Unkarin pankin purkamisesta, minkä takia pankki alkoi hyvittää vanhoja monarkian aikaisia tilisaamisia 5. lokakuuta 1920 lähtien seteleillä, joissa oli kyseinen päällepainama. 4 Myös II maailmansodan aikana ja sen jälkeen käytettiin seteleissä monenlaisia päällepainamia. Kun Saksa miehitti Tanskan huhtikuussa 1940, päättivät Färsaarten viranomaiset, että kaikki saarilla olevat setelit leimataan merkinnällä Kun gyldig paa Færøerne (Käypä vain Färsaarilla). Vastaavasti Japanin joulukuussa 1941 Pearl Harboriin tekemän hyökkäyksen jälkeen Yhdysvallat painatti Havaijia varten saariryhmän nimellä päällepainettuja seteleitä. Näin varauduttiin siihen, ettei Havaijin miehitys mahdollistaisi siellä olevien dollarivarastojen käyttöä. Samoin Yhdysvaltain setelipaino valmisti Filippiinien takaisinvalloitusta varten vuonna 1944 seteleitä, joiden takasivulle päälle painettiin VICTORY. Filippiinien itsenäistymisen jälkeen näihin seteleihin lisättiin vielä toinen päällepainama eli uuden keskuspankin nimi (kuva 5). Slovakiassa käytettiin II maailmansodan aikana väliaikaisratkaisuna Tšekkoslovakian Kuva 5. Saksan miehitettyä Tanskan huhtikuussa 1940 leimasivat Färsaaren viranomaiset siellä käytössä olleet setelit. Yhdysvallat valmisti Havaijia varten omia päälle painettuja seteleitä ja Filippiinien takaisinvalloitusta varten seteleitä, joiden takasivulla oli päällepainama VICTORY. Näihin seteleihin lisättiin vielä uuden keskuspankin nimi Filippiinien itsenäistymisen jälkeen. seteleitä päällepainamalla niihin teksti Slovensky Stat (Slovakian valtio), ja sodan jälkeen Tšekkoslovakiassa otettiin tilapäisesti käyttöön Slovakian seteleitä liimaamalla niihin presidentti Masarykin muotokuva. Samoin Serbiassa käytettiin sodan aikana väliaikaisratkaisuna päälle painettuja Jugoslavian seteleitä. Erikoinen esimerkki sota-ajan päällepainamasta on Maltan 1942 liikkeeseen laskema 1 šillingin seteli, joka päällepainettiin 2 šillingin seteliin. Maltalla oli sodan aikana valtava pula metallirahoista ja koska Britannialla oli vaikeuksia toimittaa Maltalle kolikoita, jouduttiin hätäratkaisuna painamaan 125
pikkuseteleitä. Tässä yhteydessä käytettiin hyväksi vanhan mallin 2 šillingin seteleiden varastoa, joka päällepainettiin. 5 Myös Fidži joutui Britannian rahantoimitusten vaikeuksien seurauksena turvautumaan päällepainamiin. Fidži käytti väliaikaisratkaisuna Uuden Seelannin seteleitä päälle painamalla niihin THIS NOTE IS LEGAL TENDER IN FIJI ONLY (laillinen maksuväline vain Fidžillä). 6 Saksan jakauduttua kahtia II maailmansodan jälkeen otettiin Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeellä (myöhemmässä Saksan demokraattisessa tasavallassa) 1948 väliaikaisratkaisuna käyttöön vanhat Saksan setelit lisäämällä niihin vuosilukutarra ja setelin arvo. Vastaavasti länsipuolella painettiin seteleistä Länsi-Berliiniä varten oma painos, mikä osoitettiin ympyrässä olevalla B-kirjaimella, joka leimattiin tai perforoitiin seteliin (kuva 6). Myös muutamat II maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä itsenäistyneet valtiot sekä Aasiassa että Afrikassa käyttivät päällepainamia välivaiheena omiin seteleihin. Siten Burman väliaikaisina seteleinä olivat Intian setelit päällepainamalla Legal lender in Burma only (laillinen maksuväline vain Burmassa). 7 Myös Pakistanissa käytettiin väliaikaisesti Intian päällepainettuja seteleitä. Vastaavasti kun Bangladesh julistautui itsenäiseksi Pakistanista, käytettiin tilapäisinä maksuvälineinä erilaisilla bengalinkielisillä tunnuksilla leimattuja Pakistanin seteleitä. Afrikassa Katangan lyhytaikainen itsenäisyys käynnistyi päällepainetuilla Ruandan ja Burundin seteleillä. Samoin kun Ruandan ja Burundin tiet erosivat, käyttivät ne aikaisempia yhteisiä seteleitään tilapäisesti Kuva 6. Saksan jakautuminen II maailmansodan jälkeen kuvastui myös tilapäisratkaisuina seteleissä. Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeellä lisättiin 1948 tarra vanhoihin Saksan seteleihin ja länsipuolen rahanuudistuksessa tehtiin ensi vaiheessa myös Länsi-Berliiniä varten oma B -painos. Kuva 7. Burundi käytti tilapäisratkaisuna päällepainamaa aikaisemmissa Ruandan ja Burundin yhteisissä seteleissä. Komorit käytti ensi vaiheessa päällepainettuja Madagaskarin seteleitä ja Madagaskar seteleitä, joihin päälle painettiin uuden liikkeeseen laskijan, Institute d Emission Malgachen nimi. 126
omilla päällepainamillaan. Vastaavasti Komorit käytti ensi vaiheessa päälle painettuja Madagaskarin seteleitä maan saavutettua sisäisen autonomian ja samalla Madagaskarin seteleihin päällepainettiin uuden liikkeeseen laskijan nimi (kuva 7). Euroopassa Tšekin tasavalta ja Slovakia turvautuivat päällepainamiin väliaikaisratkaisuna rauhallisesti tapahtuneessa erossaan 1993. Tšekin tasavalta käytti tarroja 100, 500 ja 1000 kruunun (viime mainitun tapauksessa käytettiin myös tarran painettua versiota) seteleihin ja Slovakia 10, 20 sekä 100 kruunun seteleihin (kuva 8). Luvun lopuksi on paikallaan viitata jälleen Suomen seteleihin. Vaikka Litt. -merkinnästä kehittyi Suomessa suosittu käytäntö aina 1990-luvulle asti seteleiden pienten ulkoasumuutosten tunnuksena, oli merkinnän ensimmäinen käyttö vuoden 1909 mallin seteleissä samantyyppinen tilapäisratkaisu kuin edellä kuvatut esimerkit. Litt. A -päällepainamalla haluttiin helpottaa seteleiden tunnistamista, koska punaisten kansalaissodan aikana painamat setelit oli mahdollista erottaa laillisista seteleistä vain sarjanumeron perusteella. Päällepainamat valloittajan välineenä ja vallasta syöksemisen osoituksena Uusia rahayksiköitä eivät ota käyttöön vain vastaitsenäistyneet maat vaan myös uudet vallanpitäjät sotien aikana. I maailmansodan aikana Saksa laski liikkeeseen miehittämässään Persian osassa omia seteleitään päällepainatuksella. Sen sijaan II maailmansodan aikana useilla Saksan valloittamilla alueilla käytettiin ensi vaiheessa paikallisia seteleitä miehittäjää kuvastavilla päällepainamilla. Puolassa seteleihin painettiin General Gouvernement für die besetzten polnischen Gebiete (Valloitettujen puolalaisalueiden yleishallinto). Böömissä ja Määrissä käy- Kuva 8. Tšekin tasavalta käytti väliaikaisesti tarroja 100 kruunun ja sitä suuremmissa Tšekkoslovakian seteleissä ja Slovakia 100 kruunun ja sitä pienemmissä seteleissä. Yllä Tšekin tasavallan ja alla Slovakian väliaikainen 100 kruunun seteli. tettiin väliaikaisesti Tšekkoslovakian seteleitä leimaamalla niihin käsin tai koneleimalla uuden hallintoalueen nimi. Lisäksi Tšekkoslovakian 5000 kruunun seteliä käytettiin päällepainamalla siihen uusi liikkeeseenlaskija Böömin ja Määrin keskuspankki. Erikoinen ratkaisu oli käytössä Saksan II maailmansodan aikana miehittämässä Tunisiassa, jossa päällepainettiin vanhoja Ranskan frangiseteleitä 1890-luvulta (kuva 9). Ilmeisesti kyseisen setelimallin varastoja oli jäänyt suuri määrä käyttämättä, ja niitä oli aikanaan varastoitu eri puolille Ranskan siirtomaihin. Niitä oli käytetty paikallista pankkia osoittavin päällepainamin jo 1900-luvun alkupuolella Ranskan Länsi-Afrikassa, Guadeloupessa ja Madagaskarissa. Myös Saksan II maailmansodan aikana miehittämän kanaalisaaren, Guernseyn rahahuoltojärjestelyt synnyttivät päällepainaman. Guernseyn paikallisviranomaiset saivat vaihtorahan puutteen takia laskea pariin otteeseen liikkeeseen omia pikkuseteleitään. Jäl- 127
kimmäisellä kerralla saksalaiset miehittäjät edellyttivät, että punnan seteleitä poistetaan liikkeestä vastaava määrä eli 5 000 puntaa ja setelit päälle painetaan toimenpiteen osoittavalla tekstillä (Withdrawn from circulation, päivämäärä). 8 Myös muut valloittajat ovat käyttäneet samantyyppisiä ratkaisuja, Japani Kiinassa miehittämillään alueilla ja Italia Itä-Afrikassa valloittamillaan alueilla, tosin jälkimmäisessä tapauksessa pienin värieroin omiin seteleihinsä (kuva 9). Konkreettisin osoitus vallasta syöksemisestä ja sen kuvastumisesta seteleiden päällepainamissa ovat Iranin väliaikaiset setelit Kuva 9. Miehittäjävaltioiden seteleitä 1930-luvulta ja II maailmansodan ajalta: Saksan päällepainama Tunisian sekä Böömin ja Määrin seteli ja Japanin Kiinassa sekä Italian Itä-Afrikassa käyttämä seteli. shaahi Reza Pahlevin maanpaon jälkeen. Shaahin muotokuva oli ennen islamilaista vallankumousta sekä seteleissä että niiden vesileimassa. Maanpaon jälkeen kaikki Iranin keskuspankin varastossa olevat uudet setelit päällepainettiin arabialaisella koristekuviolla tai kansallisella tunnuksella siten, että shaahin kuva peittyi sekä setelissä että sen vesileimassa. Päällepainamat uuden rahaviranomaisen osoituksena Poliittisten muutosten seurauksena seteleitä liikkeeseen laskeva viranomainen usein muuttuu, ja yhtenä pikaisena keinona ilmaista muutos on päällepainaa olemassa oleva setelimalli. Tästä on jo edellä esitetty joitakin esimerkkejä. Niiden ohella Albaniassa laskettiin kansantasavallan perustamisen jälkeen väliaikaisesti liikkeeseen Italian miehitysvallan aikaisia seteleitä päällepainamalla niihin uusi liikkeeseen laskija. Samoin Mosambikin sekä São Tomé ja Principen itsenäistyessä Banco Nacional Ultramarinon seteleihin päällepainettiin tilapäisratkaisuna uudet liikkeeseenlaskijat Banco de Moçambique ja Banco Nacional de S.Tomé e Principe. Joissakin maissa tie seteleitä yksinoikeudella liikkeeseen laskevaan keskuspankkiin on käynyt monen eri vaiheen kautta, ja nämä rahahuollon uudelleenjärjestelyt kuvastuvat mielenkiintoisesti seteleissä. Useassa latinalaisen Amerikan maassa väliaikaisratkaisuna on käytetty seteleiden päällepainamista. Siten Boliviassa Banco Bolivia y Londresin setelit päällepainettiin väliaikaisesti, kun liikkeeseen laskija muuttui ensin Banco de la Nación Bolivianaksi ja sitten Banco Central de Boliviaksi, samoin Chilessä kun Banco Nacionalin tilalle tuli Banco Central de Chile, Costa Ricassa Banco Internacional de Costa Rican tilalle Banco Nacional de Costa Rica, Guatemalassa Banco de Guatemalan 128
tilalle Banco Central de Guatemala, Haitissa Republique d Haitin tilalle Banque Nationale de la Republique d Haiti ja Perussa Banco de Reserva del Perun tilalle Banco Central de Reserva del Peru. Päällepainamat setelistön vaihtooperaatioissa Päällepainamia on käytetty myös erilaisten setelistön vaihtojen yhteydessä. Kun Nicaraguassa Yhdysvaltain vetäydyttyä vaihdettiin setelit vuoden 1934 alussa, kaikki setelipankin hallussa olevat uudet setelit varustettiin tekstillä REVALIDADO ja vaihdettiin vanhoihin. Vanhat setelit menettivät arvonsa viiden kuukauden kuluttua vaihdon alkamisesta. Vastaavasti Japanissa II maailmansodan jälkeen Japanin vanhat 5 jenin ja arvoltaan sitä suuremmat setelit menettivät arvonsa huhtikuussa 1946, ja parin viikon ajan ennen määräpäivää ne voitiin vaihtaa muihin seteleihin, yhden vaihtoehdon ollessa vanhat tarroilla laillistetut setelit. Kreikassa, josta aikanaan löytyi malli Suomen vuoden 1946 setelinleikkaukselle, päällepainettiin 1920-luvulla setelinleikkauksen jälkeen käyttöön otetut setelit tekstillä NEON (uusi). Näin leikkauksen jälkeen käyvät setelit oli helpompi erottaa vanhoista lakkautetuista seteleistä. 9 Myös Intian ja Pakistanin lähinnä Saudi Arabiaan menevien pyhiinvaeltajiensa tarpeisiin päällepainamat, pääosin kuitenkin eriväriset, setelit (Haj Pilgrim) ovat esimerkki eräänlaisesta seteleiden vaihto-operaatiosta. Pyhiinvaeltajat saattoivat vaihtaa määränpäässään Haj Pilgrim -setelit paikallisiin seteleihin, eikä heidän tarvinnut kuljettaa matkallaan painavia kolikoita. Päällepainamat maiden, alueiden ja paikkakuntien osoituksena Väliaikaisratkaisujen ohella päälle painamilla on ollut myös pysyvää käyttöä erityisesti Portugalin ja Ranskan siirtomaissa. Portugalin tarkoitusta varten perustama pankki Banco Nacional Ultramarino laski aikanaan siirtomaissa liikkeeseen ulkoasultaan samanlaisia seteleitä, jotka erosivat toisistaan vain päälle painetun maan nimen osalta. 10 Vastaavasti Banque de L Indochine laski useassa Ranskan siirtomaassa liikkeeseen seteleitä, joita erotti toisistaan vain päällepainettu alueen tai paikkakunnan nimi. Samoin Kiinassa käytettiin usein seteleitä, joissa paikkakunta oli ilmaistu päällepainamalla. Myös rahalaitokset, jotka Ranska perusti seteleiden liikkeeseen laskua varten merentakaisilla alueillaan (Caisse Centrale de la France d Outre-Mer, Institut d Emission des Départments d Outre-Mer ja Institut d Emission d Outre-Mer) toimittivat Ranskan Antilleille, Guyanalle sekä päiväntasaajan Afrikalle ja Guadeloupelle, Martiniquelle, Réunionille sekä Saint-Pierre ja Miquelonille seteleitä, jotka erosivat toisistaan vain päällepainaman osalta (kuva 10). Nykyisin kyseiset alueet entistä Ranskan päiväntasaajan Afrikkaa lukuun ottamatta käyttävät euroseteleitä. Institut d Emission d Outre- Mer laski liikkeeseen yhtenäisiä seteleitä, jotka erotti vain päälle painettu maan nimi, myös Uusi-Kaledoniassa, Uusilla-Hebrideillä ja Tahitilla. Päällepainamat juhlaseteleissä Tyypillisin esimerkki päällepainamien käytöstä nykyisin ovat juhlasetelit (commemorative notes). Juhlasetelit eivät ole samalla tavalla yleistyneet kuin juhlakolikot, ja pääosa seteleistä lasketaan liikkeeseen edelleen maksuvälinetarkoituksessa eikä keräilijöiden tarpeisiin. Sen verran juhlasetelit ovat maailmalla kuitenkin yleistyneet, että niistä on jokin aika sitten julkaistu oma luettelo. 10 Osa juhlaseteleistä on saatu aikaan päälle painamalla käytössä oleva setelimalli juhlan aiheen ilmaisevalla tekstillä tai tunnuksella. 129
Muun muassa Filippiinit, Papua-Uusi-Guinea, Skotlannin yksityispankit, Slovenia ja Somalimaa ovat laskeneet liikkeeseen useita tällaisia juhlaseteleitä. Lisäksi Costa Rica (keskuspankin 25-vuotis- ja 50-vuotisjuhla), Malta (vuosi 2000), Sierra Leone (merkittävä kokous), Slovakia (vuosi 2000) ja Unkari (vuosi 2000 ja kansannousun 50-vuotismuisto) ovat laskeneet liikkeeseen juhlaseteleitä suluissa mainittujen tapahtumien johdosta (kuva 11). Lopuksi Päälle painamien, leimojen ja tarrojen käyttö seteleissä liittyy yleensä poikkeuksellisiin olosuhteisiin, joissa tarvitaan nopea tilapäisratkaisu uuden tilanteen kuvastamiseksi seteleissä. Siten ne liittyvät usein historiallisesti merkittäviin rajapyykkeihin asianomaisten Kuva 10. Caisse Centrale de la France d Outre- Mer toimitti Ranskan Guyanalle, Ranskan päiväntasaajan Afrikalle, Guadeloupelle, Martiniquelle, Réunionille sekä Saint-Pierre ja Miquelonille seteleitä, jotka erosivat toisistaan vain päällepainaman osalta. Kuva 11. Malta, Slovakia ja Unkari laskivat liikkeeseen vuosituhannen vaihteen 2000 kunniaksi juhlasetelin päällepainamalla käytössä olevaa setelimallia. 130
valtioiden historiassa ja todistavat konkreettisesti tapahtumien kulkua. Päälle painetut setelit muodostavat sen takia erittäin mielenkiintoisen keräilyalueen. Niiden keräilyssä on kuitenkin otettava huomioon, että päälle painama tai leima on helpompi jäljentää kuin itse seteli, minkä osoittavat Itävalta-Unkarin hajoamisen jälkeen syntyneiden valtioiden toimenpiteet leimojen väärentämisen kurissa pitämiseksi. Sen vuoksi jos päällepainettu tai leimattu seteli on merkittävästi harvinaisempi kuin ilman merkintää oleva seteli, ja sitä ei voi erottaa esimerkiksi jonkin kirjainsarjan avulla, on suhtauduttava varauksin edullisiin tarjouksiin päälle painetuista seteleistä. Muun muassa Saksan I maailmansodan aikana Persiassa miehittämiään osia varten päällepainamien, erittäin harvinaisten seteleiden jäljennöksiä on viime vuosina markkinoitu aitoina. Vastaavasti kun seteleihin on väliaikaisena ratkaisuna kiinnitetty postimerkki, on kyseisiä postimerkkejä saattanut joskus tulla markkinoille arkkikaupalla, minkä seurauksena aidon päällepainetun setelin erottaminen jälkeenpäin räätälöidystä saattaa olla mahdotonta. Nämä tapaukset ovat kuitenkin poikkeuksia, jotka on hyvä ottaa huomioon, mutta ne eivät vähennä keräilyalueen kiehtovuutta. Lähdeviitteet 1 En käsittele seuraavassa Specimen- tai Museoesine-tunnuksella päällepainettuja seteleitä, koska olen tarkastellut niitä tämän lehden numeroissa 2/2010 ja 2/2011. 2 Ks. esim. 1000 markan seteli 1922 Litt. D: vuonna 1932 painettu varaseteli, Numismaattinen aikakauslehti 2/2012, s. 50 52. 3 Peru käytti ensimmäisen kerran jo 1880-luvulla päällepainamia muuttaessaan rahayksikköään ja myöhemmin kahdesti. Sen sijaan 1980- ja 1990-luvun alun hyperinflaatiokaudella Peru ei käyttänyt päälle painettuja seteleitä. 4 KRANISTER, W. Die Geldmacher, Vom Gulden zum Schilling, 1985, s. 142 147. 5 http://www.centralbankmalta.org/site/currency1h.html 6 PICK, ALBERT Papiergeldlexikon, 1978, s. 119. 7 Samaa leimaa oli käytetty Intian seteleissä myös pariin otteeseen aiemmin. 8 WEST, PAM (edited), English Paper Money, 8th ed., 2011, s. 175 176. 9 Papiergeldlexikon, s. 142. 10 Kap Verdessä käytettiin lisäksi Mosambikin ja Portugalin Guinean seteleitä Kap Verden päällepainamalla. 11 Ks. GRABOWSKI, H.-L. & GERBER, J., 2011. Gedenkbanknoten der Welt, Commemorative Banknotes of the World, 2011. Pietari Suuren partaveromerkit Frida Ehrnsten ja Tuukka Talvio Venäjän rahojen kokoelmissa törmää joskus omalaatuiseen pikku kolikkoon, johon on kuvattu nenä ja sen alle viikset ja parta. Niiden yläpuolella on kirjoitus ДЕНГИ ВЗЯТЫ ( maksu vastaanotettu ). Toisella puolella on kaksoiskotka ja sen alla kyrillinen vuosimerkintä, yleensä 1705 (kuvat 1 ja 2). Kyseessä on dokumentti ajalta, jolloin Venäjää ensi kerran yritettiin länsimaistaa. Miesten kasvojen karvoitus on eri aikoina viestinyt erilaisista asioista, kuten asemasta, ryhmään kuulumisesta, viisaudesta, terveydestä tai vanhuudesta. Antiikin aikana partaa pidettiin usein statussymbolina, ja keskiajalla itäisen kirkon papit alkoivat kasvattaa pitkää partaa merkkinä uskolle omistautumisesta. Partojen kulta-aikaa oli 1500-luku ja 1600-luvun alku, jolloin parran piti olla iso ja 131
Kuvat 1 2. Venäläinen partaveromerkki vuodelta 1705 (kuparia, läpim. 24 mm) sekä merkin hopeinen uusintalyönti (23 mm). pitkä. Länsi-Euroopassa iso peruukki syrjäytti sittemmin parran muodista, ja 1700-luvusta tuli sileäksi ajeltujen leukojen vuosisata. Venäjällä asiat olivat kuitenkin toisin ja parta säilytti suosionsa. Olihan parralla Venäjällä myös pitkä historia statussymbolina, itse Iivana IV sanoi 1500-luvulla että se joka ajaa partansa, tekee synnin, jota ei edes kaikkien marttyyrien veri kykene pesemään pois. Pietari Suuri halusi kuitenkin venäläisten sopeutuvan Euroopassa vallitsevaan muotiin ja kielsi vuonna 1698 parran käytön alamaisiltaan. Kielto aiheutti suurta tyytymättömyyttä, ja kompromissiksi tuli, että parran sai pitää kun maksoi siitä veron. Säätyläisillä vero oli aluksi 30 100 ruplaa vuodessa, mutta maaorjat maksoivat parran pitämisestä vain kopeekan; pappien partoihin ei alun perinkään ollut puututtu. Maksusta sai kuitiksi kuparisen poletin, joka oli vaadittaessa näytettävä tarkastajille. Vero oli ainakin muodollisesti voimassa vuoteen 1764, mutta poletteja ei enää valmistettu vuoden 1725 jälkeen. Varhaisin varmuudella tunnettu partaveromerkki on vuodelta 1699, mutta lähes kaikki säilyneet kappaleet ovat vuodelta 1705. Vuosilta 1724 25 on lisäksi erittäin harvinaisia nelikulmaisia poletteja, joissa on pelkkä teksti. Venäjällä keräilijät saattoivat 1900-luvun alkuun asti ostaa rahapajasta rahojen ja mitalien uusintalyöntejä, joista käytetään nimeä novodel. Vanhemman aineiston osalta ne ovat yleensä uusilla leimasimilla valmistettuja, siis itse asiassa jäljennöksiä. Uusintalyöntejä tehtiin myös partamerkeistä. Alkuperäiset merkit on yleensä lisäleimattu pienellä kaksoiskotkalla (kuva 1), mutta uusintalyönneistä lisäleima useimmiten puuttuu, ja ne saattavat olla myös hopeisia (kuva 2) tai jopa kultaisia. Molemmat tässä kuvatut merkit kuuluvat asessori Gustaf Ignatiuksen (1844 1931) kokoelmaan, joka lahjoitettiin Helsingin yliopistolle kahdessa erässä vuosina 1931 ja 1971. Yliopiston kokoelma on talletettu Kansallismuseoon. Kirjoitus on täydennetty versio Kansallismuseon verkkosivuilla sarjassa julkaistusta tekstistä (Kuukauden esine, syyskuu 2012). Uudempaa kirjallisuutta partaveromerkeistä Vladimir Bitkin: Svodnyi katalog monet Rossii Composite Catalogue of Russian Coins I, Kiev 2003, s. 382 384. B. F. Brekke: The Copper Coinage of Imperial Russia, Malmö 1977, 45 48. 132
Kertomus Suomen Numismaattisen Yhdistyksen toiminnasta vuonna 2011 Vuosi oli yhdistyksemme 97. toimintavuosi. Jäsenet Jäseniä oli vuoden päättyessä 1 595, joista vakinaisia jäseniä 254. Ulkomailla asuvia jäseniä oli 114 ja juniorijäseniä 33. Vaihtuvuus yhdistyksessä on edellisten vuosien tapaan melko korkea. Vaikka viime vuonna yhdistykseen hyväksyttiin 115 uutta jäsentä, jäsenistön kokonaismäärä on lievästi laskenut edellisvuotisesta. Yhdistyksen kirjeenvaihtajajäseniä ovat: Brita Malmer (Ruotsi), Pekka Sarvas, Tuukka Talvio, Lars O. Lagerqvist (Ruotsi), Kolbjørn Skaare (Norja), Jørgen Steen Jensen (Tanska), Tom C. Bergroth, Ivar Leimus (Eesti), Ulla Westermark (Ruotsi), Richard Ashton (Iso-Britannia), Kenneth Jonsson (Ruotsi), Gert Rispling (Ruotsi), Ian Wiséhn (Ruotsi), Elina Screen (Iso-Britannia) sekä Vitaly Kalinin (Venäjä). Hallitus ja toimihenkilöt Yhdistyksen hallituksen muodostivat Pekka Säilä puheenjohtajana, Juha Hyötyläinen varapuheenjohtajana, Klaus Damstén, Juha Halén, Kari Lamminen, Jyrki Muona sekä Jussi-Pekka Taavitsainen jäseninä. Halén toimi myös yhdistyksen sihteerinä ja Lamminen varainhoitajana. Hallitus kokoontui 10 kertaa. Yhdistyksen huutokaupanhoitajana toimii Hannu Männistö ja toiminnanjohtajana Kurt Pettersson. Tilintarkastajina olivat Jouni Vanhala ja Antti Vuori sekä heidän varamiehenään Vesa Peltola ja Klaus Selinheimo. Kokoukset Yhdistyksen sääntöjen mukainen kevätkokous pidettiin 28.4. ja syyskokous 29.11. yhdistyksen huoneistossa Mechelininkatu 15 B 47. Kokouksissa oli läsnä 15 16 yhdistyksen jäsentä. Julkaisutoiminta Numismaattinen Aikakauslehti ilmestyi neljänä numerona, joiden yhteinen sivumäärä oli 156. Artikkelien ohella lehdessä julkaistiin myös huutokauppalistat. Lehden toimittivat Tuukka Talvio (vast.) ja Yrjö Hyötyniemi. Huutokauppasivujen toimittamisesta vastasi Juha Halén. Mikael Pettersson Photography kuvasi kohteet lehteen ja kotisivuille. Lehti painettiin Vammalan Paino Oy:ssä Sastamalassa. Internet Yhdistystä ja numismatiikkaa koskevien perustietojen ohella on yhdistyksen kotisivuilla osoitteessa www.snynumis.fi julkaistu yhdistyksen huutokauppaluettelot. Mielenkiintoisimmista kohteista on sivustolla ollut myös lehden huutokauppaaineistoa täydentävää kuvamateriaalia. Tuloslista on julkaistu sivuilla muutaman päivän sisällä huutokaupasta. Vuoden aikana on vastattu satoihin kyselyihin. Kotisivujen toiminnasta on vastannut Kurt Pettersson ja teknisestä toteutuksesta Mikael Pettersson. Kerhot Antiikin kerho 16.2. Keskusteltiin mahdollisesta antiikin rahojen julkaisusta. 13.4. Kerho piti hiljaisen hetken pitkäaikaisen sihteerin Östen Grandellin muistolle. Pekka Kemppinen esitteli Bysantin folliksen. 15.10. Rauno Parkkinen esitteli Kilikian Tracheian rahat. 30.11. Perinteinen pikkujoulu, jonka aiheena olivat Pantelleria ja c est la vie. Antiikin kerhon vetäjänä toimii Pekka Kemppinen. 133
Aloittelevien numismaatikoiden ilta Yhdistys järjesti Mechelininkadun tiloissaan 26. lokakuuta aloittelevien numismaatikoiden illan, johon osallistui kahdeksan innostunutta nuoren polven edustajaa. Jokainen osanottaja sai laajan tietopaketin lisäksi yhdistyksen lahjana aloituspussin vanhoja rahoja ja myöhäisroomalaisen rahan. Jäsenyydet Yhdistys on Suomen Numismaatikkoliiton, Nordisk Numismatisk Unionin ja International Numismatic Councilin jäsen. Kokousmatkat Suomen Numismaatikkoliiton kevätkokouksessa Turussa 26. 27.3. yhdistystä edustivat Pekka Säilä, Aimo Linkosalmi ja Kauko Hämäläinen sekä syksyllä 23. 24.10. Lappeenrannassa Juha Hyötyläinen, Aimo Linkosalmi ja Kauko Hämäläinen. Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä huutokaupanhoitaja osallistuivat HNY:n 40-vuotisjuhlamatkaan Tukholmaan 14. 17. lokakuuta. Puheenjohtaja Timo Helteelle luovutettiin yhdistyksen kiitoksena erinomaisesta yhteistyöstä SNY:n kultakantamitali 1977 ja juhlivalle yhdistykselle SNY:n rahasarja 1994 hopeisen Soldanjetonin kera. Kirjasto Kirjastoa on kartutettu huutokaupan hoitajan tarpeisiin. Huutokaupat Huutokauppatoimikuntaan kuuluivat Reijo Vihonen ja Kurt Pettersson. Huutokaupat pidettiin 5.2., 9.4., 10.9. ja 3.12. Balderin salissa Helsingissä. Meklarina toimi Lauri Helle. Huutokauppojen vastaavana hoitajana oli Hannu Männistö, joka päivysti yhdistyksen toimistolla kaikkina arkipäivinä. Hän vastasi myös lukuisiin huutokauppakyselyihin ja muihin tiedusteluihin. Kauko Hämäläinen jatkoi merkittävää avustamista huutokauppatehtävissä, ja Pekka Kemppinen on avustanut antiikin rahojen määrittelytyössä. Yhdistyksen huutokauppaa 10. syyskuuta esiteltiin TV 1:n Kuningaskuluttaja -ohjelmassa, jossa myös haastateltiin toiminnanjohtaja Petterssonia. Huomionosoitukset Yhdistys onnitteli kuvanveistäjä Kauko Räsästä hänen 85-vuotispäivänään 23. helmikuuta. Kari Rahialalle luovutettiin 9. huhtikuuta yhdistyksen kultainen jäsenmerkki tunnustuksena pitkäaikaisesta työstä yhdistyksen päämäärien hyväksi. Rahialaa onniteltiin myös hänen 75-vuotispäivänään 30. toukokuuta. 26. syyskuuta yhdistys juhlisti jäsenensä professori Jussi-Pekka Taavitsaisen 60-vuotispäivää sekä sähkeellä että osallistumalla hänen juhlakirjansa Tabula Gratulatoriaan. Hallitus suoritti onnittelukäynnin kunniapuheenjohtaja Aimo Linkosalmen luo hänen 70-vuotispäivänään 27. syyskuuta. Yhdistys onnitteli korusähkeellä entistä puheenjohtajaa Nils J. Lindbergiä hänen 85-vuotispäivänään 5. marraskuuta, kirjeenvaihtajajäsen Ian Wiséhniä 60-vuotispäivänä 11. syyskuuta ja Tom C. Bergrothia 60-vuotispäivänä 5. lokakuuta. Hannu Sarkkiselle ojennettiin yhdistyksen syyskokouksessa 29. marraskuuta Örnhjelm -tunnustusmitali, jonka hänelle on hallituksen esityksestä myöntänyt Nea ja Fjalar Örnhjelmin mitalisäätiö. Surutapahtuma Pekka Sarvas ja Hannu Männistö edustivat yhdistystä 13. toukokuuta edesmenneen pitkäaikaisen jäsenen ja entisen huutokaupanhoitajan Knud Wallenstiernan hautajaisissa. Apurahat Yhdistys tuki Tuukka Talvion osallistumista Baltian maiden numismaattisen liiton kokoukseen ja Cambridgen yliopiston museon rahakammion johtajan Mark Blackburnin muistotilaisuuteen sekä Outi Järvisen osallistumista raha- ja pankkimuseoiden järjestön ICOMONin kongressiin ja vuosikokoukseen Kyproksessa. Talous Tuloslaskelma osoittaa poistojen ja varausten sekä maksettujen verojen jälkeen ylijäämää 48 428,03 euroa. Yhdistys omistaa kokonaisuudessaan SNY- Numis Oy:n osakekannan. Yhtiö ei ole toiminut vuonna 2011. 134
384 24.11.2012. H U U T O K A U PPA Suomen Numismaattinen Yhdistys r.y. järjestää huutokaupan lauantaina 24. päivänä marraskuuta 2012 klo 12.00 Balderin salissa, Aleksanterinkatu 12 A, Helsinki. Huutokauppakohteet ovat nähtävänä klo 10.30 alkaen. Kahvio on auki tilaisuuden aikana. A U K T I O N Numismatiska Föreningen i Finland håller auktion lördagen, den 24 november 2012 kl.12.00 i Balders sal, Alexandersgatan 12 A, Helsingfors. Objekten finns till påseende från kl. 10.30. Kaféet är öppet. A U C T I O N The auction of the Finnish Numismatic Society will be held on saturday the 24th of November 2012 The auction will start at 12 o`clock precisely at address Aleksanterinkatu 12 A, Helsinki The items are displayed for inspection from 10.30 am. Café will be open during the auction А У К Ц И О Н Аукцион Нумизматического Общества 24 ноября 2012 г. начнётся в 12 часов. Адрес Aleksanterinkatu 12 A, Xельсинки. Для просмотра лотовзал аукциона открoется в 10.30. Кафеработает во время аукциона T E R V E T U L O A V Ä L K O M M E N W E L C O M E Д О Б Р О П О Ж А Л О В А Т Ь
ANTIIKIN JA KESKIAJAN RAHAT ANTIKAOCH MEDELTIDAMYNT ANCIENT AND MEDIEVAL COINS Greece 1 Calabria. Taras 272-235 B.C. Didrachm, 6,41 g S 374 var. 2 Achaean League, Antigoneia 196-146 B.C. Hemidrachm, 2,22 g. S 2998 var. 3 The Macedonian Kingdom Alexander III, the Great. 336-323 B.C. Drachm, 4,14 g S 6730 var., Müller 1618 4 The Cappadocian Kingdom Ariarathes VII, 116-101 B.C. Drachm 108-107 B.C., 4,02 g. S 7291 var., planchet defect AR 1+ 120 AR 1-1+/1+ 35 AR 1 35 AR 1-1+ 25 Rome, Republic 5 Cn. Calpurnius Piso, 189-180 B.C. Denarius S 64, RRC 153/1 AR 1-1+ 40 6 Sex. Pompeius, 137 B.C. Denarius. S 112 AR 1+-01/1 35 7 M. Furius L.f. Philus, 119 B.C. Denarius. S 156 AR 1 25 8 M. Herennius, 108/107 B.C. Denarius. S 185 AR 1-1+ 45 9 Q. Antonius Balbus, 83 B.C. Denarius serratus. S 279 10 L. Procilius L.f., 80 B.C. Denarius. S 306 AR 1-1+ 30 AR 1-1+ 35 Rome, Imperatorial coinage 11 Julius Caesar, 49-44 B.C. Denarius, Spain, 46-45 B.C. S 1404, minor mark AR 1 90 Rome, Empire 12 Augustus, 27 B.C. - 14 A.D. Denarius, Rome, 19 B.C. S 1603, minor mark 13 Augustus, 27 B.C. - 14 A.D. AE 25, Macedon, Philippi S GIC -, RPC 1650 14 Augustus, 27 B.C. - 14 A.D. AE 24, Syria, Antiochia ad Orontem 5/4 B.C. S GIC 109 AR 1-1+ 120 AE 1 25 AE 1?-1 15 15 Claudius, 41-54 As, Rome. A.D. 42. S 1858 AE 1-1+ 40 16 Claudius, 41-54. Obol, Egypt, Alexandria A.D. 52-53. S 1877 AE 1 20 1
17 Galba, 68-69. As, Rome December 68 S - RIC 493. Scarce 18 Galba, 68-69. Tetradrachm, Syria, Antiochia ad Orontem Dec. 68 - Jan. 69. S GIC 680 var., crack 19 Galba, 68-69. Tetradrachm, Egypt, Alexandria Sep. 68 - Jan. 69 S 2141 var. (Bust of Eirene), slightly corroded 20 Galba, 68-69. Tetradrachm, Egypt, Alexandria Sep. 68 - Jan. 69 S 2141 var. (Eirene standing) 21 Vespasianus, 69-79. Tetradrachm, Syria, Antiochia A.D. 71/72. S GIC 736 var. 22 Domitianus, 81-96. Denarius, Rome A.D. 85. S 2727 23 Domitianus, 81-96. Dupondius, Rome A.D. 85 S 2792 var., RIC 372, slightly corroded 24 Domitianus, 81-96. As, Rome A.D. 80-81 S 2690 var., RIC 322 (Titus), slightly corroded 25 Domitianus, 81-96. As, Rome A.D. 84 S 2808 var., RIC 224 26 Domitianus, 81-96. As, Rome A.D. 85 S 2809 var., RIC 420 27 Domitianus, 81-96. As, Rome A.D. 88-89 S 2817 var., RIC 650, slightly corroded 28 Domitianus, 81-96. As, Rome. S 2817 var., reverse off-centered, very slightly corroded 29 Domitianus, 81-96. Tetradrachm, Syria, Antiochia ad Orontem A.D 82/83. S GIC 871 var. 30 Domitianus, 81-96. AE 30, Syria, Antiochia ad Orontem. S GIC 872 var. (bust right) 31 Nerva, 96-98. AE 21, Syria, Antiochia ad Orontem S GIC 949 var. 32 Trajanus, 98-117. Tetradrachm, Phoenicia, Tyre 14,72 g. S GIC 1088 var. Nice specimen 33 Trajanus, 98-117. Tetradrachm, Phoenicia, Tyre 14,59 g. S GIC 1089 34 Trajanus, 98-117. Drachm, Arabia, Bostra S GIC -. Syd. 184 (Caesarea) 35 Hadrianus, 117-138. Denarius, Rome A.D. 122 S 3529 2 AE 1?-1 50 AR 1?-1/1 50 Billon 1 25 Billon 1 40 AR 1/1?-1 35 AR 1-1+ 40 AE 1 40 AE 1-1+/1 45 AE 1+-01/1+ 50 AE 1-1+ 60 AE 1 15 AE 1+ 25 AR 1-1+ 60 AE 1 20 AE 1?-1 20 AR 1+ 150 AR 1-1+ 75 AR 1+ 30 AR 1-1+ 50
36 Hadrianus, 117-138. As, Rome or Antiochia (?) A.D. 125-128. S 3699, slightly corroded 37 Hadrianus, 117-138. Tetradrachm, Egypt, Alexandria S 3743, slightly corroded 38 Faustina Senior, d. 141. Denarius, Rome after A.D. 147. S 4591 AE 1 20 Billon 1 25 AR 1+ 30 39 Lucius Verus, 161-169. As, Rome A.D. 163. S 5410 AE 1 25 40 Commodus, 177-192, AE 16, Moesia Inferior, Nikopolis. S GIC -. Varbanov 2169 Septimius Severus, 193-211, AE 17, Moesia Inferior, Nikopolis. S GIC -. Varbanov 2348 41 Septimius Severus, 193-211. Denarius, Rome A.D. 197. S 6307 var., RIC 99 42 Julia Domna, d. 217. Denarius, Rome A.D. 206 S 6581, minor spots of verdigris 43 Julia Domna, d. 217. Denarius, Rome A.D. 215 S 7101. Nice specimen 44 Caracalla, 198-217. AE 29, Thrace, Hahdrianopolis S GIC -. Varbanov 3496 45 Geta, 209-211 Denarius, Rome A.D. 206 S 7197, minor crack 46 Macrinus and Diadumenianus, 217-218 AE 27, Moesia Inferior, Markianopolis S GIC -, Varbanov 1228 var. Nice specimen 47 Macrinus, 217-218 AE 28, Moesia Inferior, Nikopolis S GIC -, Varbanov 3359 48 Macrinus, 217-218 AE 20, Syria, Antiochia ad Orontem. S GIC 2949 49 Macrinus, 217-218. Tetradrachm, Syria, Beroea S GIC 2945 var. 50 Elagabalus, 218-222. AE 27, Moesia Inferior, Nikopolis. S GIC -, Varbanov 3988 var., off-centered 51 Elagabalus, 218-222. Tetradrachm, Syria, Antiochia ad Orontem. S GIC 3096 52 Severus Alexander, 222-235 Denarius. S 7898 var. Gallienus, 253-268, Antoninianus. S 10393 var., slight verdigris AE 1, 1+-01 25 AR 1+ 25 AR 1-1+ 20 AR 1+-01 50 AE 1+ 45 AR 1-1+ 20 AE 1+-01 75 AE 1+-01 60 AE 1+ 15 AR 1+ 75 AE 1 20 AR 1+ 30 AR, Billon 1?-1+ 15 53 Pupienus, 238. Sestertius, Rome. S 8530. Scarce AE 1 90 3