Lions Club Lappeenranta/Rajan 30 vuotta

Lions Club Lappeenranta/Rajan 30 vuotta 1971 2001

Copyright Lions Club Lappeenranta/Raja ISBN 952-91-3830-X Digipaino Lappeenranta 2001

SISÄLLYS: 1 ALKUSANAT... 4 2 LIONISMI... 5 2.1 LEIJONAT... 5 2.2 LIONS CLUBS INTERNATIONAL... 5 3 LIONS CLUB LAPPEENRANTA/RAJA... 7 4 KLUBIN PERUSTAMINEN JA KEHITTYMINEN... 8 4.1 KLUBIN PERUSTAMINEN 1971... 8 4.2 VUODET 1971-1973... 10 5 TOIMINNAN VAKIINTUMINEN... 11 5.1 VUODET 1974-1977... 12 5.2 1970-LUVUN LOPPU... 14 5.3 1980-LUKU... 15 5.4 1990-LUKU JA UUSI VUOSITUHAT... 19 5.5 KLUBIN OMIA KÄYTÄNTÖJÄ JA ERITYISPIIRTEITÄ... 28 6 KOKOUSPAIKAT... 33 7 KUMMIKLUBIT... 34 8 LADYTOIMINTA... 34 9 MATKAT JA SIVISTYSTOIMINTA... 36 10 PERUSTAJAJÄSENTEN KERTOMAA...... 39 11 LEHTILEIKKEITÄ... 41 12 JOHTOTEHTÄVÄT JA NIMITYKSET... 44 12.1 PRESIDENTIT... 44 12.2 LOHKON PUHEENJOHTAJAT... 45 12.3 ALUEEN PUHEENJOHTAJAT... 45 12.4 PIIRIN VIRKAILIJAT... 45 12.5 VUODEN LEIJONAT... 46 13 MATRIKKELI... 46 14 JÄLKISANAT... 52

1 Alkusanat Tämän historiikin on koonnut LC Lappeenranta/Rajan historiikkitoimikunta, johon ovat kuuluneet veljet Seppo Söderholm, Jaakko Kosonen ja Timo Suutari. Klubin historiikki on ollut monivuotinen unelma, jonka toteuttamista on suunniteltu useassa kokouksessa ja useana vuonna, mutta jonka aloittaminen on monet kerrat siirtynyt eteenpäin muiden aktiviteettien viedessä voimia. Presidentti Pertti Kolari totesi toimintakautensa 2000-2001 alkajaisiksi, että nyt hän haluaa nähdä historiikin syntyvän. Jämäkkä päätöksenteko onkin monen toteuttamisen ehto ja lähtökohta. Lähestyvä 30-vuotisjuhla on ollut myös kannustava voima saada yksiin kansiin muistelmat, jotka kertovat klubin juurista, kehittymisestä ja aikaansaannoksista sekä motivoivat myös klubin nuorimpia veljiä aktiiviseen toimintaan rakentamalla sillan menneisyyteen. Tietojen etsiminen, löytäminen ja kaikkien yhteisten muistojen tutkiminen on ollut mielenkiintoista, vaikkakin tutkittavaa on 30 vuodessa kertynyt yllättävän paljon eivätkä suinkaan arkistot ole täysin aukottomasti säilyneet. Tahdomme esittää kiitokset kaikille, jotka ovat auttaneet ja myötävaikuttaneet tämän historiikin kokoamisessa. Lappeenrannassa 21.8.2001 Historiikkitoimikunta Seppo Söderholm Jaakko Kosonen Timo Suutari - 4 -

2 Lionismi 2.1 Leijonat Kansainvälinen Lions Clubs International on palvelujärjestö, joka on omistautunut idealle, minkä mukaan paikalliset miehet ja naiset tietävät parhaiten avun tarpeessa olevat. Yli 900 suomalaista leijonaklubia ovat osa yhdestä maailman laajimmista organisaatioista. Leijonia on yli 1.4 miljoonaa yli 180 maassa. Järjestö on sekä poliittisesti että uskonnollisesti sitoutumaton. Suomen 28 000 jäsentä ovat järjestäneet mm. Pohjolan Punainen Sulka -projektin vanhusten hyväksi sekä erilaisia nuorisoprojekteja. 2.2 Lions Clubs International Lionsjärjestö - Lions Clubs International - perustettiin Yhdysvalloissa vuonna 1917. Lions-akronyymi muodostuu sanoista LIBERTY, INTELLIGENCE, OUR NATION'S SAFETY. Suomalaisten leijonien tunnuslause on LUOVUTA ISÄNMAASI ONNELLISEMPANA NOUSEVILLE SUKUPOLVILLE. Lionsjärjestö oli vuonna 1948 yksi YK:n peruskirjan allekirjoittajista. Lions-aatteen toi Suomeen kanadansuomalainen Arne Ritari, joka jo 1948 aloitti keskustelut lionsklubin perustamisesta Suomeen. Ensimmäinen klubi, LC Helsinki - Helsingfors, perustettiin 14.8.1950. Seuraavat klubit perustettiin Turkuun ja Kristiinankaupunkiin. Kuva 1. Lions-järjestöjen päämaja USA:ssa - 5 -

Leijonat tekevät palvelutyötä, joka parantaa elämisen laatua Suomessa. Palvelutyö kohdistuu varhaisnuorisosta veteraaneihin. Yksittäisiä Lions-työn muistomerkkejä löytyy lähes jokaiselta paikkakunnalta. Suomen 920 lionsklubin vuosittain tekemien työtuntien ja avustusten arvo varovasti laskettuna on 1990-luvulla ollut lähes 40 mmk. On vaikeata arvioida aikaisempien vuosikymmenien vapaaehtoistyön ja avustusten rahallista arvoa nykyrahassa, mutta se noussee viidenkymmenen vuoden aikana lähes 1,5 mrd. markkaan. Ajan haasteisiin kuuluu erityisesti nuorison huomioon ottaminen. Nuoret tarvitsevat rohkaisua turhautumisen estämiseksi. Rajaseudun ja pohjoisen kunnat tyhjenevät vääjäämätöntä vauhtia. Leijonat etsivät keinoja, joilla nuoriso saadaan pysymään omalla kotiseudulla, samalla kun Lions-nuorisovaihto vie vuosittain ulkomaille lähes 500 sellaista nuorta, joilla ei siihen muuten olisi mahdollisuutta. Palvelutyötä omassa ympäristössä pidetään edelleenkin tärkeimpänä, mutta leijonat näkevät myös kansainvälisesti avautuvassa maailmassa kauemmaksi. Viime aikoina erityisesti Kosovon ja Turkin onnettomuudet ovat herättäneet liiton kehittämään katastrofivalmiuttaan. Tästä on osoituksena oman katastrofirahaston perustaminen 50- vuotisjuhlavuotena. - 6 -

3 Lions Club Lappeenranta/Raja Lions Club Lappeenranta/Raja on yksi Lappeenrannan kuudesta klubista. Klubin nimi liittyy rajan läheisyyteen. Toiminta on ollut siinä määrin vireätä, että se antaa aihetta terveeseen ylpeyteen. No, itse asiassa ihan ensimmäisinä vuosina aktiivisuus ei ollut ihan huippuluokkaa, mistä johtuen piirikuvernöörikin katsoi vuonna 1974 asiakseen huomauttaa aktiviteettien vähäisyydestä. Sittemmin tilanne on parantunut ja saadun palautteen perusteella viime vuosina klubi on ollut piirin vireimpiä. Klubi ja klubin virkailijat ovat saaneet useita tunnustuksia aktiivisuudestaan. Klubille on aina ollut ominaista hyvä henki. Aikojen saatossa toiminta on muuttunut maailman mukana, mutta aina on ollut mukavaa kokoontua yhteen. Enää ei ole toiminnassa retkusiipeä ja vapaamuotoinenkin yhdessäolo tuntuu vähentyneen. Onkin keskusteltu toimista, joilla voitaisiin lisätä yhdessäoloa muutoinkin kuin kokouksissa ja aktiviteeteissa. Muutos heijastelee samaa arvojen muuttumista, mikä on nähtävissä myös työelämässä. Vapaa-ajan vähentyminen heijastuu niin perhe-elämään kuin harrastuksiinkin. Klubin kokouksiin on usein sisällytetty kulttuuria ja sivistystä. Aktiviteeteilla on joko suoraan autettu apua tarvitsevia tai kerätty varoja auttamiseen. Palveluaktiviteetteja ovat olleet esim. joulukuusiprojektit joulun alla sekä harjaantumiskoululaisten retket. Varojen keruussa tunnetuimmat tuotteet ovat joulusinappi ja markkinarokka. Rajan joulusinappi on Lappeenrannassa jo käsite, jota odotetaan joka joulu. Saavutaanpa sitä jopa Helsingistä asti varta vasten hakemaan. Raja-klubi on ahkera! Aktiviteetit ovat muuttuneet yhä suuremmiksi ja haasteellisemmiksi. Pullonpalautuksen hoitaminen EuroMarketissa 1997-1998 oli huomattava aktiviteetti vaatien vuoden sitoutumisen. Kalamarkkinat yhdessä LUM:n kanssa on klubin historian suurin aktiviteetti, vaativa sekä antava. Varainkeruun ohella on tuotettu Lappeenrannalle merkittävää mainosta ja tunnettuuden lisäystä sekä myös välillistä taloudellista hyötyä paikkakunnan yrittäjille. Raja-klubille on ominaista myös toimintaan kuuluvien pakollisten hallinnollisten velvoitteiden tunnollinen hoitaminen. Viime vuosina ei ole huomautuksia saatu hoitamattomista velvoitteista päin vastoin. Klubi on vuosittain avustanut palvelujen lisäksi paikkakunnan nuoriso- ja veteraaniyhteisöjä keskimäärin yli 20.000 markalla. - 7 -

4 Klubin perustaminen ja kehittyminen 4.1 Klubin perustaminen 1971 LC Lappeenrannan veli Erkki Mattinen kutsui aiemmin käytyjen keskustelujen perusteella Lauritsalan kansalaiskoulun opettaja Risto Baggen, Lappeenrannan Huovan johtaja Paavo Heinosen, Sähkölaitoksen konttoripäällikkö Kalevi Hummastin, Tehdaspuun kuljetusteknikko Aulis Innasen, Auto-Linjojen liikennöitsijä Markku Jokisen ja Postilaitoksen postivirkamies Kare Rissasen osallistumaan LC Lappeenrannan kuukausikokoukseen hotelli Patriassa 8.3.1971. Tarkoituksena oli antaa kuva lions-toiminnasta ja kokoustavoista. Klubin tuleva kummi Erkki Mattinen oli valitettavasti estynyt ottamaan kutsutut vastaan, joten sen teki toinen tuleva kummi Harri Pelkonen. Vasta tämän vierailun jälkeen oli tarkoitus myönteisessä tapauksessa ryhtyä tositoimiin uuden klubin perustamiseksi. LC Lappeenranta/Rajan perustamiskokous pidettiin hotelli Patriassa 27.4.1971. Kummiklubi LC Lappeenrannan edustaja ja henkilökohtainen kummi Erkki Mattinen avasi kokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kare Rissanen. Piirikuvernööri Risto Miikki esitti kiitoksensa LC Lappeenrannalle uuden klubin aikaansaamisesta ja suoritti edellisen toimikauden kuvernööri Ahti G. Ahtelan kanssa perustamisjäsenmerkkien jaon paikalla olleille veljille. LC Lappeenranta/Raja oli perustettaessa järjestyksessään 3. klubi Lappeenrannassa ja 539. Suomessa. Klubin ensimmäinen hallitus muodostui seuraavanlaiseksi: presidentti Kare Rissanen, ensimmäinen varapresidentti Seppo Seppänen, toinen varapresidentti Eero Puranen, kolmas varapresidentti Nils Nyström, ensimmäinen sihteeri Paavo Heinonen, toinen sihteeri Osmo Drockila, rahastonhoitaja Antti Rousku, klubimestari Viljo Kopra ja tailtwister Risto Bagge. Tilintarkastajiksi valittiin Sakari Lähteenaro ja Jorma Sarín sekä varatilintarkastajiksi Esko Seppänen ja Martti Kuparinen. Lisäksi valittiin seuraavat toimikunnat: sääntötoimikunta (Eero Puranen, Erkki Mennola ja Pentti Tähtinen), perustamisjuhla/juhlatoimikunta (Viljo Kopra, Lauri Vuorenmaa ja Sakari Lähteenaro), tiedotustoimikunta (Osmo Drockila, Pentti Liljanto ja Pertti Toukonen), taloustoimikunta (Antti Rousku, Matti Kapiainen ja Kalevi Hummasti) sekä jäsen- ja läsnäolotoimikunta (Esko Seppänen, Aulis Innanen ja Matti Kuronen). Kuukausikokoukset päätettiin pitää hotelli Patriassa kuukauden kolmantena tiistaina klo 19.00 alkaen. Klubin perustamisjuhlan, Charter Nightin, ajankohdaksi päätettiin 10.9.1971 ja paikaksi Lappeenrannan varuskunnan Upseerikerho. - 8 -

Kuva 2. Charter Night 10.9.1971 Lappeenrannan Upseerikerholla, veljet vasemmalta Esko Seppänen, Risto Bagge, Eero Puranen, Lauri Vuorenmaa, Matti Kapiainen, presidentti Kare Rissanen, Paavo Heinonen, Aulis Innanen, Sakari Lähteenaro, Viljo Kopra, Antti Rousku, Nils Nyström, Pertti Paljakka ja Seppo Seppänen Kuva 3. Presidentti Kare Rissanen puhuu perustamisjuhlassa, vierellään Leo ja Irja Mether sekä piirikuvernööri Risto Miikki. - 9 -

4.2 Vuodet 1971-1973 Klubin ensimmäistä toimintakautta leimasivat käynnistysvaikeudet, mikä näkyi muun muassa laiskana osallistumisena kuukausikokouksiin ja harvoihin, järjestettyihin aktiviteetteihin. Perustamisvaiheessa veljiä oli 25. Historiikin kirjoittamisen aikaan klubissa toimii vielä kolme perustajajäsentä, Risto Bagge, Kalevi Hummasti ja Esko Seppänen. Ensimmäisen toimintavuoden kevättalvella klubiin tuli siirtojäsenenä Heinolasta Reino Lääperi, joka toimii yhä klubissamme. Klubin lipun ja pöytäviirin on suunnitellut taiteilija Aimo Vuorinen. Viiri otettiin käyttöön maaliskuussa 1973 ja lippu 10-vuotisjuhlassa 1981. Aktiviteetit liittyivät enimmäkseen liikuntaan, ja ainoana ensimmäisen toimintakauden rahankeräysaktiviteettina järjestettiin operaatio Makkaranmyynti Auto-Urheilun uudessa autotalossa. Apulaispiirikuvernöörinä silloin toiminut Erkki Mattinen kehottikin klubia keksimään uusia aktiviteetteja. Valtakunnallisena aktiviteettina klubi osallistui Punainen Sulka syöpää vastaan -kampanjaan. Toiselle toimintakaudelle 1972-1973 asetettiin tavoitteeksi jäsenmäärän kasvattaminen ja sitä kautta toiminnan piristäminen. Kokouksiin osallistumisen parantamiseksi valittiin kaksi veljeä toimimaan "veljien muistin virkistäjinä". Vuosijuhlan, pikkujoulun tai muun vastaavan tilaisuuden mahdollistamiseksi päätettiin järjestää jokin hallinnollinen aktiviteetti tai "näppärä tempaus", jotta olisi varaa juhlia. Jäsenmäärä kasvoi 31:een, ja tammikuussa 1973 klubissa aloitti 10 uutta veljeä! Tasaisten, muttei tappavien, alkutahtien jälkeen synnytystuskissa ensimmäisen toimintakautensa eläneen Raja-klubin toinen toimintakausi 1972-1973 näytti jo klubin elinkelpoisuuden. Lapsenkengät vaihdettiin isompiin saappaisiin ja kävelytahdista vaihdettiin reippaanlaiseen hölkkään. - 10 -

5 Toiminnan vakiintuminen Kolmannella toimintakaudella 1973-1974 alkoi näkyä toimintakertomuksen mukaan jo rutiininomaisia piirteitä. Klubin sisäisen toiminnan piristymisestä oli osoituksena omat pilkkiongintakilpailut, joihin osallistui ladyt ja lapset mukaan lukien noin 40 henkilöä. Aktiviteetteina järjestettiin arpajaiset ja metsämarssi, joista kertyneillä tuloilla voitiin toteuttaa klubin historian ensimmäinen avustusten jako kohteena Lappeenrannan Palvelutalon asukkaiden virkistys- ja harrastustoiminta. Toimikuntia oli kaksi: aktiviteettitoimikunta ja ohjelmatoimikunta. Keväällä 1976 järjestettiin klubin pilkkikilpailut alkaen hotelli Polarilta ja päättyen upseerikerholle. Toimintakertomuksessa todetaan, että tulematta ensimmäiseksi yksi veli sai varmasti suurimman saaliin, koska se oli vedettävä rantaan peräti ahkiossa. Mainittu veli nimittäin onnistui hajottamaan Polarin moottorikelkan. Kuva 4. Pilkkikilpailut 1974 Toukokuun 1974 kuukausikokoukseen kutsuttiin myös ladyt, joita tuli paikalle 12. Kokousilta huipentui yhteisiin tanssiaisiin. Kokemuksen rohkaisemana sisällytettiin seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaan ladyjen kutsuminen 1-2 kuukausikokoukseen. - 11 -

5.1 Vuodet 1974-1977 Alkuvuosien kohokohta oli Lappeenrannassa 19.5.1975 pidetty piirin vuosikokous, missä klubimme palkittiin parhaana alueemme 25 klubista. Jäsenmäärä vaihteli 30:n molemmin puolin. Toimintakauden 1974-1975 kesäkuun lopussa se oli 29. Keskimääräinen läsnäoloprosentti oli 90 %. Kyseisellä kaudella ensi kertaa järjestetty ns. retkusiipikisa oli niin tasainen, että sen voitti vasta arvonnan jälkeen Kimmo Saarelainen, presidentti Arimo Lehtosen jäädessä hopealle. Merkittävä rahankeräysaktiviteetti oli veikkaus SaiPan pisteistä ja loppusijoituksesta sarjassa. Palveluaktiviteetteina järjestettiin tervehdyskäynnit Mäntylän ja Pajarilan vanhainkoteihin sekä Taipalsaarelle Rehulan vanhainkotiin. Ladyt osallistuivat kokouksiin joulu- ja maaliskuussa, jolloin järjestettiin myös tanssiaiset. Ladyjen panos oli merkittävä Punainen sydän -kampanjassa. Vilkkaan toimintakauden 1974-1975 tärkeä tapahtuma oli 31.1.1975 perustetun LC Taipalsaaren kummius. Henkilökohtaisina kummeina toimivat Arimo Lehtonen ja Antti Rauhala. Toimintakauden vilkkaan, monimuotoisen ja tuloksellisen toiminnan takeena ja edellytyksenä oli toimintakertomuksen mukaan "saumaton ja hyvä yhteistyö klubin hallituksen ja kaikkien klubiveljien kesken. Työtä innosti ja elävöitti oikea ja vilpitön leijonahenki, mikä tuli esille muissakin yhteyksissä kuin klubin virallisissa tilaisuuksissa". Vanhan tavaran huutokauppaakin yritettiin, mutta vaiva oli suuri ja tulos laiha. Toimintakertomuksessa kaudelta 1975-1976 todetaan, että "mihin me veljet joutuisimme ilman rakkaita ladyjamme, minä vaan kysyn, ja toivon, ettei kukaan mene varomattomasti vastailemaan". Klubi lähetti piirin aatekilpailuun esityksen vuosittain järjestettävästä valtakunnallisesta metsämarssiviikosta. Esitys sai kannatusta ja sai kunniamaininnan toteutuen sauraavana vuonna myös valtakunnallisesti. Klubille metsämarssista tuli useiksi vuosiksi pääaktiviteetti, jossa yhdistyi huvi-, hyöty- ja perhenäkökulma. Vuonna 1976 muun muassa lahjoitettiin avustuksena lastenkodille radionauhuri. - 12 -

Kuva 5. Ladyt tukevat veljiä. Kuvassa presidentti Esko Seppänen ottaa vuonna 1976 vastaan Inkeri Seppäseltä ja Lempi Kopralta rahalahjoituksen. Kuva 6. Radion luovuttaminen Linnoituksen lastenkodille vuonna 1976, luovuttajina presidentti Esko Seppänen sekä veljet Markku Laitila ja Vesa Pakarinen - 13 -

5.2 1970-luvun loppu Klubin 5-vuotisjuhla vuonna 1976 pidettiin hotelli Polarissa "työn" eli juhlakuukausikokouksen merkeissä. Presidentti Esko Seppänen kertoi viisivuotistaipaleen tapahtumista. Veli Esko Harvio valmisti klubin käyttöön leikekirjan kaudella 1976-1977. Vuoden 1976 marraskuun piirihallituksen kokouksessa PDG Erkki Mattinen kiinnitti huomiota klubien ikärakenteeseen vedoten, että klubeihin olisi saatava nuoria, toimivia jäseniä. Markkina-aktiviteetti aloitettiin syksyllä 1976 myymällä makkaraa ja broilereita. Huhtikuun 1977 kevätmarkkinoilla myytiin makkaraa ja broilereita, kuten myös syksyllä. Keväällä 1978 oli myytävänä edelleen makkaraa ja broilereita sekä syysmarkkinoilla 1978 makkaraa, broilereita ja hernekeittoa. Keväällä 1979 jätettiin broilerit pois. Hernerokan myynti syys- ja kevätmarkkinoilla jatkuu tänäkin päivänä. Syyskuun 1976 hallituksen kokouksessa todettiin klubilipun hankkimisen tulevan liian kalliiksi (lähes 2000 mk). Päätettiin pyytää apua ladyiltä, jotka lupasivatkin tutkia mahdollisuuksia sen ompelemiseen. Klubin uudet, tarkistetut säännöt hyväksyttiin huhtikuussa 1977. Kaudella 1976-1977 toteutettiin viisi aktiviteettia yhden kuukauden aikana. Toimintakertomuksessa todettiin, että jos aktiviteettitoimintaa vielä lisätään, tulee veljistä aktiviteettiammattilaisia. Kaudella 1978-1979 laulettiin kuukausikokousten aluksi leijonamarssi. Kaudella 1978-1979 otettiin käyttöön veljien 50-vuotispäivien muistaminen ovikolkuttimella, mikä käytäntö jatkuu yhä. Tammikuun 1979 klubikokouksessa todettiin ladyjen tarjoutuneen hankkimaan ja ompelemaan lipun klubin 10-vuotisjuhlaan eli vuoteen 1981 mennessä. Klubilla oli 1970-luvun lopulla nimetty kohdeperhe Korkea-ahossa, jota autettiin esimerkiksi kunnostamalla asuintaloa. - 14 -

Kuva 7. Korkea-ahon avustuskohde 1979 Vuoden 1979 Lappeenrannan Lions-liiton valtakunnankokouksen järjestelyissä klubi vastasi kaslia-, majoitus-, kuljetus- ja tiedotusjaostosta. Lisäksi kokouksen päätoimikuntaan kuului kolme klubimme veljeä. Kokouskansliaan oli klubistamme palkattuna kolmeksi kuukaudeksi yksi veli ja lady. 5.3 1980-luku Ensimmäinen sinappiprojekti toteutettiin vuonna 1980. Sittemmin Rajan sinapista on tullut haluttu herkku joulupöytään. Klubille sinapin valmistus ja myynti on ollut jo vuosia keskeisin varainhankinta-aktiviteetti. - 15 -

Kuva 8. Perinteinen sinappietiketti ja käyttöohje sekä vanha sinappipurkki Kuva 9. Presidentit ja sihteeri 10-vuotisjuhlassa 15.9.1981. Vasemmalta 3. varapresidentti Pentti Pyysalo, 1. varapresidentti Esko Harvio, presidentti Sakari Lähteenaro, 2. varapresidentti Kalevi Hummasti, sihteeri Jouko Härkönen sekä past presidentti Vesa Pakarinen. - 16 -

Kuva 10. Klubin 10-vuotisjuhlakokous Hotelli Polarissa 15.9.1981. Puhumassa Seppo Seppänen, vierellään rovasti Seppo Posti, vastapäätä veli Esko Seppänen ja lady Inkeri, lady Marjatta Seppänen sekä veli Pekka Virtanen. Klubin 10-vuotisjuhla järjestettiin hotelli Polarissa 15.9.1981 arvovaltaisten kutsuvieraiden ja runsaan osanottajajoukon läsnäollessa. Ohjelmassa oli taiteilija Aimo Vuorisen suunnitteleman klubilipun naulaaminen, luovutus ja vihkiminen, minkä suoritti rovasti Seppo Posti. Lipun naulauksen suorittivat piirikuvernööri Pentti Kuusi, varapiirikuvernööri Pekka Pekonen, lohkon puheenjohtaja Vesa Pakarinen, kummi Erkki Mattinen, klubin ensimmäinen presidentti Kare Rissanen ja presidentti Sakari Lähteenaro. Lisäksi ohjelmassa oli rahalahjoitusten (20 000 mk) jako paikkakunnan kymmenelle urheiluseuralle sekä muun muassa puhe ladyille. Juhlassa klubin ladyille jaettiin merkit (G 280). Juhlatoimikunnan puheenjohtajana toimi Sakari Lähteenaro, ohjelman vastuuhenkilöinä Antti Rauhala ja Vesa Pakarinen sekä seremoniamestarina Seppo Seppänen. Vuoden 1982 helmikuun hallituksen kokouksessa päätettiin ehdottaa kuukausikokoukselle toimikunnan perustamista tavoitteena Vesa Pakarisen valitseminen seuraavan kauden piirikuvernööriksi. Todettakoon, että tavoite ei aivan toteutunut, sillä Pakarisesta tuli seuraavan toimintakauden varapiirikuvernööri. Klubi istutti rauhanpuun Lappeenrannan Vesitornin puistoon 18.5.1982. - 17 -

Kuva 11. Vuoden 1981 hallitus vastaanottamassa onnitteluja piirikuvernööri Pentti Kuuselta sekä varapiirikuvernööri Pekka Pekoselta. Kauden 1982-1983 toiminnan perusteella LC Lappeenranta/Raja valittiin alueen parhaaksi klubiksi. Täällä - här vastasi edesmennyt klubin perustajaveli Martti Kuparinen aina klubikokouksen läsnäolijoita kysyttäessä. Pajarilan vanhainkotiin lahjoitettiin piano toimintakaudella 1983-1984. IC Arne Ritari vieraili PDG Pekka Pekosen kanssa klubikokouksessamme 20.5.1983. Klubi osallistui LC Lappeenranta/Rakuuna -klubin perustamiseen 28.4.1987. Henkilökohtaisena kummina toimi Antti Rauhala. Klubin 15-vuotisjuhlaa vietettiin klubikokouksessa "työn merkeissä" hotelli Lappeessa 27.9.1986. Pikkujoulumatkalle Lemin Säräpirtille 1980-luvulla nousi perinteiseltä lähtöpaikalta bussikyytiin tuntematon nuorehko nainen. Asiasta kuiskuteltiin, jopa vihjaillen, matkan aikana. Kukaan ei neitoa tuntenut. Neito siirtyi perille päästyä muiden mukana Säräpirttiin jouluruoasta nauttimaan. Kesken ruokailun veli Reino Lääperi rohkaistui kysymään neidon henkilöllisyyttä, jolloin selvis i hänen olleen menossa Saimaan Ladun pikkujouluihin. Lähtöpaikka oli sama. Asian selvittyä hän jäi kuitenkin seuraamme viihtyen tanssin ja laulun täytteisessä juhlassamme. Päästyämme paluumatkalle bussin ojasta ylös työntämisen jälkeen, hän matkusti muiden mukana lähtöpaikalle poistuen bussista yhtä tuntemattomana kuin siihen noustesssaankin. - 18 -

5.4 1990-luku ja uusi vuosituhat 1990-luku on ollut sinapin ja rokan vuosikymmen. Ne ovat kaksi aktiviteettia, jotka ovat tehneet klubista kuuluisan, jopa niin, että syys-, joulu- ja kevätmarkkinoilla yleisesti odotetaan Rajan leijonien olevan paikalla hyviksi ja maukkaiksi tunnetuilla tuotteillaan. Varainhankinnan kannalta nämä ovat perinteinen tukijalka. 1990-luvun lopulla menestyksen innoittamina jopa kokeiltiin juhlasinapin myyntiä erityisessä lappeenrantalaisten keramiikkataiteilijoiden Arja Martikaisen ja Antonio Altarriban käsin valmistamissa keräilypurkeissa. Tärkeä syy juhlasinapin toteuttamiseen oli myös Lappeenrannan 350-vuotisjuhla, joka haluttiin huomioida. Sinappia on myyty joulun aikaan toreilla ja marketeissa. Klubilla on sponsorien avustuksella hankittu oma myyntiteltta, mikä on helpottanut mukavasti myyntiaktiviteettien toteuttamista. Kuva 12. Juhlasinapin etiketti Kuva 13. Sinapin myyntiä 1997 Linnoituksen joulumarkkinoilla. - 19 -

Kauden 1991-1992 huomattavin aktiviteetti oli yhteistyössä Saimaa-klubin ja ladyjen kanssa toteutettu Rautu-projekti, jonka rahallinen arvo oli yli 100 000 markkaa ja johon käytettiin yhteensä 720 henkilötyötuntia. Projektin avulla remontoitiin ja tehtiin talviasuttavaksi 6.-8.9.1992 inkerinsuomalaisen Lilja Laidisen asuinmökki itärajan takaisessa Raudun pitäjässä. Rautu-projekti oli palveluaktiviteetti, jota on hyvä aina myöhemmin muistella ja joka ei mukanaolleilta varmasti koskaan unohdu. Kuva 14. Rautu-projektin työlistaa Kuva 15. Rautu-aktiviteetti on loppusuoralla ja on jäähyväisten aika - 20 -

Pullonpalautusprojekti oli rohkea aktiviteetti, joka myös koetteli klubin sisäistä eheyttä ja voimaa. Klubi hoiti vuoden ajan pullonpalautuksen Euromarketissa viikonloppuisin ja juhlapyhien yhteydessä. Projekti vaati täydellistä sitoutumista koko ajaksi ja melkoista työnjohdollista panosta resurssoinnin takaamiseksi. Tuloksena oli töiden suorittaminen ja lupausten pito sekä klubin talouden korjaantuminen hyvään kuntoon yhdessä vuodessa, mihin olikin selkeä tarve. Katastrofirahasto perustettiin toimintakaudella 1994-1995. Järjestelmällinen suoran stipendityyppisen tukirahan jakaminen Lappeenrannan Musiikkiopiston oppilaille aloitettiin keväällä 1997. Ensimmäisen stipendin (1500 mk) luovuttivat presidentti Seppo Söderholm ja sihteeri Timo Suutari opiston kevätjuhlassa kitaransoiton opiskelija Niku Martikaiselle. Toimikaudella 1998-1999 järjestettiin mittava huumeidenvastainen luentosarja opiskelijoille yhteistyössä Lappeenrannan ja lähikuntien lionsklubien, rotareiden, Zontakerhojen, Vapaamuurareiden, Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Irti Huumeista ry:n ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa. Muikku- ja Pottu kalamarkkinat on uusi iso aktiviteetti. Piiri palkitsi sen toimintakauden 1999-2000 parhaana uutena aktiviteettina. Ensimmäiset markkinat järjestettiin 1999 Lappeenrannan Urheilu-Miesten kanssa yhteistyössä. Yhteistyötä on sittemmin menestyksekkäästi jatkettu. Tapahtuma on niin suuri, että yksinään Rajan leijonien voimat eivät siihen riittäisi. Tuloksena on saatu Lappeenrantaan uusi kesätapahtuma, mitä kaupungin johto muun muassa arvostaa suuresti. Markkinat ajoittuvat syyskuun puolivälin jälkeiseen viikonloppuun. Palveluprojekteista lokakuun Lions-palvelupäivän käynti Pajarilassa (myöhemmin Sammonkodissa) on perinteellinen. Tervehdyskäynnit neljässä vanhustentalossa luku- ja lauluhetkineen joulun alla ovat vanhusten ja hoitajien odottama vuotuinen tapahtuma. Samalla vanhustentaloihin toimitetaan joulukuuset. Klubi osallistuu tietenkin myös jouluaattona leijonien kunniakäyntiin sankarihaudoilla. - 21 -

Kuva 16. Kalamarkkinoilla syksyllä 2000. Edessä keskellä veli Pekka Kauria Kuva 17. Joulujuhla Ratakadun vanhustentalossa, oikealla veli Seppo Torri. - 22 -

Voisalmen koulun harjaantumisluokista on tullut kummiluokkia, joiden kanssa on pyritty vuosittain tekemään yhdessä jotain kivaa tai tukemaan toimintaa muuten avustamalla. Luokkien kanssa on tehty retkiä ratsastamaan, kylpylään, pilkille tms. kohteisiin. Kuva 18. Harjaantumisluokkien ratsastusretki vuonna 1995 Suoraa tukea klubi on antanut sotien veteraaneille, sairaaloille, vammaisille, nuorisourheilulle ja -kulttuurille sekä nuorisoon kohdistuvalle sosiaalityölle, kuten toimintaideassa on määritelty. Usein avustaminen on ollut suoraa rahallista toimintaavustusta. Mahdollisuuksien mukaan avustuksia on kytketty yhteistyöhön joko varainhankinnssa tai palveluaktiviteeteissa. Joulupakettikäytäntö aloitettiin uudelleen vuonna 2000. - 23 -

Kuva 19. Televisioiden luovutus keskussairaalalle vuonna 2000. Klubin puolesta luovutustilaisuuteen osallistuivat presidentti Ilkka Kotilainen sekä veljet Pertti Kolari ja Pekka Kauria. Punainen Sulka ja Punainen Sydän projektit ovat aina olleet kunnianhimoisia hankkeita ja niiden tavoitteet vaativat. Tapojensa mukaisesti Raja-klubi on hoitanut velvoitteensa ja jopa ylittänyt ne. Se ei ole ollut helppoa eikä yleisesti klubien kohdalla itsestäänselvyys. Projekteilla Raja on pystynyt sekä valtakunnallisesti että paikallisesti tukemaan merkittävästi veteraaneja. Esimerkiksi vuonna 1999 klubi keräsi yli 55.000 mk sulkatuotteiden myynnillä. Tästä palautui yli 20.000 mk suoraan Lappeenrannan veteraaneille. Kuva 20. Vuoden 1999 Punainen Sulka -keräyksen tunnus. - 24 -

Kuva 21. Punaisen Sulan tuoton luovutus paikallisille sotaveteraaneille 13.3.2000 Lappeen kirkossa. Klubimme edustajat Pertti Kolari ja Kalevi Markkanen. Vuonna 1997 otettiin oikein virallinen yhteiskuva veljistä, joista useimmat olivat paikalla. Kuva 22. Veljet yhteiskuvassa keväällä 1997-25 -

Klubi vietti 25-vuotisjuhlia vuonna 1996. Juhlat pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla juhlavissa puitteissa. Juhlavuoden kunniaksi jaettiin stipendejä ja avustuksia merkittävästi enemmän kuin yleensä, kaikkiaan noin 35.000 mk. Kuva 23. Klubin 25-vuotisjuhla 1996 Upseerikerholla. Piirikuvernööri Kari Leinon standaaria vastaanottamassa presidentti Seppo Söderholm ja sihteeri Timo Suutari Kuva 24. Stipendien jako 25-vuotisjuhlassa 1996-26 -

Kuva 25. Presidenttipari Seppo ja Helena Söderholm vastaanottamassa kummi Erkki Mattista ja lady Hilkkaa 25-vuotisjuhlaan Kaudella 1993-1994 osallistuttiin valtakunnalliseen Sight First -kampanjaan, jonka tuoton Lions-liitto ohjasi Equadorin silmäklinikan perustamiseen. Toimikuntaan kuuluivat veljet Pekka Virtanen, Pekka Kauria, Aarno Lattu ja Seppo Nurmi. Paikkakunnalla kampanjaa koordinoi lohkon puheenjohtaja Esko Rautiainen. Kampanjan merkeissä järjestettiin "maaottelumarssi", metsämarssi, kevätkonsertti, Lappeenranta Big Band -orkesterin kasettien ja CD-levyjen myynti, kirpputori sekä tietokilpailuja klubikokouksien alussa. Tavoiteena ollutta 20 000 markkaa emme aktiviteetin avulla aivan saavuttaneet, mutta kiitettävä rahasumma kuitenkin tuloutettiin päämäärän hyväksi. LC Lappeenranta/Rajan veljet olivat taas kerran menossa palvelupäivänä Voisalmen koulun harjaantumisluokkien avuksi ja viihdyttäjiksi. Oppilaat eivät ihan tarkkaan muistaneet, minkä nimisistä eläimistä olikaan kyse. Niinpä yksi oppilaista totesi reippaasti aamusella, että tänään ne tiikerit tulevat. Viimein päätimme tehdä historiikin. Muistojen tallentamisessa veli Esko on auttanut meitä pitämällä yllä klubin alkuvuosista valokuva-albumia. Esko luovutti teoksensa klubille, mistä olemme suuresti kiitollisia. - 27 -

Kuva 26. Perustajajäsen Esko Seppänen luovutti valokuva-albuminsa klubin vaiheista tulevalle presidentille Martti Äänismaalle ja historiikkitoimikunnan puheenjohtajalle Seppo Söderholmille 5.5 Klubin omia käytäntöjä ja erityispiirteitä Edesmennyt veli "komisarius" Martti Kuparinen nimitti klubiamme veljien ammattikoostumuksen perusteella liikemiesten kauppaopistoksi, mikä on näkynyt ainakin viime vuosina erittäin toimeliaana taloudellisena toimintana. Miehen ikään tulevia oli pitkään tapana onnitella puolen yön käynnillä. Kerran 1970- luvun lopulla veljet matkustivat onnittelukäynnille Uus-Lavolaan veli Viljo Kopran luokse oikein linja-autolla. Samoin tehtiin matka klubin keltaisissa aktiviteettihaalareissa veli Reino Lääperin luokse Kuukanniemeen, myös linja-autolla. - 28 -

Metsämarssit olivat toimintakausien raskaita, mutta miellyttävän kosteita kohokohtia. Niihin osallistuivat koiria myöten koko perheet. Marssit päättyivät yleensä karonkkaan. Klubimme jäljiltä on kaupungissamme sekä lähiympäristössä useita jo varsin suuriksi kasvaneita metsäalueita. Tällä hetkellä ei tarvitse alkuvuosien tapaan miettiä uusia aktiviteetteja ainakaan rahanhankinnassa, palvelujen osalta kylläkin. Talous ei 1970- ja 1980-luvuilla mitenkään aina ollut hyvässä kunnossa. Hallintotilin kartuttamiseksi piti keksiä erilaisia keinoja. Kuukausikokouksissa aloitettiin jo ensimmäisellä toimintakaudella silloisen tailtwisterin, veli Risto Baggen esityksestä sakotuskäytäntö muun muassa leijonamerkin puuttumisesta, kiroilemisesta, teitittelystä, aiheettomasta poissaolosta tai yli viiden minuutin myöhästymisestä. Tämä käytäntö on vähitellen loppunut. Lisäksi alkuvuosina joutui korvaamaan erikseen sovittavan summan, mikäli oli luvatta poissa aktiviteetista. Kokouksien jälkeen oli vielä 1980-luvulla mahdollisuus tienata retkusiipipisteitä joka vuosi jaettavan kiertopalkinnon voittamiseksi. Kilpailu alkoi kaudella 1974-1975. Retkusiipi oli parikymmentä vuotta keskeinen vapaamuotoisen yhdessäolon kannustaja. Retkusiipi laati itselleen jopa oikeat säännöt. Kaudella 1975-1976 aloitettiin vuotuinen tunnustusleijonan jakaminen ansioituneimmalle leijonalle, Vuoden Leijonalle, jakoperusteina kokousaktiivisuus (100 %), aktiviteetteihin osallistuminen sekä muut ansiot (esim. uuden aktiviteetin keksiminen). Ensimmäisen tunnustusleijonan sai veli Martti Kuparinen. Kauden 1997-98 jälkeen presidentti Pekka Kauria käynnisti uuden perinteen luovuttamalla past presidenttinä PERÄMELAN tulevalle presidentille. - 29 -

Kuva 27. Sakotussäännöt - 30 -

Kuva 28. Retkusiiven säännöt - 31 -

Jäsentoimikunta oli pohtinut veljien pukeutumista ja ehdotti puheenjohtajansa suulla varoraisesti yhdessä kuukausikokouksessa vuoden 2000 syksyllä, että kokoukseen tultaisiin, mikäli mahdollista, irtotakissa, kauluspaidassa ja kravatissa. Siihen veli Jussi esitti voimakkaan vastalauseen todeten itsellään olevan sillä hetkellä niin kalliin pelkän kauluspaidan, etteivät mu iden veljien paidat ole yhteensäkään niin kalliit Klubi toteutti ajan hengen mukaisesti omat kotisivut WEBiin yhtenä ensimmäsistä alueen klubeista vuonna 1997. Sivuilla julkaistaan ja pidetään yllä keskeisiä perustietoja. Kotisivut löytyvät URL-osoitteesta http://www.lions.fi/district107- D/LappeenrantaRaja Kuva 29. Klubin kotisivujen etusivu vuodelta 2001 Tämä on kauden viimeinen kuukausikokous - JESSS, totesi presidentti Pertti Kolari Luumäen Parolanhovissa pidetyn kauden 2000-2001 päätöskokouksen alkajaisiksi. Samassa kokouksessa tilejä käsiteltäessä veli presidentti valitteli, ettei hallintotilillä oikein ole rahaa kauden päättyessä, mutta lohdutti itseään ja mu ita, että eipä siellä ollut sitä kauden alussakaan. - 32 -

6 Kokouspaikat Ensimmäinen kokouspaikka oli hotelli Patria, missä kokoonnuttiin vuosina 1971-1973. Toimintakaudesta 1974-1975 kauteen 1982-1983 pidettiin kuukausikokoukset hotelli Polarissa (nimi myöhemmin hotelli Lappeenranta ja nykyisin Saimaa). Vuoden 1983 huhtikuun kokouksessa järjestetyssä tiukassa äänestyksessä hotelli Lappee sai 12 ja hotelli Patria 11 ääntä. Niinpä kaudella 1983-1984 alettiin kokoontua hotelli Lappeessa, kunnes huhtikuussa 1994 äänestettiin taas kokouspaikasta, joksi valittiin ravintola Grammari. Grammari vaihtui kaudelle 1996-1997 hotelli Patriaksi. Samalla kokouspäivä muutettiin muun muassa silloisen piirikuvernöörin toivomuksesta kuukauden kolmanneksi maanantaiksi. Hallituksen kokoontumispaikaksi on 90-luvulla vakiintunut veli Juha Oksasen isännöimä Finnhostel Huhtiniemessä. Kuva 30. Finnhostel Huhtiniemessä - 33 -

7 Kummiklubit LC Lappeenranta/Rajan kummiklubi on LC Lappeenranta ja klubi on kummi LC Lappeenranta/Rakuunalle, LC Lemille ja LC Taipalsaarelle. 8 Ladytoiminta Aluksi ladyt olivat mukana vain yhdessä-kahdessa kuukausikokouksessa vuosittain, mutta jo kaudella 1974-1975 he antoivat korvaamattoman panoksen veljien Punainen Sydän -kampanjaan myymällä kampanjatuotteita aktiivisesti muun muassa ravintoloissa. Ilman ladyjen panosta klubille asetettu tavoite olisi jäänyt saavuttamatta. Erityiskiitokset voidaan osoittaa Eila Lääperille ja Lempi Kopralle. Toimintakaudesta 1975-1976 lähtien syys- ja kevätmarkkinoiden myyntitoiminta on hoidettu ladyjen toimesta mallikkaasti, kuten myös Naisjärjestöjen Joulumyyjäiset, joille osallistumisesta tuli perinne moniksi vuosiksi. Myyjäisiin valmistettiin sukkia, nukkeja, kakkuja, joulukortteja ristipistomenetelmällä sekä sinappia omiin, Hilkka Drockilan hankkimiin purkkeihin. Veljet myyvät vielä tänäkin päivänä lady Lempi Kopran reseptillä tehtävää rokkaa ja sinappia. Ladyt olivat eri tehtävissä vuonna 1979 Lappeenrannassa järjestetyssä Valtakunnankokouksessa. Lady Ritva Kourula oli jopa palkattu kolmeksi kuukaudeksi järjestelykoneiston palvelukseen. Ladyt ovat osallistuneet veljien rinnalla muun muassa sinappitalkoisiin, metsämarsseille ja pilkkikilpailuihin. Tietysti ladyt ovat osallistuneet myös veljien järjestämiin juhliin ja retkiin. Merkittävänä ja yhä jatkuvana projektina ladyt ovat avustaneet vuosikausia Sri Lankasta ottamaansa kummilasta, joka odottaa nyt pääsyä paikalliseen yliopistoon. Yleensä ladyillä on ollut kokoontuessaan mukavaa ja henki on ollut hyvä, mutta valitettavasti viime vuosina toiminta on ollut hiipumaan päin ja jäänyt vain muutaman harvan ladyn varaan. Toivottavasti käänne parempaan tapahtuu nyt 2000-luvulle siirryttyä. - 34 -

Kuva 31. Kummityttö Indunil Prasangika 8-vuotiaana Kuva 32. Kummityttö isona vuonna 2000-35 -

9 Matkat ja sivistystoiminta Klubi on harrastanut matkailua vasta 1980-luvun lopulta lähtien, varsinaisesti 1990- luvulla. Matkoja on tehty muun muassa Tallinnaan, Viipuriin ja Pietariin. Toisen Pietarin matkan teemana oli Mannerheimin jalanjäljillä. Matkaohjelmaan sisältyi myös muun muassa käynti Tykistömuseossa. Paikallinen eversti evp. kertoi teemasta venäläiset talvisodassa. Esityksen kuluessa kyseinen eversti kaiketi liturgiseen tapaan haukkui suomalaiset sotia edeltäneet johtajamme presidenteistä alkaen sellaisilla sanankäänteillä, että yhden jos toisenkin matkalaisen niskavillat nousivat pystyyn. Esitelmä kesti kestämistään ja everstin paatos senkuin lisääntyi. Kun esitys viimein päättyi totesimme, että jos esitys olisi vähänkin kauemmin kestänyt olisi ollut lähellä syttyä uusi talvisota. Sivistyksestä ja kulttuurista on nautittu Kansallisoopperassa sekä teattereissa useassa kaupungissa, ainakin Lappeenrannassa, Mikkelissä ja Kouvolassa. Vierailuilla on tutustuttu oman paikkakunnan eri kohteisiin: muun muassa elinkeinoelämään, oppilaitoksiin, puolustusvoimiin sekä kaupungintaloon. Kauden päättäjäisiä on tyypillisesti pidetty paikkoissa, joilla on ollut kokemuksia rikastava vaikutus. Kuva 33. Kauden päättäjäiset Kolhosilla vuonna 1998, etualalla presidentti Pekka Kauria sekä isäntäpariskunta - 36 -

Kuva 34. Tallinnan matka vuonna 1995 Kuva 35. Matkapotretti Pietarin matkalta vuonna 1998-37 -

Klubiesitelmät, joita ovat pitäneet omat veljet sekä vierailijat, ovat olleet ja ovat tietenkin edelleen merkittävä tiedonjakamiskanava ja kokemuspiiriä laajentava mahdollisuus. Olemme kuulleet esitelmiä esimerkiksi seuraavista aiheista: - Lappeenrannan liikennejärjestelyt, - Telealan mahdollisuudet, - Lappeenrannan markettilanne, - Kolesteroli ja terveys, - Hypnoosin käyttö, - Tietotekniikka metsäteollisuudessa, - Internetin mahdollisuudet, - Atlantan ja Sydneyn paralympialaiset ja - Suojelupoliisin toiminta. Vuoden 2001 keväällä järjestettiin matka Karjalaan suomalaisen sotilaan jalanjäljissä. Everstiluutnantti evp. Heikki Marttisen johdolla tutustuttiin muutamaan tunnettuun taistelupaikkaan. Kuva 36. Karjalan matkalla suomalaisen sotilaan jalanjäljissä keväällä 2001 sankarivainajien muistomerkki - 38 -

10 Perustajajäsenten kertomaa... Ensimmäisinä toimintavuosina klubi oli varaton. Kokouksissa piti panna hattu kiertämään, että saatiin joku klubille tullut ylimääräinen maksu maksettua. Tailltwisterin oli pakko olla aktiivinen. Hän kartutti klubin hallintotiliä keräämällä pieniä leikkimielisiä sakkoja kokouksissa. Sakon sai, jos joku veli oli saanut jostain syystä kuvansa lehteen, lionsmerkki puuttui rinnasta tai veli sattui puhumaan kokouksessa sopimattomia, oli saanut perheenlisäystä tms. Ensimmäinen varsinainen aktiviteetti oli syksyllä 1973. Silloin presidentti Martti Kuparinen hoiti aktiviteetin käytännössä yksin. Hän myi arvat, hankki lahjoituksina voitot, ja otti henkilökohtaisiksi kuluikseen kustannukset, joten kaikki mitä saatiin mk 900 mk oli puhdasta tuloa. Arpajaisten tuotosta lahjoitettiin Lappeenrannan Palvelutalolle mk 300 mk käytettäväksi palvelutalon asukkaiden virkistys- ja harrastustoimintaan. Tämä oli klubimme ensimmäinen näkyvä toimenpide ulospäin. Klubimme osallistui piirin aatekilpailuun. Lähetimme esityksen vuosittain järjestettävästä valtakunnallisesta metsämarssiviikosta. Esityksellä oli menestystä, sillä se sai kunniamaininnan ja tällainen metsämarssiviikko toimi Lionstoiminnassa useita vuosia. Klubimme teki metsämarsseja usean vuoden aikana, pääasiassa puuntaimien istutuksen merkeissä useana vuotena. Klubimme hankki työpalkkoina lähinnä Tehdaspuunimiseltä yhtiöltä sievoisia summia. Näihin istutustalkoisiin klubimme jäsenet Reino Lääperi ja Pertti Toukonen lahjoittivat talkoojuomat, jotka olivat erittäin tarpeellisia, sillä niin hikistä työtä oli puiden istuttaminen. Koomisin tapahtuma sattui, kun Reino Lääperi oli juomia hakemassa ja ajoi juomakuorman ojaan lähellä Rikkilän metsästysmajaa. Moni sydän oli pelosta kylmänä, että särkyikö juomapulloja. Onneksi ei mitään niin vakavaa sattunut, ja Reiskakin selvisi pienillä auton lommoilla. Kuva 37. Reiskan talkoojuoma-auto ojassa yhtään pulloa ei särkynyt. - 39 -

Jokaisessa kokouksessa pidettiin esitelmä. Esitelmävuorot kiersivät jäsenmatrikkelin aakkosjärjestyksen mukaan. Siten jokainen veli voi laskea missä kuukaudessa oli esitelmävuoro. Esitelmän voi pitää itse tai hankkia joku sijainen puolesta. Alkuvuosien aktiviteettejä olivat mm. - Kahvitarjoilu Pajarilan vanhainkodin asukkaille erilaisten ohjelmanumeroiden myötäilemänä - Nauhurin lahjoitus kehitysvammaisille - Verenluovutusaktiviteetti - Joulukuusien myynti - TV:n lahjoitus paikallissairaalaan - Humppatanssit - Huutokauppa - Naamiaiset, joihin oli kiitettävä osanotto erilaisin asustein - Mökkiretket ladyjen kanssa ainakin seuraaville mökeille: - Hannes Ahokaisen mökki - Jukka Terävän mökki - Esko Harvion mökki Jäsentoimikunnassa muutama vuosi sitten syntyi ajatus klubin jäsenistön nuorentamisesta yhdellä kertaa. Saimmekin klubiin runsaasti useita nuoria, innokkaita jäseniä. Jatkuvuuden kannalta se olikin hyvä asia, joskin se heikensi klubin jäsenien yhteenkuuluvuutta kuin myös klubin yhteisiin tilaisuuksiin osanottoa. Liekö syynä ikäero vai mikä muu sitten, mutta merkittävän heikennyksen se valitettavasti teki klubissa vallinneeseen ennen niin hyvään yhteishenkeen. Asia on ihan perinpohjaisen tutkimisen arvoinen. Tietysti aika parantaa tämänkin vaivan, mutta asian korjaantumiseen olisi varmasti tehtävissä jotain lyhyemmälläkin aikavälillä. Erikoisesti tämä asia näkyy ladytoiminnassa, joka nyt on vain muutaman ladyn aktiivisuuden varassa. Esko ja Inkeri Seppänen Risto ja Raili Bagge - 40 -

11 Lehtileikkeitä Klubi on ollut esillä tiedostusvälineissä. Lehtileikkeitä ei ole aina jaksettu kerätä niin, että niitä olisi kattavasti ja tasaisesti toiminnan eri vaiheista, mutta niitä kuitenkin löytyy. Eniten huomiota on saanut Kalamarkkinat. Kuva 38. Kalamarkkinat paikkakunnan lehdissä Veli Pertti Kolari kunnostautui Kalamarkkinoiden aikaan toimittamalla ja kirjoittamalla kirjan Saimaan kaloista. Kirjan myynnillä myös klubi hankki varoja. Kuva 39. Kalakirjamiehet Pertti Kolari ja Pertti Laine vuonna 1999-41 -

Kuva 40. Näkyvillä lehdistössä - 42 -

Kuva 41. Näkyvillä lehdistössä - 43 -

12 Johtotehtävät ja nimitykset 12.1 Presidentit Klubimme presidentteinä ovat toimineet seuraavat veljet virkajärjestyksessä: Presidentti Toimintakausi Rissanen Kare 1971-1972 Seppänen Seppo 1972-1973 Kuparinen Martti 1973-1974 Lehtonen Arimo 1974-1975 Kopra Viljo 1975-1976 Seppänen Esko 1976-1977 Bagge Risto 1977-1978 Vuorenmaa Lauri 1978-1979 Rauhala Antti 1979-1980 Pakarinen Vesa 1980-1981 Lähteenaro Sakari 1981-1982 Harvio Esko 1982-1983 Hummasti Kalevi 1983-1984 Pyysalo Pentti 1984-1985 Kourula Vesa 1985-1986 Pekkarinen Arto 1986-1987 Terävä Jukka 1987-1988 Härkönen Jouko 1988-1989 Järveläinen Mauri 1989-1990 Holopainen Hannu 1990-1991 Kolhonen Jouko 1991-1992 Kolehmainen Martti 1992-1993 Nurmi Seppo 1993-1994 Torri Seppo 1994-1995 Söderholm Seppo 1995-1996 Söderholm Seppo 1996-1997 Kauria Pekka 1997-1998 Oksanen Juha 1998-1999 Kotilainen Ilkka 1999-2000 Kolari Pertti 2000-2001 TAULUKKO 1. Klubin presidentit - 44 -

12.2 Lohkon puheenjohtajat LC Lappeenranta/Rajan jäsenistä ovat 107D-piirin V-alueen 1. lohkon puheenjohtaijna toimineet seuraavat veljet Veli Toimintakausi Seppänen Seppo 1973-1974 Kopra Viljo 1976-1977 Pakarinen Vesa 1981-1982 Lähteenaro Sakari 1981-1982 Kourula Vesa 1986-1987 Pekkarinen Arto 1996-1997 TAULUKKO 2. Lohkon puheenjohtajat 12.3 Alueen puheenjohtajat Veli Vesa Kourula toimi toimi 107D-piirin V-alueen puheenjohtajana toimintakaudella 1990 1991. 12.4 Piirin virkailijat Veli Kalevi Hummasti oli piirisihteeri-rahastonhoitaja Erkki Mattisen kuvernöörikaudella 1974-1975. - 45 -

12.5 Vuoden Leijonat Veli Toimintakausi Kuparinen Martti 1975-1976 Pakarinen Vesa 1976-1977 Kontinen Martti 1977-1978 Lääperi Reino 1978-1979 Seppänen Esko 1979-1980 Toukonen Pertti 1980-1981 Bagge Risto 1981-1982 Rauhala Antti 1982-1983 Seppänen Esko 1983-1984 Härkönen Jouko 1984-1985 Kourula Vesa 1985-1986 Rauhala Antti 1986-1987 Kuparinen Martti 1987-1988 Seppälä Pentti 1991-1992 Härkönen Jouko 1992-1993 Virtanen Pekka 1993-1994 Kauria Pekka 1994-1995 Pekkarinen Arto 1995-1996 Kauria Pekka 1996-1997 Suutari Timo 1997-1998 Kauria Pekka 1998-1999 Kolari Pertti 1999-2000 Kotilainen Ilkka 2000-2001 TAULUKKO 3. Vuoden Leijonat 13 Matrikkeli Klubin jäsenmäärä on pyritty pitämään noin 35 veljessä. Jäsenmäärä on tietenkin vaihdellut, koska eri elämäntilanteiden mukaan jäseninä on poistunut ja taas vastaavasti kutsuttu mukaan. Klubin historian aikana jäseninä on ollut kaikkiaan vähän yli 70 veljeä. Klubissamme on Melvin Jones jäseniä, etuoikeutettuja sekä perustajajäseniä. Klubin historian kaikki jäsenet on lueteltu seuraavassa matrikkelissa. Toimintakaudella 2000-2001 toimivista jäsenistä on mukaan liitetty valokuva. - 46 -

Sukunimi Bagge Sukunimi Haili Etunimi Risto Etunimi Kari Liittymisvuosi 1971 Liittymisvuosi 1998 Lisätieto Presidentti 1978-1979, perustajajäsen, etuoikeutettu jäsen Lisätieto Sukunimi Hiltunen Sukunimi Hummasti Etunimi Esa Etunimi Kalevi Liittymisvuosi 1996 Liittymisvuosi 1971 Lisätieto Lisätieto Presidentti 1983-1984, perustajajäsen, etuoikeutettu jäsen Sukunimi Hämäläinen Sukunimi Ikonen Etunimi Teuvo Etunimi Jussi Liittymisvuosi 1989 Liittymisvuosi 1998 Lisätieto Lisätieto Sukunimi Kauria Sukunimi Kauria Etunimi Jouni Etunimi Pekka Liittymisvuosi 1998 Liittymisvuosi 1992 Lisätieto Lisätieto Presidentti 1997-1998 Sukunimi Kilgast Sukunimi Kolari Etunimi Hannu Etunimi Pertti Liittymisvuosi 1994 Liittymisvuosi 1993 Lisätieto Lisätieto Presidentti 2000-2001 Sukunimi Kolehmainen Sukunimi Kolhonen Etunimi Martti Etunimi Jouko Liittymisvuosi 1975 Liittymisvuosi 1986 Lisätieto Presidentti 1992-1993, etuoikeutettu jäsen Lisätieto Presidentti 1991-1992 Sukunimi Kosonen Sukunimi Kotilainen Etunimi Jaakko Etunimi Ilkka Liittymisvuosi 1997 Liittymisvuosi 1992 Lisätieto Lisätieto Presidentti 1999-2000 - 47 -

Sukunimi Kourula Sukunimi Kraft Etunimi Vesa Etunimi Peter Liittymisvuosi 1974 Liittymisvuosi 1998 Lisätieto Presidentti 1985-1986, lohkon puheenjohtaja 1986-1987, alueen puheenjohtaja 1990-1991, Melvin Jones - jäsen Lisätieto Kuva puuttuu. Sukunimi Kurhinen Sukunimi Lattu Etunimi Olli Etunimi Aarno Liittymisvuosi 1996 Liittymisvuosi 1991 Lisätieto Lisätieto Sukunimi Lääperi Sukunimi Markkanen Etunimi Reino Etunimi Kalevi Liittymisvuosi 1972 Liittymisvuosi 1995 Lisätieto Lisätieto Presidentti 1978-1979, lohkon puheenjohtaja 1981-1982, alueen puheenjohtaja 1983-1984, Melvin Jones -jäsen Sukunimi Nieminen Sukunimi Oksanen Etunimi Jukka Etunimi Juha Liittymisvuosi 1996 Liittymisvuosi 1990 Lisätieto Lisätieto Presidentti 1998-1999 Sukunimi Pekkarinen Sukunimi Perälä Etunimi Arto Etunimi Ari T. Liittymisvuosi 1978 Liittymisvuosi 1996 Lisätieto Presidentti 1986-1987, lohkon puheenjohtaja 1996-1997 Lisätieto Sukunimi Reponen Sukunimi Rissanen Etunimi Ari-Matti Etunimi Riku Liittymisvuosi 1998 Liittymisvuosi 1998 Lisätieto Lisätieto Sukunimi Seppälä Sukunimi Seppälä Etunimi Jussi Etunimi Pentti Liittymisvuosi 1999 Liittymisvuosi 1988 Lisätieto Lisätieto - 48 -

Sukunimi Seppänen Sukunimi Suutari Etunimi Esko Etunimi Timo Liittymisvuosi 1971 Liittymisvuosi 1995 Lisätieto Presidentti 1976-1977, perustajajäsen, etuoikeutettu jäsen Lisätieto Sukunimi Söderholm Sukunimi Torri Etunimi Seppo Etunimi Seppo Liittymisvuosi 1987 Liittymisvuosi 1984 Lisätieto Presidentti 1995-1996, 1996-1997 Lisätieto Presidentti 1994-1995 Sukunimi Verho Sukunimi Virtanen Etunimi Vesa Etunimi Pekka Liittymisvuosi 1998 Liittymisvuosi 1979 Lisätieto Lisätieto Presidentti 1970-1971, lohkon puheenjohtaja 1972-1973, Melvin Jones -jäsen Sukunimi Äänismaa Etunimi Martti Liittymisvuosi 1986 Lisätieto Klubissa oli 35 veljeä toimintakauden 2000-2001 lopussa. - 49 -

Veljet, jotka ovat kuuluneet klubiin, mutta eivät ole enää jäseniä: Sukunimi Etunimi Liittymisvuosi Eroamisvuosi Lisätieto Aalto Jaakko 1973 1974 Ainoa Oiva 1975 1979 Arvela Juha 1972 1974 Hakanen Petri 1993 2000 Harvio Esko 1976 1986 Presidentti 1982-1983 Heikkinen Pekka 1986 1989 Heinonen Paavo 1971 1973 Holopainen Hannu 1985 2000 Presidentti 1990-1991 Honkanen Ville 1976 1978 Hotti Pentti 1996 2000 Härkönen Jouko 1978 1994 Presidentti 1988-1989 Höijer Erkki 1986 1990 Innanen Aulis 1971 1979 Iso-Aho Asko 1985 1997 Jormanainen Paavo 1975 1979 Jousmäki Jorma 1973 1983 Juurinen Erkki 1984 1994 Jäppinen Arto 1998 2000 Jäppinen Yrjö 1976 1977 Järveläinen Mauri 1983 1995 Presidentti 1989-1990 Kapiainen Matti 1987 1993 Kettunen Kari 1998 2000 Kontinen Martti 1975 1990 Kopra Viljo 1971 1981 Presidentti 1975-1976 Kuparinen Martti 1971 1996 Presidentti 1973-1974 Laine Kyösti 1982 1993 Laine Heikki 1971 1971 Laitila Markku 1974 1981 Laitila Markku 1976 1983 Lehtonen Arimo 1973 1986 Presidentti 1974-1975 Liljanto Pentti 1971 1974 Linnakangas Eino 1976 1977 Linnapuomi Olavi 1980 1981 Liukkonen Osmo 1975 1981 Lähteenaro Sakari 1971 1988 Presidentti 1981-1982 Mattinen Erkki 1987 1989 Meronen Olavi 1982 1990 Miettinen Rauno 1975 1986 Nakari Aulis 1974 1974 Nuoritalo Pekka 1973 1979 Nurmi Seppo 1985 1995 Presidentti 1993-1994 Nyström Nils 1971 1984 Ojala Kari 1983 1988 Ojalainen Paavo H 1989 1993-50 -

Oksman Kauko 1975 1976 Paajanen Reijo 1990 1996 Pakarinen Vesa 1974 1982 Presidentti 1980-1981 Pakkanen Jarkko 1981 1984 Paljakka Pertti 1971 1974 Pankaluoto Heikki 1973 1976 Parkkunen Keijo 1981 1993 Pekkanen Jaakko 1985 1997 Pekkanen Jarkko 1981 1986 Puranen Eero 1971 1974 Puranen Matti 1989 1994 Pyysalo Pentti 1973 1993 Presidentti 1984-1985 Raatikainen Risto 1985 1994 Rauhala Antti 1973 1994 Presidentti 1979-1980 Rissanen Kare 1971 1997 Presidentti 1971-1972 Rosenholm Markku 1981 1990 Rousku Antti 1971 1974 Saarelainen Kimmo 1974 1977 Saarinen Teuvo 1973 1974 Sarin Jorma 1971 1973 Seppä Heikki 1973 1976 Seppänen Seppo 1971 1983 Presidentti 1972-1973 Sopanen Heikki 1971 1973 Sunden Reijo 1974 1995 Terävä Jukka 1976 1990 Presidentti 1987-1988 Tiainen Heikki 1985 1993 Toukonen Pertti 1971 1995 Tähtinen Pentti 1971 1973 Ursin Heikki 1983 1986 Valkonen Kaarlo 1972 1981 Vesterinen Jorma 1991 1995 Vuorenmaa Lauri 1971 1979 Presidentti 1978-1979 Vähämäki Tauno 1980 1986 Äärynen Eero 1974 1982-51 -

14 Jälkisanat LC Lappeenranta/Raja kaupungin 1. klubi. Tällaisella ilmoituksella olemme tuoneet klubin toimintaa esiin piirijulkaisussa. Eikä syyttä. Toimintamme on aktiivista ja monipuolista. Historiikin kokoaminen on ollut klubimme pitkäaikainen toive. Kuka ei historiaansa tunne, sillä ei ole tulevaisuutta. Kiitokset historiikkitoimikunnalle Seppo Söderholmille, Timo Suutarille ja Jaakko Kososelle mittavasta urakasta. Aineiston kokoaminen ei ole ollut helppoa, koska klubin materiaalia on ehtinyt kadota vuosien varrella. Kiitokset myös perustajajäsenille Risto Baggelle, Esko Seppäselle ja Kalevi Hummastille avusta aineiston kokoamisessa. Lionismi on palvelua nuorison ja kotipaikkakunnan parhaaksi perinteitä unohtamatta. Tämä historiikki on osoitus, että LC Lappeenranta/Rajalla on perinteitä, joista voimme olla ylpeitä. Pertti Kolari presidentti 2000-2001 - 52 -