Syyttäjälaitos lukuina 2010

Syyttäjälaitos lukuina 2010

Toimitus: Virve Streng, Valtakunnansyyttäjänvirasto Taitto: Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä Oy Paino: Edita Prima Oy, Helsinki 2011

Syyttäjälaitos lukuina 2010 3 Sisällysluettelo Lukijalle 5 1 Työtilanteen kehitys 6 2 Tulostavoitteiden saavuttaminen 8 2.1 Joutuisuus 8 2.2 Yhdenvertaisuus 10 2.3 Tuotokset ja suoritteet 13 2.4 Prosessien- ja laadunhallinta 16 2.5 Toiminnallinen tehokkuus 22 2.6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 23 3 Syyttäjälaitoksen voimavarat 26 3.1 Toimintamääräraha 26 3.2 Henkilöstö 30 4 Syyttäjälaitoksen koulutus 34 5 Valtakunnansyyttäjänviraston hallinnollinen diaari 37 5.1 Muutosharkinta-asiat 39 5.2 Kantelut 39 5.3 Muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa 41 6 Poliisirikosasiat 43

Syyttäjälaitos lukuina 2010 5 Lukijalle Pidämme tärkeänä kertoa toimintamme tuloksista myös lukujen valossa kaikille niistä kiinnostuneille. Kädessäsi on ilmeeltään ja osittain myös sisällöltään uudistettu tilastollinen katsaus syyttäjälaitoksen vuoteen 2010. Olen tyytyväinen kertomusvuoden tulokseen. Syyttäjänvirastoissa ratkaistiin asioita (85 968) enemmän kuin niihin saapui (84 399) eli pystyimme pienentämään jutturästiämme 1 569 asialla. Lisäksi syyttäjät vahvistivat viime vuoden aikana 206 913 poliisin, tullin ja rajavartioston kirjoittamaa sakkoa. Asiamäärän nimellisestä vähenemisestä huolimatta syyttäjälaitoksen todellinen kokonaistyömäärä kuitenkin kasvoi, mikä johtui runsaasti työtä edellyttävien vaativien asioiden lukumäärän kehityksestä. Kolme neljästä syyttäjien ratkaisuista tarkoitti syytteen nostamista (61169 asiaa). Käräjäoikeudessa syytteistä hylättiin kokonaan tai osittain 5,4 prosenttia. Syyttäjät valittivat hovioikeuteen noin kolmessa prosentissa käräjäoikeuden ratkaisuista. Asia päättyi syyttämättä jättämiseen 12 prosentissa asioista. Lisäksi noin yhdeksässä prosentissa asian käsittely lopetettiin syyttäjän päätöksellä jo esitutkintavaiheessa. Syyttäjät ratkaisivat yli puolet kaikista asioista alle kolmessa viikossa ja keskimääräinen ratkaisuaika oli kaksi kuukautta. Parantamisenkin varaa toki on. Vuoden 2010 lopussa syyttäjänvirastoissa oli yhteensä 189 asiaa, jotka olivat olleet syyttäjällä vireillä yli vuoden. Niistä noin joka viides oli lisätutkinnassa esitutkintaviranomaisella. Näiden vanhimpien asioiden määrää on viime vuosina saatu määrätietoisella työllä merkittävästi vähennettyä, koska niihin tunnetusti liittyvät suurimmat oikeusturvariskit ja -ongelmat. Matti Nissinen valtakunnansyyttäjä

6 Syyttäjälaitos lukuina 2010 1 Työtilanteen kehitys Kertomusvuonna saapui syyteharkintaan 84 399 asiaa. Saapuneiden asioiden lukumäärässä ei tapahtunut olennaista muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Vaativien asioiden osuus lisääntyi hieman. Suuntauksena näyttäisi olevan, että vaativien asioiden vaativuusaste lisääntyy entisestään. Vaikka näiden asioiden prosentuaalinen osuus kaikista asioista on edelleen melko pieni (alle 5 %), on niiden resursseja sitova vaikutus huomattava ja kasvava. Tämän vuoksi voidaan olettaa, että tulevaisuudessa yhä suurempi osa käytössä olevista resursseista on kohdennettava vaativien asioiden käsittelyyn. Tilanteessa, jossa olennaisia resurssilisäyksiä ei ole saatavissa, tämä edellyttää muiden asioiden käsittelyn jatkuvaa tehostamista.

Syyttäjälaitos lukuina 2010 7 Syyttäjälaitoksen suoritemäärät 2008 2010 2008 2009 2010 Muutos Muutos Tavoite Erotus % % % 09 10 % 2010 Avoinna kauden alussa 17 014 13 348 14 520 1 172 8,8 Saapuneet asiat 85 610 85 240 84 399-841 -1,0 83 000 1 399 tavanomaiset 55 345 64,65 53 035 62,22 51 206 60,67-1 829-3,4 erittelemättömät 26 952 31,48 28 750 33,73 29 576 35,04 826 2,9 vaativat 3 313 3,87 3 455 4,05 3 617 4,29 162 4,7 Ratkaistut asiat 89 276 84 068 85 968 1 900 2,3 83 000 2 968 Käsittelyratkaisut 4 611 4 229 4 547 318 7,5 Asiaratkaisut 84 665 79 839 81 421 1 582 2,0 tavanomaiset 55 187 65,18 50 321 63,03 50 154 61,60-167 -0,3 erittelemättömät 26 155 30,89 26 286 32,92 28 073 34,48 1 787 6,8 vaativat 3 323 3,92 3 232 4,05 3 194 3,92-38 -1,2 Avoinna kauden lopussa 13 348 14 520 12 951-1 569-10,8 Keskimääräinen syyteharkinta-aika kk 2,65 1,97 1,99 0,03 1,4 2,20-0,21 tavanomaiset 2,14 1,55 1,59 0,03 2,2 1,70-0,11 erittelemättömät 3,35 2,46 2,49 0,02 0,9 2,70-0,21 vaativat 5,41 4,17 3,77-0,40-9,6 4,00-0,23 Vireillä 6-12 kk 2 219 1 892 1 839-53 -2,8 1 630 209 Vireillä yli 12 kk 369 191 189-2 -1,0 175 14 tavanomaiset 90 24,39 40 20,94 33 17,46-7 -17,5 erittelemättömät 163 44,17 89 46,60 99 52,38 10 11,2 vaativat 116 31,44 62 32,46 57 30,16-5 -8,1 Asiaratkaisujen profiili 84 665 79 839 81 421 1 582 2,0 Syyte 65 699 77,60 60 390 75,64 61 169 75,13 779 1,3 Rm 1 413 1,67 1 253 1,57 1 137 1,40-116 -9,3 SJP tpluop 4 217 4,98 3 991 5,00 4 038 4,96 47 1,2 SJP pros 6 144 7,26 5 905 7,40 5 810 7,14-95 -1,6 ETL 4.3 3 595 4,25 4 092 5,13 4 599 5,65 507 12,4 ETL 4.4 pros 1 024 1,21 1 212 1,52 1 408 1,73 196 16,2 ETL 4.4 kust 858 1,01 1 319 1,65 1 679 2,06 360 27,3 S päätös 1 432 1,69 1 395 1,75 1 322 1,62-73 -5,2 S Ilmoitus 283 0,33 282 0,35 259 0,32-23 -8,2 Toimenpideratkaisujen profiili 110 428 102 307 105 160 2 853 2,8 Syyte 65 854 59,64 60 503 59,14 61 287 58,28 784 1,3 Rm 1 953 1,77 1 676 1,64 1 585 1,51-91 -5,4 SJP tpluop 6 837 6,19 6 439 6,29 6 419 6,10-20 -0,3 SJP pros 19 670 17,81 18 393 17,98 18 728 17,81 335 1,8 ETL 4.3 4 513 4,09 5 052 4,94 6 399 6,09 1 347 26,7 ETL 4.4 pros 1 418 1,28 1 780 1,74 1 898 1,80 118 6,6 ETL 4.4 kust 1 079 0,98 1 608 1,57 2 067 1,97 459 28,5 S päätös 6 483 5,87 4 723 4,62 4 809 4,57 86 1,8 S Ilmoitus 2 621 2,37 2 133 2,08 1 968 1,87-165 -7,7 Esitykset kirjalliseen menettelyyn 25 584 38,85 25 066 41,43 24 656 40,23-410 -1,6 40,00 0,23 Hylätyt KO:ssa 7 057 7,30 5 681 6,57 3 386 5,43-2 295-40,4 Syyttäjän valitukset KO:n ratkaisuista HO:een 4 447 4,60 3 224 3,73 1 936 3,10-1 288-40,0

8 Syyttäjälaitos lukuina 2010 2 Tulostavoitteiden Saavuttaminen 2.1 Joutuisuus Tulostavoite Toteutetaan oikeudenmukainen syyteharkinta joutuisasti ja yhdenvertaisesti. Kertomusvuonna saavutettiin syyteharkinnan joutuisuutta koskevat tulostavoitteet. Tämä koskee sekä kaikkia saapuneita asioita koskevaa keskimääräistä syyteharkinta-aikaa että yksittäisten asiaryhmien (tavanomaiset asiat, erittelemättömät asiat ja vaativat asiat) keskimääräisiä syyteharkinta-aikoja. Keskimääräinen syyteharkinta-aika parani kertomusvuonna erityisesti vaativien asioiden ryhmässä. Kun otetaan huomioon se, että vaara oikeudenkäynnin viivästymisestä tyypillisesti liittyy juuri laajojen ja vaativien asioiden käsittelyyn, on syyteharkinta-ajan nopeutumista nimenomaan tässä asiaryhmässä pidettävä varsin myönteisenä kehityksenä. Syyteharkinta-ajan nopeutuminen voi johtua useasta syystä. Koska merkityksellisiä muutoksia käytettävissä olevien resurssien määrässä ei ole tapahtunut, voidaan olettaa, että jatkuvasti tehostuva esitutkintayhteistyö on osaltaan vaikuttanut myönteiseen kehitykseen. Näin on oletettavasti ollut etenkin vaativien asioiden ryhmässä. Tehokas esitutkintayhteistyö on omiaan

Syyttäjälaitos lukuina 2010 9 lyhentämään syyteharkintavaihetta, koska sen yhteydessä syyttäjälle avautuu varhaisessa vaiheessa tilaisuus tutustua asiakokonaisuuteen sekä vaikuttaa tutkinnan kohdentamiseen ja aineiston keräämiseen. Myös tarve viivästystä aiheuttavien lisätutkintapyyntöjen tekemiseen jää pois. Valtakunnallinen kaikkia asioita koskeva keskimääräinen syyteharkintaaika ylitettiin selvimmin Helsingin, Länsi-Uudenmaan ja Pohjanmaan syyttäjänvirastoissa. Näissä virastoissa tämä aika oli vajaan kuukauden pidempi kuin koko maassa keskimäärin. Näiden kolmen syyttäjänviraston syyteharkinta-aikojen yhteinen mediaani oli noin yksi kuukausi valtakunnallisen vastaavan mediaanin ollessa runsas 0,7 kk. Helsingin ja Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastojen toimialueet kattavat Etelä-Suomen tiheimmin asutut alueet, joille myös suuri osa maamme elinkeinoelämästä on keskittynyt. Nämä tosiasiat heijastuvat syyttäjänvirastojen saapuneiden asioiden määriin ja myös niiden keskimääräiseen vaikeusasteiseen. Voidaan olettaa, että nämä tosiasiat vaikuttavat kysymyksessä olevien virastojen keskimääräistä pidempiin syyteharkinta-aikoihin. Pohjanmaan syyttäjänviraston tilanteeseen vaikuttanevat muut syyt. Keskimääräinen syyteharkinta-aika, kk Syyttäjänvirasto Luokittele- Tavan- Erittele- Vaativat Kaikki mattomat omaiset mättömät kuukausina Koko maa 1,23 1,59 2,49 3,77 1,99 Helsinki 1,38 2,32 3,42 4,44 2,82 Länsi-Uusimaa 2,33 2,24 3,86 5,28 2,92 Itä-Uusimaa 0,41 1,90 2,22 3,67 2,10 Kanta-Häme 0,09 1,23 2,03 4,00 1,60 Päijät-Häme 0,41 0,65 1,43 2,73 0,93 Kaakkois-Suomi 0,71 1,52 2,06 2,79 1,77 Varsinais-Suomi 0,60 1,17 1,81 3,36 1,46 Pirkanmaa 0,10 0,88 1,40 2,84 1,15 Satakunta 1,32 1,25 2,03 2,48 1,58 Pohjanmaa 1,17 2,13 3,77 5,72 2,82 Keski-Suomi 1,15 1,62 2,77 3,21 2,03 Itä-Suomi 0,78 1,17 1,76 3,09 1,44 Oulu 1,54 1,55 2,42 3,94 1,93 Lappi 0,53 1,85 2,80 3,44 2,28 Ahvenanmaa 0,46 0,69 0,84 2,23 0,85 VKSV 1,66 0,85 1,54 1,29 1,49

10 Syyttäjälaitos lukuina 2010 2.2 Yhdenvertaisuus Olennainen osa syyttäjäntoiminnan yhdenvertaisuuden seurannasta perustuu siihen, että yksittäisten syyttäjänvirastojen lukuja verrataan valtakunnalliseen keskiarvoon ja samantyyppisten syyttäjänvirastojen vastaaviin lukuihin. Olennaisten poikkeamien esiintyessä Valtakunnansyyttäjänvirasto ryhtyy selvittämään poikkeamien syitä ja arvioi niiden hyväksyttävyyttä toiminnan yhdenvertaisuutta koskevan vaatimuksen kannalta. Mittareina syyteharkinnan yhdenvertaisuuden seurannassa on käytetty ns. ratkaisuprofiileja ja toimenpiteisiin johtaneita kanteluja. Ratkaisuprofiilien osalta huomio kiinnittyy ensisijaisesti asiaratkaisuihin. Syytteiden osuus kaikista syyteharkintaratkaisuista on yksi tärkeimmistä mittareista arvioitaessa syyttäjälaitoksen toimintaa. Se kertoo kuinka moni syyteharkintaan saapunut asia toimitettiin edelleen tuomioistuimessa tutkittavaksi. Tarkasteltaessa valtakunnallista keskiarvoa voidaan todeta, että syyte nostettiin noin 75:ssä prosentissa asioita. Syytteiden osuus kaikista syyteharkintaratkaisuista on viime vuosina pysynyt suunnilleen ennallaan. Syytteiden osuus kaikista toimenpideratkaisuista on hieman pienempi kuin asiaratkaisuissa, koska asiassa, jossa syyte nostetaan, saatetaan osa siitä ratkaista kuitenkin syyttämättä jättämisellä. Tarkasteltaessa yksittäisiä syyttäjänvirastoja ilmenee, että syytteiden osuus oli keskimääräistä suurempi Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Pohjanmaan syyttäjänvirastoissa. Ero valtakunnalliseen keskiarvoon on kuitenkin vain noin viisi prosenttia. Suhteellisesti ottaen vähiten syytteitä nostettiin Ahvenanmaan maakunnan syyttäjänvirastossa, noin 60:ssa prosentissa asioita. Tähän eroavuuteen on todennäköisesti vaikuttanut se, että Ahvenanmaalla tehtiin suhteellisesti ottaen selvästi eniten esitutkinnan rajoittamispäätöksiä. Suurista syyttäjänvirastoista suhteellisesti vähiten syytteitä nostettiin Itä-Uudenmaan ja Lapin syyttäjänvirastoissa, noin 10 prosenttiyksikköä vähemmän verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon. Todennäköisin syy eniten ja vähiten syytteitä nostaneiden (suurten) syyttäjänvirastojen välisen eroon liittynee saapuneiden asioiden laatuun ja piirteisiin. Koska asia on toimitettava syyteharkintaan syytä epäillä rikosta -edellytyksen täyttyessä ja koska syyte on nostettava korkeamman, todennäköiset

Syyttäjälaitos lukuina 2010 11 syyt -edellytyksen täyttyessä, on jo näytöllisten seikkojen vuoksi selvää, ettei syytteen nostaminen tule kysymykseen kaikissa syyttäjälle saapuneissa asioissa. Se, että syyte on valtakunnan tasolla tarkasteltuna nostettu 80:ssa prosentissa asioista, tukee sellaisenaan käsitystä syyteharkintaan saapuneiden rikosepäilyjen saattamisesta riittävässä laajuudessa tuomioistuinten tutkittaviksi. Syytteiden hylkäysprosentti oli varsin alhainen (alle 5,5 %). Se saattaa toisaalta viitata siihen, että tuomioistuimiin on voinut jäädä toimittamatta asioita, joita olisi ollut perusteltua viedä niiden käsiteltäviksi. Syytteiden hylkäämisprosentti on alentunut kahdessa vuodessa yli kaksi prosenttiyksikköä. Suuntauksen mahdollinen jatkuminen tällaisena on rikosvastuun toteutumisen kannalta pikemminkin ongelmallista kuin myönteistä kehitystä. Tarkasteltaessa yksittäisiä syyttäjänvirastoja voidaan todeta, että syytteiden hylkäysprosentit olivat yleensä korkeimmat niissä syyttäjänvirastoissa, joissa myös syytteitä nostettiin suhteellisesti eniten. Ahvenanmaalla, jossa nostettujen syytteiden suhteellinen osuus oli pienin, syytteiden hylkäysprosentti oli toiseksi pienin. Sinänsä on johdonmukaista, että korkea nostettujen syytteiden määrä heijastuu suurempana syytteiden hylkäämisprosenttina. Yhdenvertaisuuden kannalta tavoitteena on pidettävä sitä, että erot sekä nostettujen että hylättyjen syytteiden suhteellisissa osuuksissa olisivat mahdollisimman pienet syyttäjänvirastojen kesken. Nyt havaittavissa olevat syyttäjänvirastojen väliset eroavuudet ovat kaiken kaikkiaan pieniä. Lisäksi tämän mittarin antaman tiedon luotettavuutta heikentää jossakin määrin käräjäoikeuksien vaihteleva käytäntö siinä, merkitäänkö hylätyksi vain asia, jossa syyttäjän kaikki tai ainoa syyte hylättiin, vai myös asia, jossa yksikin syyte (muiden joukossa) hylättiin. Tilastot eivät siten välttämättä anna aihetta päätellä, että samantyyppisiä tekoja käsiteltäisiin olennaisesti eri tavoin maan eri syyttäjänvirastoissa. Syyttäjät hakivat kertomusvuonna muutosta käräjäoikeuden tuomioihin harvemmin kuin edellisenä vuonna. Vähennys on suhteellisesti samaa luokkaa kuin syytteiden hylkäämisprosentin alentuminen kyseessä olevana aikana. Mitä harvemmin syytteitä hylätään, sitä harvemmin syyttäjillä on tarvetta hakea muutosta. Kehitys on tähän nähden ollut johdonmukainen. Tämän suuntauksen mahdollinen jatkuminen on edellä todetuista syistä kuitenkin ongelmallista.

12 Syyttäjälaitos lukuina 2010 Esitutkinnan rajoittamispäätösten lukumäärä on noussut. Kertomusvuonna lisäys koski kaikkia esitutkinnan rajoittamisperusteita. Näiden ratkaisujen lukumäärä nousi myös edellisvuonna. Tarkasteltaessa erityisesti esitutkintalain 4 :n 3 momentin nojalla tehtyjen rajoittamispäätösten lukumääriä havaitaan, että suhteellisesti eniten tällaisia asiaratkaisuja tehtiin Ahvenanmaalla. Suurista syyttäjänvirastoista vastaavia rajoittamispäätöksiä tehtiin eniten Helsingin sekä Länsi- ja Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastoissa. Näitä rajoittamispäätöksiä eniten ja vähiten tehneiden (suurien) syyttäjänvirastojen ero nousi noin kahdeksaan prosenttiyksikköön. Huomionarvoista on, että rajoittamispäätösten lisääntyminen ei ole vähentänyt syyttämättä jättämistä koskevien päätösten määrää. Yleensä oletetaan, että rajoittamispäätösten lisääntymisen tulisi johtaa vähentyneeseen syyttämättä jättämiseen. Olettamus perustuu siihen, että esitutkinnan rajoittamisella lopetetaan sellaisten asioiden käsittely, joiden osalta on jo varhaisessa vaiheessa nähtävissä, etteivät ne tule johtamaan syytteen nostamiseen. Nämä asiat ratkaistaisiin toisin sanoen syyttämättä jättämisellä, ellei mahdollisuutta esitutkinnan rajoittamiseen olisi käytettävissä. Osasyy siihen, miksi lisääntynyt esitutkinnan rajoittaminen ei ole vähentänyt syyttämättäjättämisratkaisujen lukumäärää, lienee se, että kertomusvuonna ratkaistiin selvästi enemmän asioita kuin edellisenä vuonna. Lukujen valossa näyttäisi siis siltä, että syyttäjänvirastot ovat ainakin osittain purkaneet asiavarastojaan syyttämättä jättämisen muodossa. Tämä on ongelmallista, jos tuomioistuimiin on jäänyt saattamatta asioita, joissa syytteen nostaminen olisi rikosvastuun toteuttamisen kannalta ollut perustellumpi ratkaisu. Kertomusvuodesta saatujen tilastolukujen perusteella tällaista johtopäätöstä ei voi suoraan vetää. Kehitykseen on kiinnitettävä erityistä huomiota tulevaisuudessa. Syyttäjäntoiminnan yhdenvertaisuuden seurantaan liittyy myös se, missä määrin syyttäjien ratkaisuja muutetaan kantelujen perusteella tai ryhdytään muutoin toimiin syyttäjän menettelyn johdosta. Muutosprosentti oli kertomusvuonna 8,2 %. Tällöin toimenpiteeksi lasketaan syytemääräykset, käsitykset ja ohjeet, päätökset syyttämättä jättämisestä sekä muut määräykset. Vastaava muutosprosentti oli vuonna 2009 seitsemän prosenttia. (Ks. Valtakunnansyyttäjänviraston hallinnollinen diaari s. 37).

Syyttäjälaitos lukuina 2010 13 2.3 Tuotokset ja suoritteet Tulostavoite Suoritetaan syyteharkinta tehokkaasti. Kertomusvuonna ratkaistiin lähes 86 000 asiaa. Tämä tarkoittaa, että vuodelle asetettu tavoite ylitettiin melkein 5 000:lla ratkaistulla asialla. Ratkaistujen asioiden lukumäärän perusteella vuoden 2010 tulos oli myös edellistä vuotta selvästi parempi. Tulosta voidaan luonnehtia myönteiseksi, koska käsittelyajat ovat nopeutuneet ja asiavarastoa on voitu vähentää. Selvää on, että tällaiseen kehitykseen voi kuitenkin myös liittyä ongelmia syyttäjäntoiminnan perustehtävän toteuttamisen kannalta. Pitkään vireillä olleiden asioiden joukossa ongelmallisimman ryhmän muodostavat yli 12 kuukautta vireillä olleet asiat. Tähän ryhmään kuuluvia asioita oli kertomusvuoden lopussa ratkaisematta 189 asiaa. Tältä osin asetettua tavoitetta, 175 asiaa, ei saavutettu ja erotukseksi jäi 14 asiaa. Noin kolmasosa kaikista yli 12 kuukautta vireillä olleista asioista oli vaativia rikosasioita. Mainittuihin 189 asiaan sisältyy joitakin tosiasiallisesti jo ratkaistuja asioita, mutta joissa on kuitenkin jäänyt asian tekninen finalisointi asiankäsittelyjärjestelmässä suorittamatta. Lisäksi vajaa kolmannes näistä 189 asiasta oli esitutkintaviranomaisella lisätutkinnassa ja niiden ratkaiseminen ei ole käytännössä mahdollista ennen lisätutkinnan valmistumista. Syyttäjänvirastokohtaisessa tarkastelussa havaitaan, että yli 12 kuukautta vireillä olleita asioita oli eniten Helsingin, Länsi-Uudenmaan ja Pohjanmaan syyttäjänvirastoissa eli samoissa syyttäjänvirastoissa, joissa keskimääräiset syyteharkinta-ajatkin olivat pisimmät.

14 Syyttäjälaitos lukuina 2010 Selostettu kehitys tarkoittaa, että vuosina 2007 2009 jatkunut merkittävä aleneva suuntaus on nyt pysähtynyt. Siitä, että muutos parempaan oli erityisen merkittävä vuosien 2007 ja 2008 välillä on pääteltävissä, että käsittelyajan nopeuttamiseksi jo käyttöön otettujen keinojen suurin vaikutus on olennaisilta osin toteutunut. Niistä ei siten enää ole odotettavissa vastaavaa vaikutusta. Pitkään vireillä olleiden asioiden lukumäärän merkittävä ja nopea vähentäminen nykyresursseilla edellyttää uusien keinojen löytämistä ja käyttöönottoa. Asetetusta tavoitteesta jäätiin myös 6 12 kuukautta avoinna olevien asioiden ryhmässä. Erotus siinä oli 209 asiaa. Ilmeisenä vaarana on, että tämä rästi siirtyy osittain yli 12 kuukautta vireillä olleiden asioiden ryhmään.

Syyttäjälaitos lukuina 2010 15 Vireillä olevien asioiden ikärakenne Syyttäjänvirasto Vireillä Vireillä Vireillä Vireillä Vireillä Vireillä Yhteensä alle 1 kk 1 3 kk 3 6 kk 6 9 kk 9 12 kk yli 1 v Koko maa 4 163 4 120 2 640 1 233 606 189 12 951 Helsinki 771 724 352 204 110 39 2 200 Länsi-Uusimaa 330 361 272 257 197 45 1 462 Itä-Uusimaa 342 360 276 76 17 6 1 077 Kanta-Häme 314 326 238 82 50 27 1 037 Päijät-Häme 91 93 48 12 1 1 246 Kaakkois-Suomi 199 297 247 25 2 4 774 Varsinais-Suomi 286 257 117 37 9 1 707 Pirkanmaa 251 189 97 34 7 4 582 Satakunta 219 150 92 28 12 0 501 Pohjanmaa 224 319 176 100 59 32 910 Keski-Suomi 178 167 147 62 15 11 580 Itä-Suomi 478 301 176 77 42 7 1 081 Oulu 289 369 227 111 40 0 1 036 Lappi 163 155 109 88 40 8 563 Ahvenanmaa 9 9 1 1 1 2 23 VKSV 19 43 65 39 4 2 172 Vireillä alle 6 kk Vireillä 6 9 kk Vireillä 9 12 kk Vireillä yli 1 vuosi Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

16 Syyttäjälaitos lukuina 2010 2.4 Prosessien- ja laadunhallinta Tulostavoite Käytetään tarkoituksenmukaisia prosessilajeja. Kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta kirjallisen menettelyn käyttöasteen ei tulisi minkään tuomioistuimen alueella poiketa olennaisesti valtakunnallisesta tasosta. Kirjallisen menettelyn käyttö saavutti tulostavoitteen. Kirjallinen menettely mahdollistaa hyvinkin joutuisan ja resurssien kannalta tehokkaan käsittelyn niissä asioissa, jotka ovat sen soveltamisalueen piirissä. Kirjallisen menettelyn mahdollisimman laaja käyttö edesauttaa siten syyttäjälaitoksen resurssien kohdentamista esimerkiksi vaativien rikosasioiden käsittelyyn. Samalla on tärkeää, että kirjallista menettelyä sovelletaan valtakunnallisesti mahdollisimman yhdenmukaisesti. Kirjallisen menettelyn soveltamisaste on tällä hetkellä valtakunnallisesti niin korkealla tasolla, ettei sitä ole mahdollista olennaisesti enää lisätä. Paikallisesti alueilla, missä kirjalliseen menettelyyn soveltuvia asioita esiintyy poikkeuksellisen paljon, saattaa käyttöasteen lisäys olla vielä mahdollinen. Yksittäisiä syyttäjänvirastoja koskevassa tarkastelussa huomio kiinnittyy siihen, että kirjallisessa menettelyssä käsiteltyjen asioiden määrä on Helsingin syyttäjänvirastossa selvästi alhaisempi kuin muissa syyttäjänvirastoissa. Ero selittyy suurelta osin Helsingin syyttäjänvirastoon saapuneiden asioiden erityispiirteillä, muun muassa ulkomaalaisten vastaajien suurella osuudella.

Syyttäjälaitos lukuina 2010 17 Ratkaisut syyttäjänvirastoittain 14 520 3 156 21,74% 1 569 10,81% 84 399 13 241 15,69% 6 068 7,19% 98 919 16 397 7 637 1 013 6,98% 5 727 6,79% 6 740 795 5,48% 5 273 6,25% 6 068 307 2,11% 3 354 3,97% 3 661 597 4,11% 4 752 5,63% 5 349 1 071 7,38% 6 835 8,10% 7 906 656 4,52% 6 997 8,29% 7 653 498 3,43% 3 511 4,16% 4 009 1 329 9,15% 5 243 6,21% Koko maa Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa Käsiteltävät asiat VKSV Avoinna kauden alussa 6 572 607 4,18% 3 794 4,50% 4 401 1 111 7,65% 8 093 9,59% 9 204 1 069 7,36% 6 864 8,13% 7 933 663 4,57% 3 292 3,90% 3 955 69 0,48% 620 0,73% 689 10 0,07% 735 0,87% 745 3 090 1 457 723 23,40% 202 13,86% 508 16,44% 173 11,87% 184 5,95% 130 8,92% 101 3,27% 143 9,81% 108 3,50% 40 2,75% 141 4,56% 38 2,61% 145 4,69% 59 4,05% 235 7,61% 54 3,71% 116 3,75% 34 2,33% 168 5,44% 80 5,49% 167 5,40% 63 4,32% 161 5,21% 90 6,18% 225 7,28% 56 3,84% 91 2,94% 18 1,24% 5 0,16% 5 0,34% 12 0,39% 272 18,67% 61169 75,13% 9972 75,14% 3848 70,04% 3464 64,76% 3632 75,87% 2638 80,75% 3285 74,73% 5380 76,91% 5465 80,58% 2604 77,55% 4323 79,85% 2861 79,67% 6153 78,16% 4956 74,91% 2196 66,89% 377 57,47% 15 5,19% 1 137 1,40% 56 0,42% 29 0,53% 242 4,52% 63 1,32% 56 1,71% 56 1,27% 104 1,49% 60 0,88% 44 1,31% 60 1,11% 94 2,62% 124 1,58% 65 0,98% 82 2,50% 2 0,30% 0 0,00% 4 038 4,96% 457 3,44% 327 5,95% 354 6,62% 273 5,70% 130 3,98% 207 4,71% 359 5,13% 252 3,72% 212 6,31% 264 4,88% 163 4,54% 437 5,55% 399 6,03% 176 5,36% 22 3,35% 6 2,08% 5 810 7,14% 670 5,05% 379 6,90% 388 7,25% 295 6,16% 257 7,87% 272 6,19% 475 6,79% 473 6,97% 351 10,45% 452 8,35% 312 8,69% 700 8,89% 457 6,91% 281 8,56% 39 5,95% 9 3,11% 4 599 5,65% 1 408 1,73% 1 276 9,61% 231 1,74% 546 9,94% 104 1,89% 418 7,81% 121 2,26% 275 5,74% 93 1,94% 95 2,91% 18 0,55% 268 6,10% 180 4,09% 276 3,95% 55 0,79% 255 3,76% 84 1,24% 53 1,58% 33 0,98% 150 2,77% 39 0,72% 54 1,50% 27 0,75% 122 1,55% 114 1,45% 462 6,98% 103 1,56% 246 7,49% 160 4,87% 100 15,24% 42 6,40% 3 1,04% 4 1,38% 1 679 2,06% 423 3,19% 137 2,49% 238 4,45% 86 1,80% 12 0,37% 78 1,77% 213 3,05% 81 1,19% 27 0,80% 66 1,22% 19 0,53% 75 0,95% 78 1,18% 107 3,26% 38 5,79% 1 0,35% 1 322 1,62% 173 1,30% 120 2,18% 121 2,26% 51 1,07% 43 1,32% 35 0,80% 126 1,80% 69 1,02% 25 0,74% 30 0,55% 39 1,09% 86 1,09% 83 1,25% 34 1,04% 36 5,49% 251 86,85% 259 0,32% 14 0,11% 4 0,07% 3 0,06% 19 0,40% 18 0,55% 15 0,34% 7 0,10% 43 0,63% 9 0,27% 30 0,55% 22 0,61% 61 0,77% 13 0,20% 1 0,03% 0 0,00% 0 0,00% 81 421 13 272 5 494 5 349 4 787 3 267 4 396 6 995 6 782 3 358 5 414 3 591 7 872 6 616 3 283 656 289 12 951 2 200 16,99% 1 462 11,29% 1 077 8,32% 1 037 8,01% 246 1,90% 774 5,98% 707 5,46% 582 4,49% 501 3,87% 910 7,03% 580 4,48% 1081 8,35% 1036 8,00% 563 4,35% 23 0,18% 172 1,33% 1,99 2,82 2,92 2,10 1,60 0,93 1,77 1,46 1,15 1,58 2,82 2,03 1,44 1,93 2,28 0,85 1,49 Saapuneet asiat Yhteensä Käsittelyratkaisut Yhdistetty Siirretty Syyte Rm SJP tpluop SJP pros Ratkaisujen lajit ETL 4.3 ETL 4.4 pros ETL 4.4. kust S päätös S ilmoitus Yhteensä Avoinna kauden lopussa Syyteharkintaaika (kk)

18 Syyttäjälaitos lukuina 2010 Ratkaisut syyttäjänvirastoittain Syyteratkaisut Muut ratkaisut Käsittelyratkaisut Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Päätökset ja määräykset Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa Rangaistusmääräykset Esitutkinnan rajoittamispäätökset Syyttämättäjättämispäätökset Syyttäjän päätökset ja ilmoitukset VKSV 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Syyttäjälaitos lukuina 2010 19 Syyttämättäjättämispäätökset Toimenpideluonteiset Prosessuaaliset Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Esitutkinnan rajoittamispäätökset ETL 4.3 (seuraamusluonteinen) ETL 4.4 (prosessuaalinen) ETL 4.4 (kustannusperusteinen) Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

20 Syyttäjälaitos lukuina 2010 Syyttämättäjättämiset toimenpidekohtaisesti, kpl Prosessuaalinen Seuraamusluonteinen syyttämättäjättäminen syyttämättäjättäminen Yhteensä 01 02 03 04 10 11 12 13 14 23 24 30 Koko maa 582 16 040 566 1 540 2 299 389 2 560 894 78 7 179 13 25 147 Helsinki 44 2 025 108 227 276 34 292 151 3 18 0 3 178 Länsi-Uusimaa 15 992 30 120 179 26 203 111 2 4 0 1 682 Itä-Uusimaa 26 968 38 120 300 23 148 100 1 19 0 1 743 Kanta-Häme 34 906 46 82 156 30 171 68 6 3 0 1 502 Päijät-Häme 5 789 7 30 57 6 101 38 12 4 1 1 050 Kaakkois-Suomi 24 840 22 89 116 15 134 70 8 1 1 1 320 Varsinais-Suomi 57 1 238 40 123 168 57 149 57 5 25 1 1 920 Pirkanmaa 28 1 327 25 80 107 10 197 42 5 3 17 0 1 841 Satakunta 26 1 008 24 89 106 38 101 36 1 37 1 1 467 Pohjanmaa 48 1 232 75 152 96 31 240 48 3 4 6 1 1 936 Keski-Suomi 40 967 34 130 117 23 101 48 7 7 2 1 476 Itä-Suomi 141 1 583 45 120 260 31 304 26 17 7 4 2 538 Oulu 40 1 393 51 117 227 48 301 76 7 9 2 2 271 Lappi 24 701 15 48 120 15 101 22 1 22 0 1 069 Ahvenanmaa 17 57 4 12 11 16 1 118 VKSV 13 14 2 1 3 2 1 0 0 36

Syyttäjälaitos lukuina 2010 21 Syyttämättäjättämiset toimenpidekohtaisesti, % 01 Jätän syytteen nostamatta, koska kyseessä ei ole rikos 02 Asiassa ei ole näyttöä rikoksesta tai todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi 2,31 % 63,78 % 03 Jätän syytteen nostamatta, koska epäillyn rikoksen syyteoikeus on vanhentunut 2,25 % 04 Jätän syytteen nostamatta, koska syyttäjällä ei ole asiassa syyteoikeutta 6,12 % 10 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 7 1 kohta 9,14 % 11 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 7 2 kohta 1,55 % 12 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 8 1 kohta 10,18 % 13 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 8 2 kohta 3,56 % 14 Tieliikennelaki 104 1 momentti 0,31 % 23 Rikoslaki 35 luku 7 0,03 % 24 Rikoslaki 50 luku 7 0,71 % 30 Muu lainkohta 0,05 %

22 Syyttäjälaitos lukuina 2010 2.5 Toiminnallinen tehokkuus Tulostavoite Toteutetaan rikosvastuu tuottavasti ja taloudellisesti. Koko henkilöstöllä mitattuna tuottavuus parantui hiukan edelliseen vuoteen verrattuna. Vastaavasti syyttäjillä mitattuna tuottavuus pysyi edellisvuoden tasolla. Asetettu tavoite tuottavuuden osalta ylitettiin selvästi. Tämä johtunee siitä, että tavoite on aikanaan asetettu melko alhaiselle tasolle. Siinä on ilmeisesti otettu huomioon silloin tiedossa ollut henkilöstön vähentämistarve, mikä ei kuitenkaan toteutunut. Sillä otaksuttiin olevan kielteisiä vaikutuksia myös tuottavuuteen. Nykyinen tuottavuusmittari ei ota huomioon juttukannassa tapahtuneita ja tapahtuvia muutoksia. Tästä syystä on harkittu uuden mittarin käyttöönottoa. Se perustuisi painotettuun työmäärään. Taloudellisuus heikentyi hieman. Yksi päätös maksoi vajaat yhdeksän euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuitenkin myös taloudellisuudelle asetettu tavoite saavutettiin. Toiminnallinen tehokkuus 2008 2009 2010 Tavoite Tuottavuus (koko henkilöstö) ratkaistut asiat/htv 177 171 172 166 Tuottavuus (syyttäjät) ratkaistut asiat/htv 271 259 260 250 Taloudellisuus euroa/ratkaisu 375 408 417 439

Syyttäjälaitos lukuina 2010 23 2.6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulostavoite Huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnista. VMBaron luvuilla mitattuna syyttäjälaitoksen työtyytyväisyys parantui kertomusvuonna selkeästi. Vuoden aikana panostettiin erityisesti sisäiseen viestintään ja henkilöstöjohtamiseen. Molemmat panostukset näkyivät luvuissa. Vuoden 2011 aikana käynnistetään syyttäjälaitoksen strategiatyö vuorovaikutteisesti syyttäjänvirastojen kanssa. Myös tässä työssä otetaan huomioon työtyytyväisyyteen liittyviä näkökohtia. Työtyytyväisyysindeksi Vuonna 2008 3,28 Vuonna 2010 3,44 Vuonna 2009 3,30 Tavoite 3,28

Syyttäjälaitos lukuina 2010 24 VKSV Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Vastausten keskiarvo yhteensä Oikeushallinnon keskiarvo Valtion keskiarvo Syyttäjälaitoksen työtyytyväisyystutkimus 2010 3,46 3,26 3,90 3,07 3,27 4,13 3,50 4,11 3,76 3,70 3,27 3,24 3,18 3,43 2,28 3,42 3,27 3,36 Johtaminen Työn sisältö ja haasteellisuus Palkkaus Kehittymisen tuki Työilmapiiri ja yhteistyö Työolot Tiedon kulku Työnantajakuva Keskiarvo yhteensä 3,73 3,65 4,19 3,75 3,54 3,82 3,91 3,99 3,91 3,96 3,63 3,60 3,39 3,79 3,46 3,74 3,66 3,64 2,99 2,67 3,23 3,07 3,09 3,14 3,17 3,40 2,99 3,08 3,08 2,59 2,64 2,90 2,43 2,93 2,80 2,80 3,39 3,05 3,55 3,25 3,31 3,39 3,71 3,72 3,61 3,50 3,39 3,37 3,13 3,38 2,54 3,32 3,15 3,17 3,66 3,57 4,29 3,75 3,85 4,20 4,14 4,38 3,84 4,04 3,44 3,80 3,67 3,98 3,03 3,82 3,59 3,69 3,74 3,61 3,80 3,54 3,19 3,80 3,67 3,89 4,05 3,85 3,19 3,34 3,57 3,73 3,38 3,64 3,56 3,51 3,38 2,64 3,35 2,98 3,00 3,86 3,75 3,52 3,86 3,33 2,74 3,09 2,92 3,33 2,08 3,17 2,96 3,05 3,44 3,27 3,75 3,29 2,67 3,58 3,27 3,74 3,61 3,39 3,00 2,94 3,23 3,40 2,63 3,30 3,26 3,17 3,49 3,26 3,80 3,36 3,27 3,76 3,64 3,88 3,69 3,64 3,26 3,26 3,24 3,51 2,76 3,44 3,31 3,33

Syyttäjälaitos lukuina 2010 25 Sairaspoissaolopäivät henkilötyövuotta kohden nousivat viime vuoteen verrattuna selvästi. Nousu liittyi ensisijaisesti fyysisiin sairauksiin, johon henkilökunnan ikääntyminen on osaltaan vaikuttanut. Koulutuksiin on osallistuttiin hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Siihen on osaltaan vaikuttanut syyttäjien peruskurssi, joka toteutettiin kertomusvuonna. Sekä sairauspoissaoloissa että koulutukseen osallistumisessa jäätiin jonkin verran tavoitetasosta. Sairauspoissaolot 2008 2010 päivää/htv Toteutunut Tavoite 8 6 4 2 0 8,4 7,8 6,9 8,0 8,5 8,0 2008 2009 2010 Syyttäjänvirastojen koulutuspäivät 2003 2010 4 000 3 500 3 000 2 500 2 905 3 602 3 625 3 386 2 394 2 357 2 000 1 500 1 000 500 1 354 2 083 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

26 Syyttäjälaitos lukuina 2010 3 Syyttäjälaitoksen Voimavarat 3.1 Toimintamääräraha Syyttäjälaitoksen menot nousivat vajaalla 1,3 miljoonalla eurolla edelliseen vuoteen verrattuna, mikä vastaa hieman yli kolmen prosentin kasvua. Inflaatio ja henkilöstölisäykset huomioon ottaen kehitys on hyvin maltillinen. Palkkausmenot nousivat noin 1,5 miljoonalla eurolla. Vuonna 2009 maksettiin vajaan 0,5 miljoonan euron edestä eläkemaksun lisämaksua. Vuonna 2010 siirryttiin uuteen järjestelmään, joka ottaa huomioon myös tämän erän varsinaisessa eläkemaksussa. Vertailukelpoinen nousu on siten noin 1,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 oli käytössä noin seitsemän syyttäjähenkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä tuo runsaan 0,5 miljoonan euron kustannusvaikutuksen. Muu kustannusvaikutus on lähinnä johtunut valtion virkaehtosopimuksen mukaisesta yleiskorotuksesta (2,2 % 1.10.2009 ja 0,55 % 1.3.2010) sekä tarkentavasta virkaehtosopimuksesta (noin 2 % 1.10.2009 ja 0,43 % 1.9.2010). Toimitilamenoissa on saavutettiin pieni säästö verrattuna vuoteen 2009. Varsinaiset toimitilavuokrat pysyivät vuoden 2009 tasolla. Tämä on ollut mahdollista ainoastaan karsimalla palvelutoimistoverkostoa sekä noudattamalla uusissa toimitilahankkeissa yhdessä ministeriön kanssa laadittua toimitilakonseptia. Siivouksessa saavutettiin säästöä. Syyttäjänvirastojen muissa menoissa kasvu on ollut hyvin maltillinen. Tietohallintomenot nousivat yli 20:lla prosentilla. Rahallisesti suurin lisäys oli vakio- ja ylläpitopalveluissa, jotka vievät noin 67 prosenttia tietohallinnon kokonaismäärärahasta. Kehittämiseen käytettiin yli kaksinkertainen

Syyttäjälaitos lukuina 2010 27 määräraha edelliseen vuoteen verrattuna. Tietohallinnon kokonaismäärärahasta ainoastaan noin yhdeksän prosenttia käytettiin kehittämiseen. Tämä on huolestuttavan alainen osuus. Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen vajavaisista henkilöstöresursseista sekä muiden sektoreiden niukoista määrärahoista johtuen muutama tärkeä kehittämishanke jäi vielä kesken tai kokonaan toteuttamatta. Merkittävimmät niistä olivat eräät infraan liittyvät hankkeet sekä Sakari-järjestelmän migraatio uudelle alustalle. Viimeksi mainitulla hankkeella pyritään turvaamaan Sakari-järjestelmän toimivuus kunnes uusi tietojärjestelmä saadaan käyttöön. Erityispalvelut liittyvät lähinnä puhelinvälitystoimintaan. Nousu liittyy osin siihen, että kustannukset kohdentuvat nykyään oikeudenmukaisemmin aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Talousarvioon nähden käyttö oli vajaat miljoona euroa pienempi. Tämä johtuu osin siitä, että lopullinen määräraha varmistui vasta helmikuun puolella, jolloin syyttäjänvirastot olivat varautuneet pienempään määrärahaan. On kuitenkin ilahduttavaa havaita, että syyttäjähenkilöstön määrä vastasi tulosneuvotteluissa asetettua tavoitetta. Näin talousarviota pienemmällä toimintamenomäärällä on kyetty ylläpitämään suurempi syyttäjämäärä. Vuodelle 2011 siirtyvä määräraha oli yli 3 miljoonaa euroa ja vastasi noin 7,2 prosenttia kokonaismäärärahasta. Ministeriö on pitänyt 7,8 prosenttia tyydyttävänä tasona ja kiinnittänyt huomiota siihen, että siirtyvän määrärahan osuus monella muulla virastolla valtiohallinnossa on yli kymmenen prosenttia. Syyttäjälaitoksen siirtyvä määräraha on näin palautunut lähes tyydyttävälle tasolle.

28 Syyttäjälaitos lukuina 2010 Syyttäjälaitoksen määräraha ja sen käyttö Valtakunnansyyttäjänvirasto tp tp tp Muutos Muutos TA Poikkeama Poikkeama 2008 2009 2010 2009 2010 % 2010 talousarviosta % Palkat 2 547 541 2 691 243 2 711 809 20 566 0,8 % 2 797 424-85 615-3,1 % Toimitilat 347 299 408 531 422 876 14 344 3,5 % 428 767-5 891-1,4 % Investoinnit 54 340 13 127 14 818 1 691 12,9 % 10 000 4 818 48,2 % Muut menot 489 485 502 282 461 382-40 900-8,1 % 515 000-53 618-10,4 % Nettoutettavat tulot -90 0 90-100,0 % Yhteensä 3 438 665 3 615 093 3 610 884-4 209-0,1 % 3 751 192-140 308-3,7 % Paikalliset syyttäjänvirastot Palkat 28 474 933 28 848 436 30 361 780 1 513 344 5,2 % 30 704 673-342 893-1,1 % Toimitilat 2 949 754 3 479 961 3 456 404-23 557-0,7 % 3 590 260-133 856-3,7 % Investoinnit 180 980 153 785 140 242-13 543-8,8 % 140 242 Muut menot 1 865 461 1 819 441 1 865 563 46 122 2,5 % 2 132 940-267 377-12,5 % Nettoutettavat tulot -154-955 -710 245-25,7 % -710 Yhteensä 33 470 974 34 300 668 35 823 279 1 522 611 4,4 % 36 427 873-604 594-1,7 % Kaikki syyttäjänvirastot yhteensä 36 909 639 37 915 761 39 434 163 1 518 402 4,0 % 40 179 064-744 902-1,9 % Syyttäjälaitoksen yhteiset menot Tietohallintomenot 1 245 113 1 413 134 1 704 792 291 657 20,6 % 1 921 353-216 561-11,3 % - vakiopalvelu 819 741 703 068 775 323 72 255 10,3 % 914 263-138 940-15,2 % - ylläpitopalvelut 255 368 256 051 374 319 118 268 46,2 % 286 644 87 675 30,6 % - kehittäminen 142 103 74 893 165 179 90 286 120,6 % 305 553-140 374-45,9 % - erityispalvelut 27 727 28 946 73 929 44 983 155,4 % 37 788 36 141 95,6 % - OTTK:n palkkausmenot 350 174 381 159 30 985 8,8 % 377 105 4 054 1,1 % Oikeushallinnon palvelukeskus 385 978 450 292 400 000-50 292-11,2 % 420 000-20 000-4,8 % Eläkemaksun lisämaksu 464 473-464 473-100,0 % Kaikki menot yhteensä 38 540 988 40 243 660 41 538 954 1 295 295 3,2 % 42 520 417-981 463-2,3 % Määräraha Talousarvio 38 410 000 39 703 000 42 543 000 2 840 000 7,2 % 42 543 000 0 0,0 % Lisätalousarvio 631 000 190 000 394 000 204 000 107,4 % 394 000 Yhteensä 39 041 000 39 893 000 42 937 000 3 044 000 7,6 % 42 543 000 394 000 0,9 % Aik. vuosilta siirtyneet 1 569 212 2 069 224 1 718 829-350 395-16,9 % 1 718 566 263 0,0 % Käytettävissä 40 610 212 41 962 224 44 655 829 2 693 605 6,4 % 44 261 566 394 263 0,9 % Seuraavalle vuodelle siirtyvät 2 069 224 1 718 564 3 116 875 1 398 310 81,4 % 1 741 149 1 375 726 79,0 %

Syyttäjälaitos lukuina 2010 29 Syyttäjälaitoksen menot vuosina 2007 2010 menolajeittain, 1 000 Henkilöstömenot Toimitilamenot Tietotekniikkamenot Muut menot 40 000 30 000 yht. 32 077 2 027 1 122 1 739 yht. 38 541 2 976 1 245 3 297 yht. 40 244 2 938 1 413 3 888 yht. 41 539 2 881 1 705 3 879 20 000 27 189 31 022 32 004 33 074 10 000 0 2007 2008 2009 2010 Paikallisten syyttäjänvirastojen toimintamenot 2007 2010 tp tp tp tp Määrärahat Säästön jälkeen 2007 2008 2009 2010 vuodelle 2010 käytettävissä 2010 Helsinki 4 575 589 5 234 590 5 409 772 5 992 156 6 118 000 6 230 614 Länsi-Uusimaa 1 845 263 2 328 894 2 345 577 2 658 306 2 513 500 2 513 500 Itä-Uusimaa 1 456 779 1 945 886 1 956 678 2 191 732 2 183 500 2 183 500 Kanta-Häme 1 644 321 1 922 894 2 141 319 2 087 925 2 064 000 1 999 704 Päijät-Häme 1 160 966 1 250 544 1 248 589 1 296 148 1 272 000 1 313 729 Kaakkois-Suomi 1 612 426 1 931 927 1 990 787 1 990 960 2 084 000 2 137 445 Varsinais-Suomi 2 184 887 2 549 866 2 599 747 2 742 220 2 722 000 2 782 599 Pirkanmaa 2 161 492 2 531 272 3 052 008 3 080 875 3 175 000 3 175 000 Satakunta 1 203 101 1 520 269 1 547 058 1 535 764 1 520 000 1 547 357 Pohjanmaa 2 154 802 2 647 097 2 516 945 2 524 281 2 470 000 2 576 807 Keski-Suomi 1 281 209 1 506 408 1 508 633 1 521 796 1 533 620 1 589 589 Itä-Suomi 2 952 294 3 548 375 3 584 117 3 599 154 3 622 000 3 740 717 Oulu 2 370 888 2 808 486 2 716 542 2 765 615 2 801 000 2 854 722 Lappi 1 218 533 1 452 943 1 484 163 1 622 568 1 454 000 1 544 190 Ahvenanmaa 171 915 227 289 198 733 213 780 221 000 246 565 Yhteensä 27 994 465 33 406 740 34 300 668 35 823 279 35 753 620 36 436 038

30 Syyttäjälaitos lukuina 2010 3.2 Henkilöstö Syyttäjälaitoksessa oli vuonna 2010 käytettävissä yhteensä 536 henkilötyövuotta. Tämä oli noin kuusi henkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilöstösuunnitelman mukaisesti syyttäjien määrää on lisätty ja vastaavasti toimistohenkilöstön määrää vähennetty. Toimistohenkilöstön määrään väheneminen on ollut ennakoitua nopeampaa. Sitä on edelleen vähennettävissä noin kahdeksalla henkilötyövuodella. Oikeustieteiden opiskelijat ovat vakiinnuttaneet asemaansa harjoittelijoina syyttäjälaitoksessa. Heitä käytetään sekä kolmen kuukauden kesäharjoittelijoina että kuukauden harjoittelijoina. Määräaikaisten syyttäjien määrä näyttäisi olevan nousussa (77 vuoden 2010 lopussa). Määräaikaisista syyttäjistä suuri osuus on naisia (55). Osin ilmiö liittyy siihen, että samanaikaisesti syyttäjälaitoksessa oli menossa noin 40:n vakinaisen syyttäjänviran täyttäminen. Syyttäjälaitoksessa oli vuodenvaihteessa seitsemän osa-aikaista syyttäjää. Tämä määrä näyttäisi pysyvän melko vakiona. Toimistohenkilöstöstä 12 toimi kertomusvuoden lopussa määräaikaisena. Alhainen luku johtuu osittain siitä, että toimistohenkilöstön määrää on vähennetty, jolloin avoimeksi tulevat virat on jätetty täyttämättä. Osa-aikaisena toimi kahdeksan toimistohenkilökuntaan kuuluvaa. Toimistohenkilöstön korkea keski-ikä huomioon ottaen määrä ei ole suuri. Paikallisissa syyttäjänvirastoissa keski-ikä oli 46,5 vuotta. Miesten keski-ikä oli 48,3 vuotta ja naisten 45,3 vuotta. Keski-ikä laski edellisestä vuodesta lähes vuodella. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli 49,2 vuotta ja määräaikaisen 33,7 vuotta. Syyttäjien keski-ikä oli 44,9 vuotta ja toimistohenkilökunnan 50,3 vuotta. Moni syyttäjänvirasto on viime vuosien aikana saavuttanut henkilöstösuunnitelmassa asetetun henkilöstön tavoitetason, minkä johdosta näissä syyttäjänvirastoissa myös uusrekrytointi on alkanut. Uusrekrytointi on hyvin tarpeellista tasaisemman ikäjakautuman saavuttamiseksi. Vuosien 2010 2020 aikana syyttäjänvirastojen henkilökunnasta 144 henkilöä saavuttaa eläkeiän.

Syyttäjälaitos lukuina 2010 31 Paikallisten syyttäjänvirastojen henkilötyövuodet Syyttäjät Sihteerit Työllistetyt ja harjoittelijat 500 6,1 5,7 1,4 9,5 11,6 13,1 12,5 15,0 400 300 183,2 182,7 187,6 178,7 164,8 161,2 155,8 152,7 200 100 322,5 325,3 324,1 321,6 304,0 329,1 324,1 331,3 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Paikallisten syyttäjänvirastojen syyttäjien lukumäärä, miehet ja naiset Miehet naiset 350 300 250 231 223 218 217 205 212 198 193 200 150 100 50 0 121 120 122 128 117 147 141 160 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

32 Syyttäjälaitos lukuina 2010 Paikallisten syyttäjänvirastojen henkilötyövuodet nimikkeittäin Nimikkeet (henkilötyövuodet) 2006 2007 2008 2009 2010 apulaissyyttäjä 19,2 0,6 16,6 16,4 7,4 johtava kihlakunnansyyttäjä 57,7 24,4 14,3 14,3 14,2 johtava maakunnansyyttäjä 0,8 1,0 1,0 1,0 kihlakunnansyyttäjä 243,8 277,0 295,8 291,3 307,2 maakunnansyyttäjä 2,0 1,2 1,4 1,1 1,5 lakimiesharjoittelija 0,2 SYYTTÄJÄT YHTEENSÄ 322,7 304,0 329,1 324,3 331,3 hallintosihteeri 9,8 13,3 13,6 13,0 henkilöstösihteeri 0,9 1,0 1,0 1,0 1,0 osastosihteeri 26,0 17,1 14,0 13,0 11,4 toimistosihteeri 156,2 144,6 138,9 133,5 134,1 virastomestari 1,5 1,5 1,5 1,5 1,3 siivooja 0,3 0,2 0,2 0,2 0,0 harjoittelija 2,2 0,8 2,3 1,7 3,0 korkeakouluharjoittelija 1,3 3,0 3,7 3,8 MUU HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ 187,0 176,4 174,3 168,1 167,7 YHTEENSÄ 509,7 480,4 503,3 492,4 499,0 Keski-ikä paikallisissa syyttäjänvirastoissa 2003 2010 Keski-ikä syyttäjänvirastossa Vakinaisten keski-ikä Määräaikaisten keski-ikä 50 vuotta 46,8 47,0 47,8 48,5 49,1 49,2 49,1 49,2 44,3 44,8 45,6 46,0 46,9 46,1 47,2 46,5 40 vuotta 35,2 35,5 35,5 36,7 37,1 34,8 35,8 33,7 30 vuotta 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Syyttäjälaitos lukuina 2010 33 Henkilökunnan ikäjakauma paikallisissa syyttäjänvirastoissa Miehet Naiset Yhteensä 150 hlöä 151 150 144 100 hlöä 76 100 84 80 50 hlöä 58 51 66 64 0 hlöä 18 alle 35-vuotiaat 35 44-vuotiaat 45 54-vuotiaat 55-vuotiaat ja yli Syyttäjänvirastoissa eläkeiän saavuttavat henkilöt vuosina 2010 2020 Sihteerit Syyttäjät 12 hlöä 10 hlöä 8 hlöä 6 hlöä 4 hlöä 2 hlöä 0 hlöä 0 2 1 4 9 10 4 10 3 4 9 7 8 8 5 8 7 5 11 12 9 8 vuotta 65 64 63 62 61 60 59 58 57 56 55 saavuttaa eläkeiän (65 v.) vuonna 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

34 Syyttäjälaitos lukuina 2010 4 Syyttäjälaitoksen koulutus Valtakunnansyyttäjänvirasto suunnittelee ja toteuttaa koko syyttäjälaitoksen henkilöstön ammatillisen täydennyskoulutuksen. Asiantuntijaorganisaatiossa koko henkilöstön tulee olla osaavaa ja ammattitaidon on kehityttävä muutosten mukana. Syyttäjien ja sihteereiden ammattitaitoa ja osaamista ylläpidetään laaja-alaisella koulutuksella. Syyttäjälaitoksen koulutus rakentuu keskitetystä ja alueellisesta koulutuksesta. Keskitetty koulutus vuonna 2010 Osanottajia 591 Koulutuspäiviä 84 Oppilaspäiviä 1 412

Syyttäjälaitos lukuina 2010 35 Syyttäjänvirastoilla on ollut vuodesta 2009 lähtien mahdollisuus tilata alueellista koulutusta Valtakunnansyyttäjänvirastosta. Valtakunnansyyttäjänvirasto koordinoi koulutuksia ja suunnittelee paikallisten syyttäjänvirastojen kanssa uusia tilauskoulutusteemoja. Alueellisen koulutuksen kesto on noin kolme tuntia ja sen tavoitteena on käsitellä perusasioita koulutusteeman tiimoilta. Kukin koulutusteema on tilattavissa kahden vuoden ajan. Alueellinen tilauskoulutus 2009 2010 tilaisuuksia Osallistujia Lääke- ja dopingrikokset 11 149 Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset 9 147 Työrikoksiin liittyvä koulutus 12 169 Teemoittelun haasteet 8 138 Tiedonhaku 10 201 Jokapojan IT-taidot 10 197 Vuonna 2010 tilauskoulutustarjontaan lisättiin alla olevia teemoja. Muutoksenhaku käräjäoikeudesta -koulutus toteutettiin kertomusvuonna jokaisessa virastossa ennen lain astumista voimaan 1.1.2011. Alueellinen tilauskoulutus 2010 tilaisuuksia Osallistujia Kirjanpitorikokset 1 15 Sananvapausrikokset, rasistiset ja muut viharikokset 4 75 Virkarikokset 3 57 Muutoksenhaku käräjäoikeudesta 14 261

36 Syyttäjälaitos lukuina 2010 Alueellisten tilauskoulutusten lukumäärät vaihtelivat virastoittain, koska koulutustarpeet olivat yksilöllisiä. Osa tilauskoulutuksista toteutettiin samassa virastossa kaksi tai kolme kertaa. Syyttäjälaitoksen koulutukseen osallistuu myös sidosryhmän edustajia. Alueellisten tilauskoulutusten lukumäärät virastoittain 2010 2009 Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa 8 4 1 2 2 5 2 2 2 4 4 4 4 1 5 2 2 2 3 4 2 3 3 3 4 2 5 2 1 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Kertomusvuonna 18 (19 vuonna 2009) syyttäjää osallistui oikeusministeriön järjestämään koulutukseen ja 32 (42) syyttäjää poliisihallinnon koulutukseen.

Syyttäjälaitos lukuina 2010 37 5 Valtakunnansyyttäjän- Viraston hallinnollinen diaari Ratkaistut ja vireillä olevat asiat (tilanne 31.12.2010) ratkaistu vireillä Valtakunnansyyttäjän hallintoasiat yhteensä 42 Nimitysasiat 4 2 Henkilöstöhallinto 17 5 Muut viraston hallintoasiat 9 5 Syyttäjälaitoksen hallintoasiat yhteensä 99 Nimitysasiat 17 9 Henkilöstöhallinto 48 6 Taloushallinto 0 3 Muut hallintoasiat 17 8 Syyteasiat yhteensä 682 Muutosharkinta-asiat 268 78 EK:n, OM:n, OKA:n tai EOA:n syytemääräykset 1 1 RL 1 luvun muut syytemääräysasiat 7 1 Varsinainen muutoksenhaku KKO:ssa 112 6 Ylimääräinen muutoksenhaku KKO:ssa 28 3 Syyttäjänmääräysasiat 58 0 Sananvapausrikosasiat 90 20 Muut syyteasiat 5 3 Muut lausunnot ja asiantuntijatehtävät 1 0

38 Syyttäjälaitos lukuina 2010 ratkaistu vireillä Kehittäminen, ohjaus ja koulutus yhteensä 53 Valtakunnansyyttäjän yleiset ohjeet 2 0 Muut ohjeet ja määräykset 7 2 Syyttäjälaitoksen koulutus 26 2 Kehittämis- ja tutkimushankkeet, työryhmät yms. 5 9 Valvonta yhteensä 193 Kantelut 43 29 Muut kantelut 97 14 Rangaistusmääräysasioiden valvonta 1 1 Muu valvonta 7 1 Kansainväliset asiat yhteensä 58 Kansainvälinen oikeusapu 20 1 Pohjoismainen ja muu lähialuetoiminta 2 2 EU- ja EN-asiat 3 1 Muu oikeudellinen yhteistyö 2 0 Muut kansainväliset asiat 14 1 Ihmisoikeustuomioistuinasiat 11 1 Asiantuntijatehtävät yhteensä 120 Lainvalmisteluun liittyvät lausunnot ja esitykset 50 11 Muut lausunnot ja asiantuntijatehtävät 48 11 Muut asiat yhteensä 10 Tiedoksi tulleet 3 0 Muut asiat 7 0 Kaikki asiat yhteensä 1 257 1 030 227

Syyttäjälaitos lukuina 2010 39 5.1 Muutosharkinta-asiat Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 11 :n 2 momentin ja yleisistä syyttäjistä annetun lain 10 :n nojalla valtakunnansyyttäjä voi omasta aloitteestaan tai esimerkiksi kantelun johdosta ottaa uudelleen käsiteltäväksi alaisensa syyttäjän ratkaiseman asian. Näissä ns. muutosharkinta-asioissa on kysymys siitä, että kantelija on tyytymätön syyttäjän syyteharkinnan lopputulokseen. Muutosharkinta-asiat ratkaisee valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välisen työnjaon mukaan pääsääntöisesti apulaisvaltakunnansyyttäjä. Valtionsyyttäjä voi ratkaista muutosharkinta-asian, jos asiaa ei ole tarpeen enemmälti tutkia, koska ei ole ilmennyt tarvetta muuttaa syyttäjän päätöstä eikä asialla laatunsa tai laajuutensa puolesta ole tavanomaista suurempaa merkitystä (Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestys 17 ). Muutosharkinta-asioita saapui kertomusvuonna 233 (lisäksi edellisiltä vuosilta siirtyneitä oli 79) ja niitä ratkaistiin 180, joista syytemääräyksiin johti kaksi asiaa. Vuodelle 2011 siirtyi 53 muutosharkinta-asiaa. Kertomusvuonna muutosharkinta-asioiden keskimääräinen käsittelyaika Valtakunnansyyttäjänvirastossa oli viisi kuukautta 20 päivää. 5.2 Kantelut Syyttäjän päätöksiin kohdistuvien muutosharkintapyyntöjen lisäksi kantelu voi kohdistua myös syyttäjän menettelyyn. Usein kysymyksessä on syyteharkinnan viivästyminen. Niin sanotussa välittömässä menettelyssä käsitellään muun viranomaisen kuin syyttäjän menettelyyn kohdistuvat kantelut, joissa valtakunnansyyttäjällä ei yleensä ole toimivaltaa, sekä selvästi laillisuusvalvojille kuuluvat kantelut, jotka siirretään. Kertomusvuonna valtakunnansyyttäjänvirastoon saapui 45 kantelua, jotka kohdistuivat syyttäjän menettelyyn. Vuonna 2010 ratkaistiin 30 kantelua. Näiden keskimääräinen käsittelyaika Valtakunnansyyttäjänvirastossa oli yhdeksän kuukautta seitsemän päivää. Toimivaltaan kuulumattomia kanteluita saapui 74.

40 Syyttäjälaitos lukuina 2010 Ratkaistut hallintoasiat toimenpiteittäin 2010 Ad-acta 29 Ei toimenpidettä 337 Esitys 6 Huomautus 1 Jätetty tutkimatta 14 Kurssi tai seminaari 24 Käsitys tai ohje 23 Lausunto 104 Mietintö 4 Muistio 3 Muu hallinnollinen päätös 95 Muu määräys 5 Muu päätös 23 Nimittämiskirja 23 Palautettu 4 Siirretty 51 Syytemääräys 73 Syyttäjänmääräys 55 Syyttämättäjättämispäätös 8 Tiedoksi 2 Todettu virhe 1 Varsinainen muutoksenhaku 48 Vastaus 80 Virkavapauspäätös 4 Yleinen ohje tai määräys 3 Ylimääräinen muutoksenhaku 10 0 50 100 150 200 250 300 350 Yhteensä 1 030

Syyttäjälaitos lukuina 2010 41 5.3 Muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa Valtakunnansyyttäjän yhtenä tehtävänä on syyttäjien edustaminen korkeimmassa oikeudessa. Valtakunnansyyttäjä päättää syyttäjän valituslupahakemuksen tai ylimääräistä muutoksenhakua koskevan hakemuksen toimittamisesta korkeimmalle oikeudelle. Korkeimmassa oikeudessa syyttäjänä toimii pääsääntöisesti se syyttäjä, joka on ajanut asiaa alemmissa tuomioistuimissa. Varsinainen muutoksenhaku Syyttäjän valituslupahakemuksia korkeimpaan oikeuteen tehtiin kertomusvuonna 48. Tilastojulkaisua laadittaessa korkein oikeus oli myöntänyt luvan kuudessa tapauksessa, 16 tapauksessa lupaa ei myönnetty ja 26 oli vielä ratkaisematta. Syyttäjän vastauksia muun asianosaisen valituslupahakemuksen tai valituksen johdosta annettiin kertomusvuonna 54. Ylimääräinen muutoksenhaku Ylimääräistä muutoksenhakua korkeimpaan oikeuteen koskevia asioita oli kertomusvuonna 12 kappaletta. Näistä seitsemän hakemusta koski tuomion purkua ja viisi rangaistusmääräyksen purkua. Korkeimman oikeuden vastauspyyntöjä syyttäjiltä muiden asianosaisten hakemusten johdosta oli 16.