ARKTISEN PUURAKENTAMISEN EDISTÄMINEN/ KEMIN ARKTISEN PUURAKENTAMISEN TOIMENPIDEOHJELMA I. Pariisin ilmastosopimus solmittiin 12.12.2015 180 maan toimesta. Sopimuksen mukaan päästöjä aletaan vähentää maailmanlaajuisesti vuodesta 2020 alkaen. Ilmaston lämpeneminen tulee rajoittaa selvästi alle kahden asteen, tavoitteena on 1,5 astetta. Voimaantulokynnys ylittyi 05.10.2016, kun niin USA, Kiina ja EU sekä Kanada olivat sen ratifioineet. Näin ollen sopimus astuu voimaan oikeudellisesti sitovana 04.11.2016. Yleisesti on tiedossa, että ilmastomuutos, eli ilmaston lämpeneminen on ollut kaikkein kovinta nimenomaan arktisilla alueilla. Tämän vuoksi myös ilmastonmuutoksen seuraukset voivat olla dramaattisimmat juuri arktisella alueella. Kolme pohjoismaata, joilla on yhteistä maarajaa arktisella alueella, Ruotsi, Norja ja Suomi ovatkin omissa arktisissa strategioissaan esittäneet huolensa arktisen alueen ympäristön tilasta. Niiden tavoitteena on edistää ekologista, ekonomista ja sosiaalista kestävää kehitystä arktisella alueella. II. II EU ei direktiiveissään suosi mitään rakennusmateriaalia erikseen, mutta se on kuitenkin asettanut mittavat tavoitteet hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle, mistä taas voidaan johtaa tiettyjä johtopäätöksiä vähähiilisen, ympäristöystävällisen rakentamisen puolesta. Eduskunnassa parhaillaan käsiteltävänä oleva laki julkisista hankinnoista tulee korostamaan vähähiilisyyden ja ympäristönäkökohtien merkitystä julkisissa hankinnoissa. Tromssan yliopiston rehtori Anne Husebekk, Västerbottenin läänin maaherra Magdalena Andersson ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä esittävät raportissaan Kasvua pohjoisesta (20.01.2015), että Rakentaminen on yksi niistä aloista, joita rajaesteet eniten haittaavat. Norjan, Ruotsin ja Suomen erilaiset rakentamismääräykset hankaloittavat rajat ylittävää kauppaa arktisella alueella. Esitämme, että maiden hallitukset kiinnittävät erityistä huomiota rakennusmääräysten harmonisointiin, jotta pohjoisessa voidaan edistää energiatehokasta rakentamista, säilyttää ympäristöystävällinen puurakentaminen pohjoisen erityisenä vahvuutena sekä luoda alueen kaikille rakennusyrityksille laajemmat markkinat. Suomen arktisen alueen strategiassa, kuten myös Ruotsin ja Norjan vastaavissa, todetaan, että Suomalaisilla yrityksillä on vahvaa osaamista arktiseen ilmastoon soveltuvasta rakentamisesta ja sitä koskevasta normistosta, jonka yhtenäistämistä Suomi haluaa edistää. Strategiassa ei kuitenkaan mainita erikseen arktista puurakentamista.
Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että Puretaan rakennusmääräyksiä, jotka estävät puun käyttöä. Hallituksella on myös kunnianhimoinen bio-ohjelma, jonka osana puurakentaminen voidaan nähdä. Niin Lapin arktisen erikoistumisen ohjelmassa, Pohjois-Suomen neuvottelukunnan esityksessä hallitusohjelmaan vuonna 2015 kuin Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntaohjelmassa on vahvasti otettu kantaa sekä puurakentamisen että vähähiilisen, energiatehokkaan ja älykkään arktisen puurakentamisen puolesta. Edellä esitettyyn viitaten voidaan siis todeta, että arktiselle puurakentamiselle on sekä ns. sosiaalinen tilaus että niin valtiovallan kuin alueidenkin tuki. III. Vaikka Suomen arktisessa strategiassa todetaankin, että itse asiassa koko Suomi on arktista aluetta, niin varsinaisiksi hallinnollisiksi arktisiksi alueiksi Suomessa on nimetty Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat. Ruotsista alueeseen kuuluvat Västerbottenin ja Norrbottenin läänit ja Norjasta Nordlandin, Tromssan ja Finnmarkin fylket. Suomesta on tämän vuoden aikana liittynyt Nordic Wooden Cities- yhdistyksen jäseneksi viisi kaupunkia arktiselta alueelta, nimittäin Kemi, Sodankylä, Pudasjärvi, Kuhmo ja Pyhäjärvi. Ruotsin puolelta ennen kaikkea Skellefteån kaupunki on arktisella alueella panostanut jo pitkään menestyksekkäästi puurakentamiseen. Skellefteåssa toimii myös Luulajan teknisen yliopiston sivutoimipiste, jossa on merkittävää puurakentamisen tutkimusta ja tuotekehitystä. Suomen puolella puurakentamisen kannalta merkittäviä koulutus- ja tutkimuslaitoksia ovat Oulun yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu ja ammattiopisto Lappia. Lapin yliopisto koordinoi puolestaan maailmanlaajuista UArcticverkotoa, johon kuuluu 170 yliopistoa, ammattikorkeakoulua ja tutkimuslaitosta arktiselta alueelta. Uarcticin jäsenet ovat johtavia asiantuntijoita pohjoisen alueen koulutuksessa ja tutkimuksessa ja tarjoavat monia ohjelmia ja kursseja laaja-alaisesti pohjoiseen liittyvissä kysymyksissä. Vaikka UArcticin piirissä toimii yli 30 teemaverkostoa, yksikään niistä ei liity metsään eikä puuhun. Olenkin esittänyt verkoston toimintaa koordinoivalle Outi Snellmanille Lapin yliopistosta, että yhdeksi teemaverkostoksi rakennettaisiin arktinen puurakentaminen. Ehdotus on saanut hyvän vastaanoton. IV. Kemi: Arctic bio capital Kemissä on jalostettu puuta vuosikymmeniä suurten metsäyhtiöiden toimesta lähinnä selluksi, paperiksi ja myös puurakentamisen raaka-aineeksi, sahatavaraksi. Lapissa metsät kasvavat 13-14 miljoonaa kuutiometriä vuodessa eikä siitä tänä päivänä käytetä kuin noin puolet. Kemi on päättänyt jäljempänä esitetyistä syistä ryhtyä jalostamaan maakunnan puuta myös uusiksi, terveellisiksi, ympäristöystävällisiksi taloiksi. Koska Kemi sijaitsee arktisella alueella, se on päättänyt ryhtyä muiden suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten arktisella alueella olevien kaupunkien, yliopistojen, korkeakoulujen, oppilaitosten ja yritysten kanssa panostamaan arktisen, vähähiilisen, terveellisen ja älykkään puurakentamisen kehittämiseen.
Kemin kaupunginvaltuusto on jo kaupungin elinkeinostrategiassa vuosille 2012-2020 päättänyt, että Kemistä tulee merkittävä puurakentamiskaupunki. Tavoitetilan kuvauksessa todetaan: Kemin alueella puurakentamisen merkitys on vahvistunut ja tästä merkkinä ovat menestyvät alan yritykset ja uudet puukerrostalot kaupungissa. Kemissä toimii kolme suurta puunjalostustehdasta, joiden ansioista kaupungista on kehittynyt merkittävä puupohjaisen biotalouden edelläkävijä. Alueella on uusia mekaanisia puunjalostuksen toimijoita. Kemin puurakentamisvisio 2025 Kemi on kansainvälisesti tunnettu arktisen, vähähiilisen, älykkään ja terveellisen puurakentamisen keskus, joka on verkottunut niin pohjoismaisten kuin muidenkin arktisten ja kylmien alueiden kaupunkien kesken. Kemissä toimii arktisen puurakentamisen kehittämiskeskus, jossa harjoitetaan tutkimusta ja tuotekehitystä mm. Oulun yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun ammattiopisto Lappian sekä alan yritysten kesken. Keskus tekee hyvää yhteistyötä mm. Luulajan teknisen yliopiston ja Växjössä sijaitsevan Linneusyliopiston kanssa. Kemissä rakennetaan lähinnä clt:stä ja hirrestä kaupunkiympäristöön sopivia taloja pienistä, niin nuorille kuin senioreillekin sopivista asunnoista suuriin kerrostaloihin, julkisiin rakennuksiin ja yritystiloihin. Perusteet puurakentamiselle Kaupunkien rooli tulee muuttumaan merkittävästi vuoden 2019 alusta, kun sote-pelvelut siirtyvät maakuntatasolle. Kaupunkien ja kuntien keskeisimmiksi tehtäviksi jää kaupunkilaisten hyvinvoinnista ja kaupungin elinvoimaisuudesta huolehtiminen. Perusteet puurakentamiselle löytyvätkin niin ekologisesta, ekonomisesta kuin sosiaalisestakin kestävyydestä. Ympäristö/ilmastonmuutos EU ja Suomi sen mukana ovat sitoutuneet Pariisin ilmastosopimukseen, mikä pitää sisällään merkittävät päästövähennykset hiilidioksidipäästöille Suomessa rakentaminen aiheuttaa yhtä suuret ilmastopäästöt kuin yksityisautoilu, mikä johtuu nimenomaan betonirakentamisesta Puu on uusiutuva luonnonvara, joka rakennuksissa sitoo hiiltä. Yksi kuutiometri puuta sitoo yhden tonnin hiiltä. Puurakennuksilla on alhaisemmat hiilidioksidipäästöt ja energiantarve kuin teräs- ja betonirakennuksilla Kaupunkilaiset/kaupunkiyhteisö Puurakennukset miellyttävät suurta osaa ihmisistä ja lisäävät kaupungin vetovoimaa. Puu rakennetussa ympäristössä piristää ja vaikuttaa rauhoittavasti ja terveellisesti asukkaisiin. Maailmalla on paljon tutkimusta puun terveysvaikutuksista. Puu on kevyt rakennusmateriaali, mikä mahdollistaa lisäkerrosten rakentamisen olemassa oleviin kerrostaloihin ja useampien ihmisten asumisen keskustassa ilman uuden maapinta-alan tarvetta
Puu mahdollistaa vanhojen kerrostalojen saneerauksen ympäristöystävällisesti, asukasystävällisesti ja kaupunkikuvaa parantaen Elinvoima/yrityselämän kehittäminen Kemi haluaa olla myötävaikuttamassa lappilaisen puun jatkojalostukseen ja lisäarvon tuottamiseen sekä näin tukea olemassa olevien yritysten kilpailukykyä puurakentamisessa Kemi haluaa saada alueelle uusia puuta hyödyntäviä yrityksiä ja uusia työpaikkoja Kemin Digipolis Oy on kehittänyt teollisuuspalveluja Meri-Lapissa ja Lapissa systemaattisesti jo parikymmentä vuotta yhteistyössä alueen teollisuuden kanssa toimialarajat ylittävästi. Kemin Digipolis on pää- tai osatoteuttajana useissa metsä- ja puutuoteteollisuuden hankkeissa ja kehittämisohjelmissa. Luetteloitu tekstin lopussa. Verkottumalla yliopistojen, korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa Kemi pyrkii edistämään puutuoteteollisuuteen ja puurakentamiseen liittyvää tutkimusta, koulutusta ja tuotekehitystä ja näin parantamaan yritysten kilpailukykyä parempien tuotteiden, tuotantomenetelmien ja osaavan työvoiman kautta Kemissä on ympärivuotisesti avoin vientisatama ja muut liikenneyhteydet vientiä varten Maailmassa asuu noin miljardi ihmistä kylmillä alueilla, joten kilpailukykyiselle arktiselle puurakentamiselle on laajat markkinat Kemin arktisen puurakentamisen toimenpideohjelma Kaupunki osoittaa olemassa olevasta kaavasta tarpeeksi alueita niin puukerrostalo- kuin pientalorakentamisellekin. Samalla kaupunki uusia kaavoja laatiessaan kaavoittaa kysyntää vastaavasti tarpeeksi alueita puurakentamiselle. Kaupunki huomioi positiivisella tavalla puurakentamisen mahdollisuudet kaupunkikonsernin omien rakennusten rakennuttamisessa tapauskohtaisen arvioinnin pohjalta. Kaupunki pyrkii omilla toimenpiteillään vaikuttamaan puun käytön lisäämiseen liike- ja toimitilarakentamisessa. Kaupunki ohjaa ja neuvoo korjaus- ja uudisrakentamisessa oikeaoppista puun käyttöä. kaupunki tukee omalta osaltaan arktisen puurakentamisen tutkimusta, koulutusta ja tuotekehitystä tavoitteena synnyttää Kemiin arktisen, vähähiilisen ja älykkään puurakentamisen osaamiskeskus yhdessä Oulun ja Lapin yliopistojen, Lapin ammattikorkeakoulun, ammattiopisto Lappian CLT-oppimiskeskuksen, Kemin Digipolis Oy:n, ja yritysten kanssa. Kaupunki tekee yhteistyösopimuksen Växjön kaupungin kanssa pienten, edullisten asuntojen suunnittelu-, tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyöstä Kaupunki pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että osaamiskeskus verkottuu mahdollisimman pian niin Luulajan teknisen yliopiston kuin Linneus-yliopistonkin kanssa
kaupunki osallistuu Arktisen ylipiston, UArcticin arktisen puurakentamisen teemaryhmän synnyttämiseen ryhmän jäsenenä. Kaupunki pyrkii vaikuttamaan konserniohjauksella siihen, että mahdolliset uudet puutuotealan yritykset saavat kaupungista tarvittaessa asianmukaiset tilat Kaupunki on aktiivinen toimija niin Nordic Wooden Cities-yhdistyksessä kuin arktiset puukaupungit-verkostossakin Kaupunki mahdollistaa pienten, niin nuorille kuin senioreillekin, sopivien pientalojen rakentamisen kaupungin keskustaan Vastuutahot Käynnissä olevat hankkeet, joissa Digipolis on pää- tai osatoteuttajana: Puurakentamisen kehittäminen ja tuotteistaminen (PUUKET) Hankkeessa selvitetään teollisten puutuotteiden ja rakennussarjojen suunnittelua ja valmistusta, rakennussarjojen toteutuskonsepteja sekä saatujen tietojen ja rakennusratkaisujen siirtämistä yritysten käyttöön. Hankkeen tavoitteena on suunnitteluosaamisen laajentaminen, modernin suunnittelu- ja valmistusteknologian käyttöönotto, uuden tiedon saaminen CLT-teknologiasta ja puurakennejärjestelmistä, puurakentamisen mielenkiinnon lisääminen, ylimaakunnallisen verkoston kehittäminen CLT-teknologiaan ja puurakentamiseen, koulutuksen ja puurakentamisteollisuuden avoin kehittäminen ja uusien puurakennustuotteiden kehittäminen. Biojalostamon alueellinen ekosysteemi-esiselvitys Hankkeen tavoitteena on selvittää Kemin Ajokseen mahdollisesti tehtävän biojalostamoinvestoinnin luomat mahdollisuudet liittyen alueelliseen ekosysteemin luomiseen. Esiselvityshankkeen toimenpiteinä ovat mm. teollisuuspalveluyritystarjontaan, infrastruktuuriin, logistiikkaan, raaka-aineterminaaleihin ja työvoimankoulutustarpeisiin liittyvät kartoitukset. Perustuen edellä mainittuihin kartoituksiin, hankkeen tuloksena syntyy kokonaisvaltainen kuva alueellisen ekosysteemin vaatimuksista ja sen luomista mahdollisuuksista alueen yritystoiminnalle. Nya möjligheter för CLT (FCLT)
Kemin Digipolis Oy on osatoteuttajana Nya möjligheter för CLT-hankkeessa, joka toteutetaan aikavälillä 1.9.2015-31.5.2018. Muut hankekumppanit ovat Centria tutkimus ja kehitys (FI), Lapin ammattikorkeakoulu Oy (FI), Luulajan teknillinen yliopisto (SE) ja SP Ruotsin tekninen tutkimuslaitos (SE). Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoutta CLT:stä ja sen eduista rakennusmateriaalina. CLT on verrattain uusi materiaali markkinoilla ja sitä käytetään nykyään vielä hyvin vähän. CLT:stä saadaan erittäin suorituskykyisiä kokonaisuuksia eri rakennussovelluksiin, joissa tällä hetkellä yleensä käytetään betonia, terästä tai muita materiaaleja. CLT:tä voidaan käyttää myös täysin uusissa sovelluksissa, joita ei pystytä valmistamaan muista käytettävissä olevista materiaaleista, esimerkiksi geometrisesti hankalat kohteet. Kehittämisohjelmat: Arctic Business Concept (ABC) - Arktisten kaivannais- ja teollisuuspalveluyritysten klusteri Hankkeen päätavoite on teollisuudessa ja kaivannaistoimialalla toimivien pk-palveluyritysten kilpailukyvyn ja kasvun tukeminen. Muita tärkeitä päätavoitetta tukevia ja laajempaa strategista näkökulmaa edustavia tavoitteita ovat kestävän kehityksen mukaisen toiminnan edistäminen Lapin luonnonvarojen jalostamisen arvoketjuissa ja yritysten toiminnassa sekä klusteriyhteistyön vahvistaminen monialaisesti ja -tasoisesti Lapin toimijoiden välillä sekä EU-tasolla. Työpakettien toimenpiteet tavoitteiden takana edistävät ja tukevat suoraan Lapin arktisen erikoistumisen ohjelman ja Lappi-sopimuksen tavoitteita. Hanke ja sen toimenpiteet on valmisteltu lappilaisten toimijoiden laajapohjaisena yhteistyönä mm. useissa kaivospalvelutoimijoiden verkoston kokouksissa, kahdenkeskisissä tapaamisissa ja kahdessa työpajassa, joilla on tavoiteltu yhteistyökumppaneiden sitoutumista yhteiseen klusterin kehittämistyöhön ja kehitystarpeiden yhteensovittamista alueiden välillä sekä Lappi-tason synergiaa hankkeen toimenpiteissä. Perimmäisenä tavoitteena voidaan sanoa olleen sosiaalisen toimiluvan lunastaminen tarvittavassa määrin hankkeelle, jotta hankkeessa voidaan edistää Lappi-tason yhteistyötä alueen matkalla EU:n klusteristrategian mallialueeksi sekä samalla työn puitteissa tuoda Lappiin ja vastavuoroisesti viedä Lapista parhaita käytäntöjä muille EU:n mallialueille ja Brysselin suuntaan.
Hankkeen tuloksena Lappi edistyy tavoitteessaan olla EU:ssa edelläkävijä ja mallialue luonnonvarojen kestävässä jalostamisessa läpi arvoketjujen. Lapin palveluyritykset sekä kaivos- ja teollisuustoimijat hyötyvät Lapin imagosta ja omalta osaltaan myös edesauttavat imagon vahvistumista. Lappiin myös alkaa kehittymään vahva ja tunnustettu teollisuus- ja kaivannaispalvelutoimijoiden sekä sidosryhmien muodostama klusteri, joka hyödyttää ja hyödyntää myös koko Barentsin alueen teollisuuden kestävää kasvua. Hankkeen toteuttajina ovat Kemin Digipolis Oy, Rovaniemen Kehitys Oy ja Sodankylän kunta. Hankkeen rahoittajat ovat Lapin liitto, EAKR, yritykset sekä lappilaiset kunnat ja kehitysyhtiöt: Kittilä, Kolari, Rovaniemen Kehitys, Sodankylä, TeamBotnia, Kemin Digipolis, Ylitornio, Tervola, Kemijärvi, Salla, Pelkosenniemi,Savukoski, Muonio, Pello. Toteutusaika: 1.4.2015-31.3.2018 Arctic Business Design Arctic Business Design (ABD) - Arktisen teollisuuden palveluyrityksille uutta kilpailukykyä -projektin kohderyhmänä ovat teollisuuden (teräs-, metsä-, energia-, kaivos-, ajoneuvo- ja puutuoteteollisuuden) palveluliiketoiminnan pk-yritykset Lapissa. Ohjelmakokonaisuuden tarkoituksena on parantaa Lapin teollisen palveluliiketoiminnan kilpailukykyä. Ohjelman toimenpiteet tukevat Lapin yhteistä teollista kehittämisstrategiaa ja ne tehdään yhteistyössä pohjoisen teollisuusyritysten ja teollisuuspalveluyritysten, Lapin korkeakoulukonsernin eri yksiköiden sekä elinkeinokehittäjien kanssa Arktisen teollisuuden sivuvirrat Kemi-Tornion tiiviillä alueella 25 kilometrin säteellä toisistaan sijaitsee globaalillakin tasolla ainutlaatuinen metsä-, teräs- ja kaivosteollisuuden keskittymä, joka tarjoaa erinomaisen innovaatioalustan symbioosituotteiden ja teollisen ekosysteemin arktiseksi pilottialueeksi. Kokonaisuutta täydentää alueella lisäksi sijaitseva jätekeskus. Vuoden alusta on lähtenyt käyntiin arktisen teollisuuden sivuvirtojen kartoitus, jonka päätavoitteena on selvittää alueen liiketoimintapotentiaalin laajempia hyödyntämismahdollisuuksia. Hankkeen tavoitteena on myös toimijaverkoston kokoaminen, jossa ovat mukana sekä palveluyritykset, teollisuusasiakkaat, asiantuntijat, oppilaitokset että viranomaiset. Tavoitteena on tunnistaa liiketoimintapotentiaalia omaavia sivuvirtoja ja etsiä niille hyödyntämismahdollisuuksia sekä löytää toimijat kehittämään näistä ekolokeroista uutta liiketoimintaa. Hankkeessa hara-
voidaan myös mahdollisuuksia liittyen symbioosituotteisiin eli useamman sivuvirran yhdistelmiin, joilla saavutetaan parempi lopputuote. Hankkeen konkreettisia toimenpiteitä on muun muassa tuotannossa syntyvien sivu- ja jätevirtojen dokumentointi (kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet), virtojen hyödynnettävyyden analysointi, potentiaalisten hyödyntämiskohteiden määrittely ja etsintä, potentiaalisten toimijoiden kartoitus ja aktivointi sekä markkina-, teknologia- ja logistiikkaselvitykset.