Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Samankaltaiset tiedostot
Ojitettujen soiden ennallistaminen

Pirkanmaan ympäristöhjelman toteutuminen

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Millä Tampere lämpiää?

Suostrategian toteutus, kommentteja

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

EVE. Sähköisten ajoneuvojen järjestelmät Tekesin ohjelma

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

ARVIOT YMPÄRISTÖOHJELMAN TOTEUTUMISESTA VUODEN 2013 LOPPUUN MENNESSÄ

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

Ihmisen paras ympäristö Häme

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Täyskäännös kotimaiseen

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

NATURA VERKOSTO

Metsäohjelman seuranta

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Energiatuen hyödyntäminen yrityksissä. Erkki Väisänen/Tekes TETS

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden energiapotentiaali

Energian tuotanto ja käyttö

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA

Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet. Samuli Joensuu

Kommenttipuheenvuoro Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista. Jussi Laitinen Tampereen Sähkölaitos

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Syöksy tutkimushanke Metropolia Ammattikorkeakoulu, Projektipäällikkö Markku Haikonen

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Monimuotoisuuden suojelu

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

ORIMATTILAN KAUPUNKI

Lähienergialla huoltovarmuutta sekä hyvinvointia maakuntaan

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Keski-Suomen energiatase 2016

Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Pirkanmaan ympäristöohjelman toteutumisen seuranta ja arviointi vuonna 2014

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Forssan seudun. ympäristöteemavuosi. Julkistustilaisuus Johanna Tanhuanpää

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Energiaa ja elinvoimaa

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

Elinkeino-ohjelman painoalat

Mikrotuotannon kytkeminen valtakunnanverkkoon

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Metsäohjelman seuranta

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Metsäohjelman seuranta

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu

Metsäohjelman seuranta

Energiaa ja elinvoimaa

Oulun Energia -konserni

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

Metsäohjelman seuranta

Kanteleen Voima Oy Biojalostamon tilannekatsaus

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

Metsäohjelman seuranta

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Askel riistametsään -luonnon rikkautta metsistä, soilta ja vaihettumisvyöhykkeiltä

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Suoseuran esitelmätilaisuus

Kuntavaalit 2017: KUINKA VOIT EDISTÄÄ KOTIMAISTA ENERGIAA KUNNASSASI

Transkriptio:

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016

Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset tavoitteet 1) Pirkanmaan elinkeinotoiminta on ekotehokasta. Fossiiliset energialähteet on korvattu pääosin kotimaisilla uusiutuvilla polttoaineilla. 2) Ympäristöliiketoiminnalla on merkittävä asema Pirkanmaan elinkeinotoiminnassa. 3) Elinkeinotoiminnan ympäristökuormitus on vähentynyt merkittävästi 4) Ekosysteemipalvelut on turvattu

Kohti ekotehokasta elinkeinotoimintaa Fossiilisia energialähteitä korvataan uusiutuvilla Ekotehokkuusajattelu on saavuttanut vasta ensimmäiset yritykset tietoa ja oppia on tarjolla useammallekin Pirkanmaalla kehitetään tuotteita, tuotantoa, teknologiaa OSKE, Hermia, Tredea ja Tampereen kaupungin hankkeet Materiaalitehokkuuteen lisää huomiota Motivan materiaalikatselmus tulossa Energiatehokkuuden parantamisessa kunnat ja yritykset toimineet hyvin aktiivisesti TEM:n energiatehokkuussopimusjärjestelmä kannustaa ja velvoittaa

Kohti ekotehokasta elinkeinotoimintaa Fossiilisia energialähteitä korvataan uusiutuvilla Uusiutuvan energian tuotantoa on lisätty voimakkaasti suuria ja pieniä laitoksia korvattu öljyä ja kaasua lämmityspolttoaineena - metsähake tärkein Merkittäviä uusia uusiutuvan energian tuotantolaitoksia: Kyröskosken biovoimalaitos (lämpöteho 55 MW, sähköteho 12 MW), - Tampereelle 33 MW pellettilämpökeskus Uusituva energia; puu 15 % Lisäksi useita yksittäisiä yrityskohtaisia investointeja öljystä uusiutuvaan (hake, pelletti, maalämpö) Energian käyttö Pirkanmaalla Fossiiliset polttoaineet maakaasu, öljy 85% 22 TWh/a

Ympäristöliiketoiminnan merkitys kasvaa ja antaa mahdollisuuksia Tekes-rahoitusta ympäristöalan hankkeisiin, joissa: selvitetään ympäristöliiketoiminnan ja markkinoiden erityispiirteitä ja teknologiavaatimuksia kehitetään uusia ympäristöteknologioita ja niiden sovelluksia ja panostetaan niiden tuotekehityksen. Tekesin EVE-ohjelma viisivuotisessa Hermian koordinoimassa Evelina-hankkeessa on mukana useita pirkanmaalaisia toimijoita kehittämässä sähköisten ajoneuvojen testiympäristöä SHOK-ohjelma Cleen Oy:n Smart Grids and Energy Markets -ohjelmassa tutkitaan älykkäitä sähköverkkoja ja kehitetään niihin liittyviä uusia liiketoimintamalleja.

Maaseutuelinkeinojen ympäristökuormitusta pienennetään Maatalouden erityistukisopimuksia on 18 %:lla tiloista. Turvetuotanto keskittyy erityisesti Pohjois-Pirkanmaalle. Osa uusista lupahakemuksista kohdistuu vielä ojittamattomille soille. Valuma-alue-tasoinen metsätaloustoimenpiteiden suunnittelu on tulossa yhä vahvemmin osaksi metsätalouden vesiensuojelun tehostamista. Matkailun ympäristövaikutuksia ei ole juurikaan selvitetty. Sen sijaan luontomatkailun kehittämismahdollisuuksia on selvitetty.

Ekosysteemipalvelut turvataan Pirkanmaan luonnon monimuotoisuusohjelman laadinta on suunnitteilla. Suuntaan otettu mm seuraavanlaisia askelia: Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) mukaan perustettu 70 suojelualuetta (460 ha) ja hankittu valtion omistukseen 235 ha. Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) mukaisia ympäristötukisopimuksia tehtiin v. 2011 63 kpl yli 180 ha alalle (Metsäkeskus). Ennallistamista ja luonnonhoitoa on toteutettu valtion mailla (Metsähallitus).

Ekosysteemipalvelut turvataan Suuntaan otettu mm seuraavanlaisia askelia: Maatalouden erityistuella on hoidettu maiseman ja luonnon monimuotoisuuden hoitokohteita 130 ja perinnebiotooppikohteita 132. Ilman tuen saantimahdollisuuksia v. 2011 hoidettiin 15 kohdetta. Pirkanmaan suoalasta kuusi prosenttia on suojeltu. Pirkanmaan 1.vaihemaakuntakaavan tausta-aineistoksi on tehty selvitys Pirkanmaan suoluonnon tilasta. Selvityksen mukaan noin 60 % soiden alkuperäisestä pinta-alasta on ojitettu metsänkasvatusta varten ja noin 20% suoalasta on hävinnyt lähinnä pellon raivauksen vuoksi.