Sisäilman kosteustarkastelua eri näkökulmista Terveys lähde: Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1, Asumisterveysohje Huoneilman ja rakenteiden kosteus Sisäilman kosteus vaikuttaa esimerkiksi ihmisen hikoiluun ja hengitykseen. Liiallinen ilman kosteus voi edistää pölypunkkien esiintymistä ja aiheuttaa kosteuden tiivistymistä rakenteisiin, mikä puolestaan lisää mikrobikasvun riskiä.kuiva ilma hidastaa hengitysteiden värekarvojen liikettä ja heikentää liman poistumista hengitysteistä. Tällöin limakalvojen kyky vastustaa tulehduksia vähenee. Pieni ilman kosteus lisää myös staattisen sähkön muodostumista. Asunnon ilman suhteellisen kosteuden tulisi olla noin 20 60 %,joskaan sen saavuttaminen ei ole aina mahdollista muun muassa ilmastollisista syistä. Näistä arvoista poikkeamista ei voida pitää terveyshaittana, jos muut asumisen terveydelliset edellytykset täyttyvät. Huoneilman kostuttamista tulee aina välttää. Jos kuitenkin huoneilmaa kostutetaan ilmankostuttimella on ilman suhteellista kosteutta seurattava luotettavalla kosteusmittarilla. lähde: Hengitysliitto Heli ry:n opas, Terveellisen asunnon ABC Huoneilman kosteus Lämmityskaudella sopiva sisäilman suhteellinen kosteus on noin 25 45 %. Useat tekijät (yli 23 asteen lämpötila,pölyisyys ja monet kemialliset epäpuhtaudet) aiheuttavat kuivuuden tunnetta.sydäntalvella ilmankostuttajaa voi tarvittaessa käyttää, muulloin se on turhaa. Suoraan höyrystävä kostutin on paras vaihtoehto, muut kostutintyypit voivat olla ongelmallisia. Kostuttimen säännöllinen puhdistus on tärkeää. Kostutinta käytettäessä on seurattava huoneilman kosteutta jatkuvasti kosteusmittarilla. Suhteellinen kosteus ei saa talvella jatkuvasti olla liian korkea (yli 45 %), homeet ja pölypunkit saavat silloin lisääntymiseensä tarvittavan veden. Kosteus ei saa tiivistyä ikkunoihin tai ulkoseinille. Sauna- tai pyykkipäivänä tilapäisesti kohoavasta huoneilman kosteudesta ei yleensä ole haittaa. Kesällä sisäilman suhteellinen kosteus nousee ulkoilman kosteudesta johtuen ajoittain jopa yli 60 prosentin. lähde: Allergia- ja astmaliitto, Sisäilmaopas Ilmankostuttimen käyttö pakkaskaudella voi vähentää hengitysteiden, limakalvojen ja ihon ärsytysoireita. Kostutus ei kuitenkaan saa olla niin runsasta, että kosteus tiivistyy ikkunoihin tai rakenteisiin. Hygieenisin on kostutin, joka tuottaa höyryä vettä kuumentamalla. Kostutin on puhdistettava säännöllisesti.
Kosteus voi tunkeutua rakenteeseen rakennusvaipan vuodoista (vesikatto, ulkoseinät, ikkunat),maaperästä, perustuksien tai alapohjan kautta, vesijohtojen tai viemäreiden vuodoista, pesukoneiden ym. laitteiden vioista, puutteellisista vesieristyksistä, veden roiskumisesta ja sisäilman kosteuden tiivistymisestä pinnoille (puutteellinen ilmanvaihto, kylmät sisäpinnat ja kylmäsillat rakenteissa). Myös rakennusaikaista kosteutta voi jäädä rakenteisiin, jos ne pääsevät kastumaan rakennustyön aikana tai ne päällystetään ennen kuin rakenteet ovat kuivuneet tarpeeksi. Rakentamismääräykset lähde: D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, Määräykset ja ohjeet 2010 2.3.2 Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että sisäilman kosteus pysyy rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisissa arvoissa.sisäilman kosteus ei saa olla jatkuvasti haitallisen korkea eikä kosteus saa tiivistyä rakenteisiin eikä niiden pinnoille tai ilmanvaihtojärjestelmään siten, että se aiheuttaa kosteusvaurioita, mikrobien tai pieneliöidenkasvua tai muuta terveydellistä haittaa. 2.3.2.1 Jos sisäilman kosteus ylittää arvon 7 g H2O/kg kuivaa ilmaa, kostutetaan huoneilmaa vain painavista syistä esimerkiksi prosessin tai varastoinnin niin vaatiessa. Arvo 7 g H2O/kg kuivaa ilmaa vastaa huoneilman tilaa, jossa suhteellinen kosteus on 45 %, kun huonelämpötila on 21 C ja ilman paine on101,3 kpa. Alhaisesta sisäilman suhteellisesta kosteudesta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi vältetään lämmityskauden aikana tarpeettoman korkeita huonelämpötiloja. Parketti lähde:upofloor, Öljytyn parketin käyttö- ja hoito-ohjeet (yksityiskäyttö) Huoneilma ja lattialämmitys Puu on luonnonmateriaalia ja joutuu suurista ilmankosteuden vaihteluista johtuen kovaan rasitukseen (kutistuu ja turpoaa) varsinkin Pohjoismaissa. Siksi on tärkeää, että ilman suhteellinen kosteus (RH) pidetään 40 60 %:n välillä ja huoneen lämpötila +18 24 C. Jos olosuhteet poikkeavat näistä arvoista oleellisesti, saattaa parketissa esiintyä rakoilua tai laajenemista, joiden suhteen valmistaja, myyjä tai asentaja eivät voi ottaa vastuuta. Parkettilattian muodonmuutoksia voit lieventää käyttämällä kuivina aikoina ilmankostutinta ja kosteissa olosuhteissa lämmitystä. Mikäli olet huoneistosta pidempiä aikoja poissa lämmityskauden aikana, ilmankosteus pysyy korkeammalla alentamalla lämpötilaa noin +18 C:een ja asettamalla ilmastoinnin minimille. Hanki huoneistoosi huoneilman kosteusmittari, sillä yllämainitut kosteus- ja lämpötila-arvot ovat terveellisemmät myös Sinulle ja perheellesi. Ns. hiuskosteusmittarit näyttävät talvikaudella keskimäärin 10 15% -yksikköä liian korkeita lukemia ellei niitä kalibroida vähintään kerran kuukaudessa. Suosittelemme
digitaalisen lämpö/kosteus -yhdistelmämittarin hankkimista. Puulajeista pyökki, vaahtera ja jatoba (jatoba ei myynnissä Pohjoismaissa) reagoivat muita puulajeja herkemmin ilman kosteuden muutoksiin ja siksi niitä ei suositella käytettäviksi lattialämmityksen yhteydessä. 2011-02-03 Ikkunat lähde:puuteollisuusyrittäjät PTY Palvelut, Tiedote 27.1.2010, Ikkunan huurtuminen Sisäpuolen kondenssi on nykyaikaisissa ikkunoissa suhteellisen harvinaista. Alhaiset rakenteiden pintalämpötilat ja huoneilman kosteus ovat tämän kondenssin kannalta kriittisiä. Pintalämpötilaan vaikuttavat ikkunan eristävyys (eristävyydessä on eroja ikkunan alueella) ja se miten huoneen lämmitysvaikutus suuntautuu ikkunaan ja sen eri kohtiin. Vaikka eristävyys on uusissa ja uudehkoissa ikkunoissa hyvä ja myös pintalämpötilat ovat eristyslasien ansiosta nousseet, uudet lämmitys- ja ilmanvaihtotekniset ratkaisut edellyttävät edelleen huomion kiinnittämistä ikkunan lähialueen lämpövaikutukseen ja kosteusolosuhteiden hallintaan joidenkin asioiden suhteen on menty ikkunoiden toimivuusedellytysten kannalta huonompaan suuntaan. Uusissa lämmitysratkaisuissa (lattialämmitys, ilmalämmitys, kattolämmitys) lämpövaikutus ikkunan lähialueella on vähentynyt. Tätä muutosta saattaa olla tarpeen, varsinkin suurten ikkunapintojen yhteydessä, kompensoida lisälämmittimellä tai esimerkiksi ohjaamalla ilmanvaihdon avulla lämmintä ilmaa myös ikkunan eteen. Vanhoissa kiinteistöissä suuren suosion saavuttaneet, täydentäväksi lämmöntuottajaksi hankitut ilmalämpöpumput puolestaan alentavat välillisesti ikkunoiden alla olevien lämpöpattereiden lämpövaikutusta (alennetut patterisäädöt), jolloin yhdessä korkean kosteustason kanssa voi syntyä ikkunan sisäpuolen kondenssille otolliset olosuhteet. Korkea ilmankosteus saattaa talviaikaan lisätä kondenssiriskiä pintalämpötilaeroista johtuen. Lämmityskaudella kuiva ilma voi aiheuttaa hengitystieongelmia, kuitenkin pakkaskautena jo muina aikoina normaali 30 %:n ylittävä suhteellisen ilmankosteuden taso saattaa olla rakenteiden kannalta haitallinen, samoin kondenssikosteus kylmissä rakennepinnoissa yleistyy näin kyse on miellyttävyyden, rakenteiden toimivuuden ja kustannusten välisestä kompromissista. Mikäli kondenssia esiintyy, kosteuden tiivistyminen ikkunan lasipintoihin voi siis johtua monista eri tekijöistä, tai useimmiten kyse on tekijöiden epäedullisesta yhteisvaikutuksesta.
lähde: SELOY Oy Huoneilman joutuessa kosketuksiin viileiden lasipintojen kanssa ilma jäähtyy ja sen tiheys kasvaa. Viilenneet ilmamassat ovat painavampia kuin lämpimät ja painuvat alaspäin. Ilmavirtauksien nopeuden ylittäessä 0,15 m/s ilmamassojen liikkeet tunnetaan epämiellyttävänä vedon tunteena. Alhaisella U-arvolla vältytään siis viilenneiden ilmamassojen liikkeiltä sekä säteilyvedolta ikkunoiden vaikutusalueilla. Jotta 22 asteen huonelämpötilassa saadaan aikaiseksi oleskeluviihtyvyys, tulee sisälasin pintalämpötilan olla 14 astetta. Sisälasin 14 asteen pintalämpötila saavutetaan yksinkertaisella lasilla ulkolämpötilan ollessa 10 astetta, tavallisella kaksinkertaisella lasilla ulkolämpötilan ollessa 2 astetta, kolmilasisella ikkunalla ulkolämpötilan ollessa 5 astetta, kaksinkertaisella selektiivilasilla ulkolämpötilan ollessa 15 astetta ja kolminkertaisella selektiivilasilla ulkolämpötilan ollessa 26 astetta. Sisälasien pintalämpötilat riippuvat lasien lämmönvastuksesta sekä ulkoilman ja huoneilman lämpötiloista. Myös tuulen nopeudella on merkittävä vaikutus sisälasien pintalämpötilaan. Seuraavassa taulukossa on esitelty tavallisimpien ikkunoiden ja lasien pintalämpötilat, kun huoneilma on 20 astetta. Lasitusrakenne Tavalliset lasit U-arvo W/m²K Pintalämpötilat -30 C -20 C -10 C 0 C 10 C 1-lasinen näyteikkuna 5,60-21 -8-1 6 13 2-lasinen ikkuna 2,90 2 5 9 13 16 3-lasinen ikkuna 1,90 8 11 13 15 18 4-lasinen ikkuna 1,45 11 13 15 17 18 5-lasinen ikkuna 1,15 13 14 16 17 19 2k4-12 Float + Ar 2,70 3 7 10 13 17 3k4-12 Float + Ar 1,75 9 11 13 16 18 4k4-12 Float + Ar 1,30 12 13 15 17 18 5k4-12 Float + Ar 1,05 13 15 16 17 19 Yksi selektiivilasi, Argon-täytös 2k4-12 On-Line 1,50 10 12 14 16 18 2k4-12 Off-Line 1,30 12 13 15 17 18 Kolminkertaiset, Argon-täytös 3k4-12 On-Line 1,20 12 13 15 17 18 3k4-12 Off-Line 0,90 15 16 17 18 19 Ikkunoiden lasin keskiosan pintalämpötiloja ulkolämpötilan muuttuessa ja sisälämpötilan ollessa 20 astetta. U-arvo on ikkunan lasiosan U-arvo.
lähde: Lasiluoto Oy Huurtumisen esto Ikkunoiden lasien huoneen puoleinen pinta huurtuu kun sisäilman ja ulkoilman välinen lämpötilaero on suuri ja kosteutta vapautuu jatkuvasti asumisessa esim. saunassa, pesutiloissa, keittämisessä, siivouksessa, pyykinpesussa sekä huonekasveista, asukkaista jne. Kosteus tiivistyy eniten pinnoille mitä kylmempiä ja sileämpiä ne ovat. Ikkunat ovat yleensä huonetilan kylmimpiä. Mitä korkeampi on lasirakenteen u-arvo, sitä alhaisempi on myös sisälasin pintalämpötila. Näin ollen vesihöyry tiivistyy ensimmäisenä vesipisaroiksi sisälasin pinnalle. Esimerkki Eristyslasin rakenne on 2K 3K 3Kselektiivi Huonelämpötila on +20 +20 +20 Ulkolämpötila on -20-20 -20 Sisälasin pintalämpö on +6 +11 +14 Huurtuminen alkaa kun sisäilman suhteellinen kosteus on > 40% 55% 67% Koska kondenssi-ilmiö noudattelee fysiikan lakeja, sitä ei aina voida estää, mutta hyvällä ikkunan u-arvolla ja muilla hyvillä rakenneratkaisuilla haitta voidaan minimoida. 7 g/kg D2 21 C Huone D2 12 C Parketti 9 C Heli ry. 3 C PTY