Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä OL4 Sähköä tulevaisuuden Suomelle
OL4-hanke etenee Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) ylimääräinen yhtiökokous teki vuoden 2011 lopussa päätöksen Olkiluoto 4 (OL4) -hankkeen kilpailu- ja suunnitteluvaiheen käynnistämisestä. Parhaillaan käynnissä olevan kilpailu- ja suunnitteluvaiheen tavoitteena on selvittää Olkiluodon neljännen ydinvoimalaitosyksikön laitosvaihtoehtojen luvitettavuutta ja rakennettavuutta Olkiluotoon. laitosyksikkö. Tässä vaiheessa TVO:lle luodaan myös edellytykset hakea valtioneuvostolta uuden laitosyksikön rakentamislupaa. Voimalaitosyksikön rakentaminen voi alkaa myönteisen lupapäätöksen jälkeen. Valtioneuvoston myöntämän ja eduskunnan vahvistaman periaatepäätöksen mukaan OL4:n rakentamislupahakemus tulee jättää viimeistään 1.7.2015. Kilpailu- ja suunnitteluvaiheeseen liittyy tarjouskilpailu, jonka jälkeen valitaan kaikki uusimmat vaatimukset täyttävä, turvallinen OL4-hanke kilpailu- ja suunnitteluvaiheessa Kilpailuvaihe Laitostarjouskilpailu ja tarjousvertailu Lisensiontisoveltuvuusselvitykset Rakennettavuusselvitykset Suunnitteluvaihe Toimitusmallin valmistelu Rakentamislupa-aineistojen tekeminen Toteutusvaiheen aikataulukriittinen suunnittelu Toteutusvaihe Toteutussuunnittelu Rakentaminen Asennus Käyttöönotto 2
Osakkailta tuki OL4- hankkeelle Kaikki TVO:n nykyiset omistajayhtiöt EPV Energia Oy, Fortum Power and Heat Oy, Karhu Voima Oy, Kemira Oyj, Oy Mankala Ab ja Pohjolan Voima Oy ovat sitoutuneet OL4-hankkeen kilpailuja suunnitteluvaiheen rahoittamiseen. TVO:n kotimaista teollisuutta ja energiayhtiöitä edustavien omistajien kautta OL4:n tuottamasta ydinsähköstä hyötyy laajasti koko suomalainen yhteiskunta. 3
Kilpailussa useita vaihtoehtoja Suomalaiset turvallisuusvaatimukset ovat kansainvälisesti vaativat ja edistykselliset. Suomeen voidaan rakentaa ainoastaan turvallinen laitosyksikkö. TVO on tehnyt selvityksiä laitosvaihtoehtojen soveltuvuudesta Suomeen. Suunniteltu uusi ydinvoimalaitosyksikkö on kevytvesireaktorilla varustettu kiehutus- tai painevesilaitos. Laitosvaihtoehdot edustavat viimeisintä kevytvesireaktoritekniikan kehityksen tasoa turvallisuuteen ja taloudellisuuteen liittyvien ominaisuuksiensa puolesta. Tehtyjen selvitysten mukaan markkinoilla on useita ydinvoimalaitosvaihtoehtoja, jotka ovat, tarvittaessa muutettuina, soveltuvia rakennettavaksi Suomeen. Kaksi vaihtoehtoista hankintamallia: kokonaistoimitus tai hajautettu hankinta Rakentamistyöt Reaktorilaitos Turbiinilaitos Muut omistajan hankinnat Valmistelun lähtökohtana on mahdollistaa OL4:n hankinta kokonaistoimituksena tai hajautettuna hankintana. Hajautetussa hankinnassa ydinvoimalaitosyksikön keskeiset osat voidaan hankkia eri toimittajilta. Myös suunnittelu ja toteutus voidaan jakaa eri toimijoiden kesken. Kokonaistoimituksessa keskeiset osat hankitaan yhdeltä toimittajalta. 4
Kaksi laitostyyppiä, useita laitosvaihtoehtoja Kiehutusvesireaktorilaitos Kiehutusvesireaktorilaitoksen toimintaperiaate painevesireaktorilaitos painevesireaktorilaitoksen toimintaperiaate 3 3 2 2 Kiehutusvesireaktorilaitoksen (BWR, Boiling Water Reactor) paineastiassa vettä kierrätetään reaktorisydämen polttoaineelementtien läpi, jolloin vesi kuumenee ja höyrystyy. Kylläinen höyry johdetaan paineastiassa olevien höyrynerottimen ja höyrynkuivaimen kautta korkeapaineturbiinille, välitulistimeen ja matalapaineturbiineille. Turbiinit on kytketty akselin välityksellä generaattoriin, joka tuottaa sähköä. TVO on tehnyt soveltuvuusselvityksiä kahdelle kiehutusvesireaktorilaitokselle. Painevesireaktorilaitoksessa (PWR, Pressurised Water Reactor) polttoaine kuumentaa primääripiirissä kiertävää vettä. Primääripiirissä pidetään yllä niin korkea paine, että vesi ei kiehu. Kuuma paineistettu vesi höyrystyy primääripiirin lämmönvaihtimissa, niin sanotuissa höyrystimissä. Kylläinen höyry johdetaan höyrystimistä korkeapaineturbiinille, välitulistimeen ja matalapaineturbiineille. Turbiinit on kytketty akselin välityksellä generaattoriin, joka tuottaa sähköä. TVO on tehnyt soveltuvuusselvityksiä kolmelle painevesireaktorilaitokselle. ABWR Toshiba Sähköteho: n. 1 650 MW Toimittaja: Toshiba Alkuperämaa: japani APWR Mitsubishi Sähköteho: n. 1 650 MW Toimittaja: Mitsubishi Alkuperämaa: japani ESBWR GE Hitachi Sähköteho: n. 1 650 MW Toimittaja: Ge Hitachi Alkuperämaa: USA APR KHNP 1400 Sähköteho: n. 1 450 MW Toimittaja: KHNp Alkuperämaa: etelä-korea EPR Areva Sähköteho: n. 1 650 MW Toimittaja: AReVA Alkuperämaa: Ranska 5
erinomainen paikka uudelle yksikölle 6
Olkiluodossa kattava infrastruktuuri ydinsähkön tuotannolle erinomainen laitospaikka Olkiluoto on vakaa laitospaikka, jossa on hyvät edellytykset uudelle ydinvoimalaitosyksikölle. Hyvällä sijoituspaikalla on riittävä jäähdytys- ja käyttöveden saanti, hyvät ja luotettavat sähkön siirtoyhteydet ja varavoimajärjestelyt sekä toimivat liikenneyhteydet. Olkiluodossa nämä ovat valmiina. Uuden laitosyksikön lupakäsittely ja rakentaminen eivät edellytä muutoksia Olkiluodon voimassa olevaan asemakaavaan. Uusi yksikkö hyödyntää nykyisten laitosyksiköiden käyttöä tukevia toimintoja. Uuden laitosyksikön vaikutukset ympäristöön ovat vuonna 2008 tehdyn ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) perusteella vähäisiä ja rajoittuvat lähinnä jäähdytysveden aiheuttamaan meriveden paikalliseen lämpenemiseen. Toimivat kuljetusyhteydet Ydinvoimalaitosyksikön rakentamisen aikana alueen liikennemäärät kasvavat merkittävästi. Jo Olkiluoto 3:n (OL3) rakentamisen aikana on osoitettu, että Olkiluotoon johtava tie täyttää liikenteen asettamat vaatimukset. Suurikokoisia komponentteja voidaan tuoda Olkiluotoon laivalla. Aluetaloudelliset vaikutukset Olkiluodon ydinvoimalaitoksella on laaja paikallinen hyväksyntä. Rakentamisvaihe vaikuttaa myönteisesti muun muassa aluetalouteen uusien työpaikkojen, lisääntyvien verotulojen ja taloudellisen aktiivisuuden lisääntymisen myötä. Esimerkiksi vuonna 2010 OL3:n rakentamisen ansiosta ulkomaiset työntekijät maksoivat yhteensä noin 19 miljoonaa euroa veroja Eurajoen, Rauman ja Porin kuntatalouksien hyödyksi. Suuren rakennusprojektin mukanaan tuoma tilapäinen työvoima vilkastuttaa lähialueen taajamien elämää ja lisää paikallisten palvelujen myyntiä ja tarvetta. 7 4 9 2 1 6 8 3 5 1. Olkiluoto 1 2. Olkiluoto 2 3. Olkiluoto 3 4. Olkiluoto 4 5. Voimalaitosjäteluola VLJ 6. Käytetyn polttoaineen välivarasto KPA 7. Käytetyn polttoaineen loppusijoituksen maanalainen tutkimusluola ONKALO 8. Voimalinja 9. Varavoimalaitos 7
Olkiluodossa vankkaa kokemusta ja ydinosaamista TVO hallitsee ydinvoimalaitoksen koko elinkaaren TVO:lla on pitkä kokemus sähköntuottamisesta ydinvoimalla. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kahden laitosyksikön, Olkiluoto 1:n (OL1) ja Olkiluoto 2:n (OL2), tuotanto kattaa noin kuudesosan Suomessa tarvittavasta sähköenergiasta. Molempien laitosyksiköiden käyttökertoimet ovat kansainvälisesti huippuluokkaa, ja ne ovat toimineet yli 30 vuoden ajan luotettavasti ja varmasti. Käyvien laitosyksiköiden lisäksi Olkiluodossa on rakenteilla uusi laitosyksikkö OL3. Kaikki ydinjätehuolto samalla saarella Ydinvoimalaitoksen ydinjätehuollon periaatteena on, että kaikki radioaktiiviset jätteet eristetään elollisesta luonnosta niin pitkäksi aikaa, että niiden radioaktiivisuus vähenee vaarattomalle tasolle. Ydinvoimalaitoksen käytöstä syntynyt radioaktiivinen jäte jaetaan matalaja keskiaktiiviseen voimalaitosjätteeseen sekä korkea-aktiiviseen käytettyyn polttoaineeseen. Matala- ja keskiaktiivinen voimalaitosjäte loppusijoitetaan laitosalueen lähellä sijaitsevaan erilliseen voimalaitosjäteluolaan. Käytetty polttoaine varastoidaan käytetyn polttoaineen välivarastoon. TVO ja Fortum Power and Heat Oy ovat perustaneet Posiva Oy:n huolehtimaan käytetyn polttoaineen loppusijoituksen vaatimasta tutkimusja kehitystyöstä sekä sen perusteella tehtävästä käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta Olkiluotoon. Uuden laitosyksikön ydinjätehuollon edellyttämät varat kerätään sen tuottaman sähkön hintaan sisältyvänä ydinjätehuoltomaksuna, kuten menetellään nykyistenkin laitosyksiköiden osalta. Kerättävät varat kattavat kaikki ydinjätehuollon tulevat kustannukset, jotka aiheutuvat käytetyn ydinpolttoaineen ja matala- ja keskiaktivisen voimalaitosjätteen huollosta sekä laitosyksikön käytöstäpoistosta. Varat rahastoidaan ydinenergialain mukaisesti Valtion ydinjätehuoltorahastoon. TVO:lla on tuore tieto ydinvoimarakentamisesta sekä uusista laitosvaihtoehdoista OL3-projektin myötä on TVO:lle saatu uusia ydinvoimaosaajia. OL3-projektista kertynyt kokemus käytetään hyväksi uuden laitosyksikön suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä. 8 TVO:lla on tuoretta kokemusta ydinvoimarakentamisesta
Osaava ja kokenut henkilöstö toteuttamaan OL4:ää Yli 800 ydinvoima-alan ammattilaista ja laaja yhteistyöverkosto TVO:n keskeisiä menestystekijöitä ovat osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä sidosryhmien luottamus. TVO huolehtii henkilöstönsä työkyvystä, työhyvinvoinnista ja osaamisen jatkuvasta kehittämisestä. TVO haluaa olla myös sidosryhmiensä kanssa aktiivista vuoropuhelua käyvä yritys. Turvallisuuskulttuuria ja hyviä toimintatapoja on kehitetty yli kolme vuosikymmentä Hyvä ydinturvallisuus ei synny pelkästään teknisin ratkaisuin vaan henkilöstön sitoutumisella, oikealla asenteella, jatkuvalla parantamisella ja hyväksytyillä toimintatavoilla. Sitoutuminen ja oikea asenne ovat turvallisuuskulttuuria ja täten keskeinen osa laitoksen turvallisuuden varmistamista. TVO:n tutkimus- ja kehitystoimintaa arvostetaan kansainvälisesti TVO:n tutkimus- ja kehitystoiminta tukee käytössä olevien OL1- ja OL2- laitosyksiköiden turvallista ja tehokasta käyttöä, laitosmuutoksia, OL3- yksikön rakennusvaihetta sekä tulevaisuudessa OL4-laitosyksikön tarpeita. TVO:n tutkimus- ja kehitystoiminta rakentuu turvallisuuden, ydinenergiatekniikan sekä ympäristö- ja ydinjätetutkimuksen osa-alueista. Vuonna 2011 TVO:n tutkimus- ja kehitystoiminnan kokonaismenot olivat 45,7 miljoonaa euroa. TVO:n ydinvoimaosaamiseen perustuvia palveluja käytetään vaativissa kunnossapito-, käyttöönotto- ja konsultointiprojekteissa yrityksen ulkopuolella TVO:n tytäryhtiön, TVO Nuclear Services Oy:n, kautta. Henkilöstön osaamista kehitetään jatkuvasti Turvallisesti toimiva ydinvoimalaitos tarvitsee sekä ajantasaista tekniikkaa että osaavaa henkilöstöä. Osaamisen avulla varmistetaan, että tehtävät hoidetaan oikealla tavalla kaikissa olosuhteissa. TVO järjestää jatkuvasti koulutusta ylläpitääkseen henkilöstönsä ammattitaitoa ja osaamista. Vuonna 2011 TVO koulutti henkilöstöä 11 137 koulutuspäivän ajan. Keskimäärin jokainen TVO:lainen osallistui koulutukseen vuoden aikana 13,1 päivää. 9
Olkiluoto 4 - Sähköä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi Yhteiskuntamme tarvitsee ilmasto- ja ympäristöystävällistä energiantuotantoa nyt ja tulevaisuudessa. Uusi ydinvoima korvaa poistuvaa sähköntuotantokapasiteettia ja turvaa osaltaan kotitalouksien, maatalouden, palveluiden sekä teollisen tuotannon sähkön saannin tuleviksi vuosikymmeniksi. Sähköntuotantomuotona ydinvoima on sopusoinnussa Suomen ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden kanssa. Ydinsähkön tuotannosta ei aiheudu hiilidioksidipäästöjä. Sähkön tuottaminen ydinvoimalla on kilpailukykyistä verrattuna muihin tuotantomuotoihin. Ydinvoiman rakentaminen ei tarvitse yhteiskunnan taloudellista tukea. Ydinvoima auttaa sähkön tuontiriippuvuuden vähentämisessä. Investoinnit omaan maahan ja sen energiantuotantoon kannattavat. Uusi ydinvoimalaitosyksikkö, OL4 tarjoaa korkean teknologian arvostettuja työpaikkoja pitkälle tulevaisuuteen. Osaltaan myös energia-alan mittavien investointien ansiosta Suomella on mahdollisuus säilyä elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä muuttuvassa maailmassa. 10
Ydinvoima soveltuu hyvin Suomeen Sähköntarve lisääntyy tulevaisuudessa asumisen ja palvelujen sähkönkäytön monipuolistuessa. Myös energiakäytön tehostaminen lisää sähkönkulutuksen osuutta. Ydinvoima soveltuu hyvin Suomen perusvoiman tuotantoon. Sähkön tuonnilla on merkittävä osuus Suomen sähkönhankinnassa. Vuonna 2011 tuonnilla katettiin reilut 16 prosenttia Suomen sähkön tarpeesta. Lisäydinvoima vähentää merkittävästi Suomen sähköntuontiriippuvuutta. Maamme pyrkimyksenä on siirtyä vähäpäästöiseen yhteiskuntaan, jossa kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vähintään 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Päästöjen rajoittamiseksi tarvitaan monipuolisia toimia. Pääosassa ovat energiatehokkuuden, uusiutuvien energialähteiden ja ydinvoiman lisääminen. Lisäydinvoiman rakentaminen on vaikutuksiltaan ja kustannuksiltaan tehokas tapa sähkön tuotannon hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi, ja siksi TVO on mukana tavoitteiden toteuttamisessa investoimalla ydinvoiman tulevaisuuteen. TVO:n tuotannon osuus suomessa käytetystä sähköstä % Tarvitsemme lisää sähköntuotantokapasiteettia 2007 2008 2009 2010 2011 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT kasvihuonekaasupäästöt t CO 2 2 e/gwh 1 600 Sähkön tuonti ja vienti 2011 GWh Norja 1 400 1 200 1 000 800 Ruotsi Venäjä 600 400 Viro 200 0 Ruskohiili Kivihiili Öljy Päästöt keskimäärin Maakaasu Aurinkoenergia Bioenergia Vaihtelu eri tutkimusten välillä Ydinvoima Vesivoima Tuulivoima tuonti vienti Venäjä 10 769 0 Ruotsi 5 106 3 193 Viro 1 650 484 Norja 131 127 Lähde: World Nuclear Association, koonti eri tutkimuksista. Lähde: Fingrid 11
www.tvo.fi Olkiluoto 27160 EURAJOKI Puhelin 02 83 811 Faksi 02 8381 2109 Helsinki Töölönkatu 4 00100 HELSINKI Puhelin 09 61 801 Faksi 09 6180 2570 Bryssel 4 rue de la Presse 1000 Brussel, Belgium Puhelin +32 2 227 1122 Faksi +32 2 218 3141 Eura Print Oy 06/2012 2 000