Etelä-Suomen yksikkö S41/0000/2006/1 Espoo 16.06.2006 Maaperän geokemiallisten kartoitusten tunnuslukuja Timo Tarvainen 2006
Timo Tarvainen Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO 1 2 TILASTOLLISET TUNNUSLUVUT 2 Kirjallisuusluettelo
Timo Tarvainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä 16.6.2006 Tekijät Timo Tarvainen Raportin laji Arkistoraportti Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Tiivistelmä Tämä raportti on tilastollinen yhteenveto Geologian tutkimuskeskuksen tekemien maaperän geokemiallisten kartoitusten tuloksista. Aineisto kattaa pilaantuneiden maiden lainsäädännön uudistuksessa eniten huomiota herättäneet alkuaineet: antimoni, arseeni, elohopea, kadmium, koboltti, kromi, kupari, lyijy, nikkeli, sinkki ja vanadiini. Tunnusluvut on laskettu seuraavien tutkimusten tuloksista: suuralueellinen moreenigeokemiallinen kartoitus, alueellinen moreenigeokemiallinen kartoitus, Baltic Soil Survey ja Sipoon, Keravan, Tuusula, Järvenpään, Hyvinkään, Nurmijärven, Vihdin ja Kirkkonummen taajamageokemialliset tutkimukset. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) geokemia, maaperä, kemialliset analyysit, raskasmetallit, taustapitoisuudet, Suomi Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Geokemia Kokonaissivumäärä 8 Kieli suomi Yksikkö ja vastuualue Etelä-Suomen yksikkö, Maank. ja ymp. Allekirjoitus/nimen selvennys Arkistotunnus S41/0000/2006/1 Hinta Hanketunnus 2803001 Allekirjoitus/nimen selvennys Julkisuus julkinen
Timo Tarvainen 1 1 JOHDANTO GTK on tehnyt kaksi suurta valtakunnallista moreenigeokemiallista kartoitusta: suuralueellisen kartoituksen näytteenottotiheydellä 1 näyte/300 km 2 (Koljonen 1992) ja alueellisen kartoituksen tiheydellä 1 näyte/4 km 2 (Salminen 1995). Molemmissa kartoituksissa on kerätty näytteitä ainoastaan (lähes) muuttumattomasta pohjamaasta. Molemmissa kartoituksissa on analysoitu <0,06 mm raekoko, analytiikassa uuttomenetelmä on ollut kuningasvesiuutto. Suuralueellisessa kartoituksessa on tehty lisäksi kokonaispitoisuusmäärityksiä. Suuralueellisen kartoituksen Etelä- ja Väli-Suomen näytteistä on jälkikäteen määritetty myös pitoisuudet <2 mm raekoossa sekä kuningasvesiuutolla että totaaliliuotuksella (Tarvainen 1995). Alueellisen kartoituksen näytteistä on valittu 90 näytteen otos, joista on määritetty kuningasvesiliukoisten pitoisuuksien lisäksi ammoniumasetaatti-edta-uuttoon perustuvat pitoisuudet (Tarvainen ja Kallio 2002). Laajimmissa valtakunnallisissa maaperägeokemiallisissa kartoituksissa on käytetty näytemateriaalina moreenia, joka on Suomen yleisin maalaji. Vuosina 1996-1997 koottiin kansainvälisen Baltic Soil Survey -hankkeen yhteydessä näytteitä noin 130 maaprofiilista maatalousmailta. Tähän näytteenottoon sisältyi moreenin lisäksi hienojakoisia maalajeja (savi, siltti), karkeita lajittuneita maita ja orgaanisia maalajeja. Baltic Soil Survey -hanke poikkesi moreenigeokemiallisista kartoituksista myös siinä, että näytteitä otettiin pohjamaan lisäksi pintamaasta. Suomen alustavat tulokset, jotka perustuivat kuningasvesiuuttoihin, julkaistiin 1999 (Tarvainen ja Kuusisto 1999). Kaikkien kymmenen Itämeren maan maatalousmaiden geokemiallisen kartoituksen tulokset julkaistiin vuonna 2003 (Reimann ym. 2003). Baltic Soil Survey -kartoituksen mukaan useiden hivenalkuaineiden pitoisuudet ovat keskimääräistä korkeammat savimailla kuin muissa maalajeissa. Etelä-Suomen savien alkuainepitoisuuksia ovat kuvanneet myös Salminen ym. (1997). Lapista on tehty geokemiallista maaperäkartoitusta lisäksi Pohjoiskalottihankkeen (Bølviken ym. 1986), Kuolan ekogeokemian hankkeen (Reimann ym. 1998) ja Barentsin ekogeokemiallisen kartoitushankkeen yhteydessä (Salminen ym. 2004). Koko Suomesta on uusia analyysituloksia Euroopan-laajuisen FOREGSin geokemiallinen kartoituksen julkaisussa (Salminen ym. 2005). GTK:n maaperägeokemian tietokantaa täydennettiin kesällä 2004 keräämällä ja analysoimalla KallioINFO-hankkeen (Hyvinkää, Nurmijärvi, Järvenpää, Tuusula, Kerava ja Sipoo) alueelta 180 maaprofiilista pinta- ja pohjamaa- sekä humusnäytteitä. Profiilit edustivat alueen yleisimpiä maalajeja. Työtä jatkettiin Vihdin ja Kirkkonummen alueilla kesällä 2005, jolloin kerättiin 120 uutta näyteprofiilia. Näytteistä analysoitiin kuningasvesiliukoisia pitoisuuksia. Kuningasvesiliuotusmenetelmää on yleisesti käytetty maanäytteiden analyyseissä geokemian kartoitusprojekteissa ja pilaantuneiden maiden arvioinnissa. Nykyisillä analyysimenetelmillä voidaan analysoida luotettavasti sellaisia ympäristöselvitysten kannalta keskeisiä alkuaineita (mm. arseeni, kadmium, lyijy ja elohopea), jotka ovat puuttuneet lähes kokonaan aiemmista geokemiallisista kartoitusohjelmista. Vuosien 2004 ja 2005 taajamageokemiallisissa tutkimuksissa käytetyt näytteenotto-, esikäsittely- ja analyysimenetelmät valittiin Porvoon ympäristössä tehdyn laajan pilottitutkimuksen tulosten perusteella (Tarvainen ym. 2003). Tavoite oli tuottaa ensivaiheessa kasvukeskusten ympäristöviranomaisille päätöksenteossa tarvittavaa tietoa geologiasta ja diffuusista ilmalaskeumasta peräisin olevien haitallisten aineiden taustapitoisuuksista. Taustapitoisuustietoja tarvitaan muun muassa maa-alueiden pilaantuneisuutta arvioitaessa ja tulevan puhdistamolietedirektiivin soveltamiseen. Taajamakartoitusten tulokset on esitetty arkistoraporteissa (Tarvainen ym. 2005, Tarvainen ja Teräsvuori 2006).
Timo Tarvainen 2 2 TILASTOLLISET TUNNUSLUVUT Tämä raportti on tilastollinen yhteenveto Geologian tutkimuskeskuksen tekemien maaperän geokemiallisten kartoitusten tuloksista. Aineisto kattaa pilaantuneiden maiden lainsäädännön uudistuksessa eniten huomiota herättäneet alkuaineet: antimoni, arseeni, elohopea, kadmium, koboltti, kromi, kupari, lyijy, nikkeli, sinkki ja vanadiini. Tunnusluvut on laskettu seuraavien tutkimusten tuloksista: suuralueellinen moreenigeokemiallinen kartoitus, alueellinen moreenigeokemiallinen kartoitus, Baltic Soil Survey ja Sipoon, Keravan, Tuusula, Järvenpään, Hyvinkään, Nurmijärven, Vihdin ja Kirkkonummen taajamageokemialliset tutkimukset. Taulukossa 1 on esitetty maalajeittain ja syvyyskerroksittain näytteiden lukumäärä, mediaani ja 90. persentiili. Taulukko 1. Maaperän geokemiallisten kartoitusten tilastollisia tunnuslukuja Suomesta. Selitykset: Maalaji: Savi voi sisältää saven lisäksi hiesua ja hienoa hietaa, hiekka viittaa hiekan lisäksi soraan ja karkeaan hietaan. Analyysi: A.R. = kuningasvesiuutto, mittaus ICP-AES, ICP-MS tai GFAAS. INAA = Neutroniaktivointianalyysi (oikea totaalipitoisuus). Aineisto: BSS: Tarvainen & Kuusisto (1999); Reimann et al (2003); Taajama: Tarvainen et al. (2005), Tarvainen & Teräsvuori (2006); Atlas: Koljonen (1992); ALMR: Salminen (1995). Antimoni Sb Moreeni 0-25 cm BSS <2 mm 9 0,044 mg/kg A.R. 0-25 cm Taajama <2 mm 102 0,110 0,160 mg/kg A.R. pohjamaa BSS <2 mm 9 <0.04 mg/kg A.R. pohjamaa Taajama <2 mm 102 0,060 0,110 mg/kg A.R. pohjamaa Atlas <0,06 mm 1054 0,247 0,562 mg/kg INAA Hiekka 0-25 cm BSS <2 mm 18 <0.04 0,153 mg/kg A.R. 0-25 cm Taajama <2 mm 98 0,080 0,140 mg/kg A.R. pohjamaa BSS <2 mm 18 <0.04 0,078 mg/kg A.R. pohjamaa Taajama <2 mm 98 0,040 0,070 mg/kg A.R. Savi 0-25 cm BSS <2 mm 28 0,072 0,158 mg/kg A.R. 0-25 cm Taajama <2 mm 100 0,170 0,250 mg/kg A.R. pohjamaa BSS <2 mm 28 0,077 0,150 mg/kg A.R. pohjamaa Taajama <2 mm 100 0,160 0,249 mg/kg A.R.
Timo Tarvainen 3 Arseeni As Moreeni 0-25 cm BSS <2 mm 9 1,53 mg/kg A.R. 0-25 cm Taajama <2 mm 102 2,72 4,91 mg/kg A.R. pohjamaa BSS <2 mm 9 1,22 mg/kg A.R. pohjamaa Taajama <2 mm 102 2,90 5,85 mg/kg A.R. pohjamaa Atlas <0,06 mm 1054 2,57 7,24 mg/kg INAA Hiekka 0-25 cm BSS <2 mm 18 0,52 1,66 mg/kg A.R. 0-25 cm Taajama <2 mm 98 2,15 4,22 mg/kg A.R. pohjamaa BSS <2 mm 18 0,61 1,69 mg/kg A.R. pohjamaa Taajama <2 mm 98 2,45 4,17 mg/kg A.R. Savi 0-25 cm BSS <2 mm 28 3,10 9,00 mg/kg A.R. 0-25 cm Taajama <2 mm 100 6,59 10,8 mg/kg A.R. pohjamaa BSS <2 mm 28 2,68 8,47 mg/kg A.R. pohjamaa Taajama <2 mm 100 7,64 12,5 mg/kg A.R. Elohopea Hg Moreeni 0-25 cm Taajama <2 mm 102 0,0277 0,0441 mg/kg A.R. pohjamaa Taajama <2 mm 102 0,0120 0,0262 mg/kg A.R. Hiekka 0-25 cm Taajama <2 mm 98 0,0140 0,0299 mg/kg A.R. pohjamaa Taajama <2 mm 98 0,0050 0,0110 mg/kg A.R. Savi 0-25 cm Taajama <2 mm 100 0,0340 0,0718 mg/kg A.R. pohjamaa Taajama <2 mm 100 0,0071 0,0140 mg/kg A.R. Kadmium Cd Moreeni 0-25 cm BSS <2 mm 9 0,0714 mg/kg A.R. 0-25 cm Taajama <2 mm 102 0,0500 0,0900 mg/kg A.R. pohjamaa BSS <2 mm 9 0,0192 mg/kg A.R. pohjamaa Taajama <2 mm 102 0,0500 0,0600 mg/kg A.R. Hiekka 0-25 cm BSS <2 mm 18 0,0362 0,1615 mg/kg A.R. 0-25 cm Taajama <2 mm 98 0,0500 0,0800 mg/kg A.R. pohjamaa BSS <2 mm 18 0,0186 0,0371 mg/kg A.R. pohjamaa Taajama <2 mm 98 0,0400 0,0500 mg/kg A.R. Savi 0-25 cm BSS <2 mm 28 0,1390 0,2390 mg/kg A.R. 0-25 cm Taajama <2 mm 100 0,1400 0,2500 mg/kg A.R. pohjamaa BSS <2 mm 28 0,0487 0,1368 mg/kg A.R. pohjamaa Taajama <2 mm 100 0,0600 0,1400 mg/kg A.R.
Timo Tarvainen 4 Koboltti Co Moreeni 0-25 cm BSS <2 mm 9 4,02 mg/kg A.R. 0-25 cm Taajama <2 mm 102 5,38 10,7 mg/kg A.R. pohjamaa BSS <2 mm 9 4,35 mg/kg A.R. pohjamaa Taajama <2 mm 102 5,02 10,5 mg/kg A.R. pohjamaa Atlas <0,06 mm 1057 5,96 11,2 mg/kg A.R. pohjamaa ALMR <0,06 mm 85478 7,91 16,5 mg/kg A.R. Hiekka 0-25 cm BSS <2 mm 18 3,11 5,10 mg/kg A.R. 0-25 cm Taajama <2 mm 98 3,26 7,02 mg/kg A.R. pohjamaa BSS <2 mm 18 5,19 10,3 mg/kg A.R. pohjamaa Taajama <2 mm 98 3,93 6,87 mg/kg A.R. Savi 0-25 cm BSS <2 mm 28 7,69 18,0 mg/kg A.R. 0-25 cm Taajama <2 mm 100 17,0 27,0 mg/kg A.R. pohjamaa BSS <2 mm 28 9,22 23,9 mg/kg A.R. pohjamaa Taajama <2 mm 100 22,6 30,6 mg/kg A.R. Kromi Cr Moreeni 0-25 cm BSS <2 mm 9 16,9 mg/kg A.R. 0-25 cm Taajama <2 mm 102 16,8 31,3 mg/kg A.R. pohjamaa BSS <2 mm 9 22,4 mg/kg A.R. pohjamaa Taajama <2 mm 102 13,9 35,1 mg/kg A.R. pohjamaa Atlas <0,06 mm 1057 23,9 46,7 mg/kg A.R. pohjamaa ALMR <0,06 mm 85494 31,1 69,7 mg/kg A.R. Hiekka 0-25 cm BSS <2 mm 18 15,0 29,0 mg/kg A.R. 0-25 cm Taajama <2 mm 98 10,5 18,4 mg/kg A.R. pohjamaa BSS <2 mm 18 22,7 40,4 mg/kg A.R. pohjamaa Taajama <2 mm 98 11,0 18,1 mg/kg A.R. Savi 0-25 cm BSS <2 mm 28 33,4 69,8 mg/kg A.R. 0-25 cm Taajama <2 mm 100 57,4 79,6 mg/kg A.R. pohjamaa BSS <2 mm 28 37,6 79,0 mg/kg A.R. pohjamaa Taajama <2 mm 100 76,7 108,9 mg/kg A.R.
Timo Tarvainen 5 Kupari Cu Moreeni 0-25 cm BSS <2 mm 9 9,46 mg/kg A.R. 0-25 cm Taajama <2 mm 102 6,91 14,2 mg/kg A.R. pohjamaa BSS <2 mm 9 10,1 mg/kg A.R. pohjamaa Taajama <2 mm 102 11,4 21,1 mg/kg A.R. pohjamaa Atlas <0,06 mm 1057 17,6 37,9 mg/kg A.R. pohjamaa ALMR <0,06 mm 85511 21,8 54,2 mg/kg A.R. Hiekka 0-25 cm BSS <2 mm 18 8,46 18,4 mg/kg A.R. 0-25 cm Taajama <2 mm 98 5,03 13,4 mg/kg A.R. pohjamaa BSS <2 mm 18 8,55 18,1 mg/kg A.R. pohjamaa Taajama <2 mm 98 9,22 20,93 mg/kg A.R. Savi 0-25 cm BSS <2 mm 28 17,7 41,1 mg/kg A.R. 0-25 cm Taajama <2 mm 100 27,1 48,8 mg/kg A.R. pohjamaa BSS <2 mm 28 22,0 52,3 mg/kg A.R. pohjamaa Taajama <2 mm 100 41,6 72,9 mg/kg A.R. Lyijy Pb Moreeni 0-25 cm BSS <2 mm 9 <5.0 mg/kg A.R. 0-25 cm Taajama <2 mm 102 7,72 12,2 mg/kg A.R. pohjamaa BSS <2 mm 9 <5.0 mg/kg A.R. pohjamaa Taajama <2 mm 102 4,90 9,12 mg/kg A.R. Hiekka 0-25 cm BSS <2 mm 18 <5.0 14,9 mg/kg A.R. 0-25 cm Taajama <2 mm 98 5,44 8,76 mg/kg A.R. pohjamaa BSS <2 mm 18 <5.0 5,99 mg/kg A.R. pohjamaa Taajama <2 mm 98 2,52 5,46 mg/kg A.R. Savi 0-25 cm BSS <2 mm 28 10,3 21,3 mg/kg A.R. 0-25 cm Taajama <2 mm 100 19,1 27,0 mg/kg A.R. pohjamaa BSS <2 mm 28 7,75 21,7 mg/kg A.R. pohjamaa Taajama <2 mm 100 16,9 24,4 mg/kg A.R.
Timo Tarvainen 6 Nikkeli Ni Moreeni 0-25 cm BSS <2 mm 9 6,13 mg/kg A.R. 0-25 cm Taajama <2 mm 102 8,03 17,5 mg/kg A.R. pohjamaa BSS <2 mm 9 11,3 mg/kg A.R. pohjamaa Taajama <2 mm 102 10,1 20,6 mg/kg A.R. pohjamaa Atlas <0,06 mm 1057 13,9 30,2 mg/kg A.R. pohjamaa ALMR <0,06 mm 85487 17,1 42,5 mg/kg A.R. Hiekka 0-25 cm BSS <2 mm 18 6,62 13,9 mg/kg A.R. 0-25 cm Taajama <2 mm 98 5,39 12,8 mg/kg A.R. pohjamaa BSS <2 mm 18 10,3 17,6 mg/kg A.R. pohjamaa Taajama <2 mm 98 7,24 14,1 mg/kg A.R. Savi 0-25 cm BSS <2 mm 28 13,2 34,7 mg/kg A.R. 0-25 cm Taajama <2 mm 100 26,4 42,1 mg/kg A.R. pohjamaa BSS <2 mm 28 16,4 46,4 mg/kg A.R. pohjamaa Taajama <2 mm 100 38,1 62,0 mg/kg A.R. Sinkki Zn Moreeni 0-25 cm BSS <2 mm 9 20,6 mg/kg A.R. 0-25 cm Taajama <2 mm 102 34,9 68,8 mg/kg A.R. pohjamaa BSS <2 mm 9 9,58 mg/kg A.R. pohjamaa Taajama <2 mm 102 23,1 50,6 mg/kg A.R. pohjamaa Atlas <0,06 mm 1057 27,0 55,7 mg/kg A.R. pohjamaa ALMR <0,06 mm 85517 31,0 67,2 mg/kg A.R. Hiekka 0-25 cm BSS <2 mm 18 10,7 28,4 mg/kg A.R. 0-25 cm Taajama <2 mm 98 27,5 59,2 mg/kg A.R. pohjamaa BSS <2 mm 18 14,5 34,5 mg/kg A.R. pohjamaa Taajama <2 mm 98 20,2 35,5 mg/kg A.R. Savi 0-25 cm BSS <2 mm 28 47,7 111 mg/kg A.R. 0-25 cm Taajama <2 mm 100 104 151 mg/kg A.R. pohjamaa BSS <2 mm 28 35,2 115 mg/kg A.R. pohjamaa Taajama <2 mm 100 109 162 mg/kg A.R.
Timo Tarvainen 7 Vanadiini V Moreeni 0-25 cm BSS <2 mm 9 23,5 mg/kg A.R. 0-25 cm Taajama <2 mm 102 26,4 44,8 mg/kg A.R. pohjamaa BSS <2 mm 9 24,4 mg/kg A.R. pohjamaa Taajama <2 mm 102 19,6 40,5 mg/kg A.R. pohjamaa Atlas <0,06 mm 1057 32,7 56,7 mg/kg A.R. pohjamaa ALMR <0,06 mm 85522 37,7 71,8 mg/kg A.R. Hiekka 0-25 cm BSS <2 mm 18 22,9 36,6 mg/kg A.R. 0-25 cm Taajama <2 mm 98 17,6 29,7 mg/kg A.R. pohjamaa BSS <2 mm 18 24,7 38,7 mg/kg A.R. pohjamaa Taajama <2 mm 98 15,5 27,5 mg/kg A.R. Savi 0-25 cm BSS <2 mm 28 40,7 81,8 mg/kg A.R. 0-25 cm Taajama <2 mm 100 77,9 111 mg/kg A.R. pohjamaa BSS <2 mm 28 43,8 87,1 mg/kg A.R. pohjamaa Taajama <2 mm 100 93,4 131 mg/kg A.R. Kirjallisuus Bølviken, B., Bergström, J., Björklund, A., Kontio, M., Lehmuspelto, P., Lindholm, T., Magnusson, J., Ottesen, R.T., Steenfelt, A. & Volden, T. 1986, Geochemical Atlas of Northern Fennoscandia. Scale 1:4 000 000. Mapped by the Geological Surveys of Finland, Norway and Sweden in co-operation with the Swedish Geological Co. and the Geological Survey of Greenland, Uppsala-Espoo-Trondheim. Korsnäs Offset Kb. 19 p., 155 app. maps. Koljonen, T. (ed.) 1992. Suomen geokemian atlas, osa 2: moreeni - The Geochemical Atlas of Finland, Part 2: Till. Geological Survey of Finland, Espoo. Reimann, C., Äyräs, M., Chekushin, V. A., Bogatyrev, I.V., Boyd, R., de Caritat, P., Dutter, R., Finne, T.E., Halleraker, J. H., Jæger, Ø., Kashulina, G., Lehto, O., Niskavaara, H., Pavlov, V. A., Räisänen, M.L., Strand, T., Volden, T. 1998. Environmental geochemical atlas of the central Barents region. Trondheim: Geological Survey of Norway. 745 p. Reimann, C., Siewers, U., Tarvainen, T., Bityukova, L., Eriksson, J., Gilucis, A., Gregorauskiene, V., Lukashev, V., Matinian, N.N. & Pasieczna, A. 2003 Agricultural Soils in Northern Europe : A Geochemical Atlas. Geol. Jb. Sonderheft SD 5 : 1 270; Hannover. ISBN 3 510 95906 X. Salminen, R. (ed.) 1995. Alueellinen geokemiallinen kartoitus Suomessa vuosina 1982-1994. English Summary: Regional geochemical mapping in Finland in 1982-1994. Geological Survey of Finland, Report of Investigation 130. 47 p. Salminen, R. (ed.); Batista, M. J.; Bidovec, M.; Demetriades, A.; De Vivo, B.; De Vos, W.; Duris, M.; Gilucis, A.; Gregorauskiene, V.; Halamic, J.; Heitzmann, P.; Lima, A.; Jordan, G.; Klaver, G.; Klein, P.; Lis, J.; Locutura, J.; Marsina, K.; Mazreku, A.; O'Connor, P. J.; Olsson, S. Å.; Ottesen, R.-T.; Petersell, V.; Plant, J. A.; Reeder, S.; Salpeteur, I.; Sandström, H.; Siewers, U.; Steenfelt, A.; Tarvainen, T. 2005. Geochemical atlas of Europe. Part 1: Background information, methodology and maps. Espoo: Geological Survey of Finland. 525 p.
Timo Tarvainen 8 Salminen, R., Kukkonen, M., Paukola, T. & Töllikkö, S. 1997. Chemical Composition of clays in southwestern Finland. In: S. Autio (ed.) Geological Survey of Finland, Current Research 1995-1996. Geological Survey of Finland, Special Paper 23, 117-126. Salminen, R., Bogatyrev, I., Chekushin, V., Glavatskikh, S.P., Gregorauskiene, V., Niskavaara, H., Selenok, L., Tenhola, M. & Tomilina, O. 2003. Barents Ecogeochemistry - a large scale geochemical baseline study of heavy metals and other elements in surficial deposits, NW- Russia and Finland. In: S. Autio (ed.) Geological Survey of Finland, Current Research 2001-2002. Geological Survey of Finland, Special Paper 36, 45-52. Tarvainen, Timo 1995. The geochemical correlation between coarse and fine fractions of till in southern Finland. Journal of Geochemical Exploration 54 (3), 187 198. Tarvainen, T. & Kallio, E. 2002. Baselines of certain bioavailable and total heavy metal concentrations in Finland. Applied Geochemistry 17, 975-980. Tarvainen, T. & Kuusisto, E. 1999. Baltic Soil Survey: Finnish Results. In: Autio, S. (toim.) Geological Survey of Finland. Current Research 1997-1998. Geological Survey of Finland, Special Paper 27, 69-77. Tarvainen, T., & Teräsvuori, E. 2006. Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Vihdin ja Kirkkonummen alueilla. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti S41/2032,2041/2006/1. 25 s. Tarvainen, T., Hatakka, T., Kumpulainen, S., Tanskanen, H., Ojalainen, J. & Kahelin, H. 2003. Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Porvoon ympäristössä. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti S/41/3021/2003/1. 56 s. 1 liite. Tarvainen, T., Hatakka, T., Kuusisto, E. 2005. Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Hyvinkää Sipoo alueella. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti S41/2043,2044/2005/1. 28 s.